Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Parisuhde, varallisuus ja sopimukset - Coggle Diagram

- - - - tässä tarkastellaan parisuhteiden oikeusvaikutuksia ja sitä, miten niihin voi sopimuksin vaikuttaa
  - - - Vaikka uusia parisuhteita ei enää ole mahdollista rekisteröidä, on laki rekisteröidystä parisuhteesta edelleen voimassa
        
        sitä sovelletaan niihin rekisteröityihin parisuhteisiin, joita ei muuteta ilmoitusmenettelyssä avioliitoksi
- - - - aviolittolaki-->
        
        säännökset avioliiton solmimisesta ja sen päättymisestä
        
        sääntelyä avioliiton ja sen päättymisen varallisuusoikeudellisista vaikutuksista
        
        säännelty myös avioliiton henkilökohtaisia oikeusvaikutuksia (vähän)
      - lähtökohtana on aviopuolisoiden varallisuuspiirien erillisyys (AL 34 §).
        
        Aviopuolison ei pääsäännön mukaan tarvitse omalla omaisuudellaan vastata puolisonsa veloista (AL 52.1 §).
        
        Elatussääntely tasaa aviopuolisoiden elintasoeroja (AL 46 §). Sääntelyn tavoitteena onkin se, että avioliiton aikana puolisoiden elintaso asettuu yhtä korkealle
        
        Täydellistä varallisuuspiirien erillisyyttä tai sopimusvapautta ei ole kuitenkaan avioliittolain järjestelmässä toteutettu.
        
        Perheen kotina käytetyn asunnon hallintaa ei voi siirtää sivulliselle ilman ei-omistavan puolison nimenomaista suostumusta
        
        elatusvelkojen osalta puoliso saattaa joutua tietyissä erityistilanteissa vastuuseen veloista, joita hän ei itse ole ottanut
        
        Taloudellisesti heikommassa asemassa olevan osapuolen suoja näkyy erityisesti avioliiton päättymistilanteissa (osituksessa vähemmän omistava puoliso voi vaatia lakimääräistä varallisuussuhteiden tasoittamista)--> puolittamisperiaate
        
        säännökset, joiden nojalla avio-oikeus osituksessa toteutetaan ja puolisot irrotetaan varallisuusoikeudellisesti toisistaan, ovat luonteeltaan valtaosin tahdonvaltaisia eli dispositiivisia
    - - Kihlaus määritellään meillä oikeudellisesti kahden ihmisen vapaamuotoiseksi sopimukseksi tulevan avioliiton solmimisesta (AL 1.1 §).
        
        Perimystilanteissa perittävän kihlakumppanilla on tietyin edellytyksin oikeus saada toimeentuloaan varten avustusta perittävän kuolinpesästä (PK 8:2)
        
        OK 17:17:n mukaan mm. kihlattu saa tietyin arviointiperustein mahdollisesti kieltäytyä todistamasta
        
        testamenttioikeuden näkökulmasta tulee huomioida PK 11:8:ään sisällytetty tulkintaolettama: ”Jos joku on tehnyt kihlakumppaninsa hyväksi testamentin ja kihlaus purkautuu muusta syystä kuin testaattorin kuoleman johdosta, määräystä pidetään tehottomana"
        
        Kyse on kuitenkin vain olettamasta
        
        avioliittolaissa ei ole säännöksiä kihlakumppaneiden varallisuussuhteista, heidän välillään tulevat sovellettaviksi yleiset siviilioikeudelliset säännökset
        
        1 more item...
    - - Avioliitto voi syntyä vain vihkimisen kautta ja vihkimiseen oikeutetun viranomaisen myötävaikutuksella (AL 14 §). (siis ei sopimuksella)
        
        AL 15 § edellyttää ensinnäkin avioliittoon aikovien kihlakumppanien samanaikaista läsnäoloa. Vihkiminen on AL 19.1 §:n mukaisesti mitätön, jos osapuolet eivät ole kumpikin olleet vihkimisessä henkilökohtaisesti läsnä
        
        Sama seuraus on siitä, jos vihkijä ei ole esittänyt kummallekin osapuolelle kysymystä, tahtooko hän mennä kihlakumppanin kanssa avioliittoon, jos kumpikin ei ole vastannut kysymykseen myöntävästi
        
        Mitättömyys on seurauksena myös siitä, jos vihkimisen on toimittanut joku, jolla ei ole vihkimisoikeutta
        
        Sen sijaan todistajatta tapahtuvasta vihkimisestä ei ole seurauksena avioliiton mitättömyys, vaikka todistajat AL 14.1 §:ssä mainitaankin.
        
        Ennen vihkimisen toimittamista vihkijän tulee varmistaa, ettei avioliitolle ole esteitä
        
        1 more item...
    - - Muita pätevästi solmitun avioliiton lakkaamisen tapoja ei Suomen oikeus tunne kuin avioero tai puolison kuolema
        
        Avioeroa voi hakea toinen aviopuolisoista yksin tai puolisot voivat hakea sitä yhdessä (AL 28 §)
        
        Avioeroprosessiin sisältyy pääsääntöisesti kuuden kuukauden harkinta-aika: toisen puolison hakiessa avioeroa yksin alkaa vasta sitten, kun toiselle puolisolle on annettu avioeroa koskeva hakemus tiedoksi
        
        Jos puolisot hakevat avioeroa yhdessä alkaa harkinta-aika siitä, kun hakemus on jätetty tuomioistuimeen (AL 26.1 §)
        
        Harkinta-ajan kesto on vähintään 6 kuukautta, jonka kuluttua puolisot yhdessä tai jompikumpi heistä voi tehdä toisen vaiheen hakemuksen avioerosta (AL 30 §).
        
        Toisen vaiheen hakemus täytyy jättää käräjäoikeuteen viimeistään 12 kuukauden kuluessa harkinta-ajan alkamisesta (AL 26.2 §). Jos harkinta-aika kuluu umpeen ilman, että toisen vaiheen hakemus tehdään tuomioistuimelle, avioeroa koskeva asia raukeaa ja avioliitto jatkuu normaalisti
        
        1 more item...
      - Avioeron hakeminen luo ositusperusteen, joka oikeuttaa purkamaan puolisoiden välisen aviovarallisuussuhteen osituksen tai erottelun kautta
        
        Jos avioeroasia on vireillä perittävän kuollessa PK 3:7:n nojalla leski menettää näissä tapauksissa PK 3 luvun mukaiset oikeutensa jäämistöön, mikäli erityisistä asianhaaroista ei muuta johdu.
    - - 5.1 Yleistä
        
        Avioliitto ei rajoita puolison oikeutta tehdä sopimuksia, mikäli tässä laissa ei toisin säädetä (AL 33)
        
        Sopimukset, joissa puolisot sopivat esimerkiksi siitä, että he eivät hae avioeroa, tai puoliso ei käy avioliiton aikana kodin ulkopuolella töissä, ovat tehottomia
        
        Valtaosa avioliittolain säännöksistä koskee avioliiton taloudellisia oikeusvaikutuksia
        
        aviovaralisuusoikeudellinen sopimus = puolisot tekevät aviovarallisuusoikeudelliseen oletusjärjestelmään muutoksia tai sopivat esimerkiksi tasingon maksamisen tavoista avioerossa (avioehtosopimus ja avioeron varalta tehty sopimus.)
        
        1 more item...
        
        5.2 Avioliiton henkilökohtaisiksi luonnehdittavat oikeusvaikutukset
        
        AL 2 §:ssä vahvistetaan puolisoiden yhdenvertaisuus ja todetaan, että puolisoiden tulee avioliitossa osoittaa keskinäistä luottamusta sekä yhteisesti toimia perheen hyväksi.
        
        Sellaisen sitovan sopimuksen tekeminen, jolla AL 2 §:n mukaista tasavertaisuutta jollain tapaa heikennettäisiin tai rajoitettaisiin, ei ole mahdollista.
        
        Yleisenä lähtökohtana aviopuolisoiden henkilökohtaisen suhteen sääntelyssä onkin puuttumattomuusperiaate = Henkilökohtaisesta suhteesta päätetään perheen sisäisesti
        
        Puolisoiden oletetaan ratkaisevan tällaiset asiat sovinnollisesti perheen sisäisesti, mutta mikäli tämä ei onnistu, on apua mahdollista saada perheasioiden sovittelun muodossa (AL 20 §).
        
        5.3 Avioliittolain elatussääntely
        
        5.3.1 Elatussääntelyn pääperiaatteet
        
        AL 46.1 §: Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen.
        
        Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen. Puolisoiden elatuksen tason tulee olla yhtäläinen
        
        1 more item...
        
        yhteistalous kattaa puolisoiden perustoimeentuloon liittyvät hyödykkeet, joihin lukeutuvat muun muassa ruoka, sähkö ja vesi sekä tietoliikenne- ja puhelinyhteydet ja vuokra ...
        
        1 more item...
        
        5.3.2 Elatusvelat
        
        Aviopuolisoiden velat ovat erillisiä ja kumpikin puoliso vastaa itse tekemästään velasta, mutta elatusvelka muodostaa poikkeuksen velkojen erillisyyteen
        
        Elatusvelasta aviopuolisot näet vastaavat solidaarisesti, ja velkoja voi vaatia elatusvelan täysimääräistä maksamista suoraan kummalta tahansa puolisolta (AL 52.2 §).
        
