Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
markkinoiden toiminta L 4+ 4.1 suhdannevaihtelut - Coggle Diagram
markkinoiden toiminta L 4+ 4.1 suhdannevaihtelut
Kun taloustieteessä puhutaan markkinoista, tarkoitetaan paikkaa tai tapaa, joka saattaa ostajat ja myyjät yhteen
Markkinoilla kysyntä ja tarjonta kohtaavat.
markkinavoimat
Eri osapuolet markkinoilla, jotka tekevät kysyntään tai tarjontaan vaikuttavia päätöksiä.
tarkoittavat kaikkia ihmisiä, jotka tekevät taloudellisia päätöksiä. Jos esimerkiksi ostat kioskista virvoitusjuomapullon, olet pieni osa markkinavoimia.
Jos sateinen kesä saa suomalaiset ostamaan ulkomaanmatkoja aurinkolomakohteisiin tavallista enemmän, sää ohjaa markkinavoimia.
Alkoholin verotuksen kiristäminen Suomessa saa monet suomalaiset ostamaan Viron edullisempia alkoholituotteita. Tässä tapauksessa veropolitiikka ohjaa markkinavoimia
Markkinavoimat ovat yhtä kuin kysyntä ja tarjonta.
Kysyntä tarkoittaa ostohalukkuutta. Kysynnän määrään vaikuttavat ainakin ostajien käytettävissä olevat tulot, kilpailevien hyödykkeiden hinnat, ostajien omat makumieltymykset, tuotteiden hinta–laatu-suhde sekä kuluttajien omat arviot hintojen tulevista muutoksista
Kysynnän laki on periaate, jossa hyödykkeen hinnan laskiessa kysyntä kasvaa ja vastaavasti hyödykkeen hinnan noustessa kysyntä alkaa vähentyä.
Tarjonta ilmaisee, kuinka paljon yritykset haluavat ja voivat valmistaa hyödykkeitä.
Tarjonnan laki toimii käänteisesti verrattuna kysynnän lakiin. Tarjonnan lain mukaan myyntihintojen ollessa alhaalla, yritykset haluavat tuottaa hyödykkeitä vähän tai eivät ollenkaan, koska ne saavat alhaisten hintojen takia vain vähän tai eivät lainkaan voittoa hyödykkeistään. Vastaavasti hyödykkeiden myyntihinnan noustessa yritykset haluavat valmistaa hyödykkeitä enemmän, koska tuotanto on kannattavampaa.
Tarjonnan määrään vaikuttavat ainakin tuotannontekijöiden määrä, käytössä oleva tuotantoteknologia ja tuotantokustannukset
erilaiset markkinat
hyödykemarkkinat
= Yritykset tuottavat markkinoille tavaroita ja palveluita, joita kuluttajat kuluttavat.
Hyödykemarkkinoilla kaupankäynnin kohteena ovat yritysten tuottamat tavarat ja palvelut, joita yritykset tuottavat markkinoille kysynnän mukaan.
Esimerkiksi puhelin on hyödyke ja sen hinta ja ja yritysten valmistama tuotantomäärä määräytyy hyödykemarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Hyödykemarkkinat jaetaan vielä edelleen vähittäismarkkinoihin ja tukkumarkkinoihin.
Tukkumarkkinat
= Markkinat, jossa yritykset myyvät ja ostavat toisiltaan yleensä suuria eriä hyödykkeitä.
ostajina että myyjinä toimivat yritykset ja kauppaa käydään suurissa erissä
Vähittäismarkkinat
= Markkinat, jossa myyjinä ovat yritykset ja ostajina kuluttajat.
Tuotannontekijämarkkinoilla kauppaa käydään tuotannontekijöistä eli työvoimasta, koneista ja raaka-aineista.
rahoitusmarkkinat
= Sijoittajat ja lainarahan tarvitsijat kohtaavat rahoitusmarkkinoilla. Rahoitusmarkkinat koostuvat muun muassa arvopaperimarkkinoista sekä talletus- ja luottomarkkinoista.
kauppaa käydään rahasta
Rahoitusmarkkinat voidaan jakaa myös vähittäis- ja tukkumarkkinoihin. Asuntolainojen myöntäminen kotitalouksille on esimerkki rahoitusmarkkinoiden vähittäismarkkinoista. Pankkien keskinäinen lainananto toisilleen on puolestaan esimerkki rahoitusmarkkinoiden tukkumarkkinoista.
