Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Edunvalvontaoikeus - Coggle Diagram

- - - - HolTL 29.1 § edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, ellei tuomioistuin tehtävää antaessaan ole toisin määrännyt tai ellei toisin ole säädetty
        
        Ennen kuin edunvalvoja alkaa tarkemmin suunnitella ja panna toimeen näitä oikeustoimia, hänen on tullut HolTL 43 §:n mukaan kuulla päämiestä, jos päämies ymmärtää asian merkityksen
        
        Jos kyseessä on mm. metsän myynti tai asunto-osakkeiden osto, kumpikin oikeustoimi kuuluu edunvalvojan kelpoisuuden piiriin, mutta niiden pätevyyden edellytyksenä on yleensä maistraatin lupa
        
        Jos päämies ei asiaa ymmärrä, lain yleisperiaatteiden nojalla edunvalvojan tulee hoitaa asiaa siten kuin päämies olisi ymmärtäessään sen halunnut hoidettavan
        
        Edunvalvojan kelpoisuus on yleinen ja rajoittamaton, mutta hän ei voi käyttää sitä miten tahtoo --> velvollisuus toimia päämiehen autonomia ja ihmisarvo huomioon ottaen ja vain päämiehen eduksi
    - - Jos päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu osittain HolTL 18.1 §:n 1- ja 2- kohtien mukaisesti,
        
        mutta edunvalvojan kelpoisuutta ei ole HolTL 8.3 §:n nojalla rajoitettu --> edunvalvojan tehtäväpiiri on kaksijakoinen
        
        a) Niissä asioissa, joissa päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu, edunvalvojan kelpoisuus määräytyy toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevan päätöksen mukaan
        
        b) Niissä asioissa, joissa päämiehen toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, päämiehellä ja edunvalvojalla on rinnakkainen, toisistaan riippumaton kelpoisuus
    - - HolTL 32 §:ssä edunvalvojalta kielletään ensiksikin päämiehen omaisuuden lahjoittaminen ja toiseksi edustaminen oikeustoimissa, joissa edunvalvoja on jäävi
        
        HolTL 33 §:ssä poissa olevalle päämiehelle määrättyä edunvalvojaa kielletään myymästä päämiehen omaisuutta lainkohdassa mainittuna määräaikana
    - - Kontrollitoimet voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
        
        b) lupakontrolli
        
        eräiden päämiehen kannalta tärkeiden oikeustoimien pätevyyden edellytyksenä on maistraatin antama lupa
        
        c) jälkikontrolli
        
        edunvalvoja on velvollinen tekemään tilin päämiehensä puolesta tekemistään oikeustoimista vuosittain
        
        virheellisiin toimiin voidaan reagoida siten, että edunvalvoja vapautetaan tehtävistään (HolTL 16 §) ja asetetaan korvausvastuuseen (HolTL 45 §), joskus rikosoikeudelliseen vastuuseen.
        
        a) kelpoisuuden rajoittaminen
        
        kelpoisuuden rajoittaminen toimitetaan joko oikeustoimen laadun perusteella (varojen lahjoituskielto) tai edustustilanteissa (edunvalvojan jääviys ja yhteisedustus).
  - - - Kiellon piirissä ovat kaikki varallisuusoikeuksien vastikkeettomat luovutukset, esimerkkinä päämiehen omistaman asunnon käyttöoikeuden vastikkeeton luovutus
        
        Tehottomia on myös sellaiset lahjanluonteiset vastikkeelliset luovutukset, joissa vastike on näennäinen tai niin vähäinen, että luovutus on olennaisilta osiltaan jo lahja
        
        edunvalvontavaltuutusta koskee pääsääntönä lahjoituskielto, mutta päämies voi siitä poiketa ja oikeuttaa valtuutetun antamaan sellaisen lahjan, jonka perusteet on yksilöity valtakirjassa
  - - - Jääviystilanteet voidaan jakaa kahteen ryhmään sillä perusteella, mikä seikka aiheuttaa jääviyden
        
        a) eturistiriita syntyy edunvalvojan ja päämiehen välille
        
        b) jääviyden perusteena on edunvalvojan edustaman usean päämiehen keskinäinen eturistiriita
    - - Statukseen perustuva esteellisyys
        
        edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos oikeustoimessa vastapuolena ovat seuraavat tahot
        
        – edunvalvoja itse
        
        – edunvalvojan puoliso
        
        – edunvalvojan lapsi
        
        – edunvalvojan lapsen puoliso taikka edunvalvojan puolison lapsi tai tämän puoliso
        
        – joku, jota edunvalvoja edustaa.
        
        – edunvalvojan tai hänen puolisonsa lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi taikka tällaisen henkilön puoliso
        
        – edunvalvojan sisaruksen lapsi tai vanhemman sisarus
      - Intressien ristiriitaan perustuva esteellisyys
        
        edunvalvojan ja päämiehen edut saattavat joutua ristiriitaan muusta kuin HolTL 32.2–3 §:ssä tarkoitetusta syystä
        
        HolTL 32.5 §:n nojalla edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään tällaisessa oikeustoimessa
    - - HolTL 32.2 §:ään otettu tätä oikeustointa koskeva poikkeussäännös
        
        sisaruksien yhteisellä edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa kaikkia sisaruksia perinnönjaossa
        
        Jos kuitenkin sisaruksien edut ovat perinnönjaossa tosiasiassa ristiriidassa keskenään, edunvalvoja tulee jääviksi
    - - HolTL 11.1 §:n nojalla edunvalvojalle voidaan määrätä sijainen, jos edunvalvoja on HolTL 32.2–5 §:ssä27 mainituista syistä tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä.
        
        HolTL 12.3 §:n nojalla edunvalvojan sijaisen voi määrätä maistraatti, jos sijaisen määräämistä hakee edunvalvoja itse.
        
        Jos sijaisen määräämistä hakee joku muu, määrääminen kuuluu tuomioistuimen toimivaltaan
        
        määräämistä voivat hakea edunvalvojan lisäksi HolTL 72.1 §:ssä tarkoitetut päämiehen läheiset. Myös maistraatti ja sosiaalilautakunta voivat toimia hakijoina
        
        hakijana voi olla myös pesänjakaja (HolTL 72.3 §).
  - - - HolTL 30.1 §:n nojalla useiden edunvalvojien hallinto on konsensushallintoa
        
        Jos vain toinen kahdesta edunvalvojasta on edustanut päämiestä oikeustoimessa, päämies ei ole ollut laillisesti edustettuna
        
        HolTL 30.3 §:ään on otettu säännös, jonka mukaan edunvalvoja voi pyytää maistraatin päätöstä siitä, kenen mielipidettä on noudatettava (varaventtiili sellaisia tapauksia varten, joissa edunvalvojat eivät useista yrityksistään huolimatta ole päässeet yksimielisyyteen)
        
        Yhteisedustuksen pääsäännöstä on poikkeuksia, jotka voidaan ryhmitellä
        
        a) aktiivinen edustaminen (tahdonilmaisun antamista)
        
        kaikkien edunvalvojien myötävaikutus ei ole tarpeen päämiehen kannalta vähäisessä asiassa kahden edellytyksen vallitessa
        
        2 more items...
        
        b) passiivinen edustaminen (tahdonilmaisun vastaanottamista)
        
        yksinkin edunvalvoja voi pätevästi ottaa vastaan vajaavaltaiselle tulevan maksun, kutsun ja tahdonilmaisun
  - - - edunvalvoja on ollut esteellinen päättämään oikeustoimesta,useasta edunvalvojasta vain yksi on edustanut päämiestä tai kysymys on kokonaan kielletystä oikeustoimesta
        
        Kuka on oikeutettu vetoamaan pätemättömyyteen?
        
        Pätemättömyyteen on oikeutettu vetoamaan päämies
        
        päämiehen oikeustoimikumppani on oikeustoimeen sidottu eikä hän voi vaatia oikeustoimen julistamista pätemättömäksi
        
        velkojien käytettävissä voivat kuitenkin olla muut yleisemmät sitomattomuusperusteet (oikeustoimen pätemättömyys, takaisinsaanti, .....)
        
        Oikeustoimikumppanin asema
        
        Kun kysymys on kelpoisuuden ylittämisestä, oikeustoimikumppanin vilpitöntä mieltä ei suojata
        
        Jos esimerkiksi edunvalvoja lahjoittaa edunvalvojana päämiehensä omaisuutta, sopimuskumppani ei voi vedota siihen, ettei hän tiennyt / pitänytkään tietää lahjoituskiellosta.
        
        Oikeustoimikumppania suojataan kuitenkin vahingonkorvauksella. Vahingonkorvauksen edellytyksenä on oikeustoimikumppanin vilpitön mieli
        
        oikeusroimikumppanin on otettava selko edunvalvojan kelpoisuudesta esimerkiksi tiedustelemalla asiaa holhousasioiden rekisteristä
        
        Miten pätemättömyyteen vedotaan?
        
        vetoamistapaa ei ole säännelty (viime kädessä pätemättömyyskanteella)
        
        määräaikaa ei ole myöskään säännelty
        
        pätemättömyyttä ei kuitenkaan voida saattaa enää voimaan sen jälkeen kun päämiehen tai edunvalvojan sijaisen taikka uuden edunvalvojan voidaan katsoa hyväksyneen oikeustoimen
        
        Pätemättömyyden korjautuminen
        
        Kelpoisuuden ylittämisen tai puuttumisen takia pätemättömän oikeustoimen pätemättömyys on korjauskelpoista
        
        --> hyväksymisen perusteella (päämies täysivaltaiseksi tultuaan hyväksyy oikeustoimen, edunvalvojan sijainen tai uusi edunvalvoja voivat pätevöittää oikeustoimen hyväksymisellään)
        
        konkludenttinenkin hyväksyminen on mahdollista
        
        Maistraatin jälkikäteisellä luvalla voidaan korjata ainoastaan luvanvaraisen oikeustoimen luvan puuttumisesta johtuva pätemättömyys, mutta ei kelpoisuusvirheestä johtuvaa pätemättömyyttä
  - - - Asuntoa koskevat oikeustoimet
        
        1) Asunto-osakkeiden ja asumisoikeuden hankkiminen ja myyminen
        
        2) Asunto-osakehuoneiston, asumisoikeusasunnon ja kiinteistöosakehuoneistojen käyttöoikeuden luovuttaminen (viittä vuotta pidemmäksi ajaksi tai pidemmäksi kuin vuodeksi täysi-ikäisyyden alkamisesta)
      - Kiinteää omaisuutta koskevat oikeustoimet
        
        1) Kiinteän omaisuuden hankkiminen ja luovuttaminen
        
        2) maanvuokra- tai muun käyttöoikeuden rakennuksineen hankkiminen ja luovuttaminen, joka voidaan maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle
        
        3) Kiinteän ja muun edellä 2-kohdassa mainitun omaisuuden luovuttaminen toisen käytettäväksi pitemmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi tai pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi täysi-ikäisyyden alkamisesta
        
        4) Metsän ja maa-ainesten myynti (myös irroittamisoikeus)
      - Jäämistöä ja ositusta koskevat oikeustoimet
        
        1) Perinnöstä luopuminen
        
        2) Pesäosuuden luovuttaminen
        
        3) Sopimuksen tekeminen kuolinpesän yhteishallinnosta
        
        4) Osituksesta ja perinnönjaosta sopiminen
      - Velvoitteita koskevat oikeustoimet
        
        1) Muun lainan kuin valtion takaaman opintolainan ottaminen
        
        2) Vekselivastuuseen sitoutuminen
        
        3) Sitoutuminen vastuuseen toisen velasta
        
        4) Omaisuuden pantiksi luovuttaminen ja muu panttioikeuden perustaminen
        
        5) Päämiehen rahavarojen velaksi antaminen; muu rahavarojen sijoittaminen
      - Liiketoiminnan harjoittaminen
        
        1) Päämiehen nimissä tapahtuvaan elinkeinon harjoittamiseen ryhtyminen
        
        2) Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustaminen sekä tällaisiin yhtiöihin liittyminen
        
        ja näiden jatkaminen
  - - - päämiehen etua harkittaessa tulee ottaa huomioon, mitä HolTL 36–41 §:ssä on säädetty päämiehen omaisuuden hoitamisesta
        
        kriteereistä voidaan kiteyttää lupaharkinnassa käyttökelpoisiksi periaatteiksi seuraavat:
        
        <--
        
        – päämiehen henkilökohtaisten tarpeiden huomioon ottamisen periaate (HolTL 37 §)
        
        – päämiehelle tärkeän omaisuuden säilyttämisen periaate (HolTL 39.1 §) ja
        
        – kohtuullisen tuoton hankkimisen periaate (HolTL 39.2 §).
        
        hahmotellut periaatteet viittaavat siihen, että päämiehen edussa on kyse taloudellisista näkökohdista
        
        Voidaan puhua taloudellisen egoismin periaatteesta
        
        Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että erityisesti dementoituneen päämiehen varallisuutta koskevien oikeustoimien arvioinnissa tulisi ottaa huomioon päämiehen terveenä ilmaisema tahto ja jopa hänen oletettu terve tahtonsa
        
        Nykyisen lain aikana lahjoitusta ei enää saada voimaan, mutta perinnöstä luopumiselle lupa ei liene mahdoton
  - - - luvasta päättäminen kuuluu pääsäännön mukaan sen maistraatin toimivaltaan, jonka toimialueella päämiehellä on kotikunta
        
        Jos oikeustoimessa edunvalvonnassa on useita, voidaan lupamenettely keskittää hakemalla lupaa kaikkien osalta yhdestä toimivaltaisesta maistraatista
    - - kenellä on oikeus hakea lupaa oikeustoimen tekemiseen?
        
