Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ympäristöoikeuden prosessit - Ympäristötieto ja osallistuminen - Coggle…
Ympäristöoikeuden prosessit - Ympäristötieto ja osallistuminen
5.1 Lähtökohdat
ympäristöoikeuden päätöksentekomenettelyt
hallintomenettelyihin,
hallintolainkäyttöön eli hallintoprosessiin sekä
siviiliprosessiin,
rikosprosessiin ja
toimitusprosessiin
Julkisuuslaki edellyttää viranomaisten tarjoavan yleisölle tietoa sekä aktiivisesti että passiivisesti
Yleissopimus tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa (Århusin sopimus, SopS 122/2004)
sisältää kolmen pilarin jaon, joka voidaan ottaa lähtökohdaksi osallistumisen eri tasoja kuvattaessa
Ensimmäinen pilareista käsittelee ympäristöä koskevan tiedon saantia viranomaisilta
Toinen pilari koskee esimerkiksi yleisön osallistumista viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon
Kolmas pilari kattaa vireillepano-oikeuden, oikaisumenettelyt ja muutoksenhaun
5.2 Ympäristötiedon saatavuus
Ympäristötietoa koskeva julkisuusperiaate on vahvistettu PeL 12.2 §:ssa ja tarkemmin viranomaisten osalta asiasta säädetään JulkisuusL 1.1 §:ssa.
Hyötyjä yleisön ympäristötiedon saannista
1) Tietoisuus ja valveutuneisuus ympäristön tilasta ja toimintavaihtoehdoista lisääntyy
2) Tiedon saatavuus luo asiallisen pohjan osallistua päätöksentekoon
3) Tiedon julkisuus lisää hallinnon läpinäkyvyyttä ja valvottavuutta.
4) Tiedon saatavuus lisää yleisön luottamusta hallintoon ja sitä kautta myös julkiseen ja yksityiseen yritystoimintaan.
5) Tiedon julkisuus tehostaa – viranomaisten resurssien ollessa rajalliset – ympäristösäännösten toimeenpanoa
Ympäristötiedolla tarkoitetaan kirjallisessa, visuaalisessa, kuultavassa, sähköisessä tai muussa aineellisessa muodossa olevaa tietoa:
a) ympäristön osa-alueiden tilasta, monimuotoisuudesta ja näiden osa-alueiden välisestä vuorovaikutuksesta
b) erilaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa a alakohdassa mainittuihin ympäristön osa-alueisiin
c) toimenpiteistä, jotka on suunniteltu suojelemaan näitä osa-alueita;
d) ympäristölainsäädännön toimeenpanoa koskevista kertomuksista;
e) kustannus-hyöty- ja muista taloudellisista analyyseistä c kohtaan liittyen
f) ihmisten terveyden ja turvallisuuden tilasta
Viranomaisen ympäristötiedon välittäminen yleisölle voi olla sekä aktiivista oma-aloitteista tiedottamista että passiivista tiedon saatavuutta eli pyyntöön perustuvaa tiedon antamista
Århusin sopimus ja julkisuuslainsäädäntö koskevat vain viranomaisen tai siihen rinnastuvan tahon halussa olevaa ympäristötietoa
5.3 Ympäristövaikutusten arviointimenettely
Ympäristövaikutusten arviointi voidaan toteuttaa
hankkeiden tasolla, jolloin kyse on tavallisesti YVAL 3 §:ssä tarkoitettujen hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelystä.
strategisella tasolla lainvalmistelussa, ohjelmissa ja suunnitelmissa, jolloin sitä kutsutaan usein ympäristöarvioinniksi
Arvioinnin sisältö täsmentyy siirryttäessä strategiselta tasolta hankkeiden tasolle
Ympäristövaikutuksen arvioinnin tarkoitus on informaatio-ohjauksen keinona tuottaa tietoa valmistelua ja päätöksentekoa varten
samalla tarjota yleisölle mahdollisuus osallistua vaikutusten selvittämiseen
Kansallisessa ympäristöoikeudessa ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamiskynnys löytyy neljästä säädöksestä:
Vaikutuksiltaan merkittävät hankkeet arvioidaan YVAL 3 §:n,
kaavat MRL 9 §:n
tietyt ohjelmat ja suunnitelmat SOVAL 3 ja 4 §:n perusteella
Natura 2000 -alueiden suojeluun liittyvä arviointi perustuu LSL 65 §:ään
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVAL 3.1 §:n mukaisesti hankkeeseen
joka löytyy kyseisen lain liitteen 1 hankeluettelosta
tai YVAL 3.2, 3.3 §:n ja liitteen 2 mukaisen erillisharkinnan perusteella määräyksenvaraisesti
jos hankkeella on todennäköisesti lueteltujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia.