        1 more item...
        
        5.3.3 Avioliiton aikainen elatus ja sopimus
        
        Oikeus avioliiton aikaiseen elatukseen on luonteeltaan henkilökohtainen ja siirtokelvoton oikeus
        
        Jos elatussopimuksella on sitouduttu selkeästi ylisuuren elatusavun maksamiseen, on kolmannella mahdollisuus reagoida sopimusta ja sen mukaisia suorituksia vastaan
        
        1 more item...
        
        5.3.4 Avioliiton jälkeinen elatus
        
        Avioliittolain mukainen elatusvelvollisuus päättyy pääsääntöisesti avioeron lainvoimaistumiseen
        
        Avioeron jälkeinen elatusapu voi perustua puolisoiden sopimukseen tai puolison on esitettävä elatusapuvaade avioeron liitännäisvaatimuksena tuomioistuimessa
        
        1 more item...
        
        5.3.5 Elatusavun muuttaminen
        
        Elatusapuasiat ovat muutosherkkiä (Elatusmaksuja voidaan alentaa tai korottaa)
        
        Sopimuksen tai tuomioistuimen ratkaisun muuttaminen on mahdollista, jos olosuhteet ovat muuttuneet (AL 51.1 §).
        
        1 more item...
        
        5.4 Varallisuussuhteet avioliitossa
        
        5.4.1 Yleistä
        
        lähtökohtana ovat aviopuolisoiden omaisuuden ja velkojen erillisyys
        
        Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa (AL 34 §)
        
        1 more item...
        
        Avioyhteydestä johtuu kuitenkin tiettyjä tärkeitä poikkeuksia puolisoiden taloudelliseen erillisyyteen ja omistajan asemaan
        
        Vallinnanrajoitusjärjestelmä (AL 38–39 §) käynnistyy avioliiton alkaessa aiheuttaen poikkeuksia omistajan disponointivapauteen, jos esine kuuluu järjestelmässä suojattuun omaisuuteen
        
        1 more item...
        
        5.4.2 Omistusoikeuden ja -osuuden määrittyminen
        
        AL 34 § toteaa omistusoikeudellisen, omaisuuden erillisyydelle rakentuvan pääperiaatteen, mutta säännös ei kerro sitä, miten omistus puolisoiden välillä määräytyy
        
        AL 89 § säätää, että tilanteissa, joissa irtaimen omaisuuden omistussuhteet ovat epäselvät on puolisoiden katsottava saaneen sen yhteisesti yhtäläisin oikeuksin
        
        1 more item...
        
        5.4.3 Omistussuhteet täsmentävä sopimus
        
        Omistussuhteista voidaan puolisoiden kesken sopia nimenomaisesti
        
        Heillä voi olla yhteishankinnan tarkoituksesta ja määräosuuksien suuruudesta keskinäinen kirjallinen sopimus joko erillisenä asiakirjana tai se voi sisältyä puolisoiden avioerosopimukseen
        
        1 more item...
        
        5.4.4 Aviopuolisot yhteisomistajina
        
        EYL 3 §:n mukaisesti määräosasta voi tehdä oikeustoimia, mutta sen sijaan koko esinettä koskevaan oikeustoimeen ei voi ryhtyä, jos kaikki yhteisomistajat eivät anna siihen suostumustaan
        
        Poikkeuksina edelliseen ovat turvaamisluonteiset toimenpiteet (EYL 4.1 §) ja tilanteet, joissa esinettä kokonaisuudessaan koskevaan toimenpiteeseen saatu tuomioistuimen lupa (EYL 5 §).
        
        1 more item...
        
        Avioliittolain järjestelmässä kotina käytetty omaisuus ja sen käyttö on turvattu erityissäännöksin, joten sen osalta EYL 6 §:n soveltaminen estyy osituksen lainvoimaiseen toimittamiseen asti
        
        5.4.5 Yhteisomistajien väliset sopimukset hallinnasta
        
        Hallinnanjakosopimuksessa on kysymys sopimuksesta, jolla kiinteistön yhteisomistajat sopivat kunkin yhteisomistajan hallintaan tulevista alueista ja muista kiinteistön käyttöön liittyvistä ehdoista.
        
        Sopimus voidaan kirjata vain kirjallisessa muodossa laadittuna. Sopimuksen tulee sisältää kohteen yksilöinti, osapuolten nimet ja hallinnan jakautuminen MK 14:3
        
        1 more item...
        
        5.4.6 Avioyhteydestä johtuvat poikkeukset omistajan oikeusasemaan
        
        Avioyhteydestä seuraa tiettyjä rajoituksia omistajan asemaan; näiden säännösten myötä omistajapuolison oikeusasema muuntuu erilaiseksi kuin millainen se olisi ilman avioyhteyttä
        
        ytimen muodostavat elatusvastuuta, vallinnanrajoitusjärjestelmää ja yhteiselämän lopettamista koskevat säännökset
        
        2 more items...
        
        5.4.7 Puolisoiden väliset luovutustoimet
        
        Aviopuolisoiden väliset oikeustoimet ovat sallittuja ja heillä on oikeus tehdä keskinäisiä sopimuksia haluamallaan tavalla, jos laissa ei ole nimenomaisesti muuta säädetty
        
        Koska traditiota eli lahjakohteen hallintasuhteen muutosta on irtaimen omaisuuden osalta vaikea havaita yhteistalouden sisäisesti
        
        1 more item...
        
        5.4.8 Aviopuolisoiden varallisuutta koskevat oikeustoimet ja niiden oikeustoimiopillinen pätevyys
        
        läheissuhteessakin on mahdollista vedota OikTL 28–33 §:ssä mainittuihin pätemättömyysperusteisiin (tahto- ja ilmaisuvirheisiin), jos osapuolen tahdonmuodostuksessa tai -ilmaisussa on tapahtunut virhe.
        
        Vahvaan pätemättömyysperusteeseen on mahdollista vedota aina, siitä riippumatta, oliko vastapuoli sopimushetkellä tietoinen pätemättömyysperusteesta vai ei (törkeä pakko, OikTL 28 §)
        
        1 more item...
        
        Jos osapuoli ei noudata sopimusta, on kyse sopimusrikkomuksesta --> vahingonkorvaus
        
        Pätemättömyys puolestaan johtaa siihen, ettei oikeustoimella ole suunniteltuja oikeusvaikutuksia --> seurauksena myös jo tehtyjen suoritusten palautusvelvollisuus
        
        5.4.9 Oikeustoimen sovittelumahdollisuus
        
        Myös puolisoiden välisiin sopimuksiin sovelletaan yleistä sopimusten sitovuuden periaatetta, pacta sunt servanda
        
        OikTL 36 §:n mukaan varallisuusoikeudellisen oikeustoimen ehtoa voidaan kuitenkin sovitella tai jättää se kokonaan huomioon ottamatta, jos ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen
        
        1 more item...
        
        5.5 Omaisuuden ositus
        
        5.5.1 Johdanto
        
        Avio-oikeuteen vaikuttavien ja sen toteuttamista täsmentävien aviovarallisuussopimusten (avioehtosopimus, avioeron varalta tehty sopimus ja lakiviittaus) pätevyys ja oikeusvaikutukset ratkaistaan osituksen tai erottelun yhteydessä.
        
        5.5.2 Ositusperuste ja ositusvaateen lakkaaminen
        
        Jos puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, suoritetaan heidän välillään osituksen sijasta omaisuuden erottelu
        
        Osituksen ja erottelun toimittamista koskevat aineelliset säännökset löytyvät avioliittolaista (AL 85–107a §) ja menettelyä koskevat säännökset avioliittolain viittaussäännöksen nojalla perintökaaresta (AL 98 §, PK 23 luku)
        
        1 more item...
        
        5.5.3 Osituksen laskennallinen vaihe
        
        omaisuus ja sen arvostaminen: Avio-oikeuden nojalla puolisoilla on osituksessa oikeus saada puolet puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä
        
        Ositusperusteen syntyhetken jälkeen saatu omaisuus on kuitenkin avio-oikeudesta vapaata omaisuutta (AL 90 §). Poikkeuksena on ositusvarallisuuteen kuuluvan ao-omaisuuden (eli avio-oikeuden alaisen omaisuuden) tuotto
        
        1 more item...
        
        velat ja velkojen kattaminen: osituslaskelmassa huomioidaan ne puolisoiden velat, jotka olivat olemassa ositusperusteen syntyhetkellä. Avioero ei eräännytä velkoja vaan ne maksetaan velkojille ehtojensa mukaisesti – myös jos puolisoilla on yhteistä velkaa
        
        Jos velkasuhde syntyy ositusperusteen syntyhetken jälkeen, ei sitä huomioida osituslaskelmassa.
        
        1 more item...
        
        Erottamisetu:
        
        Velkojen kattamisen jälkeen puoliso voi erottaa avio-oikeuden alaisesta omaisuudestaan tietyt itselleen tärkeät esineet, jos erottamista voi puolisoiden olot huomioiden pitää kohtuullisena (AL 91 §).
        