        Luvanvaraisiin oikeustoimiin luvan tai jälkikäteisen hyväksymisen tarvitsee edunvalvoja
        
        Jos päämiestä edustaa oikeustoimessa edunvalvojan sijainen, kuuluu hakijalegitimaatio sijaiselle eikä varsinaiselle edunvalvojalle
        
        Päämiehen asema voi vaikuttaa siihen, onko edunvalvojan hakijalegitimaatio yksinomainen
        
        a) Jos päämies on täysivaltainen, edunvalvojan hakijalegitimaatio on itsenäinen, mutta se näyttäisi olevan päämiehen kanssa rinnakkainen (HL 15.1 §).
        
        b) Jos päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu, edunvalvojan hakijalegitimaatio ratkeaa toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevan päätöksen mukaan (ks. HL 15.2 §).
        
        c) Jos päämies on vajaavaltainen, hakijalegitimaatio on yksin edunvalvojalla.
    - - HolTL 34.2 §:n mukaan pääsääntönä on, että maistraatin on kuultava päämiestä edunvalvojan tekemän lupahakemuksen johdosta
        
        koskee periaatteessa kaikkia päämiehiä riippumatta siitä, onko hän täysivaltainen, vajaavaltainen vai onko hänen toimintakelpoisuuttaan rajoitettu
        
        kuuleminen on tarpeetonta, jos hakemus jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomana
        
        päämiestä ei ole tarpeen kuulla, jos kuuleminen aiheuttaa huomattavaa haittaa hänen terveydelleen
        
        päämiestä ei tarvitse kuulla, jos se on jostakin syystä ilmeisen tarpeetonta
        
        alle 15-vuotiasta alaikäistä ei tarvitse kuulla.
        
        1 more item...
    - - HL 19 §:n nojalla lupahakemus pannaan vireille kirjallisesti
        
        Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus ja sen perusteet
        
        HL 31 §:n mukaan viranomaisen on pääsääntöisesti huolehdittava asian selvittämisestä. Asianosaisen on selvitettävä ainoastaan vaatimuksensa perusteet.
    - - maistraatin lupa-asiassa antamaan päätökseen muutosta haetaan hallinto-oikeudelta hallintolainkäyttölaissa (586/1996; HLL) säädetyssä järjestyksessä (HolTL 87.1 §).
        
        Valitusoikeus on HLL 6 §:n nojalla sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa
        
        (edunvalvoja ja päämies + muut joihin välittömästi vaikuttaa)
  - - - Kuka on oikeutettu vetoamaan pätemättömyyteen?
        
        Pätemättömyyteen on oikeutettu vetoamaan päämies ja hänen puolestaan hänen edunvalvojansa
        
        toisella sopijapuolella ei ole oikeutta vedota pätemättömyyteen, vaan hän on lähtökohtaisesti sidottu oikeustoimeen luvan puuttumisesta huolimatta
      - Oikeustoimikumppanin asema
        
        Oikeustoimikumppanille on HolTL 36.2 §:n nojalla annettu oikeus määräedellytyksin vetäytyä sopimuksesta
        
        sopijapuolet ovat voineet sopia siitä ajasta, jossa maistraatin lupa haetaan --> sidonnaisuusaika määräytyy sopimuksen mukaisesti
        
        jos sopijakumppanin sidonnaisuusajasta tai luvan hakemisajasta ei ole sovittu, on sopijakumppani sidottu sen ajan, jonka maistraatin luvan saaminen kohtuudella kestää
      - Miten pätemättömyyteen voidaan vedota?
        
        pätemättömyyteen voidaan vedota millä tavalla tahansa
        
        Viime kädessä tapa riippuu siitä, missä tilanteessa pätemättömyyteen vedotaan
      - Pätemättömyyden korjautuminen
        
        lupaa voidaan hakea oikeustoimen tekemisen jälkeenkin (HolTL 36.2 §)
        
        Periaatteessa hyväksymistä voidaan hakea koska tahansa oikeustoimen tekemisen jälkeen
        
        hyväksymisellä ei ole enää merkitystä, jos sopijapuoli on ehtinyt pätevällä tavalla käyttää vetäytymisoikeuttaan
        
        holhousviranomainen ei voi hyväksyä luvanvaraista oikeustointa enää sen jälkeen, kun vajaavaltainen on tullut täysivaltaiseksi
- - - - laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007; EVVL)
        
        Valtuutettu on velvollinen hakemaan oikeustoimille holhousoikeudellisen luvan ja antamaan vuositilin ainoastaan silloin, kun valtuutuksessa on niin määrätty
        
        valtuutuksella ei voida poistaa: omaisuusluettelon laatiminen (EVVL 30 §) ja maistraatin oikeus vaatia valtuutetulta tiliä, jos siihen on syytä (EVVL 33.2 §).
  - - - yleiset valtuutusta ja oikeustoimia koskevat oikeussäännöt ja periaatteet koskevat myös edunvalvontavaltuutuksen syntymistä, pätevyyttä ja tulkintaa, jos EVVL:stä ei muuta johdu
        
        Edunvalvontavaltuutuksen syntymisen kolme vaihetta ovat: (i) tekeminen, (ii) antaminen ja (iii) vahvistaminen
  - - - yleisenä edellytyksenä on, että valtuuttaja on täyttänyt 18 vuotta ja kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen (EVVL 5 §)
        
        Edunvalvontavaltuutusta varten tehdystä valtakirjasta on käytävä ilmi seuraavat seikat (EVVL 6.2 §):
        
        – valtuuttamistarkoitus
        
        – asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa
        
        – valtuuttaja ja valtuutettu
        
        – voimaantuloehto
        
        varsinaiset muotovaatimukset ovat seuraavat
        
        – Valtuutus on tehtävä kirjallisesti.
        
        – Kahden EVVL 8 §:n mukaan esteettömän todistajan on oltava samanaikaisesti läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan tai tunnustaa siinä olevan allekirjoituksensa.
        
        – Todistajien on tämän jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksillaan.
        
        – Todistajien on tiedettävä, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja.
    - - valtuutus omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa sekä myös sellaisissa henkilöä koskevissa asioissa
        
        joiden merkitystä henkilö ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä
      - laissa on asetettu valtuutuksen sisällölle seuraavat rajoitukset:
        
        -->
        
        1) Valtuutus ei tuota valtuutetulle kelpoisuutta päättää sellaista päämiehen henkilöä koskevaa asiaa, jonka merkityksen valtuuttaja kykenee ymmärtämään asian päättämishetkellä (EVVL 2.1 §).
        
        2) Valtuutus ei tuota valtuutetulle kelpoisuutta tehdä päämiehen puolesta korostetusti henkilökohtaisia oikeustoimia (EVVL 2.3 §).
        
        3) Valtuutettu saa antaa päämiehen puolesta lahjan vain, jos lahjan antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa (EVVL 18 §).
        
        4) Valtuutettu saa luovuttaa tai pantata päämiehen kiinteistön vain jos valtakirjassa on niin määrätty; tällöin ei tarvita MK:ssa säädettyä yksilöityä valtakirjaa (EVVL 20.1 §).
      - Jos valtuutettu ylittää kelpoisuutensa, oikeustoimi ei sido päämiestä
        
        Kelpoisuutensa ylittänyt valtuutettu voidaan velvoittaa korvaamaan oikeustoimikumppanille sitomattomuudesta aiheutunut vahinko OikTL 25 §:n mukaisesti (EVVL 23.4 §).
  - - - valtuuttaja voi nimetä tilapäisiä esteitä varten varavaltuutetun ja valtuutetun luopumista tai pysyviä esteitä varten toissijaisen valtuutetun (EVVL 4 §).
        
        maistraatti ei saa vahvistaa valtuutusta, jos on perusteltua aihetta epäillä, että valtuutettu on kykenemätön tai sopimaton toimimaan valtuutettuna
        
        Valtuutettu ei saa edustaa päämiestä, jos toisena osapuolena on valtuutettu itse tai EVVL 17 §:ssä määritelty valtuutetun läheinen
        
        Valtuutettu on jäävi, jos edustustilanteessa päämiehen ja valtuutetun edut saattavat joutua ristiriitaan (EVVL 17.3 §).
  - - - ja toisaalta valtuutetun toimivalta eli se, mitä valtuutettu saa tehdä suhteessa päämieheen.
        
        Kysymys valtuutetun oikeuksista ja velvollisuuksista päämiestä kohtaan kuuluu päämiehen ja valtuutetun väliseen suhteeseen eli toimeksiantosuhteen piiriin
        
        EVVL 16 §:ssä on säännelty valtuutetun perusvelvollisuudet
        
        -->
        
        – päämiehen parhaan edistäminen
        
        – päämiehen mielipiteen tiedusteleminen tärkeissä asioissa ja
        
        – varojen erilläänpitovelvollisuus.
        
        jos valtuuttaja kykenee ymmärtämään asian merkityksen ja jos kyse on valtuuttajan kannalta tärkeästä asiasta, valtuutetun on tiedusteltava valtuuttajan kantaa asiaan
      - Valtakirja osoittaa oikeustoimikumppanille tai prosessissa mukana oleville, mihin valtuutettu on kelpoinen
  - - - Valtuuttaja voi koska tahansa muuttaa antamaansa valtuutusta ja myös kokonaan peruuttaa sen
  - - - Ennen vahvistamista valtuutettu voi ryhtyä päämiehen puolesta vain sellaisiin kiireellisiin oikeustoimiin, jotka ovat välttämättömiä päämiehen edun turvaamiseksi
        
        Ennen kuin maistraatti voi vahvistaa valtuutuksen, sen on tutkittava, ovatko seuraavat EVVL 24.1 §:n mukaiset vahvistamisen edellytykset olemassa:
        
        1) Valtuuttaja oli täyttänyt 18 vuotta tehdessään valtakirjan
        
        2) Valtakirja on tehty noudattaen muotovaatimuksia ja vähimmäissisältöä koskevia säännöksiä
        
        3) Valtuuttaja on tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi huolehtimaan asioista, joita valtuutus koskee.
        
        Vaikka nämä edellytykset täyttyvät, maistraatti ei saa vahvistaa valtuutusta, jos ilmenee jokin seuraavista EVVL 24.2 §:n mukaisista valtuutuksen vahvistamisen esteistä:
        
        1) On ilmeistä, ettei valtuuttaja valtakirjan tehdessään ymmärtänyt asian merkitystä
        
        2) On ilmeistä, että valtakirjan todistaja on esteellinen
        
        3) On perusteltua aihetta epäillä, että valtuutettu on kykenemätön tai sopimaton toimimaan valtuutettuna
        
        4) Valtuuttajalla on jo edunvalvoja, jonka tehtäviin kuuluu huolehtia niistä asioista, joita valtuutus koskee
        
        Jos päämies kykenee ymmärtämään asian merkityksen, hänelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi
        
        Valtuuttajan oma oikeustoimikelpoisuus säilyy entisellään. Jos hän tekee omin päin oikeustoimia, ne ovat päteviä, ellei muuta osoiteta
  - - - Edunvalvontavaltuutuksessa valtuutetun valvonta on mahdollista järjestää joko perusmuotoisena valvontana tai laajennettuna valvontana
        
        Perusmuotoiseen valvontaan kuuluu HolTL:n mukaista edunvalvontaa suppeampi tilivalvonta mutta ei lainkaan lupavalvontaa
        
        Laajennettu valvonta on mahdollista järjestää räätälöitynä perusvalvontaa laajempana valvontana
        
        a) Perusmuotoisen valvonnan pohjana on omaisuusluettelo jonka valtuutettu on velvollinen antamaan maistraatille
        
        b) Laajennettu valvonta tulee kysymykseen vain siinä tapauksessa, että siitä on valtakirjassa nimenomaisesti määrätty
        
        säännöllistä tilintekoa maistraatille ei voida määrätä toimitettavaksi vuotta useammin eikä päätöstiliä
        
        Laajennettuun valvontaan voidaan liittää myös lupavalvonta enintään HolTL 34 §:n laajuisena
  - - - -->
        
        1) Valtuutus peruutetaan ja peruuttaminen tulee voimaan.
        
        2) Päämies kuolee.
        
        3) Valtuutettu ilmoittaa maistraatille luopuvansa tehtävästä.
        
        4) Päämiehelle määrätään edunvalvoja, jonka tehtävät kattavat valtuutetulle kuuluneet tehtävät.
        
        5) Valtuutus päättyy valtakirjassa olevan ehdon tai aikamääräyksen johdosta.
        
