Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

VEROVELVOLLISUUSASEMA JA ASUINVALTIO - Coggle Diagram

- - - - Ulkomailla asuva henkilö ja ulkomainen yhteisö ovat puolestaan ainoastaan rajoitetusti verovelvollisia Suomessa
        
        TVL 9 §
    - - Henkilöä, joka on asunut Suomessa ainoastaan osan verovuotta, verotetaan Suomessa-asumisajalta yleisesti verovelvollisena ja muulta osin rajoitetusti verovelvollisena (TVL 9.4 §).
  - - - Luonnollisen henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos
        
        henkilöllä on Suomessa varsinainen asunto ja koti
        
        Ei ole riittävää, että henkilöllä on pelkästään asunto Suomessa, vaan hänen kotinsa täytyy myös olla Suomessa.
        
        koti-termi viittaa lähinnä yhteen henkilökohtaisten intressien keskukseen
        
        Se, onko henkilöllä varsinainen asunto ja koti Suomessa, ei riipu siitä, onko henkilö kirjoilla Suomessa
        
        ratkaisu tehdään erilaisten tosiasialliseen tilanteeseen vaikuttavien seikkojen nojalla
        
        tai henkilö oleskelee Suomessa jatkuvasti yli kuusi kuukautta (TVL 11§).
        
        Yli kuuden kuukauden oleskelu ei ole sidottu kalenterivuoteen, vaan se voi jakaantua eri kalenteri- tai verovuosille.
        
        Yleinen verovelvollisuus alkaa heti, kun henkilö saapuu Suomeen, ja päättyy, kun henkilö poistuu Suomesta muuten kuin tilapäisesti
        
        Henkilö ei tule esim. Suomessa työskentelyn perusteella Suomessa yleisesti verovelvolliseksi, jos hänen asuntonsa ja kotinsa on ulkomailla ja oleskelua Suomessa ei pidetä jatkuvana
        
        Jos oleskelu sen sijaan on jatkuvaa, lyhyet tilapäiset poissaolot Suomesta eivät katkaise Suomessa-oloaikaa
        
        Verotuskäytännössä nyrkkisääntönä on pidetty, että ainakin vähintään kahden kuukauden pituinen poissaolo Suomesta riittää katkaisemaan Suomessa oleskelun
  - - - Suomesta pois muuttaneita Suomen kansalaisia voidaan pitää TVL 11.1 §:n ns. kolmen vuoden säännön perusteella Suomessa asuvina, vaikka heidän varsinainen asuntonsa ja kotinsa ei olisikaan enää Suomessa ja vaikka he eivät oleskelisi Suomessa yli kuutta kuukautta
    - - yleinen verovelvollisuus voidaan kuitenkin katsoa jo heti muuttohetkellä, muuttovuoden päättyessä tai jonkun sitä seuraavan kolmen verovuoden lopussa katkenneeksi, jos verovelvollinen sitä vaatii ja näyttää olennaisten siteiden Suomeen katkenneen
    - - Suomen kansalaisia koskeva erityissäännös ei tule enää uudelleen tarkasteltavaksi
  - - - Suomen ulkomaanedustukseen lähetetty Suomen kansalainen
      - Business Finlandin palveluksessa työskentelevät Suomen kansalaiset
      - Valtion tai kansainvälisten järjestöjen palveluksessa työskentelevät Suomen kansalaiset
      - Euroopan unionin henkilöstö
        (Perustuu EU:n erioikeuksista ja vapauksista 8.4.1965 tehtyyn pöytäkirjaan)
  - - - Yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos se on kotimainen
      - lähtökohtaisesti rajoitetusti verovelvollinen, jos se on ulkomainen
      - ulkomainen yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa
    - - TVL 9.7 §:n mukaan kotimainen yhteisö tarkoittaa Suomen lainsäädännön mukaisesti perustettua tai rekisteröityä yhteisöä
    - - on rajoitetusti verovelvollinen, paitsi jos tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee suomessa (TVL 9 §).
        
