Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Lapsioikeuden perusteet - Coggle Diagram

- - - - Lapsen elatuksella tarkoitetaan sitä taloudellista panosta, joka elatusvelvollisten tulee käyttää lapsen hyvinvoinnista ja kehityksestä huolehtimiseen
        
        (ravinnon, asunnon, vaatetuksen ja harrastusten aiheuttamat kulut sekä lapsen koulutuksesta ja hoidosta aiheutuneet kustannukset)
        
        ElatusL 1 §:n mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Oikeus elatukseen päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta
        
        Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa (ElatusL 2.1 §)
        
        Kun vanhemmat ja lapsi asuvat yhdessä, lapsen elatus toteutuu perhepiirissä vanhempien valitsemalla tavalla
        
        Jos jompikumpi vanhemmista ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, tilanne on toinen ja elatuksesta on sovittava vanhempien kesken
        
        1 more item...
    - - Elatusavulla tarkoitetaan elatusvelvollisuuden täyttämistä rahasuorituksin
        
        maksaminen tulee ajankohtaiseksi, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai lapsi ei pysyvästi asu vanhempiensa luona
        
        Kunta maksaa elatusturvalain (671/1998) 5 §:n mukaan lapselle elatustukea tietyissä tilanteissa, joissa lapsen vanhemmat eivät pysty vastaamaan lapsen elatuksesta.
        
        Takautuva elatusapu voidaan tuomioistuimessa vahvistaa erityisen painavista syistä enintään yhdeltä vuodelta ennen kanteen vireillepanoa (ElatusL 10.2 §)
        
        Elatusapu voidaan vahvistaa joko sopimuksella tai tuomiolla
    - - Elatusapu on oikeuskäytännössä vakiintuneesti katsottu dispositiiviseksi asiaksi. Dispositiivisuus ei ole rajoittamatonta, sillä tuomioistuimen on valvottava lapsen etua ja ratkaisun kohtuullisuutta asiassa
        
        Elatusapua ei voi vahvistaa vaadittua suuremmaksi eikä myönnettyä pienemmäksi
        
        ElatusL 7.2 §:n mukaan sopimus, jolla lapsen puolesta luovutaan vastaisuudessa oikeudesta elatusapuun, on mitätön
        
        Elatussopimus laaditaan elatusapua saavan lapsen ja hänen etävanhempansa välillä. Sopimuksen lainmukaisuus tarkistetaan lapsen edustajan kotikunnan sosiaalitoimistossa elatusavun määrän osalta, minkä jälkeen sopimus vahvistetaan (ElatusL 8 §)
        
        Arvioinnissa otetaan huomioon lapsen oikeus riittävän elatukseen, vanhempien maksukyky sekä muut asiaan vaikuttavat seikat.
        
        Alaikäistä lasta edustaa hänen huoltajansa (vanhempi, jonka luona lapsi asuu) tai – joskus harvoin – edunvalvoja.
    - - suuruus määräytyy lapsen elatuksen tarpeen (ElatusL 1 §) ja kummankin vanhemman elatuskyvyn (ElatusL 2 §) perusteella
        
        Käytännössä elatusavun määrää arvioitaessa selvitetään, minkä suuruisen rahamäärän lapsi tarvitsee elatustaan varten, ja jaetaan summa vanhempien kesken heidän elatuskykyjensä mukaan
    - - Elatuksen osalta tuomioistuimen on lapsen edun turvaamiseksi huolehdittava siitä, ettei vanhempien tietämättömyydestä seuraa lapselle oikeudenmenetyksiä
        
        Jos vanhemmat ovat asiassa yksimielisiä, tuomarin on päädyttävä vanhempien näkemyksen mukaiseen ratkaisuun, ellei se ole selvästi lapsen edun vastainen
        
        Jos vahvistettava elatusapu alittaa määrällisesti kunnallisen elatustuen, tuomioistuimen tulee viran puolesta ottaa huomioon lapsen oikeus elatustukeen.
    - - tarpeen, jos elatusavun määrä on elatusvelvollisen elatuskykyyn nähden liian korkea tai liian alhainen (muuttamisen kynnys on ollut tuomioistuinkäytännössä korkea)
        
        Vahvistetun elatusavun määrää ja suorittamistapaa on mahdollista muuttaa sopimuksella tai tuomiolla ElatusL 11 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä
        
        ensinnäkin jos elatusavun vahvistamisessa huomioon otettavissa olosuhteissa on tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että muuttamista on pidettävä kohtuullisena
        
        Toinen tilanne liittyy siihen, että elatusapua koskevan sopimuksen harkitaan olleen jo alun perin kohtuuton (ElatusL 11.3 §).
    - - Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi (ElatusL 3.2 §)
        
        Koulutusavustuksen määräämisen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon lapsen omat mahdollisuudet huolehtia koulutuskustannuksistaan esimerkiksi opintorahan, opintolainan tai työssäkäynnin turvin.
        
        Lapsen huoltajalla on oikeus edustaa lasta myös koulutusavustusta koskevassa asiassa (ElatusL 3.2 §),
        
        Kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, vain hän itse voi panna vireille koulutusavustusta koskevan kanteen.
- - - - Tapaamisoikeudella tarkoitetaan HTL 2.1 §:n mukaan lapsen oikeutta pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu.
        
        Lapsen vanhemmilla on velvollisuus yhteisymmärryksessä ja ennen kaikkea lapsen etua silmällä pitäen huolehtia tapaamisoikeuden tarkoituksen toteutumisesta (HTL 2.2 §). Lapsen kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen 2.2
        
        HTL 9.1 §:n 5 kohdan mukaan tuomioistuin voi päättää lapsen oikeudesta tavata vanhempaansa
        
        Lapsenhuoltolain uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan mahdollisuutta vahvistaa tapaamisoikeus tuomioistuimessa myös lapsen ja hänelle erityisen läheisen henkilön välille. Erityisen läheisten henkilöiden piiri on säännöksessä tarkoitettu erittäin suppeaksi
        
        Tapaamisoikeus saattaa näyttäytyä ikään kuin lähinnä vanhemman oikeutena, sillä vain tapaavalle vanhemmalle kuuluu oikeus turvautua täytäntöönpanomenettelyyn tapaamisoikeuden toteuttamiseksi (TpL 4 §)
    - - Lapsen etävanhemmalla on tapaamisten aikana velvollisuus huolehtia lapsesta lapsenhuoltolain mukaisesti silloinkin, kun hän ei ole lapsen huoltaja
        
        Tuomioistuimen on tapaamisesta päättäessään otettava huomioon lapsen yksilöllinen elämäntilanne (esim. ikä, kehitystaso, luonne, suhde etävanhempaan)
        
        tapaamisoikeutta koskevassa sopimuksessa tai tuomioistuimen päätöksessä voidaan vahvistaa lapsen ja vanhemman välinen yhteydenpito esimerkiksi puhelimitse
        
        sopimuksen tai päätöksen tulisi olla niin selkeä, että se on mahdollista panna tarvittaessa pakolla täytäntöön
        
        Vieraannuttaminen = Vanhemman käytöstä, joka vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman tai muun henkilön välistä vuorovaikutusta. HTL1 Säännöksessä tarkoitetaan henkisellä väkivallalla muun muassa vieraannuttamista
    - - Lapsi ei ole asianosainen etävanhemman tapaamista koskevassa asiassa
        
        HTL 11 §:n mukaan lapsen toivomukset ja mielipide on kuitenkin selvitettävä, kun tätä on pidettävä lapsen edun kannalta aiheellisena.
        
