Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

KAKSINKERTAINEN VEROTUS JA VAJAAVEROTUS - Coggle Diagram

- - - - henkilöä verotetaan siinä valtiossa, jonka kansalainen henkilö on (henkilöllinen liittymä)
        
        nykyään enää hyvin vähämerkityksellinen periaate
    - - henkilöä verotetaan siinä valtiossa, jossa henkilö asuu (henkilöllinen liittymä)
        
        useissa valtioissa nykyään pääperiaatteena
    - - se valtio verottaa, josta tulo on peräisin tai jossa varallisuus sijaitsee (taloudellinen liittymä)
        
        sovelletaan yleensä asuinvaltioperiaatteen rinnalla, mutta esim. joissakin kehittyvissä valtioissa se on pääperiaatteena
    - - Useimmissa valtioissa sovelletaan asuinvaltioperiaatetta ja lähdevaltioperiaatetta yhtaikaa, mutta esim. Yhdysvalloissa sovelletaan kaikkia kolmea periaatetta
        
        Tällöin valtion verotusvalta on määritelty mahdollisimman laajasti
  - - - Suomen sisäinen kansainvälinen vero-oikeus perustuu asuinvaltioperiaatteen ja lähdevaltioperiaatteen yhtäaikaiselle soveltamiselle
        
        . TVL 9.1 § 1 kohdan mukaan Suomi verottaa
        
        Suomessa asuvia henkilöitä ja kotimaisia yhteisöjä, kuolinpesiä ja yhteisetuuksia kyseisten henkilöiden maailmanlaajuisista tuloista (asuinvaltioperiaate).
        
        henkilöitä, jotka eivät asu Suomessa tai ulkomaisia yhteisöjä tuloista, jotka kyseiset henkilöt tai yhteisöt ovat saaneet Suomesta (lähdevaltioperiaate)
        
        Myös perintö- ja lahjaverotuksen alueellinen ulottuvuus Suomessa ratkeaa asuinvaltio- ja lähdevaltioperiaatteiden mukaan
    - - Verotus ei Suomessa perustu kansalaisuusperiaatteeseen
        
        Kuitenkin TVL 11 §:n ns. kolmen vuoden säännön mukaan Suomen kansalaiset katsotaan tietyin edellytyksin Suomessa asuviksi siitä huolimatta, että he eivät enää Suomessa varsinaisesti asuisikaan
  - - - OECD:n malliverosopimuksen mukaisesti verosopimuksissa on määritelty tulotyypeittäin, onko tulon verotusoikeus tulon lähdevaltiolla vai tulonsaajan asuinvaltiolla
        
        verotusoikeus voi verosopimuksissa olla myös jaettu tulon lähdevaltion ja tulonsaajan asuinvaltion kesken
      - Asuinvaltioperiaate on verosopimuksissa selkeänä lähtökohtana
      - Lähdevaltioperiaatetta sovelletaan kuitenkin ennen kaikkea tilanteissa, joissa tulolla on voimakas liittymä lähdevaltioon
    - - Tilanteessa, jossa useampi valtio katsoo olevansa asuinvaltio, henkilön katsotaan viime kädessä asuvan valtiossa, jonka kansalainen hän on
  - - - , jossa konsernin sisäisten osinkojen verotukseen otetaan kantaa niin osingon lähdevaltion kuin osingonsaajan asuinvaltionkin kannalta
- - - - Useampi liittymä
        
        Henkilö saattaa olla yhden valtion kansalainen, asua toisessa valtiossa ja saada tuloja tai omistaa varallisuutta kolmannessa valtiossa
        
        Tässä tilanteessa kansalaisuusperiaatteen, asuinvaltioperiaatteen tai lähdevaltioperiaatteen yhtäaikaisesta soveltamisesta seuraa, että useampi valtio katsoo samanaikaisesti voivansa verottaa samaa tuloa tai varallisuutta
        
