Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Tuomioistuin ja lainkäyttö L 2.1 Lakitieto - Coggle Diagram
Tuomioistuin ja lainkäyttö L 2.1 Lakitieto
Suomen tuomioistuinjärjestelmä muodostuu yleisistä tuomioistuimista, hallinnollisista tuomioistuimista sekä erityistuomioistuimista.
Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään riidat, rikokset sekä hakemusasiat.
Hallinnolliset tuomioistuimet käsittelevät viranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia.
Esimerkiksi veroista valitetaan hallinto-oikeuteen.
Erityistuomioistuimet
Markkinaoikeus
käsittelee ja ratkaisee kilpailu- ja valvonta-asioita, hankinta-asioita sekä markkinaoikeudellisia asioita. Lisäksi teollis- ja tekijänoikeudelliset riita-, hakemus- ja valitusasiat.
Esimerkiksi urheilu- tai huonekaluliikkeiden harhaanjohtava markkinointi on markkinaoikeuden käsiteltävä asia
Työtuomioistuin
ratkaisee työ- ja virkaehtoja sopineiden liittojen välisiä riitoja.
esim lakkojen ja i työntekijöiden irtisanomisten laillisuutta
Vakuutusoikeus
käsittelee toimeentuloon liittyviä sosiaalivakuutusasioita, kuten eläke- tai työttömyysturva-asioita
Kuluttajan riidat vakuutusyhtiön kanssa käsitellään käräjäoikeudessa.
Valtakunnan oikeus
harvoin koolle kutsuttava erityistuomioistuin
Se käsittelee syytteitä, jotka nostetaan ministeriä tai oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä tai korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa. + presidentti
Käräjäoikeus
riita-, rikos- ja hakemusasioita käsitellään käräjäoikeudessa
Käräjäoikeuden päällikköä kutsutaan laamanniksi
muut tuomarit ovat käräjätuomareita
Lautamiehet
Käräjäoikeuden maallikkotuomari, jonka kunnanvaltuusto valitsee vaalikaudeksi tehtäväänsä.
ei edellytetä mitään erityistä koulutusta. Heidän tulee olla nuhteettomia, eli rikoksista tuomittua ei voi valita lautamieheksi
Lautamies toimii tuomarina lautamieskokoonpanossa, jossa on yleensä yksi käräjätuomari ja kaksi lautamiestä.
mikäli saatu tuomio ei tyydytä asianosaista, siihen voi olla mahdollista hakea muutosta
Käräjäoikeuden päätökseen voi hakea muutosta hovioikeudesta, jos se myöntää jatkokäsittelyluvan.
Mikäli asia koskee rikostuomiota, joka on yli 8 kuukauden mittainen, erillistä jatkokäsittelylupaa ei tarvita.
Mikäli käräjäoikeuden päätökseen on tyytymätön, tulee useimpiin asioihin hankkia jatkokäsittelylupa. Se tehdään kirjallisesti. Rikosasiassa lupaa ei tarvita, jos vastaaja on saanut yli 8 kk vankeutta. Lupaprosessilla halutaan varmistaa se, että hovioikeuksien resurssit kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti. Asioita ei käsitellä uudestaan rutiininomaisesti.
Erityisen vaativissa riita- ja rikosjutuissa päätöksen tekee kolmen käräjätuomarin lakimieskokoonpano
Hovioikeus
käsittelevät käräjäoikeuksien päätöksistä tehtyjä muutoksenhakuja.
Hovioikeutta johtaa hovioikeuden presidentti.
kaikki tuomarit ovat lainoppineita
Asiat käsitellään kolmijäsenisessä kokoonpanossa
Hovioikeudet käsittelevät ensimmäisenä asteena valtio- ja maanpetosasioita sekä eräitä virkasyyteasioita.
Useimmat asiat käsitellään kirjallisessa menettelyssä, eli asianosaisia ei kuulla hovioikeudessa.
Jos asiasta järjestetään pääkäsittely tai suullinen kuuleminen, hovioikeus kutsuu asianosaisen paikalle.
Mikäli asianosainen ei ole tyytyväinen hovioikeuden päätökseen, voi olla mahdollista valittaa asiasta korkeimpaan oikeuteen.
Se edellyttää valitusluvan saamista korkeimmasta oikeudesta
voi saada, jos asian käsittely on tärkeää lain soveltamisen tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden kannalta. Muita syitä ovat asiassa tapahtuneet oikeudenkäynti- tai muut virheet, joiden vuoksi ratkaisu olisi purettava tai poistettava tai asian käsittelylle on muu painava syy.
Korkeinoikeus
Käsittelee asiat kirjallisesti tai suullisesti
Johtaa korkeimmanoikeuden presidentti
Valitusasian käsittely kestää valitusluvan myöntämisen jälkeen keskimäärin vuoden. Asian käsittely korkeimmassa oikeudessa kestää siis kokonaisuudessaan keskimäärin 16–18 kuukautta.
Oikeusnormi
tarkoittaa periaatetta tai sääntöä, joka liittyy ihmisten tai oikeushenkilöiden toimintaan
Säännöt sallivat, kieltävät tai käskevät toimimaan tietyllä tavalla
Lain pykälä ilmentää oikeusnormia. Se kertoo, miten saa tai ei saa toimia
Oikeusjärjestys on kaikkien oikeusnormien muodostama kokonaisuus.