        Kaikissa lapsenhuoltolain perusteella ratkaistavissa asioissa lapsen edun tulee olla ensisijainen ratkaisukriteeri
        
        Mitä vanhemmasta lapsesta on kysymys ja mitä enemmän ratkaisu vaikuttaa lapsen elämään, sitä suurempi painoarvo lapsen näkemykselle on perusteltua antaa.
    - - Vanhemmat voivat sopia, että lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset toteutetaan tuettuina tai valvottuina taikka että tapaamiset aloitetaan ja lopetetaan valvotusti ( valvotut vaihdot ). (HTL 9b)
        
        Valvotulla tapaamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa valvoja seuraa tapaamista ja on koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloetäisyydellä lapsesta ja etävanhemmasta
        
        Tuetulla tapaamisella puolestaan tarkoitetaan järjestelyä, jossa valvoja huolehtii tapaamisen alkamisen ja päättymisen ja on tapaamispaikan tiloissa ja tarvittaessa saatavilla
        
        Valvottu vaihto taas tarkoittaa tilanteen valvontaa ainoastaan tapaamisen alkaessa ja päättyessä.
        
        sosiaalihuoltolain (1301/2014) 27 §: valvoja voi päättää, ettei tapaamista aloiteta, ettei vaihtoa suoriteta tai tapaaminen keskeytetään, jos tämä katsotaan välttämättömäksi lapsen edun toteutumiseksi.
        
        Vanhemmat voivat sopia, toteutetaanko lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset tuettuina tai valvottuina
        Sosiaalilautakunta voi vahvistaa sopimuksen, jos tuki tai valvonta on tarpeen lapsen edun kannalta perustellusta syystä
        Samoista asioista on mahdollista määrätä myös tuomioistuimen päätöksessä
    - - Tapaamisoikeus voidaan jättää vahvistamatta ainoastaan jos on ilmeistä, että se olisi ristiriidassa lapsen edun kanssa
        
        Oikeuskäytännössä kynnys evätä tapaamisoikeus on asetettu korkealle. Jos tapaamiseen katsotaan liittyvän riskejä, tapaaminen määrätään ensisijaisesti valvotuksi.
        
        .
- - - - Lapsenhuoltolain (361/1983; HTL) tavoitteena on turvata lapsen asema suhteessa vanhempiinsa ja antaa vanhemmille tukea ja ohjausta lapsesta huolehtimiseen.
    - - Lapsen huoltajan on HTL 4 §:n mukaan turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi sen mukaan kuin HTL 1 §:ssä säädetään
        
        HTL 1 §:ssä määritellään huollon sisältö ja tarkoitus
        
        Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta, myös, jos lapsi solmii avioliiton ennen täysi-ikäistymistään (HTL 3.2 §).
        
        Lapsen huolto koostuu lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseen liittyvistä elementeistä, jotka HTL 1 §:ssä on tiivistetty kuuteen pääkohtaan:
        
        hyvän hoidon ja kasvatuksen
        
        valvonta ja huolenpito
        
        myönteisten ja läheisten ihmissuhteiden
        
        turvallisen ja virikkeitä antavan kasvuympäristö
        
        kehityksen ja hyvinvoinnin
        
        koulutus
        
        ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä, ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti, ei saa kohdella loukkaavasti, itsenäistymistä tulee tukea ja edistää
        
        Myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava
        
        Tuomioistuimen ratkaistessa kumpi vanhemmista on soveliaampi huoltajaksi tulee HTL 1 §:n toimia ohjenuorana
    - - 3.1 Ketkä ovat lapsen huoltajia?
        
        HTL 3.1 §:n mukaan lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille hänen huoltonsa on uskottu
        
        huoltajuus voi perustua lakiin, sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen
        
        Lapsen vanhemmat ovat kumpikin lapsensa huoltajia, jos he lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään.
        Jos he lapsen syntyessä eivät ole avioliitossa keskenään, lapsen huoltaja on hänen äitinsä (HTL 6.1 §)
        Jos lapsen vanhemmat, joista toinen yksin on lapsensa huoltaja, solmivat keskenään avioliiton, myös aviopuolisosta tulee lapsen huoltaja (HTL 6.2 §)
        
        Vanhemmat voivat keskenään sopia huollon kumpi vai molemmat
        
        3.2 Huoltomuodot
        
        Yksinhuollolla tarkoitetaan tilannetta, jossa huolto on uskottu yksin toiselle vanhemmalle. Yksinhuolto sisältää lapsen asumisen huoltajan luona.
        
        Yhteishuollossa puolestaan molemmat vanhemmat ovat huoltajina mutta lapsen asuminen on määrätty tai sovittu heistä jommallekummalle. Yhteishuolto on lapsenhuoltolaissa tarkoitettu ensisijaiseksi huoltomuodoksi
        
        Yhteishuoltoa ei voida vahvistaa, jos sen katsotaan olevan lapsen edun vastaista
        
        3.3 Oheishuoltajan tai sijaishuoltajan määrääminen
        
        HTL 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tuomioistuin voi päättää lapsen huollon uskomisesta vanhempien ohella oheishuoltajalle
        
        Oheishuoltajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla huoltajilla, mutta hänellä ei ole elatusvelvollisuutta
        
        lapsella voi olla useampi kuin kaksi huoltajaa vain, jos siihen on hänen etunsa kannalta vahvat perusteet.
        
        vanhempien mahdollisuus uskoa lapsen huolto heidän lisäkseen muulle henkilölle sopimuksin (7.2 §).
        
        1 more item...
        
        3.4 Huostaanotetun lapsen huolto
        
        Kun lapsi on otettu huostaan, hänen huoltajansa on yhä hänen huoltajansa ja edunvalvojansa.
        
