Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
3 Keskiaika, Väkiluvultaan pieni Itämaa, Ennen Ruotsin aikaakin…
3 Keskiaika
Suomen asutuksen kehitys
Ristiretket
-1100-1300 luvulla Suomessa vahvistui uskonnot
->Idästä Novgorodin ruhtinaskunnan myötä ortodoksisuus
->Lännestä roomalaiskatolinen kristinusko
-Sotaisten ristiretkien jälkeen Ruotsin ja Novgorod sopivan rauhan
-> Tunnetaan nimellä pähkinäsaaren rauha (1323)
-Pähkinäsaaren rauhanrajasta jakaja Suomen kahteen kulttuuripiiriin: Läntinen ja Itäinen
-Pysyvä suomalaisasutus laajeni vähitellen rannikolta, jokien ja järvienrantamilta syvemmälle sisämaahan.
-1300-luvulla itäinen puoli vielä suureksi osaksi erämaata, jossa asui saamelaisia
-Ruotsista asukkaita oli tullut pronssi- ja rautakaudella
-Pysyvä asutus Ahvenanmaalle tuli Ruotsista 1100-luvulla.
-> Sieltä löytyy maamme vanhimmat kivikirkot
-Suomen rannikolle suurin muuttoliike ajoittuu 1200-1300-luvuille
-> Kun Suomi oli liitetty Ruotsin valtapiiriin
-Ruotsin väestönkasvu työnsi siirtolaisia sekä Varsinais-Suomeen, Pohjanlahden rannikolle että kolmannen ristiretken jälkeen myös Uudenmaan rannikolle.
Suomen maakunnat
pitäjä
maakunnat
Linnalääni tarkoittaa kruunun eli valtion hallintoaluetta, jonka keskuksena on linna tai kartano ja jonka päällikkönä toimii kuninkaalle uskollinen käskynhaltija. Yleensä linnalääni tarkoitti kutakuinkin samaa asiaa kuin maakunta. Linnalääni jakaantui yhteen tai useampaan voutikuntaan, ja voutikunta puolestaan hallintopitäjiin.
-
Häme, (Hämeen linnalääni)
-
-
-
-
-
-
text
Kukin kuuluu säätyynsä
-Keskiajan yhteiskunta ei ollut tasa-arvoinen vaan hierarkkinen eli se koostui eri arvossa pidetyistä ihmisryhmistä
perheissä noudatettiin hierarkiaa
-esim. Kaikissa säädyissä aviomies oli sekä vaimon että lasten auktoriteetti, mutta myös heidän suojelijansa
-Sukupuoli, ikä, aviosääty ja syntyperä määrittivät ihmisen aseman
-
-
Ennen Ruotsin aikaakin yhteiskunnallisen järjestäytymisen varhaisin muoto oli pitäjä, joka muodostui tietyn asutusalueen kylistä ja joka ylläpiti löyhää hallintoa, oikeudenkäyttöä ja yhteistä uhrilehtoa.
-
Keskiajalla kirkon johdolla alettiin muodostaa pitäjiä suurempia hallinnollisia yksiköitä, maakuntia, vanhan heimojaon perusteella.
-