Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Milloin teko on rikos? L 8.1 - Coggle Diagram
Milloin teko on rikos? L 8.1
Rikos on lainvastainen teko, joka on tehty tahallaan tai saatu aikaan huolimattomuudella.
Suomessa rangaistukseen tuomitsemisen edellytyksenä on, että tekijä on teon hetkellä syyntakeinen ja täyttänyt 15 vuotta
Syyntakeisuus tarkoittaa sitä, että tekijä on ollut tekohetkellä täydessä ymmärryksessä.
Rikosoikeudellinen vastuunalaisuus alkaa 15-vuotiaana. RIkosoikeudellisesti vastuussa oleva voi saada syytteen ja hänet voidaan tuomita rikoksesta.
Myös alle 15-vuotiaat ovat vahingonkorvausvastuussa aiheuttamastaan vahingosta, eikä alaikäisyys poista vahingonkorvausvastuuta.
Tekijä on syyntakeeton, kun hän ei kykene tekohetkellä mielisairauden, vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa luonnetta tai oikeudenvastaisuutta
on täysin kykenemätön ymmärtämään tekojensa seurauksia tai syy-seuraussuhteita.
Tekijä voi olla myös alentuneesti syyntakeinen, mikä tarkoittaa sitä, että hän on esimerkiksi mielenterveyden häiriön vuoksi kykenemätön säätelemään omaa käyttäytymistään.
Alentuneesti syyntakeinen on täyttä ymmärrystä vailla, ei kuitenkaan täysin syyntakeeton
Tuottamuksellisuus
Tuottamuksellisuus tarkoittaa sitä, että tekijä ei ole tarkoittanut aiheuttaa vahinkoa, mutta hän on kuitenkin aiheuttanut vahinkoa toimimalla varomattomasti tai huolimattomasti
esim liikenteessä ylinopeutta ajava ei törmää tarkoituksellisesti jalankulkijaan eikä ole aikonut vahingoittaa tätä, mutta hän voi silti aiheuttaa vakavia vammoja törmäyksen sattuessa.
Tuottamuksellisuus voi johtaa rangaistusvastuuseen, kun olosuhteita arvioidaan kokonaisuutena
Puhdas vahinko tai tapaturma ei ole rikos eikä siitä rangaista.
Hätävarjelu, pakkotila ja itseapu
. Hätävarjelu tarkoittaa sitä, että olosuhteiden vuoksi lain rikkominen on oikeutettua, kuten itsepuolustuksen käyttäminen hyökkäyksen pysäyttämiseksi
^Hyökkäyksen torjuminen ja itsepuolustus vähäisintä mahdollista väkivaltaa käyttäen^
Hätävarjelussa käytettyjä voimakeinoja ei saa ylimitoittaa eikä voimankäyttöä saa jatkaa hyökkäyksen päätyttyä
Pakkotilassa on kyse vaaratilanteesta, jossa joudutaan uhraamaan joku oikeudellisesti suojattu etu, kuten omistusoikeus, jotta voidaan suojata toista oleellisesti suurempaa oikeudellista etua, kuten henkeä ja terveyttä.
Esim mökkiin murtautuminen paleltumiskuolemalta pelastuakseen on oikeutettua eikä siitä rankaista. Tässä esimerkissä suojellaan ihmishenkeä omaisuuden kustannuksella, koska ihmishenki on omaisuutta oleellisesti arvokkaampi lainsäädännöllä suojeltava etu.
Rikoksentekijän kiinniotto on poliisin tehtävä, mutta pakkokeinolaissa säädetyn yleisen kiinniotto-oikeuden perusteella jokaisella on oikeus ottaa kiinni ”verekseltään tai pakeneva rikoksentekijä”.
yleinen kiiinniotto-oikeus = Jokaisella on oikeus ottaa kiinni pakeneva tai etsintäkuulutettu rikoksesta epäilty, kiinnioton jälkeen epäilty on luovutettava poliisille
Itseapua taas voi käyttää esimerkiksi varastetun tai ryöstetyn omaisuuden takaisin ottamiseen
Rikoksen kautta menetetyn tai muuten kadotetun irtaimen omaisuuden takaisin hankkiminen on sallittua välittömästi rikoksen tapahduttua tai jos poliisin apua ei ole saatavilla.
Virallisen syytteen alaiset rikokset ja asianomistajarikokset
Virallisen syytteen alaisia rikoksia
= Rikos, jota poliisi tutkii, ja syyttäjä voi nostaa syytteen, vaikka rikoksen uhri ei vaatisikaan sitä
Asianomistaja rikokset
= Asianomistajarikoksissa syyte nostetaan vain, mikäli asianomistaja haluaa viedä asian oikeuteen
esimkunnianloukkauksen tai kotirauhan rikkomisen
Erilaisia rikoslajeja
Henkilöön kohdistuvia rikoksia ovat ensinnäkin henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset
esim tappo, pahoinpitely, vammantuottamus sekä kuolemantuottamus
oisin kuin tappo, murha ja surma, jotka edellyttävät tekijältä tahallisuutta, tuomitaan kuolemantuottamuksesta se, joka aiheuttaa toisen kuoleman huolimattomuudellaan.
Henkilöön kohdistuviin rikoksiin lukeutuvat myös seksuaalirikokset
yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta
Esimerkiksi kotirauhan rikkominen, salakuuntelu ja salakatselu ovat kaikki rangaistavia tekoja
Kunnianloukkauksesta tuomitaan muun muassa se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa
Rikos voi myös kohdistua henkilön sijaan tämän omaisuuteen.
varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta käytöstä
Joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta, on tuomittava varkaudesta
Kavallukseksi kutsutaan sitä, kun tekijä anastaa hallussaan jo olevia taikka löytämiään tai erehdyksen kautta haltuunsa saamiaan varoja tai muuta irtainta omaisuutta
Ryöstö ja kiristys
Ryöstöstä tuomitaan muun muassa se, joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla välittömästi käyttää sellaista väkivaltaa.
Kiristyksestä puolestaan on kysymys, kun joku muulla kuin edellä kuvaillun kaltaisella uhkauksella pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä itsellään tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta
rangaistavaa on esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rattijuopumus sekä kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta
Myös huumausaine- ja alkoholirikosten kriminalisoinnilla voidaan katsoa suojeltavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta, mutta myös kansanterveyttä.