        Syntyy kansainvälistä kaksinkertaista tai useampikertaista verotusta (international double taxation).
      - Kaksoisasumiskonflikti
        
        useampi valtio katsoo olevansa oikeutettu verottamaan samaa tuloa tai varallisuutta tulon saajan tai varallisuuden omistajan asuinvaltiona
        
        Vastaavasti useampi valtio saattaa yhtaikaa katsoa olevansa oikeutettu verottamaan samaa tuloa lähdevaltiona.
      - Kvalifikaatiokonflikti
        
        Valtiot saattavat saattavat soveltaa samaan tuloon eri sopimusartikloja eri tulkinnoista johtuen
        
        kvalifikaatiokonfliktista saattaa seurata, että molemmat valtiot verottavat kyseistä tuloa, eikä kumpikaan valtio poista kaksinkertaista verotusta verosopimuksesta huolimatta
    - - Kansainvälinen taloudellinen kahdenkertainen verotus
        
        useampi kuin yksi valtio verottaa samaa tuloa tai samoja varoja kahden tai useamman eri valtioissa asuvan verovelvollisen käsissä
        
        esim yhdessä valtiossa asuva yhtiö maksaa osinkoa toisessa valtiossa asuvalle osingonsaajalle
        
        maksajayhtiötä verotetaan asuinvaltiossaan siitä tulosta, josta osinko jaetaan (eikä ole vähennyskelpoinen)
        
        Lisäksi osingonsaajan asuinvaltio verottaa osingonsaajaa osingosta
      - Kansallinen kahdenkertainen verotus
        
        esim. yhdessä valtiossa asuva yhtiö jakaa osinkoja toisessa valtiossa asuvalle osakkaalle
        
        ensin mainitussa valtiossa jaettu osinko ei ole osingonjakajayhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen
        
        osingonsaajalta peritään samassa valtiossa osinkotulosta lähdevero
      - Kansainvälinen juridinen kaksinkertainen verotus
        
        Kysymyksessä on tilanne, jossa useampi kuin yksi valtio verottaa samalta ajanjaksolta samaa verovelvollista samasta tulosta tai samoista varoista
      - Moninkertainen verotus
        
        Edellä esitetyt moninkertaisen verotuksen muodot saattavat kaikki esiintyä myös samanaikaisesti
        
        Moninkertainen verotus saattaa myös ketjuuntua, kun sama tulo (esim. osinko) kulkee useamman valtion ja useamman verovelvollisen kautta.
        
        Näin ollen kansainväliseen toimintaan saattaa liittyä useampikertaisenkin kuin vain kaksinkertaisen tai kahdenkertaisen verotuksen vaara.
  - - - Verotusoikeuden jakaminen
        
        esim. verosopimuksissa on usein säännöksiä, joissa tulon lähdevaltiolle annetaan ensisijainen verotusoikeus ja tulonsaajan asuinvaltiolle toissijainen verotusoikeus.
        
        Konkreettisesti kaksinkertaisen verotuksen poistaminen voidaan toteuttaa joko vapautusmenetelmällä, hyvitysmenetelmällä tai vähennysmenetelmällä
        
        Vapautusmenetelmä
        
        verovelvollisen asuinvaltio vapauttaa verovelvollisen ulkomailta saamat tulot verosta
        
        tulon lähdevaltio vapauttaa ulkomailla asuvalle verovelvolliselle maksetut tulot verosta
        
        Hyvitysmenetelmä
        
        lähdevaltiossa suoritettu vero vähennetään tulon saajan tai varallisuuden omistajan asuinvaltiossa suoritettavasta verosta
        
        Vähennysmenetelmä
        
        verovelvollinen saa vähentää lähdevaltiossa tietystä tulosta maksamansa verot asuinvaltiossaan verotettavasta tulosta kuluina
      - Alennettu verokanta
        
        Kaksinkertaista verotusta voidaan lieventää myös soveltamalla ulkomaantuloon muita tuloja alhaisempaa verokantaa
      - Suomen soveltamat menetelmät
        