Käsitteitä
markkinatalous
Talousjärjestelmä, jossa hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Elinkeinovapaus ja vapaa kilpailu yritysten välillä ovat olennainen osa markkinataloutta.
suunnitelmatalous
Valtiojohtoinen talousjärjestelmä, käytössä usein kommunistisissa maissa.
sekatalous
Sekatalous tai puitetalous on talousjärjestelmä, jossa on piirteitä niin kapitalistisesta kuin sosialistisesta taloudesta. Yrityksiä omistaa niin yksityiset ihmiset kuin valtio.
monopoli
Markkinat, joilla yksi yritys määrää tuotannon ja hinnat, jolloin kilpailua ei ole.
Epätäydellisessä kilpailussa yksittäiset yritykset pystyvät vaikuttamaan hintoihinsa, joten se on täydellisen kilpailun vastakohta. Hinnat eivät muodostu todellisten tuotantokustannusten mukaan, ja tuotteet ovat yleensä ylihinnoiteltuja.
kartelli
Kartelli on sopimus, jossa yritykset luopuvat keskinäisestä kilpailusta ja sopivat hinnoista ja markkina-alueista. Kartellit ovat useissa maissa laittomia.
Noususuhdanne
talouskasvu kiihtyy, nopea talouskasvu
vallitsee yleisesti positiivinen ja toiveikas mieliala niin oman talouden kuin kansantalouden suhteen.
Suomen tilanteessa todennäköisesti vienti on lähtenyt taas vetämään ja myös kotimainen kysyntä on kasvanut.
Työttömyys laskee
yritykset uskaltavat hyvässä suhdanteessa palkata taas lisää työvoimaa.
Yritykset vastaavat kasvavaan kysyntään investoimalla, kuten uusimalla koneita tai laajentamalla tuotantoaan
Myös uusia yrityksiä perustetaan runsaasti, mikä synnyttää uusia työpaikkoja.
Kasvun kiihtyessä kilpailu tuotannontekijöistäkasvaa ja samalla palkkataso nousee
kuluttajien ostovoima kasvaa ja he uskaltavat tehdä isompiakin hankintoja
Kotitaloudet ottavat hankintoihin innokkaasti lainoja.
Noususuhdanteessa pankkien luotonanto kasvaa, ja lainarahan kysynnän kasvu nostaa myös lainarahan hintoja eli korkoja
verotuloja kertyy paremmin kuin aiemmin
Noususuhdanteelle tyypillinen ilmiö on inflaatio
Inflaatio eli rahan arvon heikkeneminen tarkoittaa sitä, että hinnat nousevat ja samalla rahamäärällä saa entistä vähemmän tavaroita ja palveluita.
Korkeasuhdanne
talouden ylikuumenemisen aikaa
Kun kysyntä vain jatkaa kasvuaan, hyödykkeiden hinnat nousevat ja yrityksillä on vaikeuksia palkata riittävästi ammattitaitoista työvoimaa tuottamaan hyödykkeitä
raaka-aineet ovat kallistuneet.
Vienti saattaa laskea, sillä kallistuneet tuotteet eivät enää mene niin hyvin kaupaksi
Palkat nousevat, mikä puolestaan vaikuttaa inflaation kasvuun
tunnusmerkki on myös korkojen nousu.
pula työntekijöistä ja raaka-aineista
Laskusuhdanne
talouskasvu heikkenee ja suhdanteissa mennään alaspäin.
Kokonaiskysyntä laskee, mikä saattaa johtua niin viennin vähenemisestä kuin kotimaisen kulutuksen heikkenemisestäkin
lomautukset ja irtisanomiset
Työttömyyden kasvu on yksi laskusuhdanteen tunnusmerkeistä.
kuluttajien että yritysten varovaisuus ja vähäinen usko omaan talouteen.
Yritykset eivät uskalla investoida
. Kuluttajat säästävät mieluummin rahojaan kuin tekevät isoja hankintoja
Hintojen nousu hidastuu laskukaudella. Esimerkiksi asuntojen hintojen nousu tasaantuu tai voi jopa laskea.
Pankeista ei lainata enää yhtä paljon rahaa kuin aiemmin, ja pankkien asiakkailla saattaa olla vaikeuksia selviytyä olemassaolevista lainoistaan.
Yleinen korkotaso usein laskee
Matalasuhdanne
yleisesti taantumaksi kutsutaan tilannetta, jossa maan BKT pienenee kahden peräkkäisen vuosineljänneksen aikana
Jos talouskasvu on pidemmän aikaa pysähdyksissä tai työttömyys on hyvin korkea, puhutaan taloudessa lamasta
monet yritykset menevät konkurssiin.
Laskukaudelle tyypilliset tunnusmerkit syvenevät entisestään. Taloudessa vallitsee yleisesti ottaen hyvin synkät näkymät.