        6) Päämies asetetaan konkurssiin.
- - - - Päämiehen kelpoisuutta ei ole rajoitettu:
        
        1) erityinen tukeva edunvalvoja
        
        2) yleinen tukeva edunvalvoja.
      - Päämiehen kelpoisuutta on rajoitettu:
        
        1) erityinen yhdessä toimiva edunvalvoja
        
        2) yleinen yhdessä toimiva edunvalvoja
        
        3) erityinen yksin toimiva edunvalvoja
        
        4) yleinen yksin toimiva edunvalvoja.
  - - - edunvalvojan kelpoisuus voi koskea ensiksikin vain määrättyjä asioita, oikeustoimia tai omaisuutta. = erityinen tukeva edunvalvoja.
        
        edunvalvojan kelpoisuus voidaan määrätä koskemaan kaikkia päämiehen taloudellisia asioita = yleinen tukeva edunvalvoja
        
        autonomiassa voidaan erottaa kaksi puolta
        
        kompetenssi eli kelpoisuus määrätä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan
        
        saatavista, erityisesti pankkitileistä määrääminen
        
        HolTL 31.1 §:n mukaan saatava, joka kuuluu edunvalvojan hoidettavana olevaan omaisuuteen, saadaan suorittaa vain edunvalvojalle tai hänen osoittamalleen tilille -> velallinen voi saada vilpittömän mielen suojaa
        
        2 more items...
        
        immuniteetti, joka tarkoittaa sitä, että kelpoisuutta käyttää ihminen itse eikä kukaan toinen hänen puolestaan
        
        tukevassa edunvalvonnassa päämies joutuu tosiasiassa hyväksymään edunvalvojan kelpoisuutensa rajoissa tekemät oikeustoimet ja omaisuuden vallintaratkaisut
        
        oikeustoimi sitoo HolTL 29.1 §:n mukaisesti päämiestä, jos oikeustoimi kuuluu edunvalvojan kelpoisuuden piiriin
        
        1 more item...
      - Kilpailevat disponoinnit
        
        rinnakkaisen kelpoisuuden takia on mahdollista, että sekä päämies että edunvalvoja tekevät päämiehen varallisuudesta kilpailevia disponointeja
        
        Se, kumpi disponoinneista jää voimaan, ratkaistaan yleisten varallisuusoikeudellisten sääntöjen nojalla
        
        Jos sekä päämiehen että edunvalvojan samaa oikeutta koskeva disponointi on sinänsä pätevä, oikeustoimien kollisio ratkaistaan yleisten kollisionormien nojalla
    - - Vanhus-, sairaus- ja vastaavat tapaukset
        
        Tässä tapauksessa edunvalvojan määräämisen edellytykset ovat seuraavat:
        
        (i) Kykenemättömyys
        
        valvomaan etuaan tai huolehtimaan itseään ja varallisuuttaan koskevista asioista
        
        (ii) Päämies suostuu tai vastustaa aiheettomasti
        
        (iii) Välttämättömyys
        
        päämiehellä on asioita, jotka vaativat hoitoa eivätkä ne tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavalla
        
        kaikkien kolmen edellytyksen tulee täyttyä, jotta edunvalvojan määrääminen olisi mahdollista
      - Poissaolotapaukset
        
        HolTL 10 §:n mukaan poissaolotapauksissa edunvalvojan määräämisen edellytykset ovat seuraavat:
        
        (i) Kuolleelta on jäänyt perintö eikä perillistä tai testamentin saajaa tai hänen olinpaikkaansa tiedetä / ei voi valvoa oikeuttaan
        
        (ii) Muissa tapauksissa on tarpeen, että poissaolevan oikeutta valvotaan tai hänen omaisuuttaan hoidetaan
        
        (iii) Omaisuus on omistajattomassa tilassa, koska tulevasta tapahtumasta riippuu kenelle omaisuus menee tai koska joku saa omaisuuden haltuunsa omistusoikeudella vasta tulevaisuudessa
    - - käräjäoikeuden ja maistraatin päätöstä on noudatettava heti niiden antamisesta lukien, vaikka päätös ei olisikaan vielä lainvoimainen --> voimassa toistaiseksi / määräajan
        
        HolTL 15 §: jos edunvalvoja on määrätty ainoastaan tiettyä tehtävää varten, määräys on voimassa, kunnes tehtävä on suoritettu
        
        Tuomioistuimella on kaikissa tapauksissa oikeus
        
        muuttaa edunvalvojan tehtävää tai määräyksen voimassaoloaikaa
        
        määrätä tarpeeton edunvalvonta lakkaamaan (HolTL 15.2 § ja 17.3 §)
        
        Jos edunvalvoja on määrätty HolTL 8 §:n (vanhus-, sairaus- yms. tapaukset) tai 9 §:n (17-vuotiaalle määrätty edunvalvoja) nojalla
        
        myös maistraatilla on tuomioistuimen kanssa rinnakkainen toimivalta
        
        edellytyksenä on kuitenkin, että päämies kykenee ymmärtämään asian merkityksen ja että hakijoina ovat päämies ja edunvalvoja yhdessä
        
        jos edunvalvoja on määrätty lain 8 tai 9 §:n nojalla, maistraatin on edunvalvojan määräämistä seuraavan neljän vuoden aikana ja sen jälkeen joka neljäs vuosi omasta aloitteestaan selvitettävä, onko edunvalvonta edelleen aiheellista
        
        Selvitystä ei ole kuitenkaan tarpeellista tehdä, jos edunvalvojan määräämisen perusteen tai muun syyn vuoksi on ilmeistä, että edunvalvojan tarve on pysyvä
    - - päämiestä avustava ja tukeva edunvalvoja voidaan määrätä joko maistraatissa tai yleisessä tuomioistuimessa
        
        kyse on tällöin HolTL:n järjestelmässä päämiehen itsensä käynnistämästä eli oma-aloitteisesta edunvalvonnasta
        
        menettelyssä tulevat noudatettavaksi hallintolain (434/2003; HL) menettelysäännökset sikäli kuin HolTL:ssa ei ole asiasta toisin säädetty
        
        Maistraatilla on toimivalta silloin, kun seuraavat kaksi edellytystä ovat olemassa
        
        1) päämies kykenee itse ymmärtämään asian merkityksen ja
        2) päämies itse hakee tietyn henkilön määräämistä edunvalvojaksi (HolTL 12.1 §:n 2-k ja 12.2 §).
        
        Kuulemisen tarkoituksena on varmistaa, että hakemus on aito ja että hakija ymmärtää, mitä edunvalvojan määrääminen tarkoittaa
        
        Oma-aloitteinen edunvalvonta on tarkoitettu vain selviin ja riidattomiin tapauksiin
        
        Ratkaisuja, jotka maistraatti on tehnyt edunvalvojan määräämistä, vapauttamista tai tehtävän muuttamista koskevissa asioissa, koskee valituskielto
        
        hakija voi saattaa asian uudella hakemuksella käräjäoikeuden tutkittavaksi
  - - - Yhteistoimiva edunvalvoja
        
        Lievin tapa rajoittaa päämiehen toimintakelpoisuutta on se, että hänet velvoitetaan yhteistoimintaan edunvalvojan kanssa
        
        --> päteviä oikeustoimia syntyy vain yhdessä ja omaisuutta voidaan vallita ainoastaan yhdessä
      - Erityinen sivuuttava edunvalvoja
        
        edunvalvoja voi määrätyissä asioissa toimia yksin ilman päämiehen myötävaikutusta = yksin toimiva edunvalvoja
        
        Toimintakelpoisuuden rajoittaminen on eri asia kuin vajaavaltaiseksi julistaminen
    - - Osittaista toimintakelpoisuuden rajoittamista koskee kolme edellytystä
        
        (i) päämies on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan
        
        (ii) päämiehen varallisuusasema, toimeentulo ja muut tärkeät edut ovat vaarassa
        
        (iii) eivätkä lievemmät suojakeinot riitä
    - - Toimintakelpoisuuden rajoittamista koskeva päätös voi olla voimassa joko toistaiseksi tai määräajan
        
        maistraatin on oma-aloitteisesti neljän vuoden määrävälein tarkistettava toimintakelpoisuuden rajoittamisen aiheellisuus
        
        selvitys voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos rajoittamisen perusteen tai muun syyn takia on ilmeistä, että edunvalvonnan tarve on pysyvä
        
        Toimintakelpoisuuden rajoittaminen tapahtuu aina tuomioistuimessa; maistraatti ei voi päättää näin järeästä keinosta.
        
        Kuuleminen ei ole tarpeen, jos se on päämiehen tilan takia mahdotonta tai aiheuttaa hänelle kohtuutonta haittaa taikka jos hakemus heti hylätään perusteettomana (HolTL 74 §).
  - - - Vajaavaltaiseksi julistettua koskevat samat oikeusvaikutukset kuin alaikäistä
        
        --> puuttuvat kelpoisuus tehdä päteviä oikeustoimia ja oikeus vallita omaisuuttaan
        
        Ellei nimenomaisesta lainsäännöksestä muuta johdu, täysi-ikäinen vajaavaltainen päämies voi päättää henkilöään koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen (HolTL 23.2 §).
        
        vajaavaltaiseksi julistaminen ei sinänsä poista päämiehen kelpoisuutta tehdä testamenttia eikä avioehtosopimusta
        
        Avioehtosopimuksen tekemisessä edunvalvojalla on hyväksyjän asema eli myötämääräämisoikeus
    - - edellytyksiä on kolme, joiden kaikkien on oltava käsillä ennen kuin näin radikaaliin toimeen voidaan ryhtyä
        
        (i) päämies on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan
        
        (ii) päämiehen varallisuusasema, toimeentulo ja muut tärkeät edut ovat vaarassa
        
        (iii) eivätkä lievemmät suojakeinot riitä
    - - samat säännökset kuin toimivallan rajoittamistakin
        
        Toimivaltainen viranomainen on tuomioistuin.
        Jos päämies julistetaan vajaavaltaiseksi, hänelle on samalla määrättävä edunvalvoja
        
        Samalla tai erikseen voidaan päättää, kuuluko edunvalvojan toimivaltaan myös päämiehen henkilökohtaisista asioista päättäminen
  - - - HolTL:ssa ei ole asetettu esteitä sellaiselle päämiehen kelpoisuuden rajoittamiselle ja sellaisille edunvalvojamääräyksille, joiden mukaan edunvalvoja toimii esimerkiksi joissakin asioissa erityisenä yhdessä toimivana edunvalvojana, joissakin taas erityisenä yksin toimivana ja muissa päämiehen taloudellisissa asioissa yleisenä tukevana edunvalvojana
  - - - edellytyksenä on alaikäisyys eli alle 18 vuoden ikä.
        
        ei erikseen määrätä tai julisteta vajaavaltaiseksi, vaan vajaavaltaisuuden oikeusvaikutukset syntyvät suoraan lain nojalla (HolTL 2 §)
        
        alaikäisen vajaavaltaisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa suoraan lain nojalla ilman erityistä viranomaisen määräystä (HolTL 4.1 §).
        
        Edunvalvojan määrääminen voi tulla tarpeelliseksi silloin, kun edunvalvoja kuolee tai kun edunvalvoja muutoin menettää kelpoisuutensa toimia edunvalvojana
        
        Alaikäisyyteen perustuva vajaavaltaisuus päättyy, kun vajaavaltainen täyttää 18 vuotta.
        
        Jos on ilmeistä, että alaikäinen vajaavaltainen tarvitsee edunvalvontaa myös täysi-ikäisenä, voidaan hänelle määrätä edunvalvoja hänen täytettyään 17 vuotta (HolTL 9 §). määräys tulee voimaan päämiehen täytettyä 18 vuotta
        
        1 more item...
    - - a) Suppea oikeustoimikelpoisuus ja vallintavalta
        
        vajaavaltainen ei voi itse vallita omaisuuttaan eikä itse tehdä sitovia oikeustoimia (HolTL 23.1 § ja 26 §).54
        
        Tästä pääsäännöstä on HolTL 24–25 §:ssä ja eräissä muissa lainkohdissa säädetty seuraavat poikkeukset:
        
        (i) Vajaavaltainen voi vallita työansioitaan
        
        (ii) Vajaavaltainen voi vallita myös sellaista omaisuuttaan, jonka edunvalvoja on hänen vallittavakseen antanut (+ tuotto ja surrogaatti)
        
        (iii) Vajaavaltainen voi tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä
        
        (iv) Vajaavaltainen voi ottaa pätevästi vastaan lahjan tai lahjanlupauksen, jos hän kykenee ymmärtämään sen merkityksen
        
        (v) Alaikäinen voi tehdä avioehtosopimuksen edellyttäen, että hänen edunvalvojansa sen hyväksyy
        
        (vi) 15 vuotta täyttänyt saa työntekijänä itse tehdä työsopimuksensa sekä sen irtisanoa ja purkaa
        
        (vii) Pankin ja muun luottolaitoksen asiakkaana 15 vuotta täyttäneellä vajaavaltaisella on omien varojensa osalta melko itsenäinen asema
      - b) Kelpoisuuden ylittämisen oikeusseuraamukset
        
        Oikeusseuraamukset rakentuvat vajaavaltaisen suojaamisen pääperiaatteelle
        
        Pääsääntönä HolTL 26 §:n nojalla on, että sellainen oikeustoimi, jota vajaavaltaisella ei ollut oikeutta tehdä ja johon hänen edunvalvojansa ei ollut antanut suostumustaan, ei sido vajaavaltaista
        
        vaatimus kaupan pitämisestä ja kauppahinnan maksamisesta ei menesty, vaikka kauppias olisi ollut perustellussa vilpittömässä mielessä
        
        Oikeustoimi voi kuitenkin tulla vajaavaltaista sitovaksi, jos edunvalvoja tai päämies täysivaltaiseksi tultuaan hyväksyy oikeustoimen.
        
        Vajaavaltaisen sopijakumppani on lähtökohtaisesti sidottu oikeustoimeen
        
        Sopijakumppanille on kuitenkin annettu oikeus vetäytyä oikeustoimesta määräedellytyksin (ks. HolTL 27 §)
  - - - Jos edunvalvoja on sairauden tai muun syyn vuoksi tilapäisesti estynyt hoitamasta edunvalvojan tehtäväänsä taikka jos hän on esteellinen hoitamaan määrättyä tehtäväänsä, edunvalvojalle on määrättävä sijainen (HolTL 11 §).
        