        Avio-osien laskeminen ja tasinko:
        
        avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi (AL 100 §) --> Lopputulokseksi saadaan puolisoiden avio-osat
        
        1 more item...
        
        Laskennalliset korjauserät:
        
        Vastikesäännökset mahdollistavat korjaukset ositettavan omaisuuden määrään tilanteessa, jossa puoliso on omaa varallisuuttaan koskevilla oikeustoimilla vaikuttanut toisen puolison avio-oikeudelle rakentuvan avio-osan suuruuteen
        
        1 more item...
        
        Lahjansaajan palautusvastuu:
        
        AL 40a §:n nojalla lahjansaaja voi joutua palauttamaan lahjan tai sen arvon siinä määrin kuin se on tarpeen tasinkoa saavan puolison oikeuksien toteuttamiseksi osituksessa
        
        1 more item...
        
        5.5.4 Avio-oikeuden alainen ja siitä vapaa omaisuus
        
        Aviovarallisuussuhdetta purettaessa tehdään jako kahdentyyppiseen omaisuuteen, avio-oikeuden alaiseen ja siitä vapaaseen omaisuuteen
        
        Omaisuuden saannon ajankohta
        
        1 more item...
        
        Avioliiton aikana toimitettu ositus ja avioeroasian raukeaminen
        
        1 more item...
        
        Vapaaomaisuusmääräys
        
        1 more item...
        
        Kolmas omaisuuslaji
        
        1 more item...
        
        Avio-oikeuden irtisanominen konkurssin johdosta
        
        1 more item...
        
        5.5.5 Osituksen sovittelu
        
        Sovittelun edellytykset
        
        Puolittamisperiaate --> osituksen lopputulos on osapuolelle kohtuuton tai puoliso saa osituksessa perusteetonta taloudellista etua
        
        1 more item...
        
        Sovittelukeinot ja sovitteluvaade
        
        Sovittelukeinot on kerrottu tyhjentävästi sovittelusäännöksessä:
        
        1 more item...
        
        sovittelua koskeva vaatimus voidaan tehdä toimitusosituksessa
        
        1 more item...
        
        5.5.6 Osituksen reaalinen vaihe
        
        Tasingon määrittäminen
        
        Tasinkovelvoitteen reaalinen suorittaminen rakentuu omaisuuden erillisyydelle. Tasinko-oikeus on luonteeltaan määrällinen, ei esineellinen, oikeus.
        
        1 more item...
        
        Yhteisomistuksen purkaminen osituksessa
        
        AL 85.3 § säätää, että jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa tai erottelussa
        
        1 more item...
        
        5.5.7 Käyttökorvaukset avioliitossa
        
        avioliiton aikaan kohdistuvat käyttökorvausvaatimukset tulee ratkaista puolisoiden välisessä elatusjärjestelmässä, mikäli kyse on omaisuudesta, jonka käyttö on luonnehdittavissa elatukseen kuuluvaksi
        
        Lusikkariidat rajataan tässäkin ratkaistavien asioiden ulkopuolelle, korvattavaksi voi tulla ainoastaan arvokkaamman omaisuuden käyttäminen
        
        1 more item...
        
        5.5.8 Avioehtosopimus ja avioeron varalta tehty sopimus
        
        Avio oikeus: henkilökohtainen oikeus, eikä sitä voi sellaisenaan luovuttaa toiselle
        
        ei voi myöskään oikeutena ulosmitata
        
        1 more item...
        
        5.5.9 Avioehtosopimus
        
        Sisältö
        
        supistetaan toisen tai kummankin puolison avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen
        
        1 more item...
        
        Muoto ja ajalliset rajoitukset
        
        Avioliittolain mukaan avioehtosopimus tulee tehdä kirjallisesti ja se tulee päivätä, tulee olla puolisoiden allekirjoitukset. ei edellytä, että puolisoiden tulisi olla yhtäaikaisesti läsnä allekirjoituksessa
        
        1 more item...
        
        Avioehtosopimus ja perimys
        
        Avio-oikeuden totaalisesti ja molemminpuolisesti poissulkevan avioehtosopimuksen kautta hän voi määrätä tietystä omaisuudestaan testamentilla ilman, että toisen puolison avio-oikeus tekee testamentista (osin) tehottoman
        
        1 more item...
        
        Avioehtosopimus osituksen sovittelussa
        
        Avioehtosopimuksen sovittelussa on kysymys AL 103b.2 §:n kolmannessa kohdassa mahdollistetusta sovittelukeinosta
        
        1 more item...
        
        5.5.10 Avioeron varalta tehty sopimus
        
        Sisältö
        
        sopimus siitä, mitä tulevassa mahdollisessa avioero-osituksessa tapahtuu
        
        1 more item...
        
        Muoto ja ajalliset rajoitukset
        
        sopimuksen muodosta ei ole avioliittolaissa erityissäännöksiä, sovellettaviksi tulevat yleiset varallisuusoikeudelliset säännökset
        
        1 more item...
        
        Avioeron varalta tehdyn sopimuksen sovittelu osituksessa
        
        sopimus määrittää inter partes osituksen sisällön, ellei sopimusta voida pitää sisällöltään kohtuuttomana
        
        1 more item...
        
        Avioehtosopimuksen ja avioerosopimuksen välinen suhde
        
        Osituksen pääperiaatteena on sopimusvapaus ja sovinnollisuuden kunnioittaminen
        
        1 more item...
        
        5.5.11 Avioehtosopimuksen ja avioeron varalta tehdyn sopimuksen oikeustoimiopillinen pätemättömyys
        
        OikTL 3 luvun mukaiset pätemättömyysperusteet ovat sinänsä sovellettavissa aviovarallisuussuhteista tehtyihin sopimuksiin
        
        Pätevyysarvioinnin näkökulmasta ei voi olla merkityksetöntä, että avioliittolainsäädäntömme sokkelina on arvoperusteisesti edelleen läheislojaliteetti
        
        1 more item...
        
        5.5.12 Osituksen menettelykysymyksiä
        
        Ositusvaateen vanhenemattomuus lähtökohtana
        
        Oikeus vaatia ositusta ei vanhene yleisessä kolmen vuoden vanhentumisajassa. Sinänsä on mahdollista, että osapuolten passiivisuus saattaa johtaa ositusvaateen lakkaamiseen.
        
        1 more item...
        
        Sopimusositus
        
        Puolisot voivat sopia osituksen toimittamisesta keskenään haluamallaan tavalla (AL 98 §, PK 23:3)
        
        1 more item...
        
        Toimitusositus
        
        --> Ositusperusteen ollessa käsillä kumpi tahansa ositustaho voi hakea pesänjakajan määräämistä aviovarallisuussuhteen purkamista varten
        
        1 more item...
        
        Osituskirjan muoto
        
        Kaikissa ositustilanteissa on lain mukaan laadittava kirjallinen ja allekirjoitettu osituskirja, mutta sitä koskevien tarkempien muotosäännösten sisältö riippuu osituksen toimittamistavasta
        
        1 more item...
        
        5.5.13 Toimitetun osituksen riitauttaminen
        
        Erilaiset riitauttamisen tavat
        
        ositukseen on mahdollista reagoida jälkikäteen. Ositusta voidaan moittia samassa järjestyksessä kuin perinnönjakoa
        
        1 more item...
        
        Osituksen mitättömyys
        
        pesänjakaja ei ole täyttänyt keskeistä velvollisuuttaan osapuolten sovintoon saattamiseksi, eikä ole kutsunut heitä kumpaakin todisteellisesti osituskokoukseen
        
        1 more item...
        
        Osituksen moite
        
        Osituksen toimittamisesta alkaa kulua kuuden kuukauden määräaika osituksen moittimiselle
        
        1 more item...
        
        5.5.14 Miksi ositus on syytä tehdä?
        
        1 osituksen viivästyminen tuo osituksen lopputulokseen epävarmuutta omaisuuden arvon mahdollisesti vaihdellessa.
        
        2 Ositusperusteen jälkeen omaisuus voi kerryttää tuottoa
        
        3 Jos eronneiden puolisoiden välillä ei ole toimitettu ositusta, tulee entisestä aviopuolisosta perittävän kuolinpesän osakas
        
        4 Avioyhteyden myötä aktivoituvat yhtäältä yhteiselämän lopettamista koskeva sääntely sekä vallinnanrajoitusjärjestelmä. kumpikin jatkuvat ajallisesti siihen saakka, kunnes aviovarallisuussuhde on puolisoiden väliltä lainvoimaisesti purettu
        
        5 Ylisuuren luovutuksen tehneen puolison velkojat voivat kuitenkin vaatia osituksen peräyttämistä (AL 104 §, TakSL 9 §). Takaisinsaannin määräajat alkavat kulua siitä, kun osituskirja on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon.
- - - - Pitkänkään avoliiton nojalla ei voi lakimääräisesti vaatia edes pientä osuutta toisen omaisuudesta tai tämän varallisuuden kasvusta
        
        Jos avoerossa esittää maksuvaatimuksia, pitää ne pystyä perustelemaan varallisuusoikeudellisesti (velka, täyttämätön lahja, ...)
        