        Osa lapsen huoltoa koskevasta päätöksenteosta siirtyy huostaanoton myötä sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle
        
        Sosiaalihuollosta vastaava toimielin päättää LSL 45.1 §:n mukaan tällöin lapsen olinpaikasta ja hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta
        
        Lastensuojelun työntekijöiden on pyrittävä sopimaan lapsen, vanhempien ja huoltajien kanssa lapsen asioista ja otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu (LSL 45.3 §).
    - - 4.1 Huoltajien päätösvalta
        
        Huoltajan oikeus ja velvollisuus huolehtia lapsesta ei tarkoita oikeutta käyttää lapsen oikeuksia lapsen puolesta, vaan oikeutta ja velvollisuutta huolehtia lapsen oikeuksien parhaasta mahdollisesta toteutumisesta.
        
        Lapsen huoltaja on holhoustoimilain (442/1999; HolhTL) mukaan myös lapsen edunvalvoja (HolhTL 4.1 §), eli hän hoitaa lapsen taloudellisia asioita.
        
        huoltaja ei saa tehdä lapsen kehitystä ja hyvinvointia vaarantavia ratkaisuja
        
        sanktiona: vanhemman toiminta tulee oikeudellisesti arvioitavaksi, vakavissa laiminlyöntitilanteissa tulee kyseeseen puuttuminen asiaan lastensuojelulain mukaisesti
        
        Huoltaja ei saa edustaa lasta asiassa, jossa vastapuolena on hän itse, joku jota hän edustaa tai lapsen toinen huoltaja
        
        1 more item...
        
        4.2 Huoltajien vastuun jakautuminen
        
        Lapsenhuoltolain lähtökohtana on huoltajien yhteinen vastuu lapsen huollosta ja huoltajien yhteinen päätöksenteko lasta koskevissa asioissa (HTL 5.1 §).
        
        HTL 7 §:n mukaan vanhemmat voivat sopia lapsen huollon uskomisesta heille yhteisesti tai vain toiselle heistä
        
        4.3 Lapsen näkemysten selvittäminen ja huomioon ottaminen perheessä
        
        Lapsenhuoltolain lähtökohtana on pidetty lapsen autonomian periaatetta - lapsen ja hänen huoltajansa välistä suhdetta tarkastellaan yhdenvertaisuudelle rakentuvana vuorovaikutussuhteena
        
        HTL 4.2 mukaan huoltajan tulee keskustella asiasta lapsen kanssa ennen kuin hän tekee päätöksen lasta koskevassa henkilökohtaisessa asiassa. Iän ja kehitystason mukaisesti lisääntyvä itsemääräämisoikeus
        
        Oikeuskirjallisuudessa on puollettu kantaa, jonka mukaan lapsen mielipiteelle on annettava sitä enemmän merkitystä, mitä johdonmukaisemmin lapsi perustelee mielipiteensä ja mitä selvemmin hän pystyy arvioimaan asian merkityksen.
        
        HTL 4.3 Huoltajan on kerrottava lapselle lasta koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla.
    - - 5.1 Lapsen nimi
        
        Etunimi ei saa olla omiaan aiheuttamaan pahennusta tai haittaa taikka olla etunimeksi ilmeisen soveltumaton (NimiL 1 §).
        Etu- ja sukunimilaki (946/2017; NimiL)
        
        Jos vanhemmilla on lapsen nimeä ilmoitettaessa yhteinen sukunimi tai yhteinen sukunimiyhdistelmä, lapsi saa tämän sukunimen tai sukunimiyhdistelmän (NimiL 6.1 §).
        
        Jos lapsella on hänen nimeään ilmoitettaessa yksi vanhempi, lapsi saa tämän sukunimen tai sukunimiyhdistelmän (NimiL 6.3 §).
        
        Nimi ilmoitettava maistraatille tai seurakunnalle 3kk syntymästä (NimiL 22.1 22.3). ilmoituksen vastaanottajan on selvitettävä, onko ilmoitettu etunimi lainmukainen, muuten maistraatti antaa muistutuksen, minkä jälkeen ilmoittaa sosiaalihuoltoon (22.3)
        
        1 more item...
        
        5.2 Lapsen kansalaisuus
        
        Suomen kansalaisuuden edellytyksistä säädetään kansalaisuuslaissa (359/2003). Lain 9 §:n mukaan lapsi saa syntyessään Suomen kansalaisuuden monessa tilanteessa.
        
        lapsen äiti on Suomen kansalainen taikka isä on Suomen kansalainen ja avioliitossa lapsen äidin kanssa tai lapsi syntyy Suomessa ja miehen isyys vahvistetaan
        
        lapsella on kaksi äitiä: tällöin lapsesta tulee Suomen kansalainen, kun hänet synnyttävä äiti on Suomen kansalainen
        
        Jos lapsen vanhemmilla on Suomessa pakolaisen asema tai he ovat saaneet suojelua kansalaisuusvaltionsa viranomaisia vastaan, heille Suomessa syntyvästä lapsesta tulee Suomen kansalainen syntymäpaikan perusteella.
        
        1 more item...
        
        5.3 Lapsen asuinpaikka
        
        Huoltajat päättävät yhdessä lapsen asuinpaikasta
        
        Jos huoltajat asuvat erillään, he voivat sopia keskenään, että lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona (HTL 7.2 §)
        
        Huoltoa ja asumista koskeva sääntely perustuu asumistilanteissa perheyhteyden periaatteelle – ulkopuolisten tietoon ei tule, mitä huollosta ja asumisesta on sovittu lukuun ottamatta sitä osoitetta, jossa lapsi on kirjoilla
        
        Jos lapsen vanhemmat eroavat, he useimmiten sopivat huollosta ja asumisesta keskenään ilman viranomaisten myötävaikutusta.
        
        Vaikka kirjallista sopimusta ei tarvita, vain sosiaalilautakunnan vahvistama kirjallinen sopimus on täytäntöönpantavissa tuomioistuimen tuomion tavoin.
        
        1 more item...
        
        5.4 Lapsen oppivelvollisuuden suorittamisesta huolehtiminen
        
        Huoltajan on huolehdittava siitä, että hänen lapsensa oppivelvollisuus tulee suoritetuksi
        
        Jos huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttymistä, hänet voidaan perusopetuslain 45 §:n perusteella tuomita sakkoon oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä
        
        5.5 Lapsi terveydenhuollon asiakkaana
        
        Lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista (LOS 24).
        