        Maistraatilla on toimivalta määrätä edunvalvojan sijainen edunvalvojan itsensä hakemuksesta ja täysi-ikäiselle, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, uusi edunvalvoja kuolleen sijaan (HolTL 12.1 §:n 1-k ja 12.3 §).
  - - - omaisuutta hoitamaan määrätään erityinen edunvalvoja, joka on tavallisesti myös nimetty lahjakirjassa tai testamentissa
        
        Erityisen edunvalvojan määrääminen kuuluu tuomioistuimen toimivaltaan.
        
        edunvalvojan määräämistä hakevan on näytettävä, että lahjakirjassa tai testamentissa määrätylle omaisuuden hallinnolle on olemassa saajan edun kannalta hyväksyttävät syyt
- - - - a) Asianosaiskelpoisuudella tarkoitetaan yleistä kykyä olla oikeudenkäynnissä asianosaisena, se ei riipu ihmisen henkilökohtaisista kyvyistä
        
        b) Oikeudenkäyntikelpoisuudella tarkoitetaan asianosaiskelpoisen subjektin kykyä ajaa asiaansa ja käyttää itse puhevaltaansa prosessissa, Vajaavaltaisella ei yleensä ole oikeudenkäyntikelpoisuutta hänen varallisuuttaan koskevassa siviiliprosessissa
        
        c) Puhevallan käyttämisellä tarkoitetaan, kuka on oikeutettu edustamaan oikeudenkäyntikelpoisuutta vailla olevaa
        
        (d) Asialegitimaatiolla tarkoitetaan, kuka on oikea asianosainen, toisin sanoen kenellä on oikeus omissa nimissään käydä oikeutta käsillä olevassa asiassa
    - - Puhevaltakysymyksiä selvitettäessä on otettava huomioon seuraavat seikat:
        
        – Jutun laatu
        
        – Päämiehen rooli prosessissa
        
        – Päämiehen holhousoikeudellinen asema
        
        – Edunvalvojan kompetenssi
    - - HolTL 29.4 § mukaan päämiehen puhevaltaa koskevat kysymykset on säännelty erikseen
        
        Prosessisäännöksiä pitäisi soveltaa siten, että mahdollisimman pitkälle kunnioitetaan HolTL:n pääperiaatteita,
        
        päämiehen etujen ja hyvinvoinnin ensisijaisuuden sekä hänen omien toiveidensa ja tunteidensa kunnioittamisen periaatteet
        
        välttämättömyyden, toissijaisuuden ja suhteellisuuden periaatteet
        
        Prosessissa puhevaltaa käyttävän edunvalvojan on oltava jäävitön
        
        Vuorovaikutusperiaate ilmenee niissä käytännöissä, joita sovelletaan useamman edustajan tilanteessa. Jos edustajien tehtäviä ei ole jaettu, heidän tulee toimia yhdessä
    - - Edunvalvontavaltuutettuun päämiehen puhevallan käyttäjänä sovelletaan samoja sääntöjä kuin valtuutettuun yleensä, ellei EVVL:stä muuta johdu.
        
        edunvalvontavaltuutetulla on kelpoisuus ottaa haaste päämiehen puolesta vastaan, vaikka valtakirjassa ei yksilöintiä (juuri se asia) olisikaan
  - - - Nykyisen OK 12:1a.1:n mukaan edunvalvojalla on päämiehen ohella oikeus itsenäisesti käyttää puhevaltaa oikeudenkäynnissä, joka koskee edunvalvojan tehtäväpiiriin kuuluvaa asiaa
        
        --> edunvalvojalla ja päämiehellä on asiassa rinnakkainen puhevalta.
        
        periaatteessa vastaaja olisi laillisesti haastettu, kunhan haaste olisi annettu tiedoksi joko päämiehelle tai edunvalvojalle
        
        tapauksissa, joissa on vähänkin syytä epäillä päämiehen ymmärryskykyä ja joissa hänellä on toimivaltainen edunvalvoja, haaste tiedoksi edunvalvojalle
        
        kun sekä edunvalvojalla että päämiehellä on itsenäinen puhevallan käyttämisoikeus, heidän prosessitoimensa voivat joutua ristiriitaan
        
        ratkaisevaksi käy päämiehen kanta, mutta ainoastaan sillä edellytyksellä, että hänen katsotaan ymmärtävän asian merkityksen
    - - Jos toimivaltarajoituksen sisältönä on, että päämiehen ja edunvalvojan on käytettävä päätösvaltaa yhdessä, käyttävät he myös puhevaltaa yhdessä
        
        Mutta jos toimintakelpoisuuden rajoittaminen antaa päätösvallan yksin edunvalvojalle, hänellä on myös oikeus yksin käyttää puhevaltaa tuomioistuimessa
        
        .
    - - Vajaavaltaisen puhevaltaa käyttää hänen edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja
        
        Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat ja ne täysi-ikäiset, jotka on julistettu vajaavaltaisiksi
        
        Eräissä varallisuusoikeudellisissa asioissa vajaavaltaisella on kuitenkin poikkeuksellisesti oikeus itse yksin käyttää puhevaltaansa
        
        – päämiehellä on oikeus vallita riidan kohdetta (esim. HolTL 25 §) tai
        – riita koskee oikeustointa, jonka tekemiseen päämiehellä on kelpoisuus (esim. HolTL 24 §).
  - - - – oikeus ruumiilliseen ja henkiseen loukkaamattomuuteen (oikeus kunniaan ja kotirauhaan), oikeus uskonnonvapauteen, oikeus sukuasemaan, nimeen, omaan kuvaan ja itseä koskeviin tietoihin
        – oikeus asuinpaikan valintaan, huollosta sekä koulutuksesta päättämiseen.
    - - puhevalta on järjestetty eritellysti ja kasuistisesti kutakin asiaa koskevassa omassa säännöstössään
        
        alaikäisen puhevaltaa käyttää hänen huoltajansa
        
        täysi-ikäisen puhevaltaa sellainen edunvalvoja, joka on määrätty kyseiseen tehtävään taika toimivalta on määrätty koskemaan myös henkilöä koskevia asioita.
    - - OK 12:1.1:n nojalla alaikäisen henkilöä koskevassa asiassa puhevalta on huoltajalla tai muulla lakimääräisellä edustajalla
        
        15–17-vuotiaalla alaikäisellä on kuitenkin rinnakkainen puhevalta huoltajansa tai muun lakimääräisen edustajan kanssa (OK 12:1.2).
    - - Täysi-ikäisellä vajaavaltaisella itsellään on yksin oikeus käyttää puhevaltaa, kun kysymys on vajaavaltaisen henkilöä koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen
        
        Jos hän ei kykene ymmärtämään asian merkitystä, hänen puhevaltaansa käyttää edunvalvoja
    - - suostumus lapseksiottamiseen, isyyden tunnustaminen ja isyyden tunnustamisen hyväksyminen
        
        Jos päämies ei kykene niiden merkitystä ymmärtämään, kukaan ei voi tehdä niitä hänen puolestaan.
  - - - Hakemusasioissa valvottava henkilö on yleensä joko asiaan osallisena tai hakijana.
        
        Silloin kun valvottava henkilö itse toimii hakijana HolTL 8 luvun mukaisessa asiassa (esimerkiksi edunvalvojan määrääminen ja vapauttaminen, toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja sen kumoaminen),-->
        
        oikeudenkäyntikelpoisuutensa määräytyy niiden OK 12:1:n säännöksien mukaan, jotka koskevat puhevallan käyttämistä hänen henkilöään koskevassa asiassa.
        
        tuomioistuin voi määrätä henkilölle paitsi prosessiedunvalvojan myös avustajan, jos se katsotaan hänen oikeusturvansa kannalta tärkeäksi.
  - - - vajaavaltaisen lailliselle edustajalle on yleensä aina varattava tilaisuus olla kuulustelussa
        
        Jos edustaja ei ole kuulustelussa läsnä, hänelle on mahdollisimman pian ilmoitettava kuulustelusta ja sen sisällöstä
        
        Jos edustaja on itse epäillyn asemassa rikoksessa, hän on esteellinen
        
        --> tuomioistuimen on määrättävä edunvalvoja paitsi, jos edunvalvojan määrääminen ei ole selvästi tarpeetonta
    - - päämies on asianomistajana hänen varallisuuteensa kohdistuneessa rikoksessa -->
        
        Vajaavaltaisen asianomistajan varallisuutta koskevissa rikoksissa puhevalta on yleensä edunvalvojalla, ellei kyse ole omaisuudesta, joka kuuluu päämiehen itsensä vallittavaksi.
        
        Henkilöä koskevissa rikoksissa puhevalta on huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla, ellei hän kykene ymmärtämään asian merkityksen
        
        15–17-vuotias puolestaan käyttää henkilöään koskevassa asiassa huoltajansa tai muun edustajansa kanssa rinnakkaista puhevaltaa --> ristiriidassa päämiehen kanta ratkaisee
    - - Rikosprosessi ei voi tulla kysymykseen, jos tekijä oli teon tehdessään alle 15-vuotias
        
        – 15–17-vuotias syyntakeinen käyttää itse puhevaltaansa
        
        – 15–17-vuotiaan syyntakeettoman puhevaltaa käyttää huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja.
        
        – Täysi-ikäinen vajaavaltainen mutta syyntakeinen päämies käyttää itse puhevaltaansa
        
        – Täysi-ikäisen syyntakeettoman vajaavaltaisen puhevaltaa käyttää hänen edunvalvojansa
    - - vakavia rikoksia koskevissa asioissa vajaavaltainen päämies tarvitsee myös oikeudellista apua
        
        Tällöin hänelle voidaan määrätä oikeudenkäyntiavustaja
  - - - Pääjaottelu on nytkin syytä tehdä varallisuutta ja henkilöä koskevien asioiden mukaan.
  - - - .
  - - - Jos siis päämiehen edunvalvoja on estynyt, asiaa käsittelevä tuomioistuin voi viran puolesta määrätä päämiehelle edunvalvojan sijaisen kyseistä prosessia varten
- - - - Edunvalvonnan tarve voi koskea muun muassa
        
        – taloudellisia asioita,
        
        – henkilöä koskevissa asioita,
        
        – huoltoa ja
        
        – puhevallan käyttöä oikeudenkäynnissä ja viranomaisissa.
    - - Päämiehen taloudellisten asioiden hoitaminen eli holhoustoimi on säännelty holhoustoimesta annetusta laissa (442/1999; HolTL)
        
        oikeudenalan muilla osa-alueilla käytetään myös hyväksi HolTL:n sääntelyä
        
        Edunvalvontavaltuutus, jota sääntelee laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007; EVVL) kuuluu myös edunvalvontaoikeuteen ja holhous-toimeen HolTL:n mukaisen edunvalvonnan korvaavana tai sitä täydentävänä järjestelynä
        
        Edunvalvonta päämiehen henkilöä koskevissa asioissa on säännelty pääosin erityislaeissa
  - - - Vuoden 1898 holhouslaki siirsi holhoustoimen valvonnan kokonaan pois sukulaisilta viranomaisten tehtäväksi
        
        Vuoden 1999 holhoustoimilaki merkitsi hallinnon ja valvonnan tehostamista ja valtiollistamista
        
        Hallinto ja valvonta siirrettiin luottamusmiesperiaatteella toimineista kunnallisista holhouslautakunnista valtion ammattiviranomaisille maistraateille.
  - - - Ne, jotka hoitavat apua tarvitsevien asioita ovat edunvalvojia
        
        holhouslain tuntemat edunvalvonnan muodot on säilytetty: edunvalvojan määrääminen ja vajaavaltaiseksi julistaminen.
        
        Näiden kahden perinnäisen edunvalvontamuodon rinnalle HolTL toi uutuuden: toimintakelpoisuuden osittaisen rajoittamisen
        
        Edunvalvontamuotoa valittaessa on noudatettava ensiksikin välttämättömyyden eli lievimmän riittävän keinon periaatetta
  - - - HolTL:n edunvalvontajärjestelmää täydentävä instituutio
        
        Edunvalvontavaltuutuksen pääajatuksena on tukea päämiehen itsemääräämisoikeutta: Päämies voi etukäteen järjestellä edunvalvontansa pääsääntöisesti sellaiseksi kuin itse sen tahtoo
        
        valtuutuksessa on 3 vaihetta:
        
        Ensin päämiehen tulee laatia edunvalvontavaltakirja, joka on määrämuotoinen asiakirja.
        
        Tämän jälkeen hänen tulee luovuttaa valtakirja valtuutetulle.
        