        Suomessa käytetään pääsääntöisesti hyvitysmenetelmää
        
        Vapautusmenetelmää sovelletaan tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta vain, jos verosopimukset edellyttävät sen soveltamista
      - Kaksoisasumis- ja kvalifikaatiokonfliktit
        
        Verosopimusten merkitys korostuu tällaisissa tilanteissa
    - - Hyvitysmenetelmä
        
        asuinvaltiolla on velvollisuus hyvittää lähdevaltiossa peritty sopimuksen mukainen vero
        
        kyseistä tuloa ”voidaan verottaa” lähdevaltiossa. Tämä ei sulje pois asuinvaltion verotusoikeutta,
        
        mutta edellyttää asuinvaltiota poistamaan juridisen kaksinkertaisen verotuksen lähdevaltiossa perityn veron osalta sopimuksen menetelmäartiklan mukaisesti
        
        Tiettyjen tulojen (esim. osinko) osalta lähdevaltion verotusoikeus on verosopimuksen tulotyyppiartiklassa rajoitettu tiettyyn määrään asuinvaltion saadessa verottaa loput
        
        Jotkut harvat sopimukset edellyttävät joidenkin tulotyyppien osalta ns. käänteistä hyvitystä
        
        lähdevaltion verotuksessa hyvitetään asuinvaltioon maksettu vero
      - Normaalihyvitys
        
        Asuinvaltion ei tarvitse hyvittää lähdevaltiossa perittyä veroa kuin siihen määrään, joka vastaa samasta tulosta tai varallisuudesta asuinvaltiossa perittävää veroa
      - Hyvitettävät verot
        
        Tuloverosopimuksen nojalla tulevat yleensä hyvitettäviksi ainoastaan toiselle sopimusvaltiolle maksetut tuloverot ( )
      - Fiktiivinen hyvitys
        
        tietyn suuruinen hyvitys myönnetään siitä huolimatta, että lähdevaltiossa ei oltaisi tosiasiassa maksettu veroa
      - Kansalaisuus
        
        esim. Suomen ja Yhdysvaltojen välisessä verosopimuksessa
        
        kun Yhdysvallat verottaa Suomessa asuvaa kansalaistaan, Yhdysvallat poistaa kaksinkertaisen verotuksen Suomessa maksetun veron osalta
      - Progressioehtoinen vapautus
        
        vapautusmenetelmä voi periaatteessa olla täyden vapautuksen menetelmä tai progressioehtoinen vapautusmenetelmä
        
        Progg: Ulkomailta saatu tulo luetaan verovelvollisen veronalaiseksi tuloksi, mutta ulkomailta saatuun tuloon kohdistuva suhteellinen osa verosta jätetään maksuunpanematta
        
        Progressioehto vaikuttaa Suomessa maksuunpantavan veron määrään vain silloin, kun verokanta on progressiivinen
  - - - menetelmälain eli kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995) mukaan
        
        Menetelmälaissa on säännökset sekä hyvitysmenetelmästä että vapautusmenetelmästä, mutta päämenetelmänä on hyvitysmenetelmä
    - - Hyvitys ei siten voi johtaa veronpalautukseen
    - - ja kun ulkomailla maksettu vero on suurempi kuin samasta tulosta Suomessa maksettava vero, hyvitys ei ole täysimääräinen
      - ulkomailta saaduista osingoista ulkomailla peritty vero voidaan poikkeuksellisesti hyvittää siltäkin osin kuin se kohdistuu osinkoon, joka on Suomessa verovapaa
    - - Hyvitys on myönnettävä, jos toisen valtion kvalifikaatiota voidaan pitää verosopimuksen oikeana tulkintana kvalifikaatiokonfliktista huolimatta
    - - tulolähdekohtaisuudesta johtuen ulkomailla maksetut verot jäävät hyvittämättä etenkin silloin, jos kyseessä olevan tulolähteen tulo on Suomessa tappiontasauksen vuoksi tai muuten tappiollinen.
    - - Riittää, että kyseessä oleva tulo on periaatteessa veronalaista sekä ulkomailla että Suomessa
    - - Sen jälkeen maksimihyvitys saadaan laskemalla kyseessä olevaa ulkomaantuloa vastaava osuus koko tulolähteen verosta
        