        Avoliittolaki ei sääntele avoliiton aikaisia asioita, eikä avopuoliso saa samaa suojaa avoliiton aikana tai sen päättyessä kuin aviopuoliso
  - - - osapuolten on tullut asua yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta
        tai
        heillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi (AvoliittoL 3 §)
        
        Asumisen lisäksi yhteistalous tarkoittaa kummankin osapuolen osallistumista yhteisen talouden arkipäivän hankintoihin. Avoliiton syntyminen edellyttää myös osapuolten yhteistä tarkoitusta siitä, että he asuvat yhdessä perheenä
        
        Oikeusjärjestelmässämme parisuhde käsitetään monogaamiseksi suhteeksi, eikä kahdessa avoliitossa yhtäaikaisesti eläminen ole meillä juridisesti mahdollista.
        
        avoliiton syntymis- ja päättymishetki tulee ratkaista olosuhteiden ja tosiseikkojen tulkinnan kautta
        
        Arvioitaessa avoliiton päättymistä on ratkaiseva merkitys annettava osapuolten toiminnasta ilmenevälle tarkoitukselle parisuhteen jatkamisesta tai sen pysyvästä päättämisestä
        
        jo yhden avoliiton osatekijän puuttuminen (parisuhde, yhdessä asuminen, yhteinen talous) riittää siihen, että avoliiton määritelmä ei enää täyty
  - - - Lähtökohtana on nimiperiaate eli sitä, jonka nimiin omaisuus on kirjattu, pidetään omistajana. Nimiperiaate voidaan riitauttaa, jos osapuoli pystyy esittämään näyttöä toisensuuntaisesta, omaisuuden hankintahetkisestä tarkoituksesta omistussuhteita koskien
        
        Avopuolisot voivat omistaa omaisuutta myös yhdessä, jolloin heidän oikeusasemansa jäsentyy yhteisomistuslain nojalla. Omaisuuden erottelutilanteita varten on AvoliittoL 6 §:ään kirjattu yhteisomistusolettama.
        
        Omistussuhteiden erillisyyttä täydentää velkavastuun erillisyys. Kumpikin avoliiton osapuoli vastaa itse omista veloistaan ja velvoitteistaan
        
        Vuokralaiselle on laissa asuinhuoneiston vuokrauksesta (AsHVL, 481/1995) annettu oikeus käyttää vuokraamaansa huoneistoa yhteisenä asuntona aviopuolisonsa tai avopuolisonsa kanssa --> Avopuolisot vastaavat vuokran maksusta ja muista vuokrasopimuksen velvoitteista yhteisvastuullisesti --> irtisanominen on mahdollista vain yhteistuumin, vaikka asunto olisi yksin toisen avopuolison vuokraama
        
        Jos osapuolet eivät avoliiton purkautumistilanteissa pääse sopuun siitä, kumpi heistä jää asumaan asuntoon, jonka he ovat vuokranneet käytettäväksi heidän yhteisenä asuntonaan, voi asian saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi (AsHVL 48.2 §).
  - - - 4.1 Yleistä
        
        Yhteistalouden purkamisen yhteydessä esitetään usein moninaisia korvausvaateita avoliitossa tehtyjen suoritusten nojalla
        
        oikeuskäytännössä yhteistalouteen liittyneet velkomuskanteet on yleensä hylätty toteennäyttämättöminä, jos veloista ei ole laadittu osapuolten kesken sopimusta
        
        Sallimisperusteinen hyväksyminen on tosiasia, kun etuus on erityisittä varauksitta annettu ja saatu
        
        Kysymys voi toisaalta olla myös tilanteesta, jossa toinen avopuolisoista on tehnyt merkittäviä työ- tai rahapanoksia, joita voi pitää perusteettomana hyötymisenä toisen kustannuksella.
        
        Jos kysymys on lakisääteisestä avoliitosta, voidaan tilannetta arvioida lakiin sisällytetyn hyvityssäännöksen (AvoliittoL 8 §) valossa
        
        1 more item...
        
        Jos avoliitto jää erityislain soveltamisalan ulkopuolelle, voi panoksen perusteella esittää tuomioistuimessa perusteetonta etua koskevan vaatimuksen
      - 4.2 Panos ja perusteeton etu
        
        Avopuoliso voi yhteistalouden purkautuessa saada tietyin edellytyksin korvauksen panoksistaan
        
        Korkeimman oikeuden linjana on näissä tapauksissa ollut se, että oikeudeton rikastuminen toisen kustannuksella tulee estää. --> edunpalautuksen perusedellytykset: etu, edun perusteettomuus ja hyötyminen toisen kustannuksella.
        
        "A, joka ei ollut ehtinyt asumaan talossa, oli näin menettänyt vastikkeen tekemästään työstä. Korkein oikeus katsoi, että työpanos oikeutti A:n saamaan kohtuullisen korvauksen B:ltä"
        
        " avopuoliso B oli maksanut avopuolisonsa A:n omistamalle kiinteistölle rakennetun kesämökin lähes kokonaan. Avoliitto päättyi kuitenkin A:n kuolemaan ennen kesämökin valmistumista, B:llä katsottiin olleen oikeus korvaukseen avopuolisonsa kuolinpesästä"
      - 4.3 Panos ja avoliittolain mukainen hyvitys
        
        hyvityksen maksamisen edellytykset ovat, että omaisuuden erottelu yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen ja perusteeton etu olosuhteet huomioiden on määrältään vähäistä suurempi (AvoliittoL 8 §).
        
        AvoliittoL 8 §:ssä on luetteloitu panokset, joiden nojalla oikeus hyvitykseen voi syntyä:
        
        1) työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi
        2) varojen käyttö yhteiseen talouteen
        3) varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen
        4) muu näihin verrattava toiminta
        
        Olennaista on, ovatko osapuolten panokset tasapainossa ja miten tehdyt panokset ovat heitä kumpaakin hyödyttäneet
      - 4.4 Kolmannen antama panos ja hyvitys
        
        Merkitystä ei korkeimman oikeuden mukaan tule antaa sille, mistä avopuoliso on saanut panoksena edelleen välittämänsä työn tai varallisuuden
        
        Avoliittolain esitöissä tähän ei ole otettu nimenomaista kantaa, mutta oikeuskirjallisuudessa mahdollisuuteen huomioida kolmannen panos hyvitystä määrättäessä on suhtauduttu kielteisesti
  - - - 5.1 Yleistä
        
        Sopimusvapaus koskee kaikkia – myös lakisääteisiä – avoliittoja, koska avoliittolain säännökset ovat pääosin luonteeltaan dispositiivisia eli tahdonvaltaisia
        
        Avopuolisoiden sopimusvapaus ei avoliiton aikana ole täysin rajoittamaton
        
        avopuolisot eivät voi esimerkiksi kolmatta sitovasti tehdä keskinäistä sopimusta, jolla luotaisiin AL 38–39 §:n vallinnanrajoituksia vastaava oikeustila avoliittoon
        
        sopimus voi olla myös pätemätön oikeustoimiopillisin perustein tai sitä voidaan sovitella oikeustoimilain (laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista, OikTL, 228/1929) 36 §:n nojalla
        
        Kaksi tärkeintä sopimusta avoliiton osapuolten välillä: sopimus avoliittolain soveltamisesta tai soveltamatta jättämisestä ja sopimus avoliiton purkautumisen varalta
      - 5.2 Sopimus avoliittolain soveltamisesta tai soveltamatta jättämisestä
        
        avopuolisot voivat sopia, että avoliittolain dispositiivisia säännöksiä sovelletaan heidän välisissään suhteissa
        
        voivat tehdä keskinäisen sopimuksen siitä, miltä osin avoliittolain säännöksiä heidän välillään sovelletaan
        
        avopuolisot eivät voi sitovasti luopua oikeudestaan vaatia omaisuuden erottelua ja pesänjakajan määräämistä erottelua toimittamaan (AvoliittoL 2.2 §).
        
        avopuoliso ei voi ennakollisesti tehdä yksilöimätöntä yleissitoumusta, jonka sisältönä on, että avoliiton loppuessa kaikki hänen varallisuutensa jää toiselle avopuolisolle
        
        Sopimus on vapaamuotoinen
      - 5.3 Sopimus avoeron varalta
        
        Avoerosopimuksen sisältö on vapaasti päätettävissä, kunhan se ei riko sopimusoikeudellisia periaatteita esimerkiksi siksi, että sopimusta voidaan pitää hyvän tavan vastaisena
        
        Jos avopuolisolle haluaa luovuttaa kuolemanvaraisesti omaisuutta, tulee tehdä testamentti. Näitä ei voi sopimuksella toteuttaa, sillä se on perintökaaren vastaista
        
        sopimukseen kannattaa harkita sisällytettäväksi omistussuhteiden täsmentämistä ja yhteisomistuksen purkamista koskevia määräyksiä
        
        Muodoltaan avoerosopimus on vapaa ja suullinenkin sopimus on sitova, jos sen olemassaolon pystyy todistamaan
  - - - 6.1 Omaisuuden erottelu avoliittolain mukaan
        
        Jos avopuoliso sitä vaatii, toimitetaan avoliiton päättyessä avopuolisoiden omaisuuden erottelu (AvoliittoL 4 §).
        