        Sen jälkeen kun päämies on tullut sairautensa tai muun sellaisen syyn vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan niitä taloudellisia tai henkilökohtaisia asioitaan, joita valtuutus koskee, valtuutetun tulee pyytää maistraattia vahvistamaan edunvalvontavaltuutus
        
        Edunvalvontavaltuutus eroaa edunvalvonnasta erityisesti siinä suhteessa, että maistraatti valvoo valtuutettua selvästi lievemmin kuin edunvalvojaa
  - - - Holhoustoimen hallintoasiat, esimerkiksi eräisiin oikeustoimiin tarvittavien lupien myöntäminen (HolTL 34 §) ja edunvalvojien valvonta, kuuluvat holhousviranomaisen eli maistraatin toimivaltaan
        
        käräjäoikeuden edunvalvojan määräämistä koskevasta ratkaisusta valitetaan hovioikeuteen.
        lupa-asiaa koskeva valitus on tehtävä hallinto-oikeudelle
        
        Arkipäivän holhoustoimessa esiin tulevia kysymyksiä käsitellään myös eduskunnan oikeusasiamiehen (EOA) laillisuusvalvonnassa ja kuluttajasuojaviranomaisissa
- - - - Toiseksi vaaditaan, että hänellä on oikeustoimen edellyttämä riittävä ymmärryskyky
        
        HolTL 2 §:n mukaan vajaavaltaisia ovat alaikäiset ja vajaavaltaiseksi julistetut; muut ovat täysivaltaisia.
        
        riittävää ymmärryskykyä ja sen puuttumisesta seuraavaa oikeustoimen pätemättömyyttä ei meillä ole säännelty yleissäännöksellä vaan joidenkin oikeustoimien osalta erikseen
  - - - Vajaavaltaisella ei ole oikeutta vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä (HolTL 23.1 §)
        
        Esimerkiksi PK 9:1:ssä säädetään HolTL 23.1 §:stä poikkeavasti testamentin tekemiskelpoisuudesta
        
        Erityissäännöksin on säännelty muun muassa avioehtosopimuksen tekeminen (AL 42 §) ja työsopimukseen sitoutuminen (TSL 1:6).
        
        HolTL 24–26 §:ssä on säädetty joitakin poikkeuksia, joista osa perustuu oikeustoimen laatuun (lahja ja vähäinen oikeustoimi) ja osa yleisempiin oikeustoimiopillisiin perusteisiin (suostumus ja hyväksyminen)
    - - Jotta sellaisesta lahjasta ja lahjanlupauksesta, jossa saajana on vajaavaltainen, tulisi osapuolia sitova, vaaditaan pääsäännön mukaan, että vajaavaltaista edustaa hänen edunvalvojansa
        
        vajaavaltaisella on kuitenkin kelpoisuus ottaa vastaan lahja ja irtainta omaisuutta koskeva lahjanlupaus, jos vajaavaltaisen on katsottava ymmärtäneen asian merkityksen
        
        lahjoilla tarkoitetaan vain puhtaita lahjoja, mutta vajaavaltaisen kelpoisuuteen ei kuulu sellaisten lahjojen vastaanottaminen, joista seuraa vajaavaltaiselle sitoumuksia ja velvoitteita, joihin hänellä ei ole kelpoisuutta, kuten velkaan sitoutuminen
        
        Toiseksi sitovuus koskee vain sellaisia lahjoja, jotka vajaavaltainen pystyy ymmärtämään.
        
        notariaattilahjoissa ja arvopaperilahjoissa pankki ja arvopaperinvälitysliike toimivat vastaanottajan lukuun eräänlaisina asianhuoltajina. Näitä lahjoja lahjansaajan ei tarvitse ymmärtää
    - - nuorille tärkeä merkitys on HolTL 24.1 §:ssä säädetyllä vajaavaltaisen kelpoisuudella tehdä itse omin päin oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä
        
        oikeustoimia, joissa kauppahinta jää velaksi, esimerkiksi osamaksulla suoritettavaksi, ei ole pidetty tavanomaisina
    - - HolTL 25.1 §:n mukaan vajaavaltaisella on oikeus määrätä siitä, minkä hän on vajaavaltaisuuden aikana omalla työllään ansainnut
        
        Sama koskee ansioiden tuottoa ja niiden sijaan tulleita varoja.
        
        eläkkeisiin ja muihin sosiaalietuuksiin säännös ei sovellu. Työttömyyspaivarahaa kuitenkin voi vallita
    - - Jos edunvalvojan suostumus on olemassa, oikeustoimi sitoo sekä vajaavaltaista että sopijakumppania (ks. HolTL 26.1 §).
    - - vajaavaltaisen oikeustoimikumppani (vastapuoli) ei voi saada oikeustointa päteväksi vilpittömään mieleensä vedoten
  - - - HolTL 26.1 §:ssä sanotaan, että oikeustoimi, johon vajaavaltaisella ei ollut oikeutta, ei sido häntä (vajaavaltaista)
        
        Ehdoton oikeus vedota pätemättömyyteen on edunvalvojalla ja vajaavaltaisella ainakin täysivaltaiseksi tultuaan
        
        vastapuolen asema riippuu HolTL 27 §:n mukaan siitä, tiesikö hän vajaavaltaisuudesta:
        
        Jos hän ei tiennyt, hän voi vetäytyä sopimuksesta niin kauan, kun sopimusta ei ole hyväksytty tai asianmukaisesti täytetty
        
        Jos vastapuoli tiesi vajaavaltaisuudesta, hän on osaltaan sidottu oikeustoimeen odotusajan, joka kestää niin kauan kuin edunvalvojan suostumuksen saaminen kohtuudella kestää tai suostumukselle sovittu aika kestää.
    - - Vajaavaltaisuudesta johtuvan pätemättömyyden voimaansaattamista seuraa --> kummankin on palautettava oikeustoimen perusteella saamansa suoritukset / korvattava arvo
        
        vajaavaltainen on velvollinen palauttamaan enintään sen määrän, mikä on käytetty hänen kohtuulliseen elatukseensa tai muutoin tullut hänen hyödykseen
        
        vastapuolella on HolTL 28.3 §:n mukaan oikeus vahingonkorvaukseen VahL:n säännöksien mukaisesti, jos vajaavaltainen on saanut oikeustoimen aikaan tahallisella rikoksella, esimerkiksi antamalla vääriä tietoja täysivaltaisuudestaan siten, että teko täyttää petoksen (RL 36:1) tai väärennyksen (RL 33:1) tunnusmerkistön
    - - Yleisten oikeustoimioppien mukaan oikeustoimen pätemättömyys voi korjautua, jos se asianmukaisesti jälkikäteen hyväksytään; tällaista hyväksymistä kutsutaan ratihabitioksi
        
        vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee häntä sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan sen hyväksyy HolTL 26
    - - Jos päämies on tehnyt oikeustoimen vastoin toimintakelpoisuuden rajoitusmääräystä, oikeusseuraamukset määräytyvät samalla tavoin, kuin jos oikeustoimen olisi tehnyt vajaavaltainen.
  - - - Jotta henkilö olisi täysin oikeustoimikelpoinen, vaaditaan täysivaltaisuuden lisäksi riittävää ymmärryskykyä
        
        Täysivaltainenkin voi siis olla vailla oikeustoimikelpoisuutta: jos hän ei ole ollut oikeustointa tehdessään toimen edellyttämissä hengen voimissa, on oikeustoimi pätemätön
    - - Se joka väittää oikeustointa pätemättömäksi riittämättömän ymmärryskyvyn puutteesta johtuneen oikeustoimikelvottomuuden perusteella, on velvollinen näyttämään väitteensä toteen
    - - Perustana on yleensä lääketieteellisesti todettavissa oleva vamma tai sairaus kuten kehitysvammaisuus, aivovamma, psyykkinen sairaus tai Alzheimerin taudista taikka muista aivoja vaurioittavista sairauksista johtuva dementia
        
        sielullinen häiriö kuten psykoosi, maanisdepressiivinen mania ja raskaaseen huumeiden- tai alkoholin käyttöön liittyvä mielenhäiriö, delirium.
        
        Lääketieteellistä arviota seuraa oikeudellinen harkinta, jossa arvioidaan sitä, mikä merkitys vammalla, sairaudella tai häiriöllä on ollut henkilön kykyyn tehdä nyt kysymyksessä oleva oikeustoimi
    - - Joka väittää tällaisessa edunvalvonnassa olevan tekemää oikeustointa pätemättömäksi, on velvollinen näyttämään pätemättömyysperusteen
        
        Aikuinen, jolle on määrätty häntä tukeva edunvalvoja hänen toimintakelpoisuuttaan rajoittamatta, on täysivaltainen
    - - Kun kanne perustetaan muuhun kuin tilapäiseen riittävän ymmärryskyvyn puutteeseen eikä päämies ole edunvalvonnassa, hänelle joudutaan lisäksi määräämään myös edunvalvoja ainakin oikeudenkäyntiä varten (OK 12:4a).
        
        näistä syistä pätemättömyyskanteet rakennetaan vetoamalla oikeustoimilain 3 luvun pätemättömyysperusteisiin, esimerkiksi OikTL 31 §:ssä tarkoitettuun siviilikiskomiseen tai 33 §:ssä tarkoitettuun kunnian vastaiseen ja arvottomaan menettelyyn
    - - pätemättömyyden oikeusseuraamuksiin voidaan soveltaa soveltuvin osin HolTL 26–28 §:stä ilmeneviä periaatteita
        
        Oikeustoimi ei siis nytkään sido päämiestä ja se voidaan julistaa pätemättömäksi
        
        Vastapuolen vilpitön mieli ei pätevöitä oikeustointa, jonka toinen on tehnyt vailla riittävää ymmärryskykyä
        
        puolen vetäytymisoikeutta samoin kuin osapuolten välien selvittelyä voitaneen yleensä arvioida samoin kuin vajaavaltaisuustapauksissa
        
        Jos oikeustointa rasittaa OikTL:n mukainen pätemättömyysperuste, noudatetaan tuollaisia oikeustoimia koskevia periaatteita (vilpittömän mielen suoja, palauttamisvelvollisuus, negatiivinen sopimusetu)
  - - - Kaikesta omaisuudestaan voi tehdä testamentin 18 vuotta täyttänyt ja hän, joka on sitä nuorempana avioitunut
        
        vajaavaltaiseksi julistettu voi tehdä testamentin. Vajaavaltaiseksi julistetun tekemä testamentti pysyy pätevänä, ellei sitä osoiteta tehottomaksi
        
        Pätemättömyys on saatettava voimaan viime kädessä PK 13 luvun mukaisella määräajassa nostettavalla moitekanteella
        
        pätemättömyyttä ei voida perustaa suoraan vajaavaltaisuuteen vaan PK 13:1:n 3-kohdan mukaisesti ainoastaan siihen, että lainkohdassa mainittu sieluntoiminnan häiriö on vaikuttanut testamentin tekemiseen
  - - - Toisaalta paternalistisella suojaamisella on tärkeä tehtävänsä. Se takaa, että päämiehen oikeustoimissa toteutuu vain päämiehen oma vapaa tahto, eikä päämiestä käytetä hyväksi
- - - - HolTL 48.1 §:n nojalla edunvalvoja on velvollinen laatimaan päämiehen varoista omaisuusluettelon, jonka hän antaa maistraatille --> maistraatti voi valvoa päämiehen varallisuusaseman muutoksia ja edunvalvojan toimintaa
        
        vanhemman ei tarvitse tehdä omaisuusluetteloa, jos alaikäisellä ei ole omaisuutta tai omaisuuden määrä on vähäinen
        
        ei myöskään silloin, jos edunvalvojan tehtäväksi määrätty päämiehen edustaminen ainoastaan joissakin tämän henkilöön liittyvissä asioissa
        
        Luettelo on annettava maistraatille määräajassa, kolmen kuukauden kuluessa tehtävän alkamisesta
    - - Luettelointi koskee sekä edunvalvojan hoidettavia että sellaisia varoja, jotka HolTL 38.1 §:n nojalla on jätetty päämiehen vallittavaksi
        
        Luettelosta tulee ilmetä kaikki päämiehen varallisuusoikeudet: omistusoikeudet esineisiin, saamisoikeudet ja osuusoikeudet
        
        tuomioistuin voi maistraatin vaatimuksesta velvoittaa edunvalvojan vahvistamaan ilmoituksensa tuomioistuimessa valan tai vakuutuksen nojalla. väärän tiedon antaminen tai tiedon salaaminen on kriminalisoitu RL 15:1 ja 15:3–4:ssä.
  - - - Jos taas päämies saa omaisuusluettelon antamisen jälkeen omaisuutta uusin saannoin, saanto on ilmoitettava omaisuusluettelon täydennyksenä maistraatille (HolTL 48.1–2 §)
        
        Jos kysymys on siitä, että päämies on tullut kuolinpesän osakkaaksi, ilmoittaminen tapahtuu toimittamalla maistraatille jäljennös perukirjasta
  - - - HolTL 50 §:n nojalla velvollisuus antaa vuositili koskee sellaista edunvalvojaa, jonka tehtäviin kuuluu omaisuuden hoitamista. ei kuitenkaan koske sellaista alaikäisen edunvalvontaa, jota ei ole merkittävä holhousasioiden rekisteriin
        
        alaikäisen edunvalvontaa ei merkitä rekisteriin, jos alaikäisellä ei ole omaisuutta tai hänen omaisuutensa on vähäinen taikka jos hän on osakkaan kuolinpesässä, josta hänen osuutensa on vähäinen (ks. tarkemmin HolTL 65–66 §).
        