        aikaisemmilta verovuosilta vahvistettu tappio saattaa pienentää ulkomaan veron hyvityksen enimmäismäärää
        
        hyvittämättä jäänyt määrä voidaan verovelvollisen vaatimuksesta siirtää seuraavina viitenä vuotena vähennettäväksi samaan tulolähteeseen ja samaan tulolajiin kuuluvasta tulosta määrättävistä veroista (MenetelmäL 5 §).
        
        Hyvitystä ei myönnetä viran puolesta automaattisesti, vaan sitä on vaadittava kirjallisesti verotusta toimitettaessa
    - - Periaatteessa näin: Ulkomailta saatua ansiotuloa voidaan verottaa suomessa vain siihen pisteeseen saakka, joka vastaa tilannetta, jossa henkilön ansiotulot olisi täysin suomesta
      - TVL 136 §
    - - koska tuloveroja ei Suomessa pidetä tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneina menoina, vaan julkisyhteisön osuutena voitosta
  - - - Suomi on uusimmissa verosopimuksissa luopunut kokonaan suorasijoitusosinkojen verotuksesta, joten kahdenkertaista verotusta ei synny
        
        Suorasijoitusosingoilla tarkoitetaan osinkoja, jotka on maksettu sellaisten yhtiöiden välillä, joiden välillä vallitsee tietty vähimmäisomistusosuus
      - Myös EU:n emo-tytäryhtiödirektiivi estää verosopimuksista riippumatta EU-valtioissa asuvien yhtiöiden välisten suorasijoitusosinkojen kansainvälisen juridisen kaksinkertaisen ja taloudellisen kahdenkertaisen verotuksen
      - Myös sisäisessä lainsäädännössä on säännökset, jotka estävät rajat ylittävien suorasijoitusosinkojen kansainvälisen taloudellisen kahdenkertaisen verotuksen Suomessa emo-tytäryhtiödirektiivin tapauksessa
    - - Verosopimukset
        
        OECD:n malliverosopimuksen 9.2 artiklan mukaisissa verosopimusartikloissa
        
        tarkoituksena on estää erityisesti siirtohintaoikaisutilanteissa tehdystä tulonoikaisusta syntyvä kansainvälinen taloudellinen kahdenkertainen verotus.
        
        jos verotusta oikaistaan markkinaehtoperiaatteesta poikkeavista siirtohinnoista johtuen yhden verovelvollisen asuinvaltion verotuksessa ylöspäin
        
        toisen verovelvollisen asuinvaltiossa oikaistaan tuloa tai verotusta kaikkine seuraamuksineen vastaavasti alaspäin
      - Sisäinen lainsäädäntö
        
        Vastaoikaisu voidaan Suomessa tehdä VML 75 ja 89 §:n seurannaismuutosta ja kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen huojentamista koskevien sääntöjen perusteella
        
        sekä erityistä riidanratkaisumekanismista annettua lakia (530/2019) soveltaen
      - Arbitraatiosopimus
        
        EU-valtioiden solmima ns. arbitraatiosopimus mahdollistaa EU-valtioiden viranomaisten välisen neuvottelu- ja välitysmenettelyn siirtohintaoikaisujen seurauksena syntyvän kahdenkertaisen verotuksen poistamiseksi
        
        Jos eri valtioiden viranomaiset eivät keskinäisissä neuvotteluissa pääse yhteisymmärrykseen, valtioiden on noudatettava erityisen arbitraatiokomission suositusta
        
        Koska sopimus edellyttää ratkaisuun pääsemistä, ratkaisu saadaan yleensä aikaan jo ilman sopimuksen tarjoamaa arbitraatiomenettelyä
  - - - kansainvälinen kaksinkertainen verotus ei aina poistu verosopimuksissa tai sisäisessä lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla
        
        Sisäisen lain tai verosopimuksen selvästi virheellisestä soveltamisesta aiheutunut kaksinkertainen verotus voidaan Suomessa poistaa verotusmenettelylain mukaisen oikaisuvaatimuksen avulla (VML 61 §).
        
        kaksinkertainen verotus voi myös johtua esim. valtioiden tulkintaerimielisyydestä tai kvalifikaatiokonfliktista.
        