arviointi käsittää sisällön näkökulmasta tietyt vaiheet sekä sisällölle asetetut vaatimukset
ainakin seuraavat
arvioinnin tarpeellisuuden selvittäminen,
toteutusvaihtoehtojen ja niiden ympäristövaikutusten tarkastelun rajaus,
ympäristövaikutusten merkittävyyden selvittäminen ja vaihtoehtojen vertailu,
ympäristövaikutusten analysointi ja tarvittaessa rajoittaminen ja estäminen,
ympäristövaikutusten arvioinnin laadun tarkastaminen,
dokumentoiminen ja ympäristöselostuksen laatiminen
Arviointimenettely puolestaan edellyttää paitsi varsinaista arviointia myös siihen liittyvien
-->
arviointiasiakirjojen laatimista,
kansallisten ja kansainvälisten kuulemisten järjestämistä,
arviointiasiakirjojen ja kuulemiseen perustuvien arviointitulosten huomioon ottamista hankkeen, suunnitelman tai ohjelman valmistelussa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa sekä
arvioinnin päättämistä viranomaisen lausunnolla tai päätöksellä asiaankuuluvine tiedottamisineen
Arvioinnin tulokset otetaan huomioon hankkeen ja suunnitelman/ohjelman valmistelussa ja niihin liittyvässä päätöksenteossa
arvioinnin laatua valvoo yhteisviranomainen
jos yhteysviranomainen ei voi tehdä perusteltua päätelmää ympäristövaikutusten arviointiselostuksen puutteellisuuden vuoksi, sen on ilmoitettava hankkeesta vastaavalle, miltä osin arviointiselostusta on täydennettävä.
Vaikka varsinainen hankkeiden osalta arviointimenettely on päättynyt, vaikutuksia tulee seurata sen jälkeenkin
Arvointiselostukseen on ensinnäkin tapauksen mukaan sisällytettävä ehdotus mahdollisista merkittäviin haitallisiin ympäristövaikutuksiin liittyvistä seurantajärjestelyistä
5.4 Viranomaistoimintaa ohjaavat suunnitteluprosessit
voivat olla kolmen tasoisia sen mukaan, millaisia niiden oikeusvaikutukset ovat suhteessa viranomaisiin tai yksityisiin henkilöihin
Esimerkiksi asemakaavat ohjaavat viranomaistoimintaa, mutta samalla niillä on muun muassa maanomistajiin ulottuvia suoria oikeusvaikutuksia
Vesienhoitosuunnitelmilla voi olla myös merkitystä yksityisten henkilöiden kannalta, mutta ennen kaikkea vain välillisesti viranomaisten erillisten päätösten yhteydessä
pohjustavat yksityisen henkilön oikeuksiin vaikuttavia päätöksiä, joten ne voidaan luokitella siltä osin hallintomenettelyksi
ilmastolain (IlmastoL 609/2015) suunnittelujärjestelmän tavoitteena on tuottaa yksinomaan tietoa ilmastonmuutoksesta ja siihen varautumisesta valtion viranomaisille
Kyse on puhtaasti viranomaistoimintaa ohjaavasta suunnitteluprosessista
IlmastoL 3 §:ään on rakennettu optio, jonka mukaan eduskunta voi hyväksymällä ja muuttamalla muita lakeja
edellyttää ilmastolain mukaisten suunnitelmien huomioon ottamista suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistä
Kuitenkin toistaiseksi vain valtion viranomaisen on IlmastoL 4 §:n nojalla edistettävä mahdollisuuksien mukaan toiminnassaan kyseisten suunnitelmien toteutumista.
Ilmastolaki on kansalaisia osallistava informaatio-ohjauksen väline
Ilmastolain tarkoituksena on IlmastoL 1.1 §:n perusteella tuottaa tietoa suunnittelujärjestelmän avulla valtioneuvostolle, eduskunnalle ja valtion viranomaisille ilmastopolitiikan toteuttamista varten.
Ilmastolain 6 § kuvailee tosiasiassa puhtaan ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän
suunnittelujärjestelmän päästötavoitteena on osaltaan varmistaa, että ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilmakehään vähentyvät Suomen osalta vuoteen 2050 mennessä vähintään 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1990
Pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma laaditaan vähintään kerran kymmenessä vuodessa.