        Jos alaikäisen edunvalvonta on merkitty holhousasioiden rekisteriin, ovat myös hänen huoltajansa vuositilivelvollisia
    - - Kysymystä tilivelvollisuuden sisällöstä voidaan lähestyä esimerkiksi liikekirjanpidosta käsin
        
        juokseva kirjanpito eli yksittäisten tilitapahtumien kirjaaminen eri tileille
        
        Juoksevaa kirjanpitoa vastaa edunvalvojan tilinpidossa HolTL 50 §:ssä säännelty edunvalvojan velvollisuus pitää kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista
        
        tilinpäätös, joka on yleistys tai tiivistelmä tilikauden yksittäisistä tilitapahtumista
        
        Tilinpäätössääntelyä vastaavat HolTL 51–52 §:n määräykset vuosi- ja päätöstilistä
    - - Tilikautena on säännönmukaisesti kalenterivuosi (1.1.–31.12.), ellei maistraatti ole päättänyt, että tarkoituksenmukaisuussyistä tilikautena on muu vuoden pituinen ajanjakso (HolTL 51.1 §)
        
        annettava maistraatille kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä
    - - HolTL 55 §:n mukaan vuosi- ja päätöstilistä tulee käydä selville seuraavat seikat
        
        päämiehen varat ja velat tilikauden alussa + lopussa --> sekä näiden muutokset tilikauden aikana
        
        päämiehen puolesta tilikauden aikana tehdyt tärkeimmät oikeustoimet
        
        muut vastaavat toimenpiteet, joihin edunvalvoja on tilikautena ryhtynyt omaisuutta hoitaessaan
        
        omaisuus, jonka edunvalvoja on tilikauden aikana antanut päämiehen vallittavaksi
    - - Maistraatilla on oikeus myöntää kahdessa tyyppitilanteessa poikkeukset normaalista tilinpitovelvollisuudesta
        
        normaalin vuositilin vaatiminen ei ole perusteltua omaisuuden vähäisyyden tai sen laadun vuoksi (HolTL 53 §).
        
        tavallisen yksityiskohtaisen juoksevan tilinpidon vaatimista ei voida pitää kohtuullisena edunvalvojan ja päämiehen läheisyyden vuoksi (HolTL 55.3 §).
  - - - Päätöstili koskee omaisuuden hoitamista viimeksi annetun vuositilin käsittämän tilikauden päättymisen jälkeisenä aikana. Muuten päätöstilin sisältöä koskevat samat määräykset kuin vuositiliäkin (ks. HolTL 55 §).
        
        Päätöstili on annettava maistraatille ”viipymättä”
        
        Päätöstilivelvollisuutta koskee kaksi poikkeusta: 1) alaikäisen edunvalvontaa ei ole pitänyt merkitä holhousasioiden rekisteriin, 2) Jos edunvalvoja on päämiehen läheinen, maistraatti voi antaa HolTL 55.3 §:n nojalla edunvalvojalle luvan tehdä päätöstilin pääpiirteisenä
        
        Sen jälkeen kun maistraatti on tarkastanut päätöstilin, sen tulee luovuttaa HolTL 60 §:n nojalla jäljennös päätöstilistä ja päätöstiliä koskevat huomautuksensa sille, jolla on oikeus vastaanottaa päämiehen omaisuus
        
        selvityksen perusteella vastaanottaja (päämies, päämiehen kuolinpesä tai uusi edunvalvoja) voi arvioida, voidaanko tili hyväksyä vai onko edunvalvojaa vastaan ryhdyttävä toimenpiteisiin
  - - - Tarkastus kohdistuu HolTL 56.1 §:n mukaan siihen, miten edunvalvoja on omaisuutta hoitanut, onko päämiehelle annettu kohtuullisena pidettävät käyttövarat, onko edunvalvojan palkkio suuruusluokaltaan perusteltu ja onko tili oikein laadittu.
        
        Olennaista tarkastuksessa on se, että siinä kiinnitetään huomiota päämiehen edun kannalta tärkeisiin seikkoihin
    - - soveltuu sellaisiin tapauksiin, joissa omaisuuden hoito on ollut selkeää ja joissa väärinkäytösten riski on hyvin vähäinen
        
        Ensimmäinen tarkastus on tehtävä kuitenkin aina hyvän tarkastustavan mukaisesti
    - - HolTL 57 §:n mukaisia pakkokeinoja maistraatti voi käyttää, kun edunvalvoja on syyllistynyt seuraaviin laiminlyönteihin:
        
        <--
        
        – Hän on jättänyt antamatta asianmukaisen luettelon, tositteen tai tilin.
        
        – Hän on jättänyt antamatta pyydetyn selvityksen.
        
        – Hän on jättänyt tekemättä maistraatin määräämän hoitosuunnitelman.
      - Pakkokeinoina maistraatti voi käyttää kahta hallinnollista uhkaa:
        
        määräävä päätös, jota se voi tehostaa joko uhkasakolla tai teettämisuhalla.
        
        velvoittaa ednvalvoja sakon uhalla luovuttamaan tekijälle tehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tositteet ja asiakirjat
      - Pakkokeinoja voidaan käyttää HolTL 63.1 §:n nojalla edunvalvojan seuraajiakin, mikäli velvoite on siirtynyt niille
    - - Jos edunvalvoja on laiminlyönyt ryhtyä johonkin toimenpiteeseen päämiehen edun valvomiseksi ja jos on tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin edunvalvojan erottamiseksi
        
        maistraatti voi HolTL 58 §:n nojalla panna tuomioistuimessa vireille hakemuksen toisen edunvalvojan määräämiseksi
        päämiehen etua valvomaan
- - - - HolTL 37.2 §:n nojalla edunvalvojan on otettava hallintaansa hänen hoidettavakseen kuuluva päämiehen omaisuus siltä osin kuin se on tarpeen tämän etujen suojaamiseksi
        
        muut asiat kuin taloudelliset:
        
        esimerkiksi päämiehen nimen muuttaminen, uskonnolliseen yhteisöön liittyminen ja siitä eroaminen sekä passin ja henkilökortin hakeminen ovat henkilöä koskevia asioita
        
        asia voidaan katsoa HolTL:n tarkoittamalla tavalla päämiehen taloutta koskevaksi silloinkin, kun se lähtökohdiltaan on henkilöä koskeva, jos sillä kuitenkin on päämiehen taloudenkin kannalta huomattavia vaikutuksia
  - - - jos edunvalvojaksi on määrätty muu kuin huoltaja, edunvalvojalle kuuluvat HolTL:n mukaiset taloudelliset asiat ja huoltajalle kuuluvat edelleen HTL:n mukaiset alaikäisen henkilökohtaiset asiat
        
        HolTL 29.2 §:n nojalla tuomioistuimelle annetaan mahdollisuus erikseen päättää, että edunvalvojan kelpoisuus laajennetaan koskemaan myös päämiehen henkilökohtaisia asioita
        
        laajentaminen tulee kysymykseen ainoastaan sellaisissa asioissa, joita päämies itse ei kykene ymmärtämään
        
        määräys voi olla joko määrättyä asiaa koskeva tai yleisluonteinen
    - - Erityissäännöksin on järjestetty muun muassa seuraavat sosiaali- ja terveydenhoitoalan kysymykset
        
        Jos sosiaalihuollon täysi-ikäinen asiakas ei vajaakykyisyytensä vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan sosiaaliasioittensa hoitamiseen, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaistensa tai läheisten kanssa (ks. AsiakasL 9 §).
      - Potilaan kannalta tärkeään hoitoon on saatava potilaan suostumus
        
        Jos henkilö ei pysty hoidostaan päättämään, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa
        
        Jos henkilö ei itse pysty suostumusta antamaan, psykiatrinen hoito on mahdollista vain, jos mielenterveyslain (1116/1990) 8 §:ssä säädetyt tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset ovat käsillä.
      - HolTL 29.3 §:ssa on lueteltu esimerkkeinä päätöksiä, joita edunvalvojakaan ei voi tehdä: suostumus avioliittoon, lapseksiottaminen, isyyden tunnustaminen, testamentin tekeminen sekä muut näihin rinnastettavat tahdonilmaisut
        
        oikeusvaikutukset voidaan tällaisissa saada aikaan yleensä vain, jos päämies itse ymmärtää asian merkityksen ja pystyy ilmaisemaansa tahtonsa
        
        asioita, jotka ovat korostetusti henkilökohtaisia, mutta joissa edunvalvojalla saattaa joskus olla kelpoisuus edustaa päämiestä:
        
        Isyyden kumoaminen
        
        Avioero
        
        Avioehtosopimusta koskeva erityissääntely
  - - - Alaikäisen huollosta päättää hänen huoltajansa eikä edunvalvoja (HTL 4.1 §).
        
        Huollon tarpeessa olevien aikuisten huollon otaksutaan yleensä järjestyvän siten, että sosiaalitoimi ryhtyy järjestämään huoltoa
        
        HolTL 42 §:ssä on edunvalvojalle määrätty velvollisuus huolehtia siitä, että päämiehelle järjestetään hoito, huolenpito ja kuntoutus, joka on päämiehelle asianmukaista
        
        --> kysymys on selonotto-, vireillepano- ja valvontavelvollisuudesta tai huollon yleisjohdosta. Ei konkreettisesta huollosta
  - - - puhevallan käyttäminen siviiliprosessissa ja asianomistajan puhevallan käyttäminen rikosprosessissa ratkaistaan OK 12:1:n, 12:1a:n ja 12:2:n nojalla:
        
        Niiden mukaan varallisuutta koskevissa asioissa käytetään hyväksi HolTL:n sääntelyä
        
        onko kysymys henkilöä vai taloudellisia seikkoja koskevasta asiasta?
        
        onko päämies vajaavaltainen vai täysivaltainen vai onko hänen toimintakelpoisuuttaan rajoitettu?
        
        lopuksi: mitä edunvalvojan kelpoisuudesta on säädetty tai tuomioistuimen päätöksessä määrätty?
        
        jos kysymys on vastaajapuhevallan käyttämisestä rikosprosessissa,
        
        puhevallan käyttäminen onkin kytketty päämiehen rikosoikeudelliseen syyntakeisuuteen eikä hänen holhousoikeudelliseen täysivaltaisuuteensa (OK 12:2).
        
        .
- - - - a) Edunvalvojan määrääminen
      - b) Edunvalvojan vapauttaminen tehtävästään (HolTL 16.1–2 §) ja edunvalvojan tehtävän muuttaminen tai määrääminen lakkaamaan (HolTL 15.2 § ja 17.3 §).
      - c) Toimintakelpoisuuden rajoittaminen (HolTL 18 §), rajoittamisen muuttaminen ja kumoaminen (HolTL 22.2 §).
      - d) Edunvalvojaa vastaan nostettu vahingonkorvauskanne (HolTL 61 §) ja edunvalvojan palkkiota ja kulujen korvausta koskeva riita.
  - - - holhousoikeudelliset asiat kuten edunvalvojan määrääminen mainitaan perinnäisesti esimerkkinä siviilioikeudellisesta indispositiivisesta asiasta
        
        Lähtökohtana on, että tuomioistuin itse tutkii ja selvittää asian, siis esimerkiksi itse toimittaa kuulemisen
        
        päämiehen ihmisarvosta on huolehdittava hienotunteisuuden periaatteen mukaisesti
    - - kaikissa HolTL 8 luvussa tarkoitetuissa asioissa tuomioistuin voi oma-aloitteisesti määrätä päämiehelle joko oikeudenkäyntiavustajan tai niin sanotun prosessiedunvalvojan
        
        valinta riippuu siitä, kykeneekö päämies antamaan avustajalle perusteltuja toimintaohjeita ja valvomaan avustajan toimintaa
    - - Todisteet
        
        tuomioistuimen on vakuuttauduttava, että päämiehen suostumus on aidosti hänen suostumuksensa ja että hän ymmärtää, mitä edunvalvojan määrääminen konkreettisesti tarkoittaa
        
        tuomioistuimen on harkittava, onko esitetty selvitys muuten riittävää
        
        tuomioistuin voi pyytää esimerkiksi lääkärinlausunnon päämiehen toimintakyvyn selvittämiseksi ja vaatia lausunnon täydentämistä
      - Asianosaisten kuuleminen henkilökohtaisesti
        
        Eräs keino selvityksen hankkimiseksi on asianosaisten kuuleminen, joka voidaan toimeenpanna tehokkaasti HolTL 76 §:n nojalla
        
        se, jolla HolTL 72 §:n nojalla on asiassa puhevalta, on velvollinen tuomioistuimen määräyksestä saapumaan henkilökohtaisesti asian käsittelyyn
    - - OK 24:3:n nojalla sekä dispositiivisessa että indispositiivisessa riita-asiassa tuomioistuinta on kielletty tuomitsemasta muuta tai enempää kuin asianosainen on vaatinut.
        
        HolTL 77 §:n mukaan hakemussidonnaisuuden periaate ei kuitenkaan ole voimassa HolTL 8 luvun mukaisissa hakemusasioissa
        
        tuomioistuin voi antaa edunvalvojalle sellaisenkin tehtävän, jota ei ole vaadittu, jos tuomioistuin pitää tehtävää HolTL 8 §:n nojalla tarpeellisena
        
        tuomioistuin voi rajoittaa päämiehen kelpoisuutta haettua enemmän tai muuten hakemuksesta poikkeavasti, jos se pitää HolTL 18.1 §:n nojalla tällaista tarpeellisena
  - - - a) Pääsääntönä päämiehen kotipaikan käräjäoikeus
        
        Tämä ensisijainen oikeuspaikka on ehdoton eikä oikeuspaikasta voida sopia (OK 10:19.3).
        