        Koska huoltajalla on päävastuu lapsen kehityksestä ja hyvinvoinnista, hänen on huolehdittava lapsen terveydentilasta ja siitä, että lapsi saa tarvitessaan terveyden- ja sairaanhoidon palveluita.
        
        Huoltajalle jää kuitenkin laaja harkintavalta myös sen suhteen, mitä palveluita lapsi tältä osin käyttää ja missä määrin
        
        Potilaslain (785/1992) 9.4 §:n mukaan alaikäisen potilaan huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei ole kuitenkaan oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista hoitoa.
        
        1 more item...
        
        5.6 Lapsen uskonto ja huoltajien oikeus kasvattaa lasta uskontoonsa
        
        PL 11 §:n mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus
        
        Lapsen oikeuksien sopimuksen perusteella on mahdollista katsoa, että lapsella on riittävän kehitystason saavutettuaan oikeus itsenäisesti päättää, mihin uskontokuntaan hän kuuluu.
        
        Siihen asti vanhemmilla on varsin vahva oikeus päättää lapsen puolesta, kunhan he toimivat lapsen edun mukaisesti
        
        15 vuotta täyttänyt lapsi voi huoltajien kirjallisella suostumuksella itse liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan sekä erota siitä (Uskonnonvapauslaki 3.3 §).
        
        1 more item...
        
        5.7 Lapsen passi
        
        Kun alaikäiselle haetaan passia, hakemukseen on liitettävä huoltajien suostumukset
        
        Suostumus on mahdollista antaa rajoitettuna joko passin voimassaoloajan tai kelpoisuusalueen osalta (PassiL 7.1 §).
        
        Vaikka huoltaja ei olisi antanut suostumustaan, passi voidaankin myöntää, jos myöntämättä jättäminen olisi selvästi vastoin lapsen etua. Lisäksi edellytetään, että on ilmeistä, ettei lasta muutoin kuin tilapäisesti olla viemässä toiseen valtioon vastoin huoltajan suostumusta
    - - HTL 30 §:n mukaan Suomessa oleva lapsi, joka on luvattomasti viety pois valtiosta taikka jätetty luvattomasti palauttamatta, on määrättävä heti palautettavaksi jos hänellä välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamista oli asuinpaikka valtiossa, joka on Haagin lapsikaappaussopimuksen osapuoli
        
        Palauttamismenettelyn käynnistämiseksi on riittävää, että huoltaja näyttää huoltajan oikeuksiaan loukatun.
        
        Jos toinen huoltaja on antanut suostumuksensa menettelyyn tai on sen nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksynyt, kyse ei ole lapsikaappauksesta
- - - - lapsenhuoltolaissa lähdetään lapsen edun yleisen arvioinnin sijasta lapsen intressien arvioinnista kussakin yksittäistapauksessa
        
        Lapsen ja hänen huollostaan vastaavan huoltajan oikeudellinen tasa-arvoisuus liittyy lapsen oikeuksien sopimukseen
        
        Lapsen oikeuksien sopimus lähtee ajatuksesta, jonka mukaan valtiot luovat lainsäädännöllä, valistuksella ja muilla keinoin sellaiset olosuhteet, että myös lapsen vanhemmat toimivat sopimusvelvoitteita kunnioittaen.
        
        Lapsen mahdollisuudet toteuttaa oikeuksiaan juridisin keinoin ovat varsin heikot juuri perhekontekstissa. Lainsäätäjän lähtökohtana on luottamus huoltajien tahtoon ja kykyyn huolehtia lapsestaan lainmukaisesti
        
        vanhemman asema tässä suhteessa muotoutuu pitkälti hänelle lainsäädännössä asetettujen velvollisuuksien pohjalta
        
        lapsen oikeudellista asemaa määrittävät hänen oikeutensa suhteessa vanhempaan
    - - LOS 18 artiklan 1-kohdan mukaan lapsen edun on määrättävä huoltajien toimintaa
        
        HTL (Lapsen huoltolaki) 4.1 §:n mukaan huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lain 1 §:ssä säädetään
        
        HTL 1 §: Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.
        
        PL 19.3 § velvoittaa julkisen vallan tukemaan perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu --> Huoltajalla on oikeus odottaa saavansa tehtävässä tarvittavia palveluja ja tukitoimia (LSL 2.3 §) sekä tarpeellista apua riittävän varhain
        
        Vahingonkorvauslaki ei sisällä erityistä sääntelyä huoltajan vahingonkorvausvastuusta. Lapsen huoltaja voi kuitenkin joutua korvaamaan lapsensa aiheuttamat vahingot, mikäli hän on laiminlyönyt lapsen kasvatuksen tai valvonnan. Tämä perustuu VahL 2.1 §:n yleiseen tuottamussäännökseen
    - - Vanhempien keskeinen oikeus suhteessa lapseensa on oikeus huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. Tämä on turvattu sekä kansallisessa lainsäädännössä että lapsen oikeuksien sopimuksessa.
        
        Vanhemmille jää varsin laaja harkintavalta käyttämiensä kasvatusmenetelmien yms. suhteen. Tähän kuuluu tietyssä määrin esimerkiksi lapsen oikeuksien rajoittaminen
        
        Asema lakiin perustuvana kasvattajana antaa oikeuden kohdistaa lapseen toimia, jotka muissa suhteissa katsottaisiin perus- ja ihmisoikeuksien lainvastaiseksi rajoittamiseksi.
    - - oikeus huoltoon, siitä säädetään lapsenhuoltolaissa
        
        --> tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin, myönteisiin ja läheisiin ihmissuhteisiin, hyvään hoitoon ja kasvatukseen, tarpeelliseen valvontaan ja huolenpitoon, turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä hänen omia taipumuksiaan ja toivomuksiaan vastaavaan koulutukseen
        
        --> lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä (HTL 1.2 §).
        
        Lapsella on perheessäkin oikeus perusoikeuksiin, muun muassa syrjimättömyyteen, koskemattomuuteen, liikkumisvapauteen, yksityiselämän suojaan, uskonnonvapauteen, sananvapauteen, omaisuudensuojaan ja oikeusturvaan
        (Perhekontekstissa ei puhuta perusoikeuksien rajoittamisesta, kun lapseen kohdistetaan kasvatuksellisia toimenpiteitä)
        
        lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattuja erityisiä oikeuksia, kuten oikeus suojaan kaikelta huonolta kohtelulta sekä oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.
        
        Lapsella on kehittyvän itsemääräämisoikeutensa rajoissa mahdollisuus käyttää ja toteuttaa näitä oikeuksiaan, mutta tämä mahdollisuus vaihtelee lapsen iän ja toimintaympäristön mukaan.
        
