Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Unioni talousliitto L 4.-4.3 - Coggle Diagram
Unioni talousliitto L 4.-4.3
L 4.
EU:ta ennen olevat järjestöt
EEC = Euroopan talousyhteisö, joka tavoitteli Euroopan laajuista vapaakauppa-aluetta sekä jäsenvaltioidensa taloudellista ja poliittista yhteistyötä. EU:n edeltäjä.
EFTA = Euroopan vapaakauppajärjestö, joka perustettiin vastavetona EEC:lle vuonna 1960. Se halusi vain vapaata kauppaa, ei EEC:n tapaan poliittisia ulottuvuuksia.
SEV talousalue = Neuvostoliiton johtama talousliitto (1949–1991), jossa kommunistiset valtiot kävivät keskenään kauppaa. Hinnat ja kaupat päätettiin poliittisesti.
EFTA ja EEC tekivät keskenään laajaa taloudellista yhteistyötä, kun taas SEV-jäsenmaat kävivät vain rajoitetusti kauppaa länsimaiden kanssa.
Suomen asema oli poikkeuksellinen, sillä se kävi kauppaa sekä itäisen että läntisten talousalueiden kanssa
EURO JA EKP
eurokriteerit = Euroon liittyvän maan kansantalouden on oltava vakaa: Inflaation tulisi olla alle 2 prosenttia, korkotason lähellä euromaiden tasoa ja valuutta sidottuna euroon. Lisäksi euromaaksi haluavan julkisen talouden tulisi olla lähellä tasapainoa.
2002 yhetinen valuutta euro
Euromaiden yhteisestä rahapolitiikasta päättää Euroopan keskuspankki (EKP)
rahapolitiikka = Rahapolitiikka tarkoittaa keskuspankin talouspolitiikkaa, jolla pyritään säätelemään liikkeellä olevan rahan määrää inflaation hallitsemiseksi. Yleisin rahapolitiikan väline on ohjauskorko.
sen tärkeimmäksi tehtäväksi määrättiin hintavakauden säilyttäminen.
hintavakaus = Tavoitteena alle 2 prosentin inflaatio vuodessa, eli maltillinen hintojen nousu.
EKP on itsenäinen, eikä siihen poliittiset päättäjät vaikuta
EUROKRIISI
= Finanssikriisin seurauksena euroalueen valtiot ajautuivat velkakriisiin. EU joutui tukemaan Kreikkaa, Portugalia, Espanjaa, Irlantia ja Kyprosta taloudellisesti vuosina 2009–2012.
ajoi useita euromaita vaikeuksiin, jonka seurauksena EKP alensi ohjauskorkoa ja painoi rahaa vakauttaakseen rahoitusmarkkinoita.
rahoitusmarkkinat = Sijoittajat ja lainarahan tarvitsijat kohtaavat rahoitusmarkkinoilla. Rahoitusmarkkinat koostuvat muun muassa arvopaperimarkkinoista sekä talletus- ja luottomarkkinoista.
MAAILMAN SUURIN VAPAAKAUPPA-ALUE
Euroopan unionin jäsenmaiden kansantaloudet ovat avoimia talouksia, sillä yksi kolmasosa bruttokansantuotteesta tulee ulkomaankaupasta ja yli 30 miljoonaa työpaikkaa on suoraan riippuvaisia ulkomaankaupasta.
sisämarkkinoiden vaikutukset
Poistamalla sisäisen kaupan ja liikkuvuuden esteitä Euroopan unioni on yhdistänyt kansoja, kansalaisia ja yrityksiä sekä mahdollistanut miljoonien työpaikkojen synnyn.
Jäsenmaiden välinen kauppa on kasvanut yleistä talouskasvua nopeammin, mutta hyödyt ovat jakautuneet eri jäsenmaiden ja kansantalouksien kesken.
EU JA MAAILMAKAUPPA
Teollisuustuotteet muodostavat noin puolet koko ulkomaankaupasta ja erilaiset palvelut yhden kolmasosan.