        Muuten asia tutkitaan OK 10:18.1:n 8-kohdan nojalla siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomipiirissä päämies oleskelee (toissijainen oikeuspaikka)
      - b) Oikeuspaikasta, kun poissa olevalle määrätään edunvalvoja, säädetään HolTL 70.2–3 §:ssä
        
        poissa olevalle määrätään edunvalvoja siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä poissa olevalla on omaisuutta taikka jonka piirissä edunvalvonnan tarve on muutoin ilmennyt
        
        Jos poissa olevalle on määrättävä edunvalvoja valvomaan hänen oikeuksiaan kuolinpesässä, asia pannaan vireille jäämistöasiain käräjäoikeudessa (vainajalla oli kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka)
      - c) Oikeudenkäyntiä varten määrättävän edunvalvojan on oikeutettu määräämään myös se tuomioistuin, jossa asia on vireillä tai johon se tulee vireille (HolTL 71 §)
    - - asia voidaan käsitellä kansliassa tai hakemusasiain istunnossa taikka riita-asiain käsittelyjärjestyksessä
        
        Jos asiassa kuullaan henkilökohtaisesti asianosaista, todistajaa tai muuta henkilöä, asia on käsiteltävä hakemusasian istunnossa
        
        Jos asia osoittautuu riitaiseksi, sen käsittelyä on jatkettava riita-asian käsittelyjärjestyksessä
  - - - a) HolTL 72.1 §:ssä on lueteltu ne tahot, joilla on kaikissa tapauksissa hakijalegitimaatio
        
        – maistraatti
        
        – päämies itse
        
        – edunvalvoja
        
        – päämiehen läheinen, kuten vanhempi, aviopuoliso ja lapsi.
      - b) Alaikäistä koskevan edunvalvojan määräämisasian voi panna vireille myös alaikäisen huoltaja ja sosiaalihuoltolain
        
        .
      - c) Jos poissa olevalle on tarpeen määrätä edunvalvoja, hakemuksen voi tehdä myös se, jota asia koskee.
        
        .
      - d) Jos edunvalvoja on tarpeen valvomaan tulevan tai poissa olevan omistajan oikeutta kuolinpesässä, määräystä voivat hakea myös pesänselvittäjä, muu pesänhoitaja, pesänjakaja tai kuka tahansa kuolinpesän osakas. Myös avioero-osituksessa pj
  - - - kuulemisperiaatteeseen luetaan kuuluvaksi seuraavat ulottuvuudet
        
        1) oikeus esittää omat vaatimuksensa, väitteensä ja todisteensa
        
        2) oikeus saada tieto asiasta, muiden osallisten esittämästä oikeudenkäyntiaineistosta ja käsittelyn kulusta
        
        3) oikeus saada esittää vastineensa ja lausua mielipiteensä muiden osallisten vaatimuksista sekä niiden perusteista, väitteistä ja todisteista
        
        4) oikeus saada lausua myös tuomioistuimen viran puolesta hankkimasta selvityksestä
        
        5) oikeus saada lausua tuomioistuimen viran puolesta huomioon otettavista oikeustosiseikoista ja aineiston oikeudellisesta arvioinnista
        
        6) oikeus muiden osallisten nimeämien todistajien ja muiden kuultavien vastakuulusteluun.
    - - kuuleminen on sekä PL 21.2 §:n että EIS 6 art:n tarkoittaman oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin peruselementti
        
        Kuulemisen tulee tapahtua ennen asian lopullista ratkaisemista.
        
        tuomioistuin voi antaa päämiestä kuulematta väliaikaisen määräyksen sekä edunvalvojan määräämistä että toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevassa asiassa
        
        --> Edellytyksenä menettelylle on, että asiaa ei voida viivyttää.
        
        Kuulemisen kohteena on itse hakemus, siis siinä esitetty (i) vaatimus ja (ii) sen perusteet sekä (iii) kaikki se selvitys, jolla hakemusta tuetaan
        
        jotta tiedoksianto olisi lainmukainen, vastaanottajan on pitänyt ymmärtää, mistä asiassa on kysymys
    - - Päämiehen kuuleminen
        
        kuulemisella pyritään selvittämään ensiksikin päämiehen oma mielipide
        
        myös, että päämies tai hänen edustajansa saa tietää, että hänen asiansa on tuomioistuimessa ylipäätään käsittelyssä ja millaisen aineiston pohjalta asiaa käsitellään
        
        Maistraatin toimittama kuuleminen ei siis korvaa OK 8:5:ssä ja HolTL 73 §:ssä tarkoitettua tuomioistuimen toimittamaa kuulemista.
        
        Vähänkin epäselvissä tapauksissa (ymmärtääkö päämies asian merkityksen) on turvallisempaa kuulla päämiestä henkilökohtaisesti
        
        Jos päämies ei ymmärrä asiaa joudutaan pohtimaan kuulemisesta luopumista HolTL 73.5 §:n nojalla
        
        1 more item...
        
        HolTL 75 §:n nojalla maistraatille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos maistraatin mielipide ei käy ilmi jo hakemusasiakirjoista
        
        Alaikäistä koskevan hakemuksen johdosta alaikäisen huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi (HolTL 73.2 §).
        
        Täysi-ikäiselle edunvalvojaa määrättäessä on hänen puolisolleen varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jollei se olosuhteet huomioon ottaen ole ilmeisen tarpeetonta (HolTL 73.2 §
        
        kun päämiehelle määrätään edunvalvoja, valtuutus lakkaa olemasta voimassa siltä osin kuin edunvalvojan tehtäviin kuuluu ..---> valtuutetulle varattava tilaisuus tulla kuulluksi
    - - toimintakelpoisuuden rajoittamisasioissa tuomioistuimen on yleensä aina pakko kuulla päämiestä henkilökohtaisesti (HolTL 74 §).
        
        Kysymys on siis kuulemisesta eikä pelkästään kuulemistilaisuuden varaamisesta.
        
        Päämiehen henkilökohtaisesta kuulemisesta voidaan luopua seuraavissa tapauksissa:
        
        b) Kuuleminen on päämiehen tilan vuoksi mahdotonta
        
        c) Kuuleminen aiheuttaa päämiehelle kohtuutonta haittaa
        
        a) Hakemus hylätään heti perusteettomana
      - Maistraatille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, ellei sen lausunto sisälly hakemusasiakirjoihin
      - päämiehen puolisolle tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta (HolTL 73.2 §)
- - - - HTL 3 §:n mukaan alaikäisen huoltajina ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu
        
        Ainoaksi edellytykseksi jää täysivaltaisuus. HolTL 6 §:n nojalla edunvalvojana ei voi olla henkilö, joka itse on vajaavaltainen
        
        Jos lapsen huoltaja on alaikäinen lapsen syntyessä, tulee hänestä suoraan lain nojalla lapsensa edunvalvoja vasta silloin, kun hän täyttää 18 vuotta.
        
        Tavallisimmin alaikäiselle joudutaan erikseen määräämään edunvalvoja kahdessa tyyppitapauksessa
        
        b) edunvalvoja on tilapäisesti estynyt hoitamasta edunvalvojan tehtäväänsä --> edunvalvojalle määrätään sijainen (HolTL 11 §)
        
        a) Alaikäinen on jäänyt edunvalvojatta edunvalvojan kuoleman takia (HolTL 7 §)
        
        Jos edunvalvoja on määrättävä, se kuuluu tuomioistuimen toimivaltaan
        
        Hakijoina voivat olla muun muassa maistraatti, sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:ssä tarkoitettu toimielin eli esimerkiksi sosiaalilautakunta ja alaikäisen läheinen
        
        Oma-aloitteissa edunvalvonnassa maistraatti ei voi valita sopivampaa kuin sen, jota päämies esittää. Tuomioistuin sen sijaan voi aidosti valita eri ehdokkaiden välillä.
        
        Sijaisen voi määrätä edunvalvojan hakemuksesta myös maistraatti (HolTL 12.3 §).
    - - Jotta henkilö voidaan määrätä edunvalvojaksi, hänen tulee täyttää HolTL 5–6 §:ssä säädetyt edellytykset
        
        a) täysivaltaisuus ja tehtävään annettu suostumus
        
        b) sopivuus kyseiseen tehtävään
        
        Harkintakriteereiden ja muiden perusteiden avulla sopivuuden harkintaa varten voidaan yrittää hahmottaa periaatteilla
        
        Asiantuntevuusperiaate --> Taito ja kokemus tarkoittavat taitoa ja kokemusta taloudellisten asioiden hoitamisessa
        
        Läheisyysperiaate--> parempi valita edunvalvojaksi kuunteleva ja myötäelävä tavallinen taloudenpitäjä kuin umpimielinen ja öykkäröivä talousnero
        
        Riippumattomuusperiaate --> henkilö, joka pystyy säilyttämään riippumattomuutensa ja itsenäisyytensä sukulaisten painostuksen alaisena ja toimimaan muutenkin sivuvaikutteista vapaana
        
        Toisen taloudellisten asioiden hoitajaksi ei ole sopiva sellainen, joka on syyllistynyt kavallukseen tai luottamusaseman väärinkäyttöön, muuhun sen kaltaiseen rikokseen
        
        luottohäiriöiksi asti yltäneitä vaikeuksia hoitaa omia velkojaan. Tällaistakaan henkilöä ei edunvalvojaksi pitäisi valita
    - - JärjestämisL 4 §:n mukaan oikeusaputoimiston tai palveluntuottajan palveluksessa olevalla yleisellä edunvalvojalla on oltava sellainen taito ja kokemus, jota tehtävä vaatii
        
        Päämiehen varoista maksettava palkkio ja kulujen korvaus maksetaan palveluntuottajalle eikä edunvalvojalle
        
        Valtion oikeusaputoimistossa toimiva yleinen edunvalvoja on valtioon virkasuhteessa ja hän toimii tehtävässään virkavastuulla. yksityisen palveluntuottajan palveluksessa olevaa yleistä edunvalvojaa virkavastuu ei ilmeisesti koske
    - - yhteiskunnan järjestämät yleisen edunvalvojan palvelut ovat toissijaisia
        
        toissijaisuuden periaate = Holhoojaksi tai uskotuksi mieheksi määrättiin virkaholhooja vain silloin, kun muuta henkilöä ei ollut sopivasti saatavissa edunvalvontatehtäviin
        
        Uuteen järjestelmään siirtymisellä ei ole tarkoitus luopua vanhasta toissijaisuuden periaatteesta
  - - - Alaikäisten edunvalvojat
        
        lapsen vanhempien asema lapsen edunvalvojana alkaa heti lapsen synnyttyä
        
        HTL 48 §:n nojalla lainvoimaa vailla oleva tuomioistuinratkaisu on heti täytäntöönpantavissa, ellei ratkaisussa itsessään ole toisin määrätty
      - Muut edunvalvojat
        
        HolTL 83 §: tuomioistuimen ratkaisua, jolla edunvalvoja on määrätty tai henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu, on heti noudatettava, vaikka ratkaisu ei olisikaan lainvoimainen
        
        HolTL 86a §:n mukaan sama koskee niitä maistraatin antamia ratkaisuja, joilla edunvalvoja on määrätty
    - - tehtävien lakkaamista koskevat säännökset ovat HolTL 15–17 §:ssä
        
        a) Suoraan lain nojalla
        
        – päämies kuolee
        
        – määräaikaisen tehtävän määräaika on kulunut umpeen
        
        – tehtävä on koskenut määrättyä yksittäistä tehtävää, joka on suoritettu
        
        – päämies on täyttänyt 18 vuotta, jos tehtävä on perustunut päämiehen alaikäisyyteen
        
        edunvalvonnasta on vieraassa valtiossa tehty päätös, joka tunnustetaan Suomessa
        
        b) Ilmoituksen nojalla
        
        sijaisen tehtävä lakkaa, kun edunvalvoja ja hänen sijaisensa esteen lakattua yhdessä tekevät maistraatille ilmoituksen tehtävän lakkaamisesta
        
        c) Tuomioistuimen tai maistraatin päätöksen nojalla
        
        Tuomioistuin voi vapauttaa jos edunvalvoja osoittautuu tehtäväänsä kykenemättömäksi tai sopimattomaksi tai muu erityinen syy / edunvalvoja pyytää vapautusta
        
        Alaikäisen lapsensa huoltajana oleva vanhempi voidaan vapauttaa edunvalvojan tehtävästä vain erityisestä syystä
        
        Tuomioistuimen tai maistraatin tekemä edunvalvojan vapauttamista koskeva ratkaisu tulee heti noudatettavaksi, vaikka ratkaisu ei olisikaan vielä lainvoimainen (HolTL 83.1 §).
        
        Tuomioistuin voi myös päättää, että itse edunvalvonta lakkaa, koska päämies ei enää ole edunvalvonnan tarpeessa. Samalla voidaan myös määrätä edunvalvojan tehtävä lakkaamaan
        
        myös maistraatilla on toimivalta määrätä edunvalvojan tehtävä lakkaamaan edunvalvojan ja päämiehen yhteisestä hakemuksesta, jos päämies ei ole edunvalvonnan tarpeessa. Edellytyksenä on, että edunvalvoja on määrätty lain 8 tai 9 §:n nojalla ja että päämies ymmärtää asian merkityksen (HolTL 17.4 §).
  - - - ratkaisemisen kannalta on merkityksellistä, onko päämies täysi- vai vajaavaltainen vai onko hänen toimintakelpoisuuttaan rajoitettu.
        