        1 more item...
      - Lapsenhuoltolain huoltajille asettamista velvollisuuksista huollon osalta voidaan johtaa lapsen velvollisuus olla huollon ja kasvatuksen kohteena
        
        Sen sijaan lapsella ei ole juridista velvollisuutta esimerkiksi toimia vanhempiensa ohjeiden mukaisesti tai käyttäytyä asiallisesti.
        
        Lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevasta sääntelystä seuraa, että lapsen on noudon uhalla tavattava etävanhempaansa tapaamisoikeutta koskevassa päätöksessä vahvistetun mukaisesti, jos tähän on lapsen edun kannalta erittäin painavia syitä (TpL 16.3 §). velvollisuus päättyy käytännössä lapsen täytettyä 12 vuotta.
    - - LOS 19 artiklan 1 kohdan mukaan valtiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta
        
        Artiklassa mainitaan tällaisina väkivaltamuotoina vahingoittaminen, pahoinpitely, laiminlyönti, välinpitämätön tai huono kohtelu sekä hyväksikäyttö mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö
        
        minkäänlainen lapsiin kohdistuva ruumiillinen tai henkinen väkivalta ei ole hyväksyttävää riippumatta siitä, kuinka ”vähäisestä” väkivallasta on kyse
        
        vanhemmat saattavat kohdistaa lapseen henkistä väkivaltaa esimerkiksi vahingollisella vuorovaikutuksella, pelottelemalla, uhkailemalla, piittaamattomuudella, nöyryyttämisellä, vähättelyllä, lapsen tunteiden loukkaamisella
        
        Nykyisinkin kynnys valtion puuttumiselle perheen yksityisyyteen on varsin korkea. LOS 20 artikla velvoittaa valtiota suojelemaan lasta hänen perheeltään, jos lapsen edun mukaista ei ole antaa hänen pysyä perhepiirissä
        
        Huostaanotto on mahdollista ainoastaan silloin, kun lapsen hyvinvoinnin arvioidaan olevan vakavasti vaarantunut (LSL 40 §).
        
        HTL 1.3 §:n mukaan lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti
        
        Korkein oikeus on katsonut, että rikoslain pahoinpitelyrikoksia koskevaa säännöstä sovelletaan täysimääräisesti myös kun on kysymys lapsiin kohdistuvasta ”kurituksellisesta” väkivallasta (KKO 1993:151).
- - - - Adoptiolain (22/2012; AdoptioL) 1 §:n mukaan adoption tarkoituksena on edistää lapsen parasta vahvistamalla lapsen ja vanhemman suhde adoptoitavan ja adoptionhakijan välille
        
        Suomen adoptiolainsäädäntö rakentuu vahvalle adoptiolle (suhde biologisiin vanhempiin ja heidän sukulaisiinsa katkeaa)
        
        Adoption purkaa vain uusi adoptio (AdoptioL 18.1 §).
        
        aikuisen ja lapsen välille on jo muodostunut vanhempi–lapsi-suhde, joka halutaan vahvistaa = perheensisäinen adoptio
        
        henkilö adoptoi aviopuolisonsa lapsen tai rekisteröidyn parisuhdekumppaninsa lapsen (AdoptioL 8 §).
        
        Adoptio voi koskea adoptiovanhemmille vieraan "lapsen lapseksiottamista"
        
        Adoptioasiassa lapsen edun ensisijaisuuden periaatteella on poikkeuksellinen merkitys
        
        Kotimainen adoptio = suomalainen tuomioistuin vahvistaa hakemuksesta adoptiosuhteen Suomessa asuvien lapsen ja adoptiovanhemman välillä
        
        Jos varsinainen adoptiopäätös on tehty muualla kuin Suomessa, = kansainvälinen adoptio
    - - Suomi on mukana haagin sopimuksessa sekä Eurooppalaisesa yleissopimuksessa adoptiosta
        
        Haagin sopimus on laadittu tarkoituksessa varmistaa sopimusvaltioiden välille toimiva ja lapsen edun mukainen yhteistyöjärjestelmä kansainvälisissä adoptioissa
        
        valtioille seuraa velvollisuus perustaa adoptioista vastaava keskusviranomainen sekä velvoite tunnustaa sopimuksen mukaiset adoptiot päteviksi muissa sopimusvaltioissa
        
        Eurooppalaisella yleissopimuksella tavoitellaan yhdenmukaista adoptiolainsäädäntöä ja yhdenmukaisia menettelytapoja sopijavaltioissa niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin adoptioissa
      - Kansainvälinen adoptio edellyttää yleensä adoptiolupaa ja adoptioapalvelua.
        
        Adoptiopalvelun käyttämisen tavoitteena on muun muassa varmistaa lapsen tosiasiallinen tarve kansainväliseen adoptioon
        
        Adoptiolupa Suomessa asuvalle voidaan myöntää, mikäli adoption edellytykset täyttyvät, hakijalle on annettu adoptioneuvontaa ja hän saa kansainvälistä adoptiopalvelua (AdoptioL 40 §).
        
        Adoptio vahvistetaan lapsen lähtömaan tuomioistuimessa, ja se on AdoptioL 69 §:n nojalla ilman eri vahvistusta pätevä Suomessa, jos siihen on Suomessa myönnetty adoptiolupa.
    - - Yhdessä lapsen voivat adoptoida ainoastaan aviopuolisot (AdoptioL 9 §).
        
        Aviopuolisoista toinen ei voi yksin adoptoida lasta (AdoptioL 8 §)
        
        Poikkeuksena on tilanne, jossa aviopuolisoista toinen adoptoi aviopuolisonsa lapsen
      - Alaikäisen adoptiossa hakijan tulee olla iältään 25 vuoden ja 50 vuoden välillä (AdoptioL 6.1 §).
        
        ajat eivät koske perheensisäistä adoptiota eivätkä tilanteita, joissa biologinen vanhempi adoptoi lapsensa takaisin. Tällöin riittää, että hakija on täyttänyt 18 vuotta
        
        Alaikäisen adoptoitavan ja adoptionhakijan välisen ikäeron tulee olla vähintään 18 vuotta, ja se saa olla enintään 45 vuotta (AdoptioL 7.1 §). Tästä voidaan poiketa kolmessa tilanteessa
        
        tiedot hakijan henkilöllisyydestä, taustasta, perhesuhteista, sosiaalisesta ympäristöstä, taloudellisesta tilanteesta, omasta ja perheen terveydentilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä syistä halukkuuteen adoptoida lapsi.
        Näiden tietojen perusteella viranomainen arvioi, voiko lapsi saada kyseisessä perheessä hyvän hoidon ja kasvatuksen.
        (adoptioasetus)
        
        <--
        
        1)adoptoitava on hakijan aviopuolison lapsi tai hakijan oma lapsi, joka on aikaisemmin annettu adoptiolapseksi;
        
        2)adoptoitavan ja hakijan välille on muodostunut vakiintunut lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava suhde; tai
        
        3)adoption vahvistamiseen on muutoin lapsen edun kannalta perusteltua syytä.
    - - adoptiossa on varmistuttava sitä, että adoptoidaan oikea lapsi oikeasta syystä oikeille henkilöille ja oikealla tavalla
        
        4.1 Adoption lapsen edun mukaisuus
        
        adoptio voidaan vahvistaa, jos sen harkitaan olevan lapsen edun mukaista ja on selvitetty, että lapsi tulee saamaan hyvän hoidon ja kasvatuksen (AdoptioL 3.1 §).
        