        Kumpikin osapuoli pitää erottelussa sen omaisuuden, joka hänelle kuuluu (AvoliittoL 5 §)
        
        Kuolleen avopuolison sijaan oikeus erotteluvaatimuksen esittämiseen kuuluu hänen oikeudenomistajilleen
        
        AvoliittoL 7.1 §:n mukaan erottelukirja tulee tehdä samassa muodossa kuin perinnönjaosta on perintökaaressa säädetty
        
        Laki antaa mahdollisuuden toimitusmiehen eli pesänjakajan hakemiseen erottelemaan puolisoiden omaisuuden (toimituserottelu, AvoliittoL 7 §) Pesänjakajaa ei voi määrätä erottelemaan jo kertaalleen eroteltua omaisuutta
        
        1 more item...
      - 6.2 Hyvitysvaatimus ja sen ratkaiseminen
        
        Avopuolisoiden sovinnollisesti tekemä erotteluratkaisu voi pitää sisällään myös hyvityksestä sopimisen
        
        Oikeus hyvitykseen ei ole henkilökohtainen, joten sitä koskevan sopimuksen osapuoleksi voi avopuolison kuoleman jälkeen tulla tämän oikeudenomistajat
        
        Huomattavan ylisuuresta hyvityksestä ei voi sopia kolmansia sitovalla tavalla, koska tällöin hyvitys voi olla peräytettävissä takaisinsaantilain (TakSL 2 § ja 9a §) nojalla (AvoliittoL 11 §)
        
        Oikeus erotteluun ei vanhene. hyvitysvaateen esittämisellä on tietyt ajalliset raamit. Pesänjakajalla ei ole toimivaltaa hyvitysvaatimuksen tutkimiseksi ja ratkaisemiseksi, jollei jakajan määräämistä ole haettu kolmen vuoden määräajassa avoliiton purkautumisesta (AvoliittoL 9.3 §)
        
        Oikeus hyvitykseen raukeaa, jos hyvitystä ei ole vaadittu omaisuuden erottelussa, eikä sitä koskevaa kannetta ole erottelun jälkeen nostettu kuuden kuukauden kuluessa (AvoliittoL 9.2 §)
        
        1 more item...
      - 6.3 Varallisuussuhteiden selvittely lailla sääntelemättömissä avoliitoissa
        
        Lailla sääntelemättömän avoliiton osapuolet eivät voi saattaa riitaisuuksiaan pesänjakajan ratkaistavaksi
        
        heidän käytettävissään on riita-asioita koskeva normaali kannetie yleiseen tuomioistuimeen
        
        Jos avopuolison vaade perustuu esineoikeuteen, vaade ei vanhene
        
        Velvoiteoikeudellinen vaade voi sen sijaan vanhentua, ja uhka koskee myös perusteetonta etua koskevaa vaatimusta
  - - - Eron jälkeen yhteisestä kodista poismuuttaneella osapuolella voi olla oikeus käyttökorvauksiin.
        
        Erityissääntelyn puuttuessa lähtökohdaksi asettuu yleinen varallisuusoikeudellinen sääntely (laki yhteisomistussuhteista)
        
        jos yhteisomistaja omalla toiminnallaan estää toista käyttämästä omaisuutta tämän omistusosuuden mukaisessa suhteessa, syntyy korvausvastuu
        
        jos yhteisomistaja vapaaehtoisesti käyttää omaisuutta vähemmän kuin mihin hänellä yhteisomistuslain mukaan olisi oikeus, ei hänellä ole oikeutta korvauksiin
        
        olisi keskityttävä tapauksen olosuhteisiin ja estettävä asumiskorvauksen ajallisen kattavuuden kautta se, että asumaan jäänyt osapuoli hyötyisi kohtuuttomasti välirikosta
        
        Poismuuttaneen osapuolen on toisaalta reagoitava tilanteeseen kohtuullisessa ajassa. Passiivisuus voidaan tulkita omistusosuuden vastikkeettoman käyttämisen konkludenttiseksi hyväksymiseksi.
- - - - vasta aviovarallisuussuhteen purkamisen jälkeen kukin perillinen voi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako
        
        Ositus muotoaa siten jäämistön suuruuden. Sekä leski että perilliset voivat vaatia ositusta toimitettavaksi.
        
        Avopuoliso on perillinen vain, jos hänen hyväkseen on tehty testamentti
        
        Avopuoliso – kuten myös kihlakumppani ja aviopuoliso – voi saada jäämistöstä avustusta jos hänen toimeentulonsa perittävän kuoleman vuoksi on heikentynyt ja avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi
        
        Avustuksen tarvetta ja määrää harkittaessa otettava huomioon perittävän kihlakumppanin, eloonjääneen puolison tai avopuolison mahdollisuudet turvata toimeentulonsa varallisuudellaan sekä ansio- ja muilla tuloillaan
    - - leski ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen puolison perillisille (AL 103.2 §)
        
        lesken tulee nimenomaisesti ilmoittaa tahdostaan tasinkoetuoikeuden käyttämiseen osituksessa
        
        Avioero-osituksena aloitetussa menettelyssä voi vedota tasinkoprivilegiin, jos toinen puoliso kuolee ennen osituksen loppuunsaattamista
        
        Jos leski kuolee ennen osituksen loppuunsaattamista, ei tasinkoprivilegi koidu hänen oikeudenomistajiensa hyväksi
        
        jos ositus moitteen seurauksena kumotaan ja palautetaan pesänjakajalle uudelleen tehtäväksi, tasinkoprivilegi-ilmoitus raukeaa
        
        Puoliso ei voi ennakollisesti sitoutua olemaan vetoamatta tasinko-oikeuteensa mahdollisessa jäämistöosituksessa
    - - perintökaaren säännösten mukaan edetään tilanteessa, jossa perittävä ei ollut tehnyt jäämistöstään testamenttia tai hän oli määrännyt vain osasta omaisuutta
        
        Perimysjärjestys on rakennettu kolmen parenteelin (perillisryhmän) varaan, joista edeltävät sulkevat muut parenteelit perimyksestä kokonaan pois
        
        Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat perittävän rintaperilliset. Heidän kesken perintö jaetaan pääluvun mukaisiin osuuksiin (PK 2:1)
        
        Jos perittävä ei ollut kuollessaan avioliitossa, eikä häneltä jäänyt ensimmäiseen parenteeliin kuuluvaa perillistä, saavat perittävän vanhemmat kumpikin puolet perinnöstä (PK 2:2)
        
        Perittävän sisarukset tulevat kuolleen vanhemman sijaan. Kuolleen sisaruksen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä
        
        Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen
        
        1 more item...
      - Jos perittävä oli naimisissa ja häneltä jää leski, parenteeleille rakentuva perimysjärjestelmä saa uusia ulottuvuuksia-->
        
        Ensimmäisen parenteelin perimysoikeuden rinnalle nousee lesken oikeus enimmäis- ja vähimmäissuojaan
        
        jos perittävällä ei kuollessaan ollut ensimmäiseen parenteeliin lukeutuvia perillisiä, saa leski perimysoikeuden puolisonsa jälkeen (PK 3:1).
        
        Lesken kuoltua hänen pesänsä jaetaan lesken perillisten ja ensin kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken (PK 3:1.2)
        
        Jos ensin kuolleelta puolisolta ei jäänyt toissijaisia perillisiä, leski saa perimänsä omaisuuden täydellä omistusoikeudella ja se siirtyy kokonaan hänen sukuunsa.
        
        Jos ensiksi kuolleelta puolisolta jää toissijaisia perillisiä, saa leski omaisuuden haltuunsa rajoitetulla omistusoikeudella
        
        1 more item...
      - Leskellä ei ole perintöoikeutta, jos avioeroasia oli vireillä puolison kuollessa (PK 3:7) Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos poikkeaminen voidaan perustella erityisillä syillä
        
        Jälkisäädökseen tulee siten selkeästi kirjata se, millainen oikeusasema leskellä on suhteessa perimäänsä omaisuuteen, ja onko tarkoitus, että lesken kuoltua omaisuus siirtyy toissijaisille perillisille tai jollekin muulle edunsaajataholle
        
        Lesken vähimmäissuojaa vastaan perittävän testamentti on kuitenkin hampaaton.
    - - lesken enimmäissuoja = oikeus hallita perittävän jäämistöä jakamattomana. on heikko oikeus, eikä sellaisenaan nauti suojaa rintaperillisen jakovaadetta vastaan
        
        jakovaaatimuksen myötä lesken oikeus supistuu vähimmäissuojaksi
        
        = leskellä on ehdoton oikeus saada pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanmukainen asuinirtaimisto, jos lesken omaan varallisuuteen ei kuulu vastaavaa asuntoa (PK 3:1a)
        
        Vähimmäissuoja väistyy , jos asunto täytyy realisoida perittävän velkojen maksamiseksi
        
        Lesken asumisoikeus ei voi rasittaa ulkopuolista yhteisomistajaa, joka voi esimerkiksi tehdä yhteisomistuslain mukaisen vaatimuksen yhteisomistuksen purkamisesta (yhteisomistuksen purkamisesta
        