        tosiasiallisen johtopaikan katsotaan sijaitsevan paikassa, jossa yhteisön hallitus tai muu päätöksentekoelin tekee yhteisön tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset (TVL 9.8 §).
    - - esim. yhtiö on rekisteröity Suomeen, mutta sen tosiasiallisen johdon sijaintipaikka on jossakin toisessa valtiossa
        
        Sisäisen lainsäädännön kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen perustuvat säännökset ovat tällöin tehottomia ja kaksinkertaisen verotuksen poistaminen jää riippumaan verosopimusmääräyksistä
        
        Nollaverotustilanteissa se valtio, jossa johtopaikka sijaitsee, saa yleensä verottaa
    - - Yhtiömiesten verotuksen kannalta on merkitystä (joskin melko vähäistä) sillä, onko yhtymä ulkomainen vai suomalainen
        
        Laissa ei ole määritelty, milloin yhtymä katsotaan kotimaiseksi. Käytännössä yhtymä katsotaan suomalaiseksi, jos kysymyksessä on Suomessa rekisteröity tai muuten Suomen lain mukaan perustettu yhtymä
        
        Ulkomaiseksi yhtymä katsotaan, jos kyseessä on ulkomailla rekisteröity yhtymä, vaikka yhtiömiehet olisivat Suomen kansalaisia
      - Muiden kuin rekisteröityjen yhtymien osalta on merkitystä sillä, onko yhtymän johto ja toiminnan keskipiste Suomessa vai muualla
    - - kuolinpesä on yleisesti verovelvollinen ainoastaan, jos se on kotimainen
        
        Kuolinpesä on kotimainen, jos perittävä kuolinhetkellään oli tuloverolain mukaan Suomessa asuva eli Suomessa yleisesti verovelvollinen (TVL 17.4 §)
      - Ulkomaista kuolinpesää sen sijaan verotetaan rajoitetusti verovelvollisena yhteisönä (TVL 3.1 § 6 k)
  - - - Verovelvollisuusaseman määräytyminen ei ole verovuosikohtainen, vaan henkilö voi olla osan verovuotta yleisesti verovelvollinen ja osan rajoitetusti verovelvollinen
        
        jos ulkomaan kansalainen saapuu Suomeen esim. 14.11.–14.5. väliseksi ajaksi, hän on yleisesti verovelvollinen tämän ajan
        
        Rajoitetusti verovelvollinen hän on 13.11. saakka ja taas 15.5. alkaen
        
        Rajoitetusti verovelvollinen voi tulla yleisesti verovelvolliseksi heti Suomeen-muuttohetkellä riippumatta siitä, että oleskelu- ja työlupa saattavat olla aluksi lyhytaikaisia
        
        Arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota esim. siihen, kuinka pitkä työ- tai vuokrasopimus verovelvollisella on, onko hän hankkinut omistusasunnon Suomesta, onko hänellä suomalainen puoliso, onko hänen perheensä muuttanut Suomeen ja onko henkilö merkitty väestötietojärjestelmään.
        
        Epävarmoissa tapauksissa yleisesti verovelvollisen verokortin saa kuitenkin vasta kuuden kuukauden oleskelun jälkeen.
    - - Suomen kansalaisten verovelvollisuusasema vaihtuu pääsäännöstä poiketen ulkomaille muutettaessa lähtökohtaisesti kalenterivuoden vaihtuessa eikä kesken verovuotta, ellei muuta näytetä.
        