        Lasta ei tule antaa kansainväliseen adoptioon, jos hänet on mahdollista sijoittaa alkuperäisvaltioonsa.
        
        AdoptioL 2 §:n mukaan kaikissa alaikäisen lapsen adoptiota koskevissa päätöksissä ja toimenpiteissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu
        
        lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, miten voidaan parhaiten turvata pysyvä perhe ja tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle, joka ei voi kasvaa omassa perheessään.
        
        4.2 Adoptioneuvonta
        
        Adoptiolain 4 luvussa säädelty neuvonta on adoption ehdoton edellytys
        
        Ilman asianmukaista adoptioneuvontaa ei voida varmistua esimerkiksi adoptionhakijan soveltuvuuden perusteellisesta arvioinnista eikä sopivan lapsen ja adoptionhakijan yhdistymisestä
        
        Neuvonnassa hakija saa tietoa adoptiosta, tulee arvioiduksi adoptiovanhempana ja saa mahdollisuuden arvioida omia valmiuksiaan ryhtyä adoptiovanhemmaksi
        
        4.3 Lapsen vanhempien suostumus
        
        Alaikäisen lapsen adoptio edellyttää lapsen molempien vanhempien suostumusta (AdoptioL 11 §).
        
        Adoptio voidaan kuitenkin erittäin poikkeuksellisista syistä vahvistaa, jos lapsen etu voimakkaasti puoltaa adoptiota eikä vanhemman kieltäytymiseen/peruuttamiseen ole riittävää aihetta
        
        4.4 Korvausten maksamisen kielto
        
        Adoptiota ei voi AdoptioL 5 §:n mukaan vahvistaa, jos adoption johdosta on annettu tai luvattu antaa korvausta
        
        Tämä koskee myös tilanteita, joissa joku muu kuin adoptionhakija on adoption vahvistamisen varalta suorittanut tai sitoutunut suorittamaan korvausta lapsen elatusta varten
        
        Sopimus tällaisen korvauksen suorittamisesta tai sitoumus tällaisen korvauksen suorittamiseen on mitätön
    - - 5.1 Lapsen näkemyksen selvittäminen
        
        Adoptio on lapsen oikeudellisen aseman kannalta erityisen merkittävä ja peruuttamaton toimenpide, joten lapsen näkemyksille on annettava tässä asiassa suuri painoarvo
        
        Adoptiolain 3.2 §:n mukaan alaikäisen lapsen adoption vahvistamista koskevaa asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon lapsen toivomukset ja mielipide lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla
        
        Adoptioneuvonnasta vastaavan sosiaalityöntekijän on henkilökohtaisesti keskusteltava alaikäisen adoptoitavan kanssa, jos se lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen on mahdollista (AdoptioL 26 §)
        
        AdoptioL 93 §:n mukaan 12 vuotta täyttäneelle lapselle tuleekin aina antaa tieto biologisen vanhemman henkilöllisyydestä, jos se on tiedossa.
      - 5.2 Adoptoitavan lapsen suostumus
        
        adoptiota ei voida vahvistaa vastoin lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota (AdoptioL 10.2 §)
        
        Yli 12-vuotiasta lasta koskevan adoption vahvistaminen edellyttää lapselta itseltään saatua kirjallista suostumusta. Poikkeuksena on tilanne, jossa lapsi ei voi ilmaista tahtoaan sairauden tai vammaisuuden vuoksi (AdoptioL 10.1 §
    - - Adoptio vahvistetaan käräjäoikeudessa adoptionhakijan kirjallisesta hakemuksesta, johon on liitettävä tarpeellinen selvitys adoption vahvistamisen lainmukaisista edellytyksistä (AdoptioL 52 §)
        
        Tuomioistuimen on omasta aloitteestaan hankittava asiassa tarpeellinen selvitys ja muun muassa kuultava henkilöitä, jotka voivat antaa adoption kannalta merkityksellistä tietoa (AdoptioL 53 §).
        
        Kuulemisesta voidaan luopua 3 tilanteessa: kutsua ei voida antaa kuultavalle tiedoksi, kuultavan mielipide on jo aikaisemmin luotettavasti selvitetty, kuulemisen tarpeettomuus
        
        Tuomioistuimen adoption vahvistamista koskevaan päätökseen on muutoksenhakuoikeus (AdoptioL 56 §)
    - - vahvistamisen jälkeen tuomioistuin voi vahvistaa alaikäiselle adoptiolapselle oikeuden tavata aikaisempaa vanhempaansa tai pitää häneen muutoin yhteyttä
        
        Tämä edellyttää aikaisemman vanhemman ja adoptiovanhempien sopimusta sekä sitä, ettei yhteydenpidon voida katsoa olevan vastoin lapsen etua
        
        otettava huomioon lapsen näkemykset hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla (AdoptioL 58 §).
    - - <--
        
        8.1 Lupa ilman palvelunantajaa tapahtuvaan adoptioon
        
        Adoptiolautakunta voi myöntää luvan ilman palvelunantajaa tapahtuvaan adoptioon, jos
        
        adoption yleiset edellytykset (esim. adoptioneuvonnan antaminen) täyttyvät
        
        edellyttää, että adoptoitava lapsi on joko hakijan tai hänen aviopuolisonsa lähisukulainen tai vakiintuneesti hakijan hoidettavana ja kasvatettavana
        
        ja jos adoptiota ei ole mahdollista toteuttaa palvelunantajan välityksellä (AdoptioL 3 §, 6–9 §, 13 §)
        
        8.2 Itsenäinen adoptio
        
        adoptionhakija toteuttaa adoption ohi lakisääteisen lupamenettelyn ilman palvelunantajaa
        
        usein Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka tahtovat adoptoida alkuperäisvaltiostaan siellä asuvan lähisukulaisensa
        
        Itsenäiset adoptiot eivät ole Haagin adoptiota koskevan sopimuksen mukaisia
        
        Suomessa asuvan henkilön, joka tahtoo adoptoida lapsen ulkomailta, on haettava adoptiolautakunnan lupa.
        