        Lesken käyttöoikeus on oikeutena vahvempi kuin PK 7 luvun mukaisen lakiosaperillisen tai testamentinsaajan reaaliset oikeudet käyttöoikeuden alaiseen omaisuuteen
        
        1 more item...
    - - Lesken PK 3:1a:n mukaisen hallintaoikeuden sisällöstä on säädetty PK 12 luvussa
        
        Kun leski käyttää asuntoa vähimmäissuojansa nojalla, on hänellä oikeus nauttia siitä kertyvä tuotto
        
        Lesken on maksettava asumisesta aiheutuvat tavanmukaiset kulut, kuten esimerkiksi kiinteistön käytöstä aiheutuvat sähkö- ja jätemaksut
        
        Lähtökohtaisesti lesken käyttöoikeus on vastikkeeton oikeus eikä lesken tarvitse maksaa perillisille korvausta asunnon käyttämisestä
        
        korvausvaade voisi menestyä vain, mikäli kyse olisi tilanteesta, jossa alun pitäen on ollut selvää, ettei leskellä ole oikeutta vähimmäissuojaan ja hän on toiminut vilpillisesti, oikeutta väärin käyttäen
- - - - asioiden luonnehtiminen (kvalifikaatio) on tärkeää
        
        ratkaistava, kenellä on sitä koskeva kansainvälinen toimivalta (missä valtiossa asia voidaan ratkaista)
        
        minkä valtion lakia siihen on sovellettava (lainvalinta).
        
        miten ratkaisu saavuttaa valtioiden rajat ylittävän tehokkuuden
        
        Tässä suomi on forum-valtio (eli tuomioistuinvaltio) tai ulkomailla tehdyn ratkaisun (siviilituomion) kohdevaltio
    - - Lakiviittauksella tarkoitetaan osapuolten sopimusta sovellettavasta laista (sopimus, jolla sovitaan, minkä valtion aineellinen lainsäädäntö tulee tietyssä asiassa sovellettavaksi).
        
        Oikeuspaikkasopimuksella eli prorogaatiosopimuksella asianosaiset sopivat keskenään toimivaltaisesta tuomioistuimesta
        
        Suomessa täällä sovellettaviksi tulevien säännösten mukaisesti tehtyjen lakiviittauksen ja oikeuspaikkasopimuksen tehokkuus taattua vain, jos asia myöhemmin tulee ratkaistavaksi Suomeen
    - - liittymä, prosessioikeudellinen alueellisuusperiaate, renvoi, suoraan sovellettavat säännökset, ehdottomuusperiaate (ordre public) sekä asuin- ja kotipaikka
        
        Liittymällä viitataan oikeussuhteen tosiseikkoihin, jotka vaikuttavat sovellettavan lain valintaan, esimerkiksi kiinteistön sijaintipaikka tai henkilön asuinpaikka
        
        Kun asia on ratkaistavana Suomessa, lex fori on Suomen laki. Lex fori viittaa siihen oikeusjärjestelmään, jonka näkökulmasta kansainvälisiä liittymiä omaava asia tulee ratkaistavaksi. Lex causae viittaa puolestaan sovellettaviksi tuleviin aineellisiin normeihin.
        
        Alueellisuusperiaatetta sovelletaan silloin, kun lex causae erkanee lex forista ja tarkoittaa sitä, että aineellisiin kysymyksiin sovellettava laki ei määritä Suomessa sovellettavia prosessuaalisia normeja
        
        kattaako viittaus myös lex causaen kansainvälisen yksityisoikeuden ja siellä sovellettavat lainvalintasäännökset? Jos vastaus on myönteinen, kysymys on renvoin (viittausperiaatteen) hyväksymisestä --> edelleen- tai takaisinviittaus.
        
        Esimerkiksi valtiossa A sovelletaan lainvalintasäännöstä, jonka mukaisesti sovellettava laki asiassa on valtion B laki. B:n lainvalintasäännökset osoittavat edelleen valtion C lakiin. Jos renvoi hyväksytään, sovelletaan asiassa valtion C aineellisia säännöksiä.
        
        1 more item...
        
        Suoraan sovellettavilla säännöksillä viitataan kansainvälisessä yksityisoikeudessa niihin yksittäisiin säännöksiin, joita voidaan soveltaa lex causaen rinnalla ja sijasta --> kansainvälisesti pakottava luonne
        
        1 more item...
    - - AL 115.1 §:n nojalla avioliitto, johon puolisot ovat menneet vieraassa valtiossa sen valtion viranomaisen edessä, on pätevä Suomessa, jos
        
        se on pätevä siinä valtiossa, jossa avioliitto solmittiin, tai siinä valtiossa, jossa jommallakummalla puolisolla oli asuinpaikka tai jonka kansalainen hän oli avioliittoa solmittaessa
        
        Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa avioliiton tunnustaminen rikkoisi oikeutemme perusperiaatteita vastaan ja tätä myöten syntyisi peruste ehdottomuusperiaatteen (ordre public) soveltamiseen (AL 139.2 §)
        
        Vieraassa valtiossa solmitun avioliiton tunnustaminen ratkeaa oikeudellisesti edellä mainittujen avioliittolain säännösten – ei puolisoiden yhteisymmärryksen – pohjalta.
    - - 5.1 Kansainvälinen toimivalta
        
        Pohjoismaisen avioliittokonvention soveltaminen on etusijalla sekä suhteessa Bryssel II -asetukseen (asetuksen 59 artikla) että kotimaisiin säännöksiin (lex specialis -periaate)
        
        Asetuksella on puolestaan etusija kansallisiin säännöksiin nähden (yhteisöoikeuden etusijan periaate)
        
        Avioeroasia voidaan konvention 7 artiklan nojalla käsitellä täällä, jos:
        
        1) puolisoilla on asuinpaikka Suomessa
        
        2) puolisoilla oli viimeksi samaan aikaan asuinpaikka Suomessa ja toinen asuu täällä edelleen
        
        3) toisella puolisolla on asuinpaikka Suomessa ja puolisot jättävät yhteisen hakemuksen
        
        4) asiaan osallisen (vastaajan) asuinpaikka on Suomessa
        
        5) hakijalla (kantajalla) on asuinpaikka Suomessa ja hän on asunut täällä vähintään vuoden välittömästi ennen hakemuksen tekemistä
        
        6) hakijalla on Suomen kansalaisuus ja asuinpaikka Suomessa, ja hän on asunut täällä 6 kuukautta välittömästi ennen hakemuksen tekemista, tai
        
        7) puolisot ovat Suomen kansalaisia
        
        Asetuksen nojalla Suomi on toimivaltainen forum-valtio avioeroasiassa, jos:
        
        1) kummallakin puolisolla on asuinpaikka Suomessa
        
        2) puolisoilla oli viimeinen yhteinen asuinpaikka Suomessa ja toinen asuu täällä edelleen
        
        3) hakijalla on asuinpaikka Suomessa ja hän on asunut täällä 6 kuukautta välittömästi ennen hakemuksen tekemistä ja hän on Suomen kansalainen
        
        4) hakijalla on asuinpaikka Suomessa ja hän on asunut täällä vähintään 1 vuoden välittömästi ennen hakemuksen tekemistä
        
        5) asiaan osallisella (vastaajalla) on asuinpaikka Suomessa
        
        6) toisella puolisolla on asuinpaikka Suomessa ja puolisot jättävät yhteisen hakemuksen, tai
        
        7) molemmat puolisot ovat Suomen kansalaisia.
      - 5.2 Sovellettava laki
        
        Sovellettava laki on avioeroasiassa kotimainen laki (lex fori) siitä riippumatta, sovelletaanko kansallisia vai pohjoismaisia lainvalintanormeja
      - 5.3 Ulkomaisen avioeropäätöksen tunnustaminen
        
        Pohjoismaisen avioliittokonvention 7 artiklan nojalla annetut avioeroratkaisut tunnustetaan ilman eri vahvistusta (22 artikla). Samoin menetellään, jos avioeroasia on ratkaistu Bryssel II -asetuksen osoittamassa jäsenvaltiossa
        
        Kansalliset säännökset ulkomaisten avioerojen tunnustamisesta sisältyvät AL 121–123 §:iin. sovelletaan ainoastaan, jos Bryssel II -asetuksesta tai Suomea sitovasta valtiosopimuksesta ei muuta johdu.
      - 5.4 Yhteiselämän lopettaminen
        
        Suomalaisen tuomioistuimen kansainvälisen toimivallan edellytykseksi on yhteiselämän lopettamista koskien asetettu se,
        
        että puolisoilla on täällä yhteiseksi kodiksi tarkoitettu asunto
        
        Jos toimivalta yhteiselämän lopettamista koskevassa asiassa paikantuu Suomeen, tulee asiassa AL 120 §:n nojalla soveltaa Suomen aineellista lakia.
    - - 6.1 Taustaa
        
        Kansainvälisessä avioliitossa oikeusvaikutukset jaetaan kahteen: liiton henkilökohtaisiin oikeusvaikutuksiin / varallisuusoikeudellisiin ja taloudellisiin oikeusvaikutuksiin
        