        Suomen kansalaisen yleinen verovelvollisuus Suomessa päättyy poismuuttopäivänä kesken verovuoden ainoastaan, jos hän sitä erikseen vaatii ja kykenee poismuuttonsa yhteydessä osoittamaan olennaisten siteiden Suomeen katkenneen
        
        Jos tällaista näyttöä ei kyetä osoittamaan, yleinen verovelvollisuus jatkuu muuttovuotta seuraavat kolme vuotta ja senkin jälkeen, jos verovelvollinen tai verottaja osoittaa, että verovelvollisella on edelleen erittäin vahvat siteet Suomeen
    - - verovelvollisuusasema muuttuu rajoitetusti verovelvollisesta yleisesti verovelvolliseksi, jos yhteisön tosiasiallinen johtopaikka siirtyy ulkomailta Suomeen (TVL 9.1 §).
      - verovelvollisuusasema muuttuu yleisestä verovelvollisuudesta rajoitettuun verovelvollisuuteen, jos yhteisön tosiasiallinen johtopaikka siirtyy Suomesta ulkomaille (TVL 9.1 §).
- - - - Lähdeverolainkin mukaan useita tuloja verotetaan kuitenkin verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä
        
        mikä johtaa esim. tulon laskemisen osalta tuloverolain, elinkeinoverolain ja maatilatalouden tuloverolain säännösten soveltamiseen myös rajoitetusti verovelvollisen verotuksessa
  - - - Suomessa yleisesti verovelvollisena pidettävää henkilöä verotetaan Suomessa lähtökohtaisesti kaikista henkilön saamista tuloista (TVL 9.1 §).
    - - Yleisesti verovelvollinen henkilö on velvollinen ilmoittamaan veroilmoituksessaan niin Suomesta kuin ulkomailtakin saamansa tulot
    - - Yleisesti verovelvollisen ulkomailta saamien tulojen verotus on pitkälti samanlaista kuin Suomesta saatujen tulojen verotus
        
        Tiettyjen ulkomailta ja Suomesta saatujen tulojen verotus kuitenkin poikkeaa toisistaan
        
        Esim. yleisesti verovelvollisen luonnollisen henkilön ulkomailta saamia osinkoja verotetaan Suomessa aina ansiotuloina toisin kuin kotimaisia osinkoja, jos osingonjakaja ei ole verosopimusvaltiosta tai EU-valtiosta
  - - - Verovelvollista, jota pidetään Suomessa rajoitetusti verovelvollisena, verotetaan Suomessa ainoastaan Suomesta saaduista tuloista (TVL 9.1 §).
        
        Rajoitettu verovelvollisuus perustuu siten lähdevaltioperiaatteeseen
        
        Tuloverolaki sisältää luettelon tuloista, jotka katsotaan Suomesta saaduiksi (TVL 10§)
    - - Eräiden tulojen osalta laissa saattaa olla poikkeuksia myös siten, että tiettyjä rajoitetusti verovelvollisen tuloja ei veroteta, vaikka ne olisi suomesta
        
        Esimerkkinä voidaan mainita korkotulot (TVL 9.2 §)
    - - Useista tuloista peritään lopullinen, suhteellinen, kokonaan valtiolle menevä lähdevero
        
        Lähdeveroprosentti riippuu tulotyypistä (LähdeVL 7 §). Lähdeverotuksen piiriin kuuluvat tulot luetellaan tyhjentävästi §:ssä
        
        Veroilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos verovelvollisella on vain tällaisia tuloja
        
        Lähdeverotus on bruttoverotusta, ts. lähdeverotettavista tuloista ei vähennetä niiden hankkimisesta johtuneita menoja ennen veron laskemista
    - - Kaikkien muiden tulojen osalta rajoitetusti verovelvollisten verotus tapahtuu lähdeverolain perusteella verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä (LähdeVL 13 ja 16.1 §)
        
        Monien normaalisti lähdeverotettavien tulotyyppienkin osalta rajoitetusti verovelvolliset voivat valita verotusmenettelylain mukaisen verotuksen (LähdeVL 13 §).
        
