Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
TALOUSPOLITIIKKA L 8 - Coggle Diagram
TALOUSPOLITIIKKA L 8
-
KESKUSPANKKI
KESKUSPANKKI = Keskuspankki huolehtii rahapolitiikasta. Se voi olla valtion omistama tai täysin itsenäinen
Jos talous kasvaa nopeasti ja inflaatio kiihtyy, on vaarana talouden ylikuumentuminen. Tällöin keskuspankki harjoittaa kiristävää rahapolitiikkaa eli nostaa korkoa, jolloin rahan lainaamisesta tulee kalliimpaa ja lainoja otetaan vähemmän.
elvyttävä rahapoltiikka = Keskuspankki voi elvyttää taantumassa olevaa taloutta laskemalla korkoja. Alhaisten korkojen toivotaan johtavan kulutuksen ja investointien lisääntymiseen.
Päätöksentekoon EKP:ssa osallistuvat pääjohtaja, johtokunta ja neuvosto, joka koostuu kansallisten keskuspankkien johtajista. EKP on asiantuntijoista koostuva, täysin riippumaton toimielin ja tekee päätöksensä itsenäisesti.
EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit muodostavat EKPJ:n eli Euroopan keskuspankkijärjestelmän.
julkinen talous
Julkisen sektorin tehtävä on turvata kansalaisille hyvinvointivaltion maksuttomia ja puoli-ilmaisia palveluja, kuten koulutus, terveydenhoito, infrastruktuuri ja sosiaaliturva.
aluepolitiikka
= Yhteiskunnallista toimintaa, jolla pyritään tasoittamaan alueiden välisiä taloudellisia eroja. Samalla pyritään kohottamaan alueiden elämänlaatua.
valtion tulot ja menot
Hallitus päättää hallitusohjelmassaan budjettimenojen katosta, eri ministeriöt tekevät omat esityksensä budjettia varten ja sen jälkeen valtiovarainministeriö käsittelee ehdotukset.
Valtioneuvosto käy budjettia läpi budjettiriihessä elokuussa ja valmistelee lopullisen talousarvioesityksen, jonka eduskunta hyväksyy syysistuntokauden päätteeksi.
-
Alijäämäinen budjetti tarkoittaa sitä, että valtio kattaa alijäämän ottamalla lainaa rahoitusmarkkinoilta. K
Ylijäämäinen budjetti tarkoittaa sitä, että tuloja on enemmän kuin menoja.
FINANSSIPOLTIIKKA
finanssipoltiikka
= Finanssipolitiikka tarkoittaa valtion harjoittamaa talouspolitiikkaa julkisen kulutuksen ja investointien sekä niiden rahoituksen osalta (käytännössä veropäätöksiä ja julkisia investointeja).
-
-
kokonaiskysyntä
= Kokonaiskysyntä muodostuu kulutuskysynnästä (kuluttajien ostohalukkuus), investointikysynnästä (yritykset ostavat tuotannontekijöitä, kuten raaka-aineita) ja vientikysynnästä (ulkomaiden ostohalukkuus kotimaisia tuotteita kohtaan).
Finanssipolitiikan haaste on siinä, että talouden taantumassa valtiolla ei välttämättä ole rahaa tehdä investointeja tai keventää verotusta
kunnat
suurimpia menoeriä ovat koulutus ja varhaiskasvatus sekä kulttuuri-, nuoriso- ja kirjastopalvelut sekä kaupunkisuunnittelu ja vesi- ja jätehuolto
-
-
Valtio avustaa kuntia tasausjärjestelmän kautta, ja pienille kunnille nämä valtionosuudet ovat tärkeä tulonlähde
Verotus
erilaisia veroja
välittömät verot
Välittömiä veroja ovat muun muassa ansiotulovero, pääomatulovero, yhteisövero, kunnallisvero ja kiinteistövero.
välilliset verot
Välillisiä veroja ovat muun muassa arvonlisävero ja valmistevero. Valmisteveroihin kuuluvat muun muassa tupakka- ja alkoholivero.
Palkansaajille tutuin vero on ansiotulovero, joka maksetaan muun muassa palkasta tai eläkkeestä.
progressiivinen, eli veroprosentti nousee palkan noustessa.
kunnat ja valtiot
kunnallisvero = Kunnallisveroa peritään verovelvollisen ansiotuloista Suomessa. Verovelvollinen maksaa kunnallisveroa sille kunnalle, joka on ollut hänen kotikuntansa verovuotta edeltävän vuoden viimeisenä päivänä. Vero on erisuuruinen eri kunnissa.
. Kunnallisvero on tasavero, eli kaikki maksavat saman prosentin palkastaan kunnalle.