        8.3 Ulkomaisen adoption tunnustaminen ilman eri vahvistusta
        
        Jos adoptio on vahvistettu Haagin sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa ja siellä myös sopimuksen mukaisesti varmennettu, se on pätevä Suomessa ilman eri vahvistusta
        
        AdoptioL 69.1 §:n mukaan vieraassa valtiossa adoptioluvan mukaisesti tapahtunut adoptio on ilman eri vahvistusta pätevä Suomessa.
        
        Vahvistusta ei tarvita, jos kummallakin adoptionhakijalla on adoption ajankohtana ollut asuinpaikka kyseisessä valtiossa ja he ovat asuneet siellä keskeytyksettä vähintään vuoden ajan välittömästi ennen adoptiota (AdoptioL 69.2 § 1 kohta).
        
        8.4 Ulkomaisen adoption tunnustaminen päteväksi jälkikäteen
        
        AdoptioL 74 §:n mukaan Helsingin käräjäoikeus voi hakemuksesta vahvistaa adoption päteväksi, jos adoptoitavalla tai jommallakummalla adoptionhakijalla on adoption ajankohtana ollut asuin- tai kotipaikkansa tai kansalaisuutensa perusteella sellainen yhteys siihen valtioon, jossa adoptio on tapahtunut, että kyseisen valtion viranomaisilla voidaan katsoa olleen riittävä aihe ottaa asia tutkittavakseen.
- - - - Vanhemmat voivat olla samaa tai eri sukupuolta keskenään.
        
        Miehen oikeudellinen vanhemmuus perustuu isyyslain isyysolettamaan (äidin aviopuoliso on lapsen isä), isyyden tunnustamiseen tai tuomiolla vahvistettuun isyyteen. Tai adoptio
  - - - 2.1 Uusi äitiyslaki
        
        Äitiyslaki (253/2018; ÄitiysL) hyväksyttiin eduskunnassa huhtikuussa 2018
        
        Laissa säädetään äitiyden toteamisesta, vahvistamisesta ja kumoamisesta.
      - 2.2 Äitiyden toteaminen synnyttämisen perusteella
        
        ÄitiysL 2 §:n mukaan lapsen synnyttänyt nainen on lapsen äiti.
        
        Äitiys voidaan vahvistaa tunnustamisen perusteella tai tuomioistuimen päätöksellä naiselle, joka on yhteisymmärryksessä lapsen synnyttäneen naisen kanssa antanut suostumuksen hedelmöityshoitoon
        
        Edellytyksenä on, ettei isyyttä lapseen nähden ole isyyslain (11/2015) mukaisesti todettu tai vahvistettu eikä sitä voida todeta tai vahvistaa (ÄitiysL 3 §).
      - 2.3 Äitiyden selvittäminen
        
        Äitiyslain 2 luvussa säädetään äitiyden selvittämisestä. Selvittämisen tarkoituksena on hankkia tiedot, joiden nojalla lapselle voidaan vahvistaa lain 3.1 §:ssä tarkoitettu äiti.
        
        15 vuotta täyttäneen lapsen vaatimuksesta äitiyden selvittäminen on keskeytettävä (ÄitiysL 9.1 §)
        
        Lapsen synnyttänyt äiti, 15 vuotta täyttänyt lapsi sekä nainen, joka katsoo olevansa lapsen toinen äiti, saavat kukin hakea äitiyden selvittämisen keskeyttämistä tai selvittämisen uudelleen aloittamista
      - 2.4 Äitiyden tunnustaminen
        
        ÄitiysL 11.1 §:n mukaan lastenvalvojan on varattava naiselle tilaisuus tunnustaa äitiytensä, jos lastenvalvoja katsoo, että saatua selvitystä vasten voidaan pitää todistettuna, että nainen on lapsen äiti.
        
        Tunnustamista ei saa ottaa vastaan seuraavissa tapauksissa:
        
        raskaana oleva vastustaa tunnustamista
        
        tunnustajan tai raskaana olevan henkilöllisyyttä ei ole luotettavasti selvitetty
        
        on syytä epäillä, ettei tunnustajaa voida vahvistaa lapsen äidiksi
        
        1 more item...
      - 2.5 Äitiyden kumoaminen
        
        Maistraatin päätöksellä vahvistettu äitiys on tuomioistuimen päätöksellä kumottava
        
        jos asiassa on selvitetty, ettei lapsen ja äidiksi vahvistetun välillä ole äitiyslaissa tarkoitettu suhdetta (ÄitiysL 34 §).
        
        Kumoamiskanteen voi ÄitiysL 35 §:n mukaan nostaa lapsi, lapsen synnyttänyt äiti tai se, jonka äitiys on maistraatin päätöksellä vahvistettu
  - - - 3.1 Isyyttä koskevan sääntelyn lähtökohtia
        
        Isä on lapsen miespuolinen vanhempi. Isyyslaissa (11/2015; IL) tarkastellaan miehen ja lapsen välisen sukulaisuussuhteen syntymisen ja vahvistamisen edellytyksiä.
        
        Isyyslaki sisältää säännökset isyyden määräytymisestä, vahvistamisesta ja kumoamisesta.
        
        Isyys voi syntyä isyysolettaman, isyyden tunnustamisen tai tuomioistuimen päätöksen seurauksena
      - 3.2 Lapsen osallisuus isyysasiassa
        
        Isyyslaki ei sisällä säännöksiä, jotka velvoittaisivat missään tilanteessa selvittämään alle 15-vuotiaan lapsen näkemyksiä, kun isyyttä selvitetään, vahvistetaan, kumotaan, tunnustetaan
        
        Isyyslaissa on säännelty 15 vuotta täyttäneen oikeutta käyttää itse puhevaltaa isyyden vahvistamista ja kumoamista koskevissa oikeudenkäynneissä (IL 31.2 §) oikeuttaan vaatia isyyden selvittämisen keskeyttämistä (IL 11 §) ja oikeuttaan hakea muutosta isyyden selvittämisen keskeyttämiseen (IL 14 §).
        
        15 vuotta täyttäneen lapsen vastustus estää isyyden vahvistamista koskevan kanteen ajamisen tuomioistuimessa (IL 30.1 §).
      - 3.3 Isyyden määräytyminen
        
        Isyysolettaman mukaan äidin aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana (IL 2.1 §). Olettama isyydestä voi olla oikea tai väärä ja se voidaan kumota.
        