        Se, minkä valtion säännöksiä avioliiton henkilökohtaisiin oikeusvaikutuksiin sovelletaan, määräytyy lainvalinnan kautta (AL 128 §). Keskeinen lainvalintaa ohjaava liittymä on puolisoiden yhteinen kotipaikka
        
        Tuomioistuimen kansainvälisestä toimivallasta avioliiton henkilökohtaisia oikeusvaikutuksia koskevassa asiassa säätää AL 126 §
        
        Elatuksen alalla yksi tärkeimmistä normilähteistä on EU:n elatusapuasetus
        
        aviovarallisuussuhteiden kansainvälisyksityisoikeudellista sääntelyä on muuttanut puolestaan EU:n aviovarallisuusasetus
      - 6.2 Elatusapu
        
        6.2.1 Yleistä
        
        Elatusapuasetuksen lisäksi tulee ottaa lukuun Luganon sopimus sekä muut
        
        myös kansallisissa säännöksissä pyritään turvaamaan ulkomaisten elatusapupäätösten rajat ylittävä tehokkuus
        
        6.2.2 Sovellettava laki
        
        Puolison elatukseen sovelletaan lähtökohtaisesti velkojan eli elatukseen oikeutetun puolison asuinpaikkavaltion lakia (Haagin pöytäkirja 3 artikla)
        
        Renvoi on suljettu pois (12 artikla), eli viittaus vieraaseen valtioon ei kata viitatun valtion kansainvälistä yksityisoikeutta
        
        velkojan asuinpaikkavaltion lain soveltamista voidaan vastustaa, jos toisen valtion lailla on läheisempi yhteys avioliittoon (5 artikla)
        
        6.2.3 Elatussuhteita koskeva lakiviittaus
        
        Haagin pöytäkirja sallii aviopuolisoiden väliset lakiviittaukset
        
        Jos osapuolet tietävät forum-valtion, voivat osapuolet sopia 7 artiklan nojalla, että elatukseen sovelletaan tuomioistuinvaltion lakia (lex fori)
        
        Muodollisesti sopimukselta edellytetään että se on kirjallisessa muodossa ja osapuolet ovat sen allekirjoittaneet
        
        Ennakollinen lakiviittaus puolisoiden elatussuhteisiin sovellettavasta laista voidaan tehdä milloin tahansa avioliiton aikana tai jopa ennen sen solmimista
        
        2 more items...
      - 6.3 Aviovarallisuussuhteet
        
        6.3.1 Taustaa
        
        EU:n aviovarallisuusasetus --> sovelletaan 29.1.2019 tai sen jälkeen vireille pantuihin oikeudenkäynteihin
        
        Asetuksen lainvalintasäännöksiä sovelletaan vain henkilöihin, jotka ovat avioituneet tai valinneet suhteeseensa sovellettavan lain 29.1.2019 tai sen jälkeen (asetuksen 69 artikla).
        
        Asetuksen 69 artiklan nojalla kansalliset lainvalintasäännöt, jotka koskevat aviovarallisuussuhteisiin sovellettavaa lakia, säilyttävät merkityksensä vielä pitkään
        
        6.3.2 Avioliittolain kansainvälinen sääntely
        
        Avioliittolain kansainvälisiin säännöksiin on sisällytetty luettelo asioista, jotka tyypitellään aviovarallisuusoikeuden alaan lukeutuviksi (AL 131 §)
        
        Niihin lukeutuvat ainakin seuraavat
        
        1) puolisoiden omaisuuden jakaminen avioliiton purkauduttua tai sen aikana
        
        2) avioliiton varallisuussuhteita koskevat puolisoiden ja kihlakumppanien oikeustoimet
        
        3) puolison oikeus määrätä omaisuudesta
        
        4) puolison vastuu aviopuolisoiden veloista.
        
        Avioehtosopimuksessa tai omaisuuden myöhemmin tapahtuvaa ositusta koskevassa sopimuksessa olevien määräysten pätevyys arvioidaan sen valtion lain mukaan, jota on sovellettava avioliiton varallisuussuhteisiin
        
        Aviopuolisoiden tai kihlakumppanien tekemä avioliiton varallisuussuhteita koskeva oikeustoimi on katsottava muodon puolesta päteväksi myös, jos se täyttää muotovaatimukset sen valtion lain mukaan, jossa oikeustoimi tehtiin / oli kotipaikka
        
        1 more item...
        
        6.3.3 EU:n aviovarallisuusasetus
        
        Jotta aviovarallisuusasetus voi tulla sovellettavaksi, asia tulee luonnehtia 1 artiklan valossa aviovarallisuussuhteita koskevaksi
        
        Määritelmä vastaa pitkälti AL 131 §:ssä esitettyä. kysymykset aviovarallisuussuhteiden purkamisesta ja omaisuuden jaosta tai myymisestä
        
        avioehtosopimuksen aineellinen pätevyys arvioidaan aviovarallisuussuhteisiin sovellettavan lain nojalla
        
        4 artikla säätää, että jos jäsenvaltion tuomioistuimessa pannaan EU:n perintöasetuksen nojalla vireille puolison perimystä koskeva kanne, kyseisen valtion tuomioistuimella on toimivalta ratkaista kyseiseen perintöasiaan liittyvät aviovarallisuussuhteita koskevat kysymykset
        
        1 more item...
        
        Asetuksen 26 artiklan 1 kohdassa on asetettu järjestykseen ne liittymät, joille voidaan lainvalinnassa antaa merkitystä. Kyse on ensisijaisuusjärjestyksestä
        
        Sovellettava laki on asetuksen nojalla ensisijaisesti sen valtion laki, jonne puolisoiden ensimmäinen yhteinen asuinpaikka avioitumisen jälkeen paikantuu
        
        sovelletaan sen valtion lakia, jonka kansalaisia molemmat puolisot olivat avioituessaan
        
        valitaan sovellettava laki sen mukaan, mihin valtioon puolisoilla yhdessä on kaikki olosuhteet huomioiden läheisin liittymä avioitumishetkellä
        
        1 more item...
        
        Aviovarallisuusasetus antaa forum-valtiolle oikeuden soveltaa kansallisia, kansainvälisesti pakottavia säännöksiä
        
        Suomessa näihin säännöksiin lukeutuvat vallinnanrajoitussääntely, osituksen sovittelu ja lesken asumisoikeus
        
        artikla 31: asetuksen mukaisesti määräytyvän lain säännöstä voidaan kieltäytyä soveltamasta ainoastaan, jos soveltaminen on selvästi vastoin tuomioistuinjäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public)
        
        Asetuksen nojalla ei voi turvata, että sopimusositus saa oikeusvaikutuksia Suomen ulkopuolella ja siksi kansainvälisissä tilanteissa voi olla syytä harkita pesänjakajan hakemista osituksen toimittamiseksi
        
        1 more item...
        
        6.3.4 Pohjoismainen avioliittokonventio
        
        Pohjoismaisen avioliittokonvention soveltaminen edellyttää puolisoilta kaksoisliittymää Pohjoismaihin
        
        varallisuussuhteet määräytyvät sen sopimusvaltion lain mukaan, johon heistä kumpikin avioliittoon mennessään asettui asumaan (3 artikla).
        
        oikeus vallita jossakin sopimusvaltiossa sijaitsevaa kiinteää tai siihen verrattavaa omaisuutta taikka asuntoa määräytyy kuitenkin aina sen sijaintivaltion lain mukaan (3b artikla)
        
        Statuutti ei vaihdu välittömästi asumisjärjestelyiden muuttuessa vaan tämä edellyttää kahden vuoden asumista uudessa valtiossa (3.2 artikla).
        
        1 more item...
    - - 7.2 EU:n parisuhdevarallisuusasetus
        
        7.2.1 Asetuksen soveltamisala
        
        Asetusta sovelletaan rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskeviin asioihin
        
        rekisteröity parisuhde = kahden henkilön yhteiselämää, jonka rekisteröinti on pakollista kyseisen lain mukaan ja täyttää muotovaatimukset
        
        soveltamisala kattaa varallisuussuhteet inter tai ultra partes, jos varallisuussuhteet ovat seurausta parisuhteen rekisteröinnistä tai sen purkamisesta
        
        Jos jokin jäsenvaltio ei lainsäädännössään tunne rekisteröityä parisuhdetta, se ei ole velvollinen käyttämään toimivaltaa ratkaisuun
        
        7.2.2 Kansainvälinen toimivalta
        
        toimivaltasäännösten lähtökohdat vastaavat aviovarallisuusasetusta
        
        7.2.3 Sovellettava laki ja lakiviittaus
        
        parisuhteiden varallisuusoikeudellisiin vaikutuksiin sovelletaan 26 artiklan mukaan sen valtion lakia, jonka mukaisesti parisuhde on rekisteröity
        
        Toimivaltainen tuomioistuin voi kuitenkin toisen osapuolen hakemuksesta päättää puolisoiden viimeisen yhteisen asuinpaikkavaltion lain soveltamisesta
        
        puolisot voivat tehdä sovellettavasta laista lakiviittauksen (asetuksen 22 artikla).
      - 7.1 Yleistä
        
        soveltaminen on alkanut samanaikaisesti aviovarallisuusasetuksen kanssa (29.1.2019).
        