Euroopan unionin jäsenmaiden kansantalouksien välistä kauppaa kutsutaan unionin sisämarkkinoiksi.
L 4.2
TALOUSKASVUN HASTEET Pääosa talouskasvusta syntyy yrityksissä.
Ne investoivat kannattavaan liiketoimintaan, ja vastaavasti tappiota tuottava tuotanto poistuu.
Tuotannontekijät vaikuttavat yritysten hintakilpailukykyyn ja siten kannattavuuteen
tuotannontekijät = raaka-aineet, reaalipääoma(koneet), työvoima
hintakilpailukyky = Yrityksen kyky kilpailla markkinoilla. Huono hintakilpailukyky johtaa myynnin laskuun ja jopa konkurssiin. Hyvä kilpailukyky auttaa yritystä kasvamaan.
Kannattavuus = Kannattavuus ilmenee yrityksen tuloslaskelmasta ja kertoo, tekeekö yritys voittoa vai tappiota.
Kiertotalous kuitenkin nostaa tuotantokustannuksia, sillä kierrätetyt raaka-aineet ovat yleensä kalliimpia kuin halvalla tuotetut alkuperäiset. Tämä nostaa unionin alueella tuotettujen tuotteiden hintoja.
Unionin jäsenmaissa väestö vanhenee. Samalla työvoiman määrä laskee koko ajan. Pula työntekijöistä osaltaan heikentää yritysten intoa investoida.
tätä on ratkaistu monissa maissa sallimalla suuri siirtolaisten määrä, mikä on luonut uusia haasteita, eikä matalan osaamisen siirtolaisuus ole poistanut pulaa osaavasta työvoimasta
Tuottavuuden nostaminen koneiden avulla muodostaa pääosan talouskasvusta. Tekoälyn ja robotiikan laajempi käyttöönotto nähdään tärkeänä keinona tuottavuuden nostamisessa.
Yli puolet EU:ssa käytettävästä energiasta tuodaan sen rajojen ulkopuolelta
Venäjän hyökkäyssodan takia kaasuputket ja muutenkin energia idästä on jäässä
Unionilla on seitsenvuotinen rahoituskehys ja vuosibudjetti
Unionin vuosittainen talousarvio, eli budjetti, pohjaa seitsenvuotiseen rahoituskehykseen.
Komissio laatii ensin budjettiesityksen, jota Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti käsittelevä
Suurimman tulonlähteen EU:lle muodostavat jäsenvaltioiden maksut, joita saadaan jäsenvaltioilta bruttokansantuotteen perusteella perittävinä maksuina
EU kerää myös tullimaksuja, joita peritään EU:n ulkopuolelta tuoduista tuotteista.
Aluetukien lisäksi komissio rahoittaa myös erilaisia rakennushankkeita, jotka parantavat viesti- ja liikenneyhteyksiä. Tyypillisiä hankkeita ovat maantiet, rautatiet, satamat ja lentokentät.
Maatalous ja kalastus kuuluvat unionin toimivaltaan. Kalastuskiintiöistä päätetään unionin lainsäädännöllä, ja maatalouden tuet ovat osa unionin budjettia
Union jäsenmaat ovat jakaantuneet nettomaksajiin ja nettosaajiin
Nettomaksaja = Nettomaksaja maksaa unionin budjettiin enemmän varoja kuin saa sieltä rahaa takaisin
Nettosaaja = nettosaaja saa unionin budjetista enemmän rahaa kuin maksaa sinne.
Keski- ja Pohjois-Euroopan rikkaimmat maat ovat nettomaksajia, jotka yleensä vastustavat menojen lisäämistä, sillä se tarkoittaa heidän jäsenmaksujensa korotusta.
Itä- ja Etelä-Euroopan köyhemmät jäsenmaat ovat nettosaajia, joten ne usein kannattavat menojen kasvattamista.
Suurempia riitoja ei usein käydäkään maksujen suuruudesta vaan siitä, mihin rahat tulisi käyttää