        Tästä johtuen Suomen kansallinen verolainsäädäntö sisältää säännökset kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen huojentamisesta (VML 89 §)
        
        Erityistapauksissa voidaan verovelvollisen hakemuksesta myöntää osittainen tai täydellinen vapautus verosta silloinkin, kun verotus on toimitettu täysin lain mukaisesti.
      - Edellytyksenä edellä mainitulle osittaiselle tai täydelliselle verosta vapauttamiselle on, että olosuhteet ovat säälittävät tai verosta vapauttamiseen muuten on erityistä syytä (VML 89 §)
      - Riidanratkaisumekanismi
        
        Verotusta voidaan oikaista riidanratkaisumenettelystä annetun erityisen lain (530/2019) perusteella riippumatta siitä, onko kyseessä yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen (LähdeVL 22 §)
- - - - Samoin eri valtioiden verosopimusverkosto saattaa olla hyvin erilainen
    - - tai mahdollisuutta hyötyä puutteellisesta verovalvonnasta (verovalvontakilpailu).
        
        Tämä saattaa saada aikaan myös haitallista kansainvälistä verokilpailua
    - - Toiminta saatetaan suunnitella niin, että siitä syntyy vain hyvin vähäiset veroseuraamukset tai ei lainkaan veroseuraamuksia missään valtiossa
        
        eli syntyy ns. kansainvälistä vajaaverotusta tai nollaverotusta.
  - - - verovelvolliset eivät välttämättä ilmoita kaikkia maailmanlaajuisia tulojaan
        
        saattaa syntyä vajaaverotusta, koska veroviranomaisten on usein vaikeata saada tietoja toisista valtioista
        
        voi pahimmillaan täyttää jopa rikoksena rangaistavan veropetoksen tunnusmerkistön
    - - Vajaaverotusta saattaa syntyä myös täysin laillisista verovelvollisen toimista
        
        Yhtiöitä saatetaan perustaa ja tuloa kerätä matalan verorasituksen valtioihin tai valtioihin, joissa ulkomaalaisille tai ulkomaantoiminnalle tarjotaan erityisiä veroetuja
    - - Verosopimukset saattavat taata verosopimusvaltioissa asuville yhtiöille sellaisia veroetuja, että verosopimusvaltioihin perustetaan yhtiöitä pelkästään sopimuseduista hyötymiseksi
        
        taikka hyväksikäytetään tilannetta, jossa tulon varsinaisen lähdevaltion ja tulon lopullisen saajan asuinvaltion välillä ei ole lainkaan verosopimusta = verosopimuskeinottelu
    - - Verosopimusten tarjoamia etuja saatetaan käyttää hyväksi myös valitsemalla valtiosta toiseen siirrettävän tulon tulotyyppi siten,
        
        että tuloon soveltuu tietyn verosopimuksen erityisen edullinen tulotyyppiartikla
    - - Johonkin EU-valtioon saatetaan esim. perustaa yhtiö siksi, että jostakin kolmannesta valtiosta peräisin olevat tulot voidaan kotiuttaa Suomeen ns. emo-tytäryhtiödirektiivin mukaisina verovapaina osinkoina
  - - - yleiset veronkiertonormit
        
        normit voivat olla joko yleisiä veronkierron estämisnormeja (esim. VML 28 §) tai ne on voitu kohdistaa erityisesti tietyn veronvälttämismahdollisuuden, kuten peitellyn osingonjaon (VML 29 §), estämiseen
      - Siirtohinnoittelu
        