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma laaditaan joustavasti kerran vaalikaudessa (+/- neljä vuotta).
tarkoitus on konkretisoida toimet, joilla pitkän aikavälin suunnitelman linjaukset saavutetaan
Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma laaditaan vähintään kerran kymmenessä vuodessa
sen tarkoitus on täsmentää toimia, joilla pitkän aikavälin suunnitelman linjaukset saavutetaan
Täytäntöönpanon kannalta ilmastolaki on tietoisesti ns. lex imperfecta eli siinä mielessä epätäydellinen laki, että se ei sisällä sen noudattamatta jättämisen varalta sanktioita
Täytäntöönpanossa luotetaan ilmastopolitiikasta käytävän julkisen keskustelun luomaan poliittiseen paineeseen
Ilmastopolitiikan suunnittelussa keskeisenä edellytyksenä on viimeisimmän tieteellisen tiedon vaatimus
5.5 Hallintomenettelyt
Hallintomenettelyä eli hallintoasian käsittelyä säännellään yleisesti hallintolaissa (HL 434/2003)
"kaikki menettelyvaiheet, jotka päättyvät hallintopäätöksen tekemiseen ja päätöksen tiedoksiantoon tai palvelun toteuttamiseen"
ympäristöoikeudessa pätevät yleiset hallintomenettelyä ohjaavat periaatteet ja hallintolain säännökset
Lisäksi ympäristöoikeudessa on monia erityislakeja, jotka sääntelevät päätökseen tähtäävää hallintomenettelyä
yleisölle tiedottaminen ja yleisön kuuleminen ennen päätöksentekoa ovat ympäristöoikeudessa ensiarvoisen tärkeitä päätöksen hyväksyttävyyden kannalta
Ympäristölainsäädäntö edellyttää kaiken kaikkiaan aktiivista vuorovaikutusta viranomaisen, toiminnanharjoittajan sekä yleisön kesken
Ympäristöoikeudellisia hallintomenettelyjä ovat Ympäristölupamenettely, Kaavoitusmenettely, Lunastuslupamenettely
Ympäristölupamenettely käynnistyy YSL 39 §:n mukaisesti hankkeesta vastaavan kirjallisella hakemuksella toimivaltaiselle lupaviranomaiselle
Lupaviranomainen tarkistaa hakemuksen ja pyytää tarvittaessa YSL 40.1 §:n mukaista hakemuksen täydentämistä
Maakunnan liitto laatii maakuntakaavan, kunta yleiskaavan ja asemakaavan
Erityisesti kuntia koskee MRL 6.2 §:n tiedottamisvelvollisuus, jonka mukaan kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta
Varsinaisessa kaavoitusprosessissa on neljä eri vaihetta, jotka on nimetty aloitus-, valmistelu-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheisiin
Lunastus merkitsee aina poikkeuksellista ja pakottavaa puuttumista yksityisen henkilön omaisuuteen tai erityisiin oikeuksiin
Hyvönen kuvaa tällaista pakkolunastusta neljän vaatimuksen kautta:
lakiperusteisuus,
luvanvaraisuus,
yleinen tarve ja
täysi korvaus.
Lunastuslupaa varten tutkitaan hallintomenettelyssä lunastuksen edellytykset ja määritetään riittävällä tarkkuudella lunastuksen kohde
5.6 Toimitusmenettelyt
Lunastustoimitus
Lunastustoimituksen tarkoitus on toimeenpanna lunastushanke niin, että sen suorittaa lunastustoimikunnan muodostava toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä
Lunastustoimitus tulee vireille, kun Maanmittauslaitos antaa määräyksen lunastuksen toimeenpanosta
Lunastuksessa keskeistä on omaisuuden (ja oikeuksien) siirtymisen vuoksi määrittää lunastettavan omaisuuden omistajan korvaukset
Lunastettava alue voidaan muodostaa yhdeksi tai useammaksi lunastusyksiköksi
Muut kiinteistötoimitukset
Kiinteistötoimitus käynnistyy kirjallisesta Maanmittauslaitokselle tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle tehdystä hakemuksesta
Kiinteistötoimituksia ovat mm. lohkominen, halkominen
Hakemus viranomaiselle viittaa julkisoikeuteen, ja kiinteistötoimituksia onkin luonnehdittu erityislaatuiseksi hallintomenettelyksi
erityislaatua korostaa, että siinä tehtyjen ratkaisujen, toimenpiteiden ja kiinteistöihin liittyvien riitojen kohteet ovat yleensä yksityisoikeudellisissa suhteissa
Jälkikäteiset oikeussuojamenettelyt
Erityinen vireillepano-oikeus
monissa ympäristölaeissa säädetty erityisestä vireillepano-oikeudesta