        Verovelvollinen, jolla on tällaisia tuloja, on velvollinen antamaan veroilmoituksen
        
        pääomatuloja verotetaan 30 %:n verokannan mukaan 30 000 euron tuloon asti ja sen ylittävältä osin 34 %:n verokannan mukaan
        
        ansiotuloja verotetaan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan
        
        Rajoitetusti verovelvollisen yhteisön saamia tuloja verotetaan... 20 %:n yhteisön tuloveroprosentin mukaan
      - Verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä toimitettu rajoitetusti verovelvollisen verotus toimitetaan samaan tapaan kuin yleisesti verovelvollisilla (LähdeVL 13a §).
    - - Erityinen verotuksen laajuus koskee myös rajoitetusti verovelvollista suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa työskentelevää henkilöä (TVL 13 §)
  - - - heidän verotusasemansa muistuttaa kuitenkin pitkälti rajoitetusti verovelvollisten verotusta (TVL 12.1 §).
    - - Ulkomaan kansalainen
      - Perheenjäsenet
      - konferenssien valtuuskuntien jäsenet ja erityisedustustojen jäsenet
    - - mainittuja henkilöitä verotetaan ainoastaan tietyistä tuloista, olivatpa he sitten yleisesti tai rajoitetusti verovelvollisia
        
        Tuloverotus. Tällaisia henkilöitä verotetaan ainoastaan:
        
        Suomessa olevasta kiinteistöstä saadusta tulosta
        
        Suomessa harjoitetusta elinkeinosta saadusta tulosta
        
        suomalaisen OY/OK:n perusteella hallitun huoneiston vuokratuloista
        
        Suomesta saadusta palkka- ja eläketulosta
- - - - Jos henkilön ei katsota asuvan kummassakaan tai missään tietyn verosopimuksen sopimusvaltioista, sopimus ei lähtökohtaisesti sovellu tämän henkilön verotukseen.
        
        kysymykseen voi tulla lähinnä verosopimusten syrjintäkieltoartiklojen verotusta rajoittava vaikutus, jos henkilö on kuitenkin jommankumman sopimusvaltion kansalainen
    - - Verosopimuksen asuinvaltio-käsite ratkaisee millä sopimusvaltiolla on sopimuksen asuinvaltiolle ja millä sen lähdevaltiolle suoma verotusoikeus
    - - Verosopimus ratkaisee, onko Suomella verosopimuksen mukainen asuinvaltiolle kuuluva verotusoikeus vai ainoastaan lähdevaltiolle kuuluva verotusoikeus
        
        Verosopimusten asumis-käsite ei sen sijaan vaikuta lainkaan siihen, onko henkilö sisäisen lainsäädännön kannalta yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen
      - Jos henkilön katsotaan asuvan Suomessa TVL 9 §:n nojalla, häntä verotetaan Suomessa yleisesti verovelvollisena
        
        Verosopimus saattaa kuitenkin huomattavasti rajoittaa tätä verotusoikeutta, jos tulonsaaja ei ole verosopimuksen kannalta Suomessa asuva
    - - Henkilöinä verosopimuksia sovellettaessa tarkastellaan yleensä niin luonnollisia henkilöitä, yhtiöitä kuin mitä tahansa henkilöyhteenliittymiäkin
        
        mistä johtuen yleensä verosopimuksen soveltumisen kannalta ratkaisevaksi muodostuu nimenomaan asumis-käsitteen sisältö
  - - - Verosopimusten asuinvaltio-käsite perustuu OECD:n malliverosopimuksen 4 artiklan tavoin sopimusvaltioiden sisäisen lainsäädännön asumis- ja kotipaikka-käsitteisiin
        
        Yleinen verovelvollisuus
        
        Henkilö katsotaan verosopimusta sovellettaessa verosopimusvaltiossa asuvaksi
        
        jos henkilöä verotetaan tässä valtiossa sekä tästä valtiosta että muualta peräisin olevista tuloista asumisen, kotipaikan, johtopaikan tai muun vastaavan kriteerin perusteella
        
        Rajoitetusti verovelvolliset
        
        Verosopimus ei sovellu henkilöön, jota kumpikaan sopimusvaltio ei verota yleisesti verovelvollisena henkilön asumisesta, kotipaikasta, johtopaikasta tai muusta sellaisesta johtuen
        
        oman sisäisen lainsäädäntönsä perusteella
    - - Yhtymät
        
        Verosopimus saattaa asumis-käsitteestä johtuen helposti jäädä soveltumatta erilaisiin yhtymiksi katsottaviin yhtiöihin, koska niitä ei usein veroteta erillisinä verovelvollisina
        
        Sen sijaan yhtiömiehet, joita verotetaan henkilöyhtiön tuloista, ovat verosopimusvaltiossa asuvia yleisten kriteerien nojalla
        
        Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että toinen sopimusvaltio kohtelee suomalaista henkilöyhtiötä erillisenä verovelvollisena
        
        Tällaisessa tilanteessa suomalainen henkilöyhtiö olisi verosopimusta sovellettaessa toisessa sopimusvaltiossa asuva
      - Rajatapaukset
        
        Sijoitusrahastothan ovat Suomessa erillisiä verovelvollisia, mutta käytännössä ne on vapautettu maksamasta veroa
        
        Ei ole siten täysin selvää, voidaanko Suomen sijoitusrahastot katsoa verosopimusten tarkoittamalla tavalla Suomessa asuviksi
      - Asumistodistus
        
        Verosopimuksen mukaisten alhaisempien veroprosenttien soveltaminen edellyttää useissa valtioissa
        
        että ulkomailla asuva henkilö esittää asumistodistuksen tai muun luotettavan selvityksen asuinvaltiostaan
        
        Suomessa asuva
        
        Suomessa asumistodistus annetaan henkilölle, joka on Suomessa yleisesti verovelvollinen ja joka on myös verosopimuksen mukaan Suomessa asuva
        
        Asumistodistuksen saa tulonsaajan kotikunnan verotoimistosta
        
        Ulkomailla asuva
        
        LähdeVL 10–10d §:ssä säädetään siitä selvityksestä, joka ulkomailla asuvan tulon saajan on annettava tulon maksajalle, jotta maksaja voi suoraan soveltaa verosopimuksen määräyksiä
        
        Verosopimuksen määräyksiä noudatetaan heti lähdeveroa perittäessä, jos tulon saaja ennen suorituksen maksamista esittää maksajalle selvityksen kotipaikastaan ja muista sopimuksen soveltamisen edellytyksistä
        
        Jos selvitys esitetään sen jälkeen, kun suoritus on maksettu mutta ennen liikaa perityn veron tilittämistä valtiolle, on veron perintää oikaistava (LähdeVL 10 §).
  - - - Konfliktitilanne syntyy helposti esim. silloin, kun Suomen kansalainen on muuttanut ulkomaille ja asunut siellä vasta alle kolme vuotta
        
        Kaksoisasumistilanne saattaa syntyä myös silloin, kun Suomessa rekisteröidyllä yhtiöllä on johtopaikka ulkomailla
    - - Kaksinkertainen verotus jää poistamatta, ellei valtioiden välillä ole solmittu verosopimusta, joka ratkaisee ongelman.
    - - Verosopimusten asumista määrittelevän artiklan ns. tie break -säännösten nojalla ratkaistaan, kumpi sopimusvaltioista on verosopimuksen tarkoittama asuinvaltio
        
        Näin estetään kansainvälinen kaksinkertainen verotus mahdollisimman tyydyttävästi
    - - Verosopimukset eivät sen sijaan vaikuta mitenkään tilanteeseen, jossa kumpikaan sopimusvaltio ei katso olevansa henkilön asuinvaltio
        
        Verosopimukset eivät estä tästä mahdollisesti aiheutuvaa vajaaverotusta.
    - - Vakituinen asunto
        
        verosopimusta sovellettaessa asuinvaltioksi katsotaan se valtio, jossa verovelvollisella on käytettävänään vakituinen asunto
        
        kunhan kysymyksessä on pysyvä koti eikä vain tilapäiseen käyttöön tarkoitettu asunto
      - Elinetujen keskus
        
        Jos verovelvollisella on vakituinen asunto molemmissa valtioissa tai ei kummassakaan valtiossa, ratkaisevaa on se, kummassa valtiossa on hänen elinetujensa keskus
        
        ts. kummassa valtiossa verovelvollisella on kokonaisuutena tarkastellen kiinteämmät henkilökohtaiset ja taloudelliset siteet
        
        Arviointi on kokonaistarkastelua. Verosopimuksen mukainen asuinvaltio voi siirtyä ulkomaille esim., kun
        
        verovelvollisella ei enää ole omissa nimissään asuntoa Suomessa
        
        hänellä on asunto ulkomailla
        
        hänellä ei ole alaikäisiä lapsia Suomessa
        
        verovelvollinen ei oleskele olennaisesti Suomessa
      - pysyvä oleskelu
        
        Jos kuitenkin esim. henkilökohtaiset ja taloudelliset siteet osoittavat täysin eri suuntiin, ratkaisevaa on se, missä valtiossa verovelvollinen pysyvästi oleskelee
      - Kansalaisuus
        
        Lopulta asuinvaltion määräytymisen kannalta ratkaisevaa on, kumman valtion kansalaisesta on kyse
      - Sopimus
        
        Jos kansalaisuuskaan ei ratkaise konfliktia, sopimusvaltioiden viranomaisten on ratkaistava asuinvaltio keskinäisissä sopimusneuvotteluissa
    - - kaksoisasumistilanne ratkaistaan Suomen verosopimuksissa joko tosiasiallisen johtopaikan tai keskinäisen sopimusmenettelyn perusteella
    - - Kaksoisasumistilanteissa verosopimusten konfliktinratkaisunormi voi johtaa siihen, että verovelvollinen on
        
        sisäisen lainsäädännön mukaan Suomessa asuva
        
        Tällöin häneen sovelletaan sisäisen lainsäädännön yleisesti verovelvollista koskevia normeja
        
        Sisäisen lainsäädännön mahdollistaman verotusvallan laajuutta rajoittavat kuitenkin verosopimuksen säännöt
        
        Parhaimmillaan verosopimus tällaisessa tilanteessa suo Suomelle maailmanlaajuisen verotusoikeuden sijaan lähdevaltion verotusoikeuden
        
        verotusoikeus, joka verosopimuksen mukaan kuuluu Suomelle, toteutetaan Suomessa kuitenkin yleisesti verovelvollista koskevien sääntöjen eikä rajoitetusti verovelvollista koskevan lähdeverolain perusteella.
        
        mutta verosopimusta sovellettaessa kuitenkin ulkomailla asuva
      - Veron minimointi
        
        suomalaisen yhtiön johtopaikan siirtäminen ulkomaille saattaa verosopimuksesta johtuen rajoittaa huomattavasti Suomen verotusoikeutta
        
        johtopaikan siirtämistä käytetään tyypillisesti verosuunnittelun välineenä
        
        Kynnys VML 28 §:n soveltamiselle näissä tilanteissa on kuitenkin erittäin korkea
      - Poikkeukselliset sopimukset
        
        Useissa Suomen sopimuksissa otetaan huomioon verosopimusten ja sisäisen lainsäädännön käsitteiden yhteys Suomen kansalaisten osalta
        
        Erityissäännösten mukaan toisessa sopimusvaltiossa asuvaksi katsottavaa yleisesti verovelvollista Suomen kansalaista voidaan verottaa Suomessa maailmanlaajuisesti
        
        vaikka kaksoisasumiskonfliktista johtuen Suomi ei olekaan henkilön verosopimuksen mukainen asuinvaltio
        
        Suomen on tällaisessa tilanteessa kuitenkin hyvitettävä samasta tulosta toisessa sopimusvaltiossa maksettu vero
- - - - Direktiivien soveltamisen esteenä ei ole se, että kaksi EU-valtiota katsoo samanaikaisesti olevansa yhtiön asuinvaltio
        
        tai että EU-valtion lisäksi jokin EU:n ulkopuolinen ei-verosopimusvaltio katsoo olevansa yhtiön asuinvaltio
        
        Edellytyksenä kuitenkin on, että yhtiön verosopimuksen mukainen asuinvaltio ei johtopaikkaan perustuvan konfliktinratkaisunormin perusteella ole poikkeuksellisesti jossakin EU:n ulkopuolisessa valtiossa.
  - - - SEUT:n syrjintäkielto koskee kaikkia EU-valtion kansalaisia asuinvaltiosta riippumatta
- - - - Suomessa tällaiset säännöt sisältyvät elinkeinoverolakiin (EVL 51e ja 51f §).
        