        normit, joilla pyritään estämään kansainvälisten konsernien ns. siirtohinnoittelun muodossa tapahtuvaa veron välttämistä (VML 31 §).
      - Asuinvaltion siirtäminen
        
        normit, jotka rajoittavat asuin- tai kotipaikan siirtämistä matalan verorasituksen valtioihin
        
        esim. Suomen kansalaisia koskeva ns. kolmen vuoden sääntö, jonka mukaan Suomesta pois muuttanut Suomen kansalainen katsotaan Suomessa asuvaksi lähtökohtaisesti vielä muuttovuotena ja kolmena sitä seuraavana vuotena (TVL 11.1 §)
        
        Mahdollisia ovat myös erilaiset maastapoistumisverotussäännökset
        
        Tällaisten sääntöjen on kuitenkin oltava sopusoinnussa SEUT:n perusvapauksien kanssa, jos niitä sovelletaan yhdestä EU-valtiosta toiseen muuttaviin EU-kansalaisiin
        
        EU-tuomioistuin katsoo, että realisoitumattomien myyntivoittojen verottaminen hetkellä, jolloin kiinteä toimipaikka lopettaa toimintansa ei ole vapaan sijoittautumisoikeuden vastaista
        
        Sen sijaan realisoitumattomien myyntivoittojen verottaminen hetkellä, jolloin yhtiö siirtää asuinvaltionsa tai varojaan toiseen jäsenvaltioon merkitsee vapaan sijoittautumisoikeuden rajoittamista
      - Väliyhteisö- ja lähdeverosäännökset
        
        Suomessa on laki, jonka nojalla ulkomaisen väliyhteisön tuloa voidaan verottaa Suomessa ulkomaisen yhteisön Suomessa asuvien omistajien käsissä
        
        (laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta 1217/1994)
      - Hyvitys- ja vapautusmenetelmä
        
        Kansainvälistä veropakoa voidaan rajoittaa myös käyttämällä vapautusmenetelmän sijaan hyvitysmenetelmää kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi
        
        Myös vapautusmenetelmää voidaan rajoittaa siten, että estetään verovelvollisen täydellinen vapautuminen verosta
        
        Variaationa voidaan mainita TVL 77 §:n säännös, joka oikeuttaa verovapauteen vain silloin, jos toisella valtiolla on ollut verosopimuksen mukaan oikeus verottaa samaa tuloa
      - Rangaistusluonteiset veroseuraamukset
        
        Veronvälttämisjärjestelyjä voidaan tehdä vähemmän houkutteleviksi myös valvontaa lisäämällä ja määräämällä ankaria veroseuraamuksia
    - - Suhde sisäiseen lainsäädäntöön
        
        Täysin selvää ei ole, missä laajuudessa sisäisen lainsäädännön veropaon estämiseen tähtääviä normeja voidaan soveltaa verosopimustilanteissa, jos ei mainintaa verosopimuksessa
        
        Johtava mielipide näyttäisi kuitenkin olevan, että tällaisia normeja voidaan yleensä soveltaa, kunhan ei johda 2x verotukseen
      - Asuinvaltion siirtäminen
        
        Verosopimukset sallivat monien tulotyyppien ja varallisuuden osalta sisäisen lainsäädännön mukaisen lähdeverotuksen
        
        Jotkin sopimukset sallivat suomen 3v säännön mukaan suomen verotusoikeuden
        
        Vastaavasti joissakin verosopimuksissa saattaa olla nimenomaisia normeja, joissa todetaan sisäisen, ulkomaisia väliyhteisöjä koskevan lainsäädännön soveltuvuuden verosopimustilanteissa
      - Siirtohintaoikaisut
        
        siirtohintaoikaisun mahdollistavat normit sisältyy kaikkiin Suomen verosopimuksiin
      - Tosiasiallinen omistaja
        
        säännöksiä, joiden avulla verosopimuksen tarjoamat edut rajataan vain todelliselle taloudelliselle tulonsaajalle tai varallisuuden omistajalle
        
