Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
solutyyppejä - Coggle Diagram
solutyyppejä
hermosolu
hermosolu eli neuroni on hermokudoksen solu, jonka päätehtävä on käsitellä ja välittää tietoa sähköisen hermoimpulssin avulla
selkärankaisilla on hermosoluja aivoissa ja selkäytimessä eli ääreishermoston hermoissa sekä ganglioissa eli hermosoluryppäissä.
keskeisiä piirteitä ovat: suuri tuma, tuojahaarakkeet ( dendriitit), viejähaarake (aksoni) ja kyky muodostaa synapsi
Hermosolujen koko vaihtelee, mutta tyypillisesti ne ovat läpimitaltaan 5-200 mikrometriä. Pienimmät bakteerit ovat vain 0.3 mikrometriä, kun taas suurimpia soluja ovat munasolut, hermosolut ja lihassolut.
-
Rasvasolu
Rasvasolu on suuri solutyyppi, joka varastoi rasvaa yhtenä suurena pisarana, se eristää lämpöä ja suojaa sisäelimiä
Rasvasolun tehtävä on varastoida energiaa rasvana, eristää ja suojata kehoa sekä säädellä aineenvaihduntaa erittämällä hormoneja.
Rasvasoluja sijaitsee rasvakudoksessa, jota on koko kehossa erityisesti ihon alla, sisäelinten ympärillä ja luuytimessä, nivelissä ja rintarauhasissa.
Rasvasolu näyttää isolta, pyöreältä solulta, jossa on yksi suuri rasvapisara keskellä ja tuma sekä solulima puristuneina solun reunalle
-
Immuunisolu
Tuma ja soluelimet: tumallinen solu, jossa erilaisia soluelimiä viestintään ja hajottamiseen. Liikkuvuus: kykenee liikkumaan veressä ja kudoksissa. Kyky tunnistaa vieraita aineita: tunnistaa bakteerit, virukset ja muut vieraat solut. Monimuotoisuus:erilaisia alatyyppejä erilaisiin tehtäviin. Viestintä: erittää sytokiineja ja muita kemiallisia viestejä immuunivasteen säätelyyn.
Immuunisolu suojaa kehoa taudeilta, tunnistaa ja tuhoaa vieraita soluja sekä säätelee immuunivastetta erittämällä viestiaineita.
Immuunisoluja löytyy verestä, imukudoksesta ja kudoksista ympäri kehoa, missä ne valvovat ja puolustavat elimistöä
Immuunisolut ovat tumallisia soluja, joiden koko vaihtelee tyypin mukaan: Lymfosyytit: noin 7-10 mikrometriä, pyöreä tuma hallitsee suurimman osan solusta. Monosyytit: noin 12-20 mikrometriä, soikea tai munuaisenmuotoinen tuma. Granulosyytit: noin 10-15 mikrometriä. Tuma monilohkoinen ja solulimassa jyväsiä.
-
verisolu
verisolulla on kolme päätyyppiä punasolu kuljettaa happea sekä hiilidioksidia, valkosolu puolustaa elimistöä mikrobeja vastaan ja verihiutale, joka osallistuu veren hyytymiseeen.
Verisolut sijaitsevat veressä, joka kiertää koko kehon verisuonissa, ja ne syntyvät luuytimessä ennen kuin tulevat verenkiertoon.
punasolu: pieni tumaton, litteä kaksoiskovera levy. Valkosolu: suurempi, tumallinen, vaihtelevan muotoinen solukko riippuen alatyypistä, verihiutale: pieni, tumaton solunpalanen, soikea tai epäsäännöllinen muodoltaan.
Punasolu: noin 6-8 mikrometriä, Valkosolu: noin 10-20 mikrometriä ja verihiutale: noin 2-4 mikrometriä
-