        Aviovarallisuus- ja parisuhdevarallisuusasetukset muistuttavat läheisesti toisiaan. Asetusten välillä on kuitenkin joitain eroja, jotka johtuvat lähinnä siitä tosiseikasta, että toisin kuin avioliitto, rekisteröity parisuhde ei ole yleiseurooppalainen instituutio
    - - Nimenomaista kansainvälisen yksityisoikeuden sääntelyä ei meillä avoliiton varallisuussuhteiden osalta ole olemassa
        
        Oikeutta saada omaisuus erotelluksi ja pesänjakaja määrätyksi voi pitää luonteeltaan suoraan sovellettavina säännöksinä
        
        jos säännökset luonnehditaan menettelyllisiksi, alueellisuusperiaate johtaa forum-valtion lain soveltamiseen.376
    - - 9.3 Perintökaaren kansainvälinen sääntely
        
        sovellettavaksi, jos perittävä on kuollut ennen kuin perintöasetuksen soveltaminen on 17.8.2015 alkanut
        
        Jos perittävä oli tehnyt lakiviittauksen ennen asetuksen soveltamisen alkamista, on lakiviittaus pätevä (jos asuinpaikka Suomessa tai Suomen kansalaisuus viittauksen ajankohtana)
        
        Suomen tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta on säännelty PK 26:1–4:ssä --> Ensisijaisesti perimysasia paikantuu valtioon, jossa perittävällä oli kuollessaan asuin- tai kotipaikka / lakiviittaus
        
        Perintöön sovelletaan sen valtion lakia, missä perittävällä oli kuollessaan kansainvälisen yksityisoikeuden kotipaikka (PK 26:5)
        
        sovellettava laki voi vaihtua. Statuutti on muuttuva, mutta edellyttää kotipaikan muodostumisen lisäksi, että perittävä oli asunut uudessa valtiossa viisi vuotta ennen kuolemaansa tai hänellä on tuon valtion kansalaisuus
        
        1 more item...
      - 9.2 EU:n perintöasetus
        
        9.2.1 Soveltamisala
        
        Asian on oltava luonnehdittavissa perimykseksi, jotta asetusta voi soveltaa
        
        9.2.2 Asuinpaikka asetuksen keskeisenä liittymänä
        
        Asuinpaikka osoittaa sekä oikeuspaikan että sovellettavan lain, jos lakiviittausta ei ole tehty.
        
        9.2.3 Suhde kolmansiin valtioihin
        
        asetuksen säännöksiä sovelletaan siitä riippumatta, onko asia EU-valtioiden välinen tai onko sillä liittymiä kolmansiin valtioihin
        
        Myös asetuksen lainvalintasäännöksiä sovelletaan universaalisesti (20 artikla)
        
        9.2.4 Kansainvälinen toimivalta
        
        Jos kysymys on kansainväliseksi perimysasiaksi luonnehdittavasta asiasta, tulee tuomioistuimen arvioida toimivaltansa asetuksen nojalla, eikä kansallisessa laissa olevia toimivaltaperusteita enää sovelleta
        
        Perintöasia tulee asetuksen mukaan käsitellä perittävän viimeisessä asuinpaikassa
        
        Perittävä voi tehdä lakiviittauksen, jonka nojalla hänen perintöönsä tulee soveltaa hänen kansalaisuusvaltionsa lakia
        
        menettelyvaltioksi voidaan valita asuinvaltion sijasta kansalaisuusvaltio. Toimivaltaa koskevan siirron perusteena voi olla perillisten sopimus asiasta (oikeuspaikkasopimus) tai tuomioistuimen päätös (asetuksen 5–7 artiklat)
        
        1 more item...
        
        9.2.5 Sovellettava laki
        
        Perintöasetuksen nojalla perintöstatuutti on perittävän viimeisen asuinpaikan laki
        
        Perintöstatuutin määräytymistä koskevasta pääsäännöstä voikin poiketa, jos kaikista tapaukseen liittyvistä seikoista käy ilmi, että perittävällä oli kuollessaan selvästi läheisempi liittymä johonkin toiseen valtioon kuin viimeiseen asuinpaikkavaltioonsa (21.2 artikla).
        
        Asetusta sovelletaan lainvalinnan osalta universaalisesti
        
        samaa perintöön sovellettavaa lakia sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkeen perittävän omaisuuteen sen sijaintivaltiosta riippumatta
        
        1 more item...
        
        9.2.6 Määräys sovellettavasta laista (lakiviittaus)
        
        Perittävällä on asetuksen 22 artiklan mukaan oikeus määrätä perintöönsä sovellettavaksi laiksi sen jäsenvaltion laki, jonka kansalainen hän on kuolinhetkellään tai määräyksen tehdessään
        
        Viittaus kansalaisuusvaltion lainsäädäntöön on tehtävä kuolemanvaraismääräyksen – testamentin tai perintösopimuksen – muodossa
        
        9.2.7 Kuolemanvaraismääräykseen sovellettava laki
        
        Suomessa, kuolemanvaraismääräykset tulee antaa testamentin muodossa (PK 17:1).
        
        Perintösopimus tunnetaan esimerkiksi Tanskan, Saksan ja Englannin aineellisissa oikeuksissa
        
        Testamentin sisältöstatuuttina sovelletaan pääsääntöisesti lakia, jota asetuksen nojalla olisi sovellettu testamentin tekijän perimykseen, jos hän olisi kuollut sinä päivänä, jona testamentti tehtiin
        
        Perintösopimuksen sisältöstatuuttina sovelletaan 25 artiklan mukaan lakia, jota olisi sovellettu perittävän perimykseen, jos hän olisi kuollut sinä päivänä, jona perintösopimus tehtiin
        
        1 more item...
        
        9.2.8 Perinnönjako
        
        Perintöön sovellettava laki määrittää perinnönjaon osapuolet
        
        muoto --> Yksi mahdollisuus on, että noudatettaisiin sen valtion lainsäädäntöä, jossa sopimus tehdään. Toinen mahdollinen muoto seuraisi perintöstatuuttia (asetuksen 23.2 artikla)
        
        Jos pesänjakaja tulee määrätyksi Suomessa, soveltaa tämä menettelykysymyksiin Suomen lakia
        
        12 artikla antaa mahdollisuuden jättää jossain tietyssä valtiossa sijaitseva omaisuus osapuolen pyynnöstä menettelyn ulkopuolelle
        
        9.2.9 Tunnustaminen ja täytäntöönpano
        
        Perintöasiassa tehty tuomioistuimen päätös tunnustetaan muissa jäsenvaltioissa ilman eri menettelyä (39 artikla)
        
        Asetuksessa on kuitenkin luettelo perusteista, joiden nojalla tunnustamisesta voidaan kieltäytyä (40 artikla)
        
        (ordre public) tai päätöstä tehtäessä ei ole annettu vastaajalle tarpeeksi aikaa valmistautua vastaamaan
        
        samojen asianosaisten välillä on jo tehty samaa asiaa koskeva päätös jäsenvaltiossa, jossa tunnustamista pyydetään ja uusi päätös on ristiriidassa aiemman päätöksen kanssa
        
        1 more item...
        
        9.2.10 Eurooppalainen perintötodistus
        
        Asetuksessa on otettu käyttöön eurooppalainen perintötodistus
        
        Todistusta voidaan käyttää erityisesti osoittamaan perillisen ja testamentinsaajan asema, oikeudet tai osuus jäämistöstä sekä tietyn omaisuuden osoittaminen yhdelle tai useammalle perilliselle tai testamentinsaajalle
        
        (voi vedota toisessa jäsenvaltiossa)
        
        Suomessa todistuksen antaa Digi- ja väestötietovirasto
      - 9.1 Yleistä
        
        Asetuksen siirtymäsäännöksen mukaan (83 artikla) asetusta sovelletaan 17.8.2015 tai sen jälkeen kuolleiden henkilöidenperimykseen
        
        Jos kyse on tätä ennen kuolleen henkilön perimyksestä, sovellettavaksi tulee PK 26 luku
    - - omaisuuden sijaintipaikka määrää siihen kohdistuvien esineoikeuksien pätevyyden ja sisällön = lex rei sitae -periaate
        
        Silloin, kun varallisuus sijaitsee vieraassa valtiossa, omaisuuteen liittyvät esineoikeudelliset kysymykset ratkaistaan sijaintivaltion lainsäädännön mukaisesti
        
        Osapuolet eivät voi sopia esineoikeuksiin sovellettavasta laista tai niitä koskevasta oikeuspaikasta. Sen sijaan kansainvälisessä velvoiteoikeudessa tahdonautonomia on molempien suhteen laaja
        
        Ulkomaille paikantuvan yhteisomistussuhteen purkaminen ei ole mahdollista EYL 9 §:n mukaisessa menettelyssä
        
        Ositusta ja perinnönjakoa koskevat menettelysäännökset lähtevät sen sijaan siitä, että kaikki puolisoiden ja perittävän omaisuus huomioidaan sen sijaintivaltiosta riippumatta