        Tällöin verosopimusetuihin ei ole oikeutettu esim. välittäjä tai muu välikäsi, joka saattaa kyllä olla tulon muodollisjuridinen saaja, mutta joka ei ole tosiasiallinen tai taloudellinen tulonsaaja
        
        Näitä rajoituksia käytetään yleisesti esim. osinkoja ja korkoja koskevissa verosopimusartikloissa (ks. OECD:n mallin 10 ja 11 artikla).
      - Principal purpose test
        
        yhä useampia verosopimuksia koskee yleinen pääasiallisen tarkoituksen testiin (principal purpose test) perustuva veronkierron vastainen artikla
        
        Verosopimusetuja ei myönnetä, jos edun saaminen on yksi etuun johtaneen järjestelyn tai transaktion pääasiallinen tarkoitus
      - Veropakoa pyritään verosopimuksien avulla välttämään myös ottamalla verosopimuksiin eri valtioiden veroviranomaisten yhteistyötä ja tietojenvaihtoa koskevia säännöksiä
    - - SEUT
        
        Myös EU-oikeudessa voidaan pitää lähtökohtana, että EU-vero-oikeuden tarjoamia veroetuja ei tarvitse myöntää, jos
        
        verovelvollinen pyrkii keinotekoisin järjestelyin veronkiertotarkoituksessa käyttämään kyseisiä etuja hyväkseen
        
        EU-vero-oikeuden perusperiaatteet asettavat kuitenkin tiukat rajat sille, millaisia veronkiertonormeja jäsenvaltiot voivat sovelt
      - Direktiivit
        
        Keskeisin on EU:n veronkierron vastainen direktiivi, joka sisältää
        
        yleisen veronkiertosäännön, korkovähennysrajoitussäännön, hybridi mismatch -säännön, maastapoistumisverotussäännön ja väliyhteisöverotussäännön
      - Hallinnollisen yhteistyön direktiivi
        
        EU:n hallinnollisen yhteistyön direktiivillä on myös keskeinen merkitys veropaon estämisessä. Direktiivi mahdollistaa EU-valtioiden veroviranomaisten välisen tietojenvaihdon
  - - - sisäisen verolainsäädännön ominaisuuksia, jotka voivat olla haitallisia:
        
        etujen antaminen vain rajoitetusti verovelvollisille
        
        läpinäkyvyyden puute tai pidättäytyminen valtioiden välisestä verotietojen vaihdosta
        
        veroprosenteista tai veropohjasta aiheutuva alhainen verotus
      - Konkreettisesti haitallisia säännöksiä voivat olla
        
        menojen vähennyskelpoisuus, kun tulo ei ole veronalaista
        
        siirtohintaohjeiden noudattamatta jättäminen
        
        ehdottomat kaksinkertaisen verotuksen poistamissäännöt, kuten täysi hyvitys
    - - EU:n jäsenvaltioiden laatimien yritysverotuksen käytännesääntöjen (Code of Conduct) tavoitteena on estää haitalliset verokäytännöt, jotka alentavat todellista verotustasoa selvästi normaalista tasosta, mukaan lukien nollaverotus.
        
        Haitallisuuden arvioinnissa tarkastellaan mm. sitä, kohdistuvatko edut vain ulkomaisiin toimijoihin, liittyvätkö ne valtion ulkopuolisiin liiketoimiin, jäävätkö ne erilleen kansantaloudesta tai myönnetäänkö etuja ilman todellista taloudellista toimintaa tai läsnäoloa
        
        Lisäksi arvioidaan poikkeamia kansainvälisesti hyväksytyistä siirtohinnoitteluperiaatteista sekä toimenpiteiden avoimuuden puutetta
    - - Suomen verolakien ei ole katsottu sisältävän normeja, jotka aiheuttavat haