Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
VEROVELVOLLISUUSASEMA JA ASUINVALTIO - Coggle Diagram
VEROVELVOLLISUUSASEMA JA ASUINVALTIO
Verovelvollisuusaseman määräytyminen
Yleiset perusteet
Jos henkilö katsotaan Suomessa asuvaksi tai kotimaiseksi yhteisöksi, yhteisetuudeksi tai kuolinpesäksi, henkilö on yleisesti verovelvollinen
Ulkomailla asuva henkilö ja ulkomainen yhteisö ovat puolestaan ainoastaan rajoitetusti verovelvollisia Suomessa
TVL 9 §
Verovelvollisuusaseman määräytyminen ei ole verovuosikohtainen, vaan henkilö voi olla osan verovuotta yleisesti verovelvollinen ja osan rajoitetusti verovelvollinen
Henkilöä, joka on asunut Suomessa ainoastaan osan verovuotta, verotetaan Suomessa-asumisajalta yleisesti verovelvollisena ja muulta osin rajoitetusti verovelvollisena (TVL 9.4 §).
Luonnollisia henkilöitä koskeva pääsääntö
Suomessa asumisen käsite on siinä mielessä harhaanjohtava, että se ei välttämättä tarkoita fyysistä oleskelua Suomessa
Luonnollisen henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos
henkilöllä on Suomessa varsinainen asunto ja koti
Ei ole riittävää, että henkilöllä on pelkästään asunto Suomessa, vaan hänen kotinsa täytyy myös olla Suomessa.
koti-termi viittaa lähinnä yhteen henkilökohtaisten intressien keskukseen
Se, onko henkilöllä varsinainen asunto ja koti Suomessa, ei riipu siitä, onko henkilö kirjoilla Suomessa
ratkaisu tehdään erilaisten tosiasialliseen tilanteeseen vaikuttavien seikkojen nojalla
tai henkilö oleskelee Suomessa jatkuvasti yli kuusi kuukautta (TVL 11§).
Yli kuuden kuukauden oleskelu ei ole sidottu kalenterivuoteen, vaan se voi jakaantua eri kalenteri- tai verovuosille.
Yleinen verovelvollisuus alkaa heti, kun henkilö saapuu Suomeen, ja päättyy, kun henkilö poistuu Suomesta muuten kuin tilapäisesti
Henkilö ei tule esim. Suomessa työskentelyn perusteella Suomessa yleisesti verovelvolliseksi, jos hänen asuntonsa ja kotinsa on ulkomailla ja oleskelua Suomessa ei pidetä jatkuvana
Jos oleskelu sen sijaan on jatkuvaa, lyhyet tilapäiset poissaolot Suomesta eivät katkaise Suomessa-oloaikaa
Verotuskäytännössä nyrkkisääntönä on pidetty, että ainakin vähintään kahden kuukauden pituinen poissaolo Suomesta riittää katkaisemaan Suomessa oleskelun
Suomen kansalaisia koskeva kolmen vuoden sääntö
Suomen kansalaisia pidetään lievemmin perustein Suomessa asuvina ja yleisesti verovelvollisina kuin ulkomaan kansalaisia
Suomesta pois muuttaneita Suomen kansalaisia voidaan pitää TVL 11.1 §:n ns. kolmen vuoden säännön perusteella Suomessa asuvina, vaikka heidän varsinainen asuntonsa ja kotinsa ei olisikaan enää Suomessa ja vaikka he eivät oleskelisi Suomessa yli kuutta kuukautta
Suomen kansalainen on yleisesti verovelvollinen: Muuttovuosi + kolme vuotta
Suomen kansalainen katsotaan lähes automaattisesti ulkomailla asuvaksi ja siten rajoitetusti verovelvolliseksi muuttovuotta seuraavien kolmen kalenterivuoden kulumisen jälkeen
yleinen verovelvollisuus voidaan kuitenkin katsoa jo heti muuttohetkellä, muuttovuoden päättyessä tai jonkun sitä seuraavan kolmen verovuoden lopussa katkenneeksi, jos verovelvollinen sitä vaatii ja näyttää olennaisten siteiden Suomeen katkenneen
Jos olennaisten siteiden kerran katsotaan katkenneen
Suomen kansalaisia koskeva erityissäännös ei tule enää uudelleen tarkasteltavaksi
Mitä pysyvämmäksi ulkomaille muutto on tarkoitettu, sitä todennäköisemmin olennaisten siteiden Suomeen katsotaan katkenneen
Olennaisiin siteisiin suomessa vaikuttaa ainakin: puoliso, omaisuus (kiinteä), aktiiviset tulot
Jotta verovelvollinen pysyisi yleisesti verovelvollisena muuttovuoden ja sitä seuraavien kolmen vuoden jälkeenkin, verovelvollisella pitää olla Suomeen poikkeuksellisen vahvat olennaiset siteet
Luonnollisia henkilöitä koskevat erityistilanteet
yleinen verovelvollisuus ei katkea seuraavilla (TVL 11 §)
Suomen ulkomaanedustukseen lähetetty Suomen kansalainen
Business Finlandin palveluksessa työskentelevät Suomen kansalaiset
Valtion tai kansainvälisten järjestöjen palveluksessa työskentelevät Suomen kansalaiset
Euroopan unionin henkilöstö
(Perustuu EU:n erioikeuksista ja vapauksista 8.4.1965 tehtyyn pöytäkirjaan)
Yhtiöt ja kuolinpesät
Yhteisöt
Yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos se on kotimainen
lähtökohtaisesti rajoitetusti verovelvollinen, jos se on ulkomainen
ulkomainen yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa
kotimainen yhteisö
TVL 9.7 §:n mukaan kotimainen yhteisö tarkoittaa Suomen lainsäädännön mukaisesti perustettua tai rekisteröityä yhteisöä
Ulkomainen yhteisö
on rajoitetusti verovelvollinen, paitsi jos tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee suomessa (TVL 9 §).
tosiasiallisen johtopaikan katsotaan sijaitsevan paikassa, jossa yhteisön hallitus tai muu päätöksentekoelin tekee yhteisön tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset (TVL 9.8 §).
Kaksoisasumistilanteet
esim. yhtiö on rekisteröity Suomeen, mutta sen tosiasiallisen johdon sijaintipaikka on jossakin toisessa valtiossa
Sisäisen lainsäädännön kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen perustuvat säännökset ovat tällöin tehottomia ja kaksinkertaisen verotuksen poistaminen jää riippumaan verosopimusmääräyksistä
Nollaverotustilanteissa se valtio, jossa johtopaikka sijaitsee, saa yleensä verottaa
Yhtymät
Yhtiömiesten verotuksen kannalta on merkitystä (joskin melko vähäistä) sillä, onko yhtymä ulkomainen vai suomalainen
Laissa ei ole määritelty, milloin yhtymä katsotaan kotimaiseksi. Käytännössä yhtymä katsotaan suomalaiseksi, jos kysymyksessä on Suomessa rekisteröity tai muuten Suomen lain mukaan perustettu yhtymä
Ulkomaiseksi yhtymä katsotaan, jos kyseessä on ulkomailla rekisteröity yhtymä, vaikka yhtiömiehet olisivat Suomen kansalaisia
Muiden kuin rekisteröityjen yhtymien osalta on merkitystä sillä, onko yhtymän johto ja toiminnan keskipiste Suomessa vai muualla
Kuolinpesät
kuolinpesä on yleisesti verovelvollinen ainoastaan, jos se on kotimainen
Kuolinpesä on kotimainen, jos perittävä kuolinhetkellään oli tuloverolain mukaan Suomessa asuva eli Suomessa yleisesti verovelvollinen (TVL 17.4 §)
Ulkomaista kuolinpesää sen sijaan verotetaan rajoitetusti verovelvollisena yhteisönä (TVL 3.1 § 6 k)
Verovelvollisuusaseman muuttumishetki
Pääsääntö
Verovelvollisuusaseman määräytyminen ei ole verovuosikohtainen, vaan henkilö voi olla osan verovuotta yleisesti verovelvollinen ja osan rajoitetusti verovelvollinen
jos ulkomaan kansalainen saapuu Suomeen esim. 14.11.–14.5. väliseksi ajaksi, hän on yleisesti verovelvollinen tämän ajan
Rajoitetusti verovelvollinen hän on 13.11. saakka ja taas 15.5. alkaen
Rajoitetusti verovelvollinen voi tulla yleisesti verovelvolliseksi heti Suomeen-muuttohetkellä riippumatta siitä, että oleskelu- ja työlupa saattavat olla aluksi lyhytaikaisia
Arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota esim. siihen, kuinka pitkä työ- tai vuokrasopimus verovelvollisella on, onko hän hankkinut omistusasunnon Suomesta, onko hänellä suomalainen puoliso, onko hänen perheensä muuttanut Suomeen ja onko henkilö merkitty väestötietojärjestelmään.
Epävarmoissa tapauksissa yleisesti verovelvollisen verokortin saa kuitenkin vasta kuuden kuukauden oleskelun jälkeen.
Ulkomaille muuttavat Suomen kansalaiset
Suomen kansalaisten verovelvollisuusasema vaihtuu pääsäännöstä poiketen ulkomaille muutettaessa lähtökohtaisesti kalenterivuoden vaihtuessa eikä kesken verovuotta, ellei muuta näytetä.
Suomen kansalaisen yleinen verovelvollisuus Suomessa päättyy poismuuttopäivänä kesken verovuoden ainoastaan, jos hän sitä erikseen vaatii ja kykenee poismuuttonsa yhteydessä osoittamaan olennaisten siteiden Suomeen katkenneen
Jos tällaista näyttöä ei kyetä osoittamaan, yleinen verovelvollisuus jatkuu muuttovuotta seuraavat kolme vuotta ja senkin jälkeen, jos verovelvollinen tai verottaja osoittaa, että verovelvollisella on edelleen erittäin vahvat siteet Suomeen
Ulkomaiset yhteisöt
verovelvollisuusasema muuttuu rajoitetusti verovelvollisesta yleisesti verovelvolliseksi, jos yhteisön tosiasiallinen johtopaikka siirtyy ulkomailta Suomeen (TVL 9.1 §).
verovelvollisuusasema muuttuu yleisestä verovelvollisuudesta rajoitettuun verovelvollisuuteen, jos yhteisön tosiasiallinen johtopaikka siirtyy Suomesta ulkomaille (TVL 9.1 §).
Verovelvollisuusaseman vaikutus verotukseen
Sovellettava laki
Yleisesti verovelvollisten verotus perustuu ensisijaisesti tuloverolakiin (1535/1992) ja tapahtuu verotusmenettelylain (1558/1995) mukaisessa järjestyksessä
Rajoitetusti verovelvollisten verotus perustuu puolestaan tuloverolain ohella pääasiassa rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettuun lakiin (627/1978) eli ns. lähdeverolakiin
Lähdeverolainkin mukaan useita tuloja verotetaan kuitenkin verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä
mikä johtaa esim. tulon laskemisen osalta tuloverolain, elinkeinoverolain ja maatilatalouden tuloverolain säännösten soveltamiseen myös rajoitetusti verovelvollisen verotuksessa
Yleisesti verovelvollisten verotus
Globaali verovelvollisuus
Suomessa yleisesti verovelvollisena pidettävää henkilöä verotetaan Suomessa lähtökohtaisesti kaikista henkilön saamista tuloista (TVL 9.1 §).
Ilmoittamisvelvollisuus
Yleisesti verovelvollinen henkilö on velvollinen ilmoittamaan veroilmoituksessaan niin Suomesta kuin ulkomailtakin saamansa tulot
Aineellinen verotus
Yleisesti verovelvollisen ulkomailta saamien tulojen verotus on pitkälti samanlaista kuin Suomesta saatujen tulojen verotus
Tiettyjen ulkomailta ja Suomesta saatujen tulojen verotus kuitenkin poikkeaa toisistaan
Esim. yleisesti verovelvollisen luonnollisen henkilön ulkomailta saamia osinkoja verotetaan Suomessa aina ansiotuloina toisin kuin kotimaisia osinkoja, jos osingonjakaja ei ole verosopimusvaltiosta tai EU-valtiosta
Rajoitetusti verovelvollisten verotus
Suomesta saadut tulot
Verovelvollista, jota pidetään Suomessa rajoitetusti verovelvollisena, verotetaan Suomessa ainoastaan Suomesta saaduista tuloista (TVL 9.1 §).
Rajoitettu verovelvollisuus perustuu siten lähdevaltioperiaatteeseen
Tuloverolaki sisältää luettelon tuloista, jotka katsotaan Suomesta saaduiksi (TVL 10§)
Verovapaat tulot
Eräiden tulojen osalta laissa saattaa olla poikkeuksia myös siten, että tiettyjä rajoitetusti verovelvollisen tuloja ei veroteta, vaikka ne olisi suomesta
Esimerkkinä voidaan mainita korkotulot (TVL 9.2 §)
Lähdeverotus
Useista tuloista peritään lopullinen, suhteellinen, kokonaan valtiolle menevä lähdevero
Lähdeveroprosentti riippuu tulotyypistä (LähdeVL 7 §). Lähdeverotuksen piiriin kuuluvat tulot luetellaan tyhjentävästi §:ssä
Veroilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos verovelvollisella on vain tällaisia tuloja
Lähdeverotus on bruttoverotusta, ts. lähdeverotettavista tuloista ei vähennetä niiden hankkimisesta johtuneita menoja ennen veron laskemista
VML:n mukainen verotus
Kaikkien muiden tulojen osalta rajoitetusti verovelvollisten verotus tapahtuu lähdeverolain perusteella verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä (LähdeVL 13 ja 16.1 §)
Monien normaalisti lähdeverotettavien tulotyyppienkin osalta rajoitetusti verovelvolliset voivat valita verotusmenettelylain mukaisen verotuksen (LähdeVL 13 §).
Verovelvollinen, jolla on tällaisia tuloja, on velvollinen antamaan veroilmoituksen
pääomatuloja verotetaan 30 %:n verokannan mukaan 30 000 euron tuloon asti ja sen ylittävältä osin 34 %:n verokannan mukaan
ansiotuloja verotetaan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan
Rajoitetusti verovelvollisen yhteisön saamia tuloja verotetaan... 20 %:n yhteisön tuloveroprosentin mukaan
Verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä toimitettu rajoitetusti verovelvollisen verotus toimitetaan samaan tapaan kuin yleisesti verovelvollisilla (LähdeVL 13a §).
Vesi- tai ilma-aluksessa työskentelevä
Erityinen verotuksen laajuus koskee myös rajoitetusti verovelvollista suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa työskentelevää henkilöä (TVL 13 §)
Puolison verotus
puolisoihin ei sovelleta tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä silloin, kun toinen puolisoista on rajoitetusti verovelvollinen (TVL 7.2 §)
Diplomaatit ja kansainvälisissä järjestöissä työskentelevät henkilöt
tulevat muiden ulkomaalaisten tavoin Suomessa yleisesti verovelvollisiksi täällä olevan asunnon ja kodin tai yli kuuden kuukauden Suomessa oleskelun perusteella
heidän verotusasemansa muistuttaa kuitenkin pitkälti rajoitetusti verovelvollisten verotusta (TVL 12.1 §).
säännöksen kattamat henkilöt
Ulkomaan kansalainen
Perheenjäsenet
konferenssien valtuuskuntien jäsenet ja erityisedustustojen jäsenet
verovelvollisuuden laajuus
mainittuja henkilöitä verotetaan ainoastaan tietyistä tuloista, olivatpa he sitten yleisesti tai rajoitetusti verovelvollisia
Tuloverotus. Tällaisia henkilöitä verotetaan ainoastaan:
Suomessa olevasta kiinteistöstä saadusta tulosta
Suomessa harjoitetusta elinkeinosta saadusta tulosta
suomalaisen OY/OK:n perusteella hallitun huoneiston vuokratuloista
Suomesta saadusta palkka- ja eläketulosta
Verosopimusten asuinvaltio
Asuinvaltion merkitys
Verosopimussubjekti
Jos henkilön ei katsota asuvan kummassakaan tai missään tietyn verosopimuksen sopimusvaltioista, sopimus ei lähtökohtaisesti sovellu tämän henkilön verotukseen.
kysymykseen voi tulla lähinnä verosopimusten syrjintäkieltoartiklojen verotusta rajoittava vaikutus, jos henkilö on kuitenkin jommankumman sopimusvaltion kansalainen
Verotusoikeuden jakaminen
Verosopimuksen asuinvaltio-käsite ratkaisee millä sopimusvaltiolla on sopimuksen asuinvaltiolle ja millä sen lähdevaltiolle suoma verotusoikeus
Suhde sisäiseen lainsäädäntöön
Verosopimus ratkaisee, onko Suomella verosopimuksen mukainen asuinvaltiolle kuuluva verotusoikeus vai ainoastaan lähdevaltiolle kuuluva verotusoikeus
Verosopimusten asumis-käsite ei sen sijaan vaikuta lainkaan siihen, onko henkilö sisäisen lainsäädännön kannalta yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen
Jos henkilön katsotaan asuvan Suomessa TVL 9 §:n nojalla, häntä verotetaan Suomessa yleisesti verovelvollisena
Verosopimus saattaa kuitenkin huomattavasti rajoittaa tätä verotusoikeutta, jos tulonsaaja ei ole verosopimuksen kannalta Suomessa asuva
Henkilö
Henkilöinä verosopimuksia sovellettaessa tarkastellaan yleensä niin luonnollisia henkilöitä, yhtiöitä kuin mitä tahansa henkilöyhteenliittymiäkin
mistä johtuen yleensä verosopimuksen soveltumisen kannalta ratkaisevaksi muodostuu nimenomaan asumis-käsitteen sisältö
Asuinvaltion määräytyminen
Sisäisen lainsäädännön merkitys
Verosopimusten asuinvaltio-käsite perustuu OECD:n malliverosopimuksen 4 artiklan tavoin sopimusvaltioiden sisäisen lainsäädännön asumis- ja kotipaikka-käsitteisiin
Yleinen verovelvollisuus
Henkilö katsotaan verosopimusta sovellettaessa verosopimusvaltiossa asuvaksi
jos henkilöä verotetaan tässä valtiossa sekä tästä valtiosta että muualta peräisin olevista tuloista asumisen, kotipaikan, johtopaikan tai muun vastaavan kriteerin perusteella
Rajoitetusti verovelvolliset
Verosopimus ei sovellu henkilöön, jota kumpikaan sopimusvaltio ei verota yleisesti verovelvollisena henkilön asumisesta, kotipaikasta, johtopaikasta tai muusta sellaisesta johtuen
oman sisäisen lainsäädäntönsä perusteella
Asumis-käsitteen tarkoittama verovelvollisuus
Yhtymät
Verosopimus saattaa asumis-käsitteestä johtuen helposti jäädä soveltumatta erilaisiin yhtymiksi katsottaviin yhtiöihin, koska niitä ei usein veroteta erillisinä verovelvollisina
Sen sijaan yhtiömiehet, joita verotetaan henkilöyhtiön tuloista, ovat verosopimusvaltiossa asuvia yleisten kriteerien nojalla
Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että toinen sopimusvaltio kohtelee suomalaista henkilöyhtiötä erillisenä verovelvollisena
Tällaisessa tilanteessa suomalainen henkilöyhtiö olisi verosopimusta sovellettaessa toisessa sopimusvaltiossa asuva
Rajatapaukset
Sijoitusrahastothan ovat Suomessa erillisiä verovelvollisia, mutta käytännössä ne on vapautettu maksamasta veroa
Ei ole siten täysin selvää, voidaanko Suomen sijoitusrahastot katsoa verosopimusten tarkoittamalla tavalla Suomessa asuviksi
Asumistodistus
Verosopimuksen mukaisten alhaisempien veroprosenttien soveltaminen edellyttää useissa valtioissa
että ulkomailla asuva henkilö esittää asumistodistuksen tai muun luotettavan selvityksen asuinvaltiostaan
Suomessa asuva
Suomessa asumistodistus annetaan henkilölle, joka on Suomessa yleisesti verovelvollinen ja joka on myös verosopimuksen mukaan Suomessa asuva
Asumistodistuksen saa tulonsaajan kotikunnan verotoimistosta
Ulkomailla asuva
LähdeVL 10–10d §:ssä säädetään siitä selvityksestä, joka ulkomailla asuvan tulon saajan on annettava tulon maksajalle, jotta maksaja voi suoraan soveltaa verosopimuksen määräyksiä
Verosopimuksen määräyksiä noudatetaan heti lähdeveroa perittäessä, jos tulon saaja ennen suorituksen maksamista esittää maksajalle selvityksen kotipaikastaan ja muista sopimuksen soveltamisen edellytyksistä
Jos selvitys esitetään sen jälkeen, kun suoritus on maksettu mutta ennen liikaa perityn veron tilittämistä valtiolle, on veron perintää oikaistava (LähdeVL 10 §).
Kaksoisasumiskonflikti ja sen ratkaiseminen
verosopimuksen asumis-käsite saa itsenäistä merkitystä ratkaistaessa, mikä valtioista on henkilön asuinvaltio verosopimusta sovellettaessa
Konfliktin syntyminen
Konfliktitilanne syntyy helposti esim. silloin, kun Suomen kansalainen on muuttanut ulkomaille ja asunut siellä vasta alle kolme vuotta
Kaksoisasumistilanne saattaa syntyä myös silloin, kun Suomessa rekisteröidyllä yhtiöllä on johtopaikka ulkomailla
Kaksinkertainen verotus
Kaksinkertainen verotus jää poistamatta, ellei valtioiden välillä ole solmittu verosopimusta, joka ratkaisee ongelman.
Verosopimusten ratkaisu
Verosopimusten asumista määrittelevän artiklan ns. tie break -säännösten nojalla ratkaistaan, kumpi sopimusvaltioista on verosopimuksen tarkoittama asuinvaltio
Näin estetään kansainvälinen kaksinkertainen verotus mahdollisimman tyydyttävästi
Nollaverotustilanne
Verosopimukset eivät sen sijaan vaikuta mitenkään tilanteeseen, jossa kumpikaan sopimusvaltio ei katso olevansa henkilön asuinvaltio
Verosopimukset eivät estä tästä mahdollisesti aiheutuvaa vajaaverotusta.
Luonnolliset henkilöt
Vakituinen asunto
verosopimusta sovellettaessa asuinvaltioksi katsotaan se valtio, jossa verovelvollisella on käytettävänään vakituinen asunto
kunhan kysymyksessä on pysyvä koti eikä vain tilapäiseen käyttöön tarkoitettu asunto
Elinetujen keskus
Jos verovelvollisella on vakituinen asunto molemmissa valtioissa tai ei kummassakaan valtiossa, ratkaisevaa on se, kummassa valtiossa on hänen elinetujensa keskus
ts. kummassa valtiossa verovelvollisella on kokonaisuutena tarkastellen kiinteämmät henkilökohtaiset ja taloudelliset siteet
Arviointi on kokonaistarkastelua. Verosopimuksen mukainen asuinvaltio voi siirtyä ulkomaille esim., kun
verovelvollisella ei enää ole omissa nimissään asuntoa Suomessa
hänellä on asunto ulkomailla
hänellä ei ole alaikäisiä lapsia Suomessa
verovelvollinen ei oleskele olennaisesti Suomessa
pysyvä oleskelu
Jos kuitenkin esim. henkilökohtaiset ja taloudelliset siteet osoittavat täysin eri suuntiin, ratkaisevaa on se, missä valtiossa verovelvollinen pysyvästi oleskelee
Kansalaisuus
Lopulta asuinvaltion määräytymisen kannalta ratkaisevaa on, kumman valtion kansalaisesta on kyse
Sopimus
Jos kansalaisuuskaan ei ratkaise konfliktia, sopimusvaltioiden viranomaisten on ratkaistava asuinvaltio keskinäisissä sopimusneuvotteluissa
Yhtiöt
kaksoisasumistilanne ratkaistaan Suomen verosopimuksissa joko tosiasiallisen johtopaikan tai keskinäisen sopimusmenettelyn perusteella
Vaikutus verotukseen
Kaksoisasumistilanteissa verosopimusten konfliktinratkaisunormi voi johtaa siihen, että verovelvollinen on
sisäisen lainsäädännön mukaan Suomessa asuva
Tällöin häneen sovelletaan sisäisen lainsäädännön yleisesti verovelvollista koskevia normeja
Sisäisen lainsäädännön mahdollistaman verotusvallan laajuutta rajoittavat kuitenkin verosopimuksen säännöt
Parhaimmillaan verosopimus tällaisessa tilanteessa suo Suomelle maailmanlaajuisen verotusoikeuden sijaan lähdevaltion verotusoikeuden
verotusoikeus, joka verosopimuksen mukaan kuuluu Suomelle, toteutetaan Suomessa kuitenkin yleisesti verovelvollista koskevien sääntöjen eikä rajoitetusti verovelvollista koskevan lähdeverolain perusteella.
mutta verosopimusta sovellettaessa kuitenkin ulkomailla asuva
Veron minimointi
suomalaisen yhtiön johtopaikan siirtäminen ulkomaille saattaa verosopimuksesta johtuen rajoittaa huomattavasti Suomen verotusoikeutta
johtopaikan siirtämistä käytetään tyypillisesti verosuunnittelun välineenä
Kynnys VML 28 §:n soveltamiselle näissä tilanteissa on kuitenkin erittäin korkea
Poikkeukselliset sopimukset
Useissa Suomen sopimuksissa otetaan huomioon verosopimusten ja sisäisen lainsäädännön käsitteiden yhteys Suomen kansalaisten osalta
Erityissäännösten mukaan toisessa sopimusvaltiossa asuvaksi katsottavaa yleisesti verovelvollista Suomen kansalaista voidaan verottaa Suomessa maailmanlaajuisesti
vaikka kaksoisasumiskonfliktista johtuen Suomi ei olekaan henkilön verosopimuksen mukainen asuinvaltio
Suomen on tällaisessa tilanteessa kuitenkin hyvitettävä samasta tulosta toisessa sopimusvaltiossa maksettu vero
• EU-vero-oikeus
EU-vero-oikeus ei varsinaisesti sisällä omaa kotipaikka- tai asuinvaltio-käsitettä
EU-vero-oikeuden normien soveltuvuus on tehty riippuvaiseksi sisäisen lainsäädännön ja verosopimusten käsitteistä
EU-vero-oikeus saattaa rajoittaa sisäiseen lainsäädäntöön perustuvaa verotusoikeutta, mutta ei vaikuta siihen,
onko henkilö yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen
missä valtiossa tällä katsotaan olevan verosopimusten mukainen asuinvaltio
Direktiivit
Sekä EU:n emo-tytäryhtiödirektiivi että yritysjärjestelydirektiivi koskevat EU-valtioiden yhtiöitä
Direktiivien soveltamisen esteenä ei ole se, että kaksi EU-valtiota katsoo samanaikaisesti olevansa yhtiön asuinvaltio
tai että EU-valtion lisäksi jokin EU:n ulkopuolinen ei-verosopimusvaltio katsoo olevansa yhtiön asuinvaltio
Edellytyksenä kuitenkin on, että yhtiön verosopimuksen mukainen asuinvaltio ei johtopaikkaan perustuvan konfliktinratkaisunormin perusteella ole poikkeuksellisesti jossakin EU:n ulkopuolisessa valtiossa.
SEUT
SEUT:n verotusta rajoittava vaikutus ei perustu asuinvaltioon vaan kansalaisuuteen
SEUT:n syrjintäkielto koskee kaikkia EU-valtion kansalaisia asuinvaltiosta riippumatta
• Maastapoistumisverotus
Tausta ja tarkoitus
EU:n veronkierronvastainen direktiivi (2016/1164) edellyttää, että kaikissa EU-valtioissa sovelletaan direktiivin minimivaatimukset täyttävää maastapoistumisverotusta
Suomessa tällaiset säännöt sisältyvät elinkeinoverolakiin (EVL 51e ja 51f §).
Varojen realisoitumaton arvo katsotaan veronalaiseksi tuloksi, vaikkei tapahdu verotuksen realisoivaa luovutusta
Veronalaista on maastapoistumisarvo vähennettynä varojen verotuksessa poistamattomalla hankintamenolla
Maastapoistumisverotussääntöjä sovelletaan jos Suomella ei enää siirron johdosta ole verotusoikeutta kyseisiin varoihin
siirrettäessä varoja tai liiketoiminta ulkomaisen yhteisön Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta
siirrettäessä varoja kotimaisesta yhteisöstä toisessa valtiossa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan
Suhde SEUT:n perusvapauksiin
Kansallisten maastapoistumisverotussääntöjen on täytettävä Direktiivin minimivaatimukset, mutta ne eivät saa olla ankarampia kuin mitä SEUT:n perusvapaudet sallivat
Ne eivät esimerkiksi saa johtaa ristiriitaan SEUT:n takaaman sijoittautumisvapauden kanssa
Vapaa sijoittautumisoikeus ei estä realisoitumattomien myyntivoittojen verottamista, mutta se estää vaatimuksen, jonka mukaan vero on maksettava heti lähtöhetkellä, ellei vastaava vaatimus koske myös puhtaasti kotimaisia tilanteita
Maastapoistumisverotuksen soveltamisala
Maastapoistumistilanteet
Maastapoistumisverotus koskee EVL 51e.1:ssä lueteltuja yhteisöjen maastapoistumistilanteita.
Vastaavia luonnollisten henkilöiden maastapoistumista koskevia yleisiä verotussääntöjä Suomessa ei ole
Maastapoistumisesta huolimatta, maastapoistumisverotusta ei kuitenkaan sovelleta (EVL 51e.2 §) tilapäisten siirtojen tilanteissa
varojen on tarkoitus palautua Suomeen 12 kuukauden kuluessa.
TVL:n mukaan verotettava toiminta
EVL:n maastapoistumisverotusta koskevat säännöt soveltuvat myös yhteisöihin, jotka harjoittavat toimintaa, jota verotetaan TVL:n mukaan (TVL 30b §).
Maatalous
Maastapoistumisverotusta koskevat säännöt soveltuvat myös yhteisöihin, jotka harjoittavat maataloutta (MVL 3.5 §)
Veroseuraamukset
Maastapoistumisverotus
varojen maastapoistumisarvo vähennettynä varojen verotuksessa poistamattomalla hankintamenolla luetaan veronalaiseksi tuloksi (EVL 51e §).
Maastapoistumisarvo
Maastapoistumisarvolla tarkoitetaan sitä määrää, jolla varat voidaan vaihtaa tai keskinäiset velvoitteet täyttää suorassa liiketoimessa
sellaisten liiketoimeen halukkaiden ostajien ja myyjien välillä, jotka eivät ole EVL:n korkovähennysrajoitussäännön tarkoittamalla tavalla etuyhteydessä toisiinsa (EVL 51e.3)
Veronmaksun lykkääminen
Veronmaksun lykkäämistilanteet (EU + ETA(Norja ja Islanti))
Lykkäämismahdollisuuden yksityiskohdista säädetään VML 50a §:ssä
verovelvollisella on oikeus maksaa veronalaiseksi tuloksi lukemisesta johtuvan veron määrä viiden vuoden aikana suoritettavilla maksuerillä (VML 50a.1 §)
Vakuuden vaatiminen
Verohallinto voi vaatia veron maksamisen turvaamiseksi vakuutta, jos on osoitettavissa oleva ja tosiasiallinen riski verojen jäämisestä perimättä (VML 50a.3 §).
Siirrettyjen varojen alkuarvo
EU:n veronkierron vastainen direktiivi periaatteessa edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden käyttävän direktiivissä määriteltyä arvoa
vastaanottavan valtion on lähtökohtaisesti hyväksyttävä tuo arvo alkuarvoksi
direktiivin mukaisesti vastaanottavassa jäsenvaltiossa voidaan käyttää arvoa, joka vastaa vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaista markkina-arvoa
Ilmoittamisvelvollisuus
Verovelvollisen on verotusta varten ilmoitettava Verohallinnolle veronalaiset tulonsa, niistä tehtävät vähennykset, tiedot varoistaan ja veloistaan sekä muut verotukseen vaikuttavat tiedot (VML 7.1 §)
Maastapoistumisverotuksen osalta verovelvollisen on tarpeen toimittaa tarvittavat tiedot paitsi verotuksen toimittamista varten myös veronmaksun lykkäämistä varten