        Lapsen isä on mies, jonka siittiöitä on käytetty hedelmöityshoidossa, jos hän on ennen hoidon antamista tai yhteisymmärryksessä äidin kanssa hoidon antamisen jälkeen suostunut isyyden vahvistamiseen lain 16.2 §:n mukaisesti (IL 3.3 §).
        
        Jos isyyttä ei todeta avioliiton perusteella tai sillä perusteella, että mies on antanut suostumuksensa hedelmöityshoitoon, isyys voidaan vahvistaa maistraatin tai tuomioistuimen päätöksellä, jos kyseessä oleva mies on siittänyt lapsen (IL 3 §). vahvistamista edeltää lastenvalvojan toimittama isyyden selvittäminen
      - 3.4 Isyyden selvittäminen
        
        Isyyden selvittämispalvelua annetaan vain alle 18-vuotiaille lapsille
        
        Isyyden selvittämiseen kuuluu neuvottelu äidin ja mahdollisen isän kanssa, selvittämistä koskevan pöytäkirjan laatiminen ja lopuksi asiakirjojen toimittaminen maistraatille
        
        Isyyden selvittäminen on keskeytettävä, jos 15 vuotta täyttänyt lapsi sitä vaatii (IL 11 §).
        
        Isyyden selvittämisessä hankitaan tietoja, joiden nojalla isyys voidaan vahvistaa (IL 4 §). Isyyden selvittämistä koskevassa neuvottelussa on mukana myös 15 vuotta täyttänyt lapsi itse (IL 6 §).
      - 3.5 Isyyden tunnustaminen
        
        Vuoden 2016 alusta alkaen isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää on ollut mahdollista tehdä äitiysneuvolakäynnin yhteydessä äidin läsnä ollessa terveydenhoitajalle tai kätilölle (IL 16 §)
        
        Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää ei ole mahdollista, jos äiti sitä vastustaa (IL 16.4 §).
        
        Mies, joka tahtoo tunnustaa isyytensä lapsen syntymän jälkeen, ilmoittaa henkilökohtaisesti tunnustamisen vastaanottajalle olevansa lapsen isä (IL 18.1 §)
        
        Isyyden tunnustamisprosessissa äidille ja alle 18-vuotiaan lapsen edunvalvojalle on annettava tilaisuus tulla kuulluksi (IL 18.1 §).
        
        Avioliitossa syntyneen lapsen isyyden kumoaminen tunnustamisella edellyttää sekä lapsen äidin että hänen aviomiehensä henkilökohtaista tunnustamisen hyväksymistä (IL 4 § ja 16a §)
        
        Jos kyseessä oleva lapsi on 15-vuotias tai vanhempi, isyyden tunnustamisen hyväksymisen edellytyksenä on aina myös hänen hyväksyntänsä tunnustamiselle (IL 19.2 §)
        
        Vasta 15-vuotiaalla lapsella on itsemääräämisoikeus sukuasemansa muuttamisen osalta
      - 3.6 Isyyden vahvistaminen maistraatissa
        
        Tunnustettu isyys vahvistetaan lastenvalvojan toimialueen maistraatissa, jos ei ole aihetta epäillä, ettei mies ole lapsen isä (IL 26.1 §)
        
        Jos miehen tai äidin henkilöllisyyttä ja perhesiteitä osoittavat asiakirjat ovat puutteellisia, vahvistaminen edellyttää, että isyyden selvittäminen ja oikeusgeneettinen isyystutkimus osoittavat miehen olevan lapsen isä eikä lisäselvitystä ole kohtuudella saatavissa (IL 26.2 §).
      - 3.7 Isyyden vahvistaminen oikeudenkäynnissä
        
        Kanteen nostaminen on viimesijainen keino isyyden vahvistamiseksi
        
        Lastenvalvojalla on velvollisuus nostaa isyyskanne, jos on todennäköistä, että äidin kanssa sukupuoliyhteydessä ollut mies on lapsen isä mutta mies ei ole tunnustanut isyyttään, jonka lastenvalvoja on katsonut todistetuksi (IL 13 §).
        
        IL 29.1 §:n mukaan lapsi voi vaatia isyyden vahvistamista nostamalla kanteen isäksi otaksumaansa miestä vastaan
        
        edellyttäen, ettei lapsen osalta ole todettu isyyttä
        
        Miehellä on oikeus nostaa kanne isyyden vahvistamiseksi tilanteessa, jossa hän on tunnustanut isyyden mutta maistraatti ei ole sitä vahvistanut eikä vahvistamatta jättämisen syynä ole kenenkään, jolta tarvitaan suostumus, hyväksymisen puuttuminen (IL 29.2 §:n 2 kohta)
        
        itseään isänä pitävä mies voi vaatia avioliiton perusteella määräytyneen isyyden kumoamista IL 42.2 §:ssä säädetyin edellytyksin
        
        1 more item...
      - 3.8 Isyyden kumoaminen
        
        Maistraatin on kumottava miehen isyys, jos oikeusgeneettisen isyystutkimuksen avulla tai muutoin on selvitetty, ettei miehen ja lapsen välillä ole isyysolettamaan tai hedelmöityshoitoon annettuun suostumukseen perustuvaa isyyttä
        
        Maistraatti voi kumota myös avioliiton perusteella todetun isyyden, kun muu kuin aviomies tunnustaa olevansa avioliitossa syntyneen lapsen isä
        
        Kumoava tunnustaminen edellyttää äidin ja aviomiehen hyväksymistä. Myös 15 vuotta täyttäneen lapsen suostumus on kumoavan tunnustamisen edellytyksenä.
        
        Avioliiton perusteella todettu tai maistraatin päätöksellä vahvistettu isyys voidaan kumota tuomioistuimen päätöksellä. Myös tuomioistuimen päätös isyyden kumoamisesta edellyttää selvitystä siitä, ettei miehen ja lapsella ole isyyslain mukaista isä–lapsi-suhdetta
        
        kumoaminen edellyttää aina, että väärästä isyydestä on riidaton näyttö
        
        Kanteen voi nostaa lapsi tai äiti taikka mies, jonka isyys on avioliiton perusteella todettu tai maistraatin päätöksellä vahvistettu
      - 3.9 Lapsen oikeuksista korkeimman oikeuden isyysratkaisuissa
        
        Isyyslain esitöissä lapsen edun toteutuminen on kytketty
        
        yksityisyyden suojaan
        
        perhe-elämän suojaan
        
        oikeuteen tietää alkuperänsä
        
        lapsen itsemääräämisoikeuteen