sen avulla voidaan käynnistää viranomaisessa kielto- tai muu valvontaan liittyvä menettely kolmannen osapuolen aiheuttaman ympäristövahingon estämiseksi, minimoimiseksi ja korjaamiseksi
pakko kohdistetaan toiminnanharjoittajaan tai muuhun tahoon, joka on toiminut tai laiminlyönyt tarvittavat toimet lainvastaisesti
Hallintopakko pitää sisällään päävelvoitteen asettamisen, jota täydennetään sivuvelvoitteella
Päävelvoite voi olla kielto/määräys. Sivuvelvoite voi olla sakko, toiminnan keskeyttämisen tai teettämisen uhka
Ympäristönsuojeluasioissa asian voi lähtökohtaisesti panna YSL 186.1 §:n mukaisesti kirjallisesti vireille: asianosainen, yhdistys/säätiö, kunta, viranomainen
Oikaisuvaatimus ja -kehotus
HL 49 b.1 §:n mukaan laissa säädetään erikseen, jos päätökseen saa vaatia oikaisua
Tällöin päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla
Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus)
Viranomaisen oikaisukehotus tehdään kaavaa koskevan päätöksen valitusajan kuluessa
Oikeus MRL 49b §:n mukaiseen oikaisuvaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus
Oikaisuvaatimus ja -kehotus ovat molemmat erityisiä yleistä muutoksenhakua täydentäviä menettelyitä
Muutoksenhaku ja hallintolainkäyttö – erityisesti yhteisön valitusoikeus
Hallintolainkäytössä on kaksi päätyyppiä hallintovalitus ja kunnallisvalitus
hallintovalituksessa muutoksenhakuoikeus kuuluu ensisijaisesti asianosaisille
Vastaavasti kunnallisvalituksessa muutoksenhakuoikeus kuuluu asianosaisten ohella kunnan jäsenille
Siviiliprosessi ympäristöoikeudessa – erityisesti ympäristövastuu, oikeudenkäyntikulut ja asianosaisen pääsy oikeuteen
Ympäristöoikeudessa siviiliprosessia käytetään tavallisesti vain naapuruussuhteissa ja ympäristövahingonkorvausasioissa
Ympäristövahingonkorvausprosessissa riittää, että kantajana osoittaa toiminnan ja vahingon välisen syy-yhteyden olevan todennäköinen
Riski isojen oikeudenkäyntikulujen maksamisesta voi tosiasiassa estää ympäristövahingonkorvauskanteen ajamisen käräjäoikeudessa
Ryhmäkannemahdollisuus voisi korjata oikeudenkäyntikuluriskistä syntynyttä vinoumaa hallintolainkäyttöprosessin ja siviiliprosessin välillä ja vahvistaa ympäristövahingonkorvausta ympäristöoikeuden sääntelykeinona.
Rikosprosessi ympäristöoikeudessa – erityisesti syyksiluettavuudesta sekä asianomistajan oikeusturvasta ja mahdollisuuksista osallistua
Rikosoikeuden avulla toteutetaan viime kädessä perustuslain mukaista ympäristövastuuta ja sillä on myös ennaltaehkäisevä rooli ympäristönsuojelussa
Rikosoikeudellinen vastuu edellyttää kokonaisarviointia, jossa otetaan huomioon paitsi lupaehtojen rikkominen myös yleiset ympäristönsuojeluvelvoitteet ja -periaatteet
-->
Kun herää epäilys, että luvan saaneessa toiminnassa on aiheutettu ympäristön turmelemista, asianosainen voi
esittää esitutkintaa ja syytteen nostamista (ympäristörikokset yleensä virallisen syytteen alaisia tekoja),
vaatia korvauksia ja
edellyttää vireillepano-oikeutta käyttäen hallintopakkokeinojen käyttämistä viranomaiselta.
Eurooppalainen ympäristöoikeus, kantelu komissiolle ja ennakkoratkaisupyyntö EU-tuomioistuimelle
Euroopan unionin ympäristöoikeutta sovelletaan käytännössä rinnan kansallisen oikeusjärjestyksen ja Euroopan ihmisoikeusnormiston kanssa
Yleisöllä, jota ympäristöasia koskee, on kaksi keskeistä keinoa saattaa tutkittavaksi EU:n ympäristösääntelyn noudattamatta jättäminen Suomessa
Ensimmäinen keino on viranomaisen laiminlyötyä EU-oikeuden noudattamisen kantelu Euroopan komissiolle
toinen keino on muutoksenhaussa pyytää kansalliselta tuomioistuimelta ennakkoratkaisun hakemista EU-tuomioistuimelta
lähtökohtana ovat EU-oikeuden tasolta tulevat Ojasen mainitsemat perusperiaatteet
etusija, välitön oikeusvaikutus, tulkintavaikutus, jäsenvaltion vahingonkorvausvastuun periaate ja EU-oikeuden vaatimukset kansallisten prosessinormien soveltamiselle