        Varojen realisoitumaton arvo katsotaan veronalaiseksi tuloksi, vaikkei tapahdu verotuksen realisoivaa luovutusta
        
        Veronalaista on maastapoistumisarvo vähennettynä varojen verotuksessa poistamattomalla hankintamenolla
      - Maastapoistumisverotussääntöjä sovelletaan jos Suomella ei enää siirron johdosta ole verotusoikeutta kyseisiin varoihin
        
        siirrettäessä varoja tai liiketoiminta ulkomaisen yhteisön Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta
        
        siirrettäessä varoja kotimaisesta yhteisöstä toisessa valtiossa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan
  - - - Ne eivät esimerkiksi saa johtaa ristiriitaan SEUT:n takaaman sijoittautumisvapauden kanssa
        
        Vapaa sijoittautumisoikeus ei estä realisoitumattomien myyntivoittojen verottamista, mutta se estää vaatimuksen, jonka mukaan vero on maksettava heti lähtöhetkellä, ellei vastaava vaatimus koske myös puhtaasti kotimaisia tilanteita
  - - - Maastapoistumisverotus koskee EVL 51e.1:ssä lueteltuja yhteisöjen maastapoistumistilanteita.
        
        Vastaavia luonnollisten henkilöiden maastapoistumista koskevia yleisiä verotussääntöjä Suomessa ei ole
      - Maastapoistumisesta huolimatta, maastapoistumisverotusta ei kuitenkaan sovelleta (EVL 51e.2 §) tilapäisten siirtojen tilanteissa
        
        varojen on tarkoitus palautua Suomeen 12 kuukauden kuluessa.
    - - EVL:n maastapoistumisverotusta koskevat säännöt soveltuvat myös yhteisöihin, jotka harjoittavat toimintaa, jota verotetaan TVL:n mukaan (TVL 30b §).
    - - Maastapoistumisverotusta koskevat säännöt soveltuvat myös yhteisöihin, jotka harjoittavat maataloutta (MVL 3.5 §)
  - - - varojen maastapoistumisarvo vähennettynä varojen verotuksessa poistamattomalla hankintamenolla luetaan veronalaiseksi tuloksi (EVL 51e §).
    - - Maastapoistumisarvolla tarkoitetaan sitä määrää, jolla varat voidaan vaihtaa tai keskinäiset velvoitteet täyttää suorassa liiketoimessa
        
        sellaisten liiketoimeen halukkaiden ostajien ja myyjien välillä, jotka eivät ole EVL:n korkovähennysrajoitussäännön tarkoittamalla tavalla etuyhteydessä toisiinsa (EVL 51e.3)
  - - - Lykkäämismahdollisuuden yksityiskohdista säädetään VML 50a §:ssä
        
        verovelvollisella on oikeus maksaa veronalaiseksi tuloksi lukemisesta johtuvan veron määrä viiden vuoden aikana suoritettavilla maksuerillä (VML 50a.1 §)
    - - Verohallinto voi vaatia veron maksamisen turvaamiseksi vakuutta, jos on osoitettavissa oleva ja tosiasiallinen riski verojen jäämisestä perimättä (VML 50a.3 §).
  - - - vastaanottavan valtion on lähtökohtaisesti hyväksyttävä tuo arvo alkuarvoksi
      - direktiivin mukaisesti vastaanottavassa jäsenvaltiossa voidaan käyttää arvoa, joka vastaa vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaista markkina-arvoa
  - - - Maastapoistumisverotuksen osalta verovelvollisen on tarpeen toimittaa tarvittavat tiedot paitsi verotuksen toimittamista varten myös veronmaksun lykkäämistä varten