        Päämies on vajaavaltainen
        
        edunvalvojan vallittavaksi ja vastuulle kuuluu kaikki muu päämiehen varallisuus paitsi
        
        a) Käyttövarat (maistraatin tehtävänä vuositilin tarkastamisen yhteydessä valvoa)
        
        b) Lisävarojen antaminen on mahdollista silloin, kun niiden antaminen on päämiehen edun mukaista.
        
        c) Päämiehen työansiot
        
        d) a-c kohtien Surrogaatti ja tuotto
        
        e) edunvalvojalla on HolTL 25.2 §:n nojalla oikeus ottaa omaisuutta hoitoonsa siltä osin kuin se on tarpeen päämiehen edun suojaamiseksi
        
        Päämies on täysivaltainen
        
        päämiehen kelpoisuus määrätä omaisuudestaan ei muutu
        
        HolTL 14 §:n nojalla edunvalvojan määrääminen ei estä päämiestä vallitsemasta omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia, ellei laissa erikseen toisin säädetä
        
        Poikkeuksena tästä säännöstä ovat HolTL 31.1 §:n mukaan kuitenkin päämiehen saatavat
        
        Edunvalvoja saa ottaa hoitoonsa ja haltuunsa vain sellaista omaisuutta, jonka määräysvallan luovuttamiseen päämies suostuu
        
        Päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu
        
        Jos päätöksessä on määrätty, että päämiehellä ei ole oikeutta vallita määrättyä omaisuutta tai että hän saa määrätä siitä ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa
        
        edunvalvojalla on oikeus päämiehen vastustuksesta huolimatta saada haltuunsa tämä määrätty omaisuus
        
        Muun omaisuuden edunvalvoja voi ottaa haltuunsa ainoastaan, jos päämies ei vastusta haltuunottamista
    - - Perusvelvoitteena päämiehen hyödyn ja tarpeiden mukainen omaisuuden hoitaminen
        
        edunvalvojan on hoidettava päämiehensä omaisuutta sillä tavalla, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan HolTL 37.1 §
        
        edunvalvojan on kuultava päämiestä HolTL 43 §:n mukaisesti ja toimittava lähtökohtanaan päämiehen tahto
      - Huolellisuusvelvoite päämiehen edun ja oikeuden valvonnassa
        
        HolTL 37.1 §:n nojalla edunvalvojan on tunnollisesti pidettävä huolta päämiehen oikeuksista ja edistettävä hänen parastaan
        
        Huolellisuusvelvoite koskee varojen hoitamisen lisäksi myös oikeuksien valvomista mm jakamattomassa kuolinpesässä ja saatavien perimisessä ja sosiaalietuuksien hakemisessa
        
        Edunvalvojan perus- ja huolellisuusvelvoitteen tehosteena on HolTL 45 §:n mukainen vahingonkorvausvelvollisuus
      - Omaisuuden hoitamisesta ja sijoittamisesta
        
        HolTL 39 §:ssä on annettu tarkempia ohjeita siitä, miten päämiehen varoja pitää hoitaa. Lainkohdassa erotellaan kolme omaisuustyyppiä
        
        b) Elatuksen kustantaminen
        
        päämiehen elatus tulee kustantaa päämiehen omista varoista --> edunvalvojan on varattava päämiehen elatusta varten riittävästi varoja
        
        c) Muun omaisuuden sijoittaminen
        
        Omaisuus, jota ei tarvita päämiehen asumiseen, elinkeinon harjoittamiseen ja päämiehen elatukseen, omaisuus, jolla ei ole päämiehelle erityistä merkitystä --> pitää sijoittaa turvaavalla ja tuottavalla tavalla (HolTL 39.2 §).
        
        a) Päämiehellä säilytettävä omaisuus
        
        omaisuus, jota päämies tarvitsee asumiseensa tai elinkeinon harjoittamiseen tai jolla on päämiehelle erityistä arvoa
      - Testamentin ja lahjakirjan määräykset omaisuuden hoitamisesta
        
        Jos testamentissa tai lahjakirjassa on annettu määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa HolTL:n omaisuuden hoitamista koskevien säännöksien kanssa, testamentin ja lahjakirjan määräykset saavat etusijan (HolTL 41 §).
        
        Testamentin ja lahjakirjan omaisuuden hoitamista koskevat määräykset voivat olosuhteiden muuttumisen ja ajan kulumisen takia muuttua epätarkoituksenmukaisiksi
        
        tuomioisutin voi edunvalvojan hakemuksesta päättää, että testamentin tai lahjakirjan määräysten sijasta omaisuuden hoitamisessa noudatetaankin HolTL:n säännöksiä = permutaatiovalta
    - - edunvalvojan hoidettavaksi saattaa joutua huomattava määrä varallisuutta --> edunvalvojan työtä voidaan helpottaa omaisuuden hoitosuunnitelmalla
        
        Hoitosuunnitelman laatii edunvalvoja ja sen hyväksyy maistraatti
        
        jos HolTL 34.1 §:n 12-kohdassa tarkoitettu metsän ja maa-ainesten myynti tapahtuu hyväksytyn hoitosuunnitelman mukaisena, myyntiin ei tarvita maistraatin lupaa
        
        muissa luvanvaraisissa asioissa hoitosuunnitelma on otettava huomioon lupaa myönnettäessä
  - - - viestejä tai kirjeitä edunvalvoja voi avata vain jos lähettäjän nimen tai muiden seikkojen perusteella voidaan päätellä viestin tai kirjeen tiedon koskevan edunvalvojan hoidettavia asioita
        
        HolTL 92.2 §:n mukaan edunvalvoja ei voi ilman asianomaisen suostumusta ilmaista asiaa, jonka hän tehtävässään on saanut tietää ja joka on yksityisen taloudellisen edun tai yksityisyyden suojaamiseksi pidettävä salassa
- - - - Alaikäisen edunvalvojana toimivalla vanhemmalla tai huoltajalla ei ole oikeutta palkkioon. Näillä edunvalvojilla on kuitenkin oikeus saada korvaus tarpeellisista kuluista.
        
        Jos päämiehen vuositulot ovat niin vähäiset, etteivät ne ylitä toimeentulotuen perusosaa vastaavaa vuotuista tasoa (esimerkiksi vuonna 2010 noin 5 000 euroa), edunvalvojalla ei HolTL 44.3 §:n mukaan ole oikeutta palkkioon
        
        edunvalvojalla on kuitenkin oikeus palkkioon, jos päämiehellä on käyvän arvon mukaan laskettuja nettovaroja määrä, joka ylittää enemmän kuin kolminkertaisesti toimeentulon perusosaa vastaavan vuotuisen tason.
        
        Tarkemmin säädetty valtioneuvoston asetuksessa edunvalvojan palkkion suuruudesta
        
        päämiehelle voidaan määrätä edunvalvojan sijainen tai uusi edunvalvoja, joka voi nostaa edunvalvojaa vastaan velkomuskanteen liikapalkkioiden takaisin perimiseksi
  - - - Edunvalvojan korvausvastuun edellytyksinä ovat tuottamus, vahinko ja syy-yhteys.
        
        lähtökohtana on pidettävä sitä, että maistraatin tarkastus ei poista päämiehen oikeutta saada vahingonkorvausta edunvalvojalta
        
        HolTL 45.1 §:n nojalla edunvalvoja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtäväänsä hoitaessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut päämiehelle
        
        Sitä onko hän aiheuttanut vahingon tuottamuksellisesti, arvioidaan niiden edunvalvojan velvollisuuksien pohjalta, joista on säädetty HolTL 37–44 §:ssä.
  - - - Edunvalvoja voi toimessaan aiheuttaa vahinkoa kolmannelle. Tätä korvausvastuuta arvioidaan VahL:n säännösten nojalla.
  - - - HolTL 56a § valtio vastaa päämiehelle aiheutuneesta sellaisesta vahingosta, jota yleispiirteisessä tarkastuksessa ei ole havaittu, mutta joka olisi pitänyt havaita hyvän tarkastustavan mukaisessa tarkastuksessa
- - - - rekisteri auttaa sellaista kolmatta, joka aikoo tehdä oikeustoimen edunvalvonnassa olevan kanssa
        
        Rekisteristä saa tiedon siitä, onko oikeustoimikumppani kelpoinen päättämään oikeustoimesta itse, sekä siitä, kuka on hänen edunvalvojansa
        
        Rekisterin tiedoille ei kuitenkaan ole säädetty julkista luotettavuutta
  - - - 2) Täysi-ikäisen toimintakelpoisuutta rajoitetaan
        
        3) Alaikäisen edunvalvojaksi määrätään muu henkilö kuin hänen vanhempansa
        
        4) Alaikäiselle määrätään edunvalvoja tai hänen toimintakelpoisuuttaan rajoitetaan hänen täytettyään 17 vuotta
        
        5) Poissa olevalle tai tulevalle omistajalle määrätään edunvalvoja
        
        6) Henkilölle, jolle vieraassa valtiossa on määrätty edunvalvoja, ja joka saa asuinpaikan Suomessa
        
        7) Alaikäinen on osakkaana kuolinpesässä ja osuus yli 20k
        
        1 more item...
    - - Vaikka 7–8-kohdissa omaisuuden tai pesäosuuteen kuuluvien varojen määrä olisikin korkeintaan 20 000 euroa, voidaan rekisteröidä erityisistä syistä
  - - - Kukin maistraatti vastaa rekisterin sisällöstä sen valvottavien edunvalvontojen osalta
        
        HolTL 64 §:n ja OikMA 1 §:n nojalla holhousasioiden rekisteriin merkitään muun muassa:
        
        – edunvalvojaa ja hänen päämiestään tai valtuutettua ja valtuuttajaa koskevat tunniste- ja yhteystiedot
        
        – edunvalvonnan ja edunvalvojan tehtävän alkamisajankohta
        
        – edunvalvojan tehtävä
        
        – valvova maistraatti
        
        – omaisuusluettelon, tilin ja hoitosuunnitelman antamisesta
        
        yms.
  - - - HolTL 67.1 §:n nojalla jokaisella on oikeus saada seuraavat tiedot:
        
        – Onko tietty henkilö edunvalvonnassa?
        
        – Onko ja millä tavoin henkilön toimintakelpoisuutta rajoitettu?
        
        -Kuka on tietyn henkilön edunvalvoja ja mikä on edunvalvojan tehtävä?
    - - HolTL 67.2 §:n nojalla jokaisella on oikeus saada tietää, mitä häntä itseään koskevia tietoja on rekisteriin tallennettu
    - - HolTL 67.3 §:n nojalla edunvalvojalla on oikeus saada tiedot niistä rekisterimerkinnöistä, jotka koskevat hänen edunvalvontatehtäväänsä tai hänen päämiestään.
    - - HolTL 67.4 §:n nojalla valtion tai kunnan viranomaisella ja Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada rekisteristä tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot.
- - - - Tätä nykyä miesten eliniän odote on noin 76 vuotta ja naisten 83 vuotta
        
        vanheneminen sinänsä heikentää toimintakykyämme
        
        Vanhusväestön lisääntymisen lisäksi edunvalvonnan tarvetta kasvattaa yleinen vaurastuminen. Vanhenevalla väestöllä on aikaisempaa enemmän varallisuutta, joka vaatii huolenpitoa.
  - - - (koskee toimintarajoitteisten aikuisten oikeudellisen suojelun periaatteita)
        
        neljä tärkeää periaatetta, jotka auttavat ymmärtämään myös HolTL:n edunvalvontajärjestelmän pääperiaatteita:
        
        Päämiehen etujen ja hyvinvoinnin ensisijaisuuden periaate
        
        Välttämättömyyden periaate (Päämiehen toimikelpoisuus on säilytettävä mahdollisimman laajana)
        
        Ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamisen periaate
        
        +toissijaisuuden periaate: holhousoikeudellisiin keinoihin ei päämiehen vastustaessa tulisi ollenkaan turvautua, jos asiat voidaan hoitaa luotettavasti läheisten avulla
        
        Suhteellisuusperiaate
  - - - 1) päämiehen itsemääräämisoikeuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle
        
        Autonomian kunnioittaminen näkyy ensiksikin HolTL 8 ja 18.3 §:stä, joiden mukaan edunvalvontamuotoa valittaessa on käytettävä mahdollisimman lievää keinoa
        
        Edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestä tämän henkilöä koskevissa asioissa ainoastaan, jos niin on määrätty (HolTL 29.2 §).
        
        Tällainen määräys voidaan antaa vain, jos päämies itse ei ymmärrä asian merkitystä.
        
        korostetun henkilökohtaiset asiat kuten suostumus avioliittoon on rajattu kokonaan edunvalvojan kelpoisuuden ulkopuolelle
        
        kun edunvalvoja toimii päämiehen asioissa, hänen on kuultava päämiestä siten kuin HolTL 43 §:ssä määrätään
      - 2) päämiehen suojaamiselle häntä kontrolloimalla
        
        Suojaaminen näkyy ensiksikin siten, että päämiehen toimintakelpoisuuteen puututaan joko rajoittamalla sitä tai saattamalla hänet ainakin tosiasialliseen yhteistoimintaan jonkun ulkopuolisen kanssa
        
        Päämiehen suojaaminen näkyy myös edunvalvojan toiminnan valvomisessa. Holhousviranomainen valvoo, että edunvalvoja toimii päämiehen edun eikä jonkun muun edun mukaisesti.
    - - päämiehen ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamisen pääperiaate puoltaa, että ristiriita tulisi ratkaista kahden periaatteen välillä autonomian hyväksi
        
        jos päämiehen autonomian kunnioittaminen johtaa selvästi hänen itsensä vastaiseen menettelyyn, paternalismi on otettava käyttöön
        
        Päämiehen ihmisoikeuksilla ei ole enää merkitystä, jos päämiehen suojaaminen on unohdettu, mutta jos suojaamisessa on unohdettu päämiehen ihmisoikeudet, kysymys ei olekaan päämiehen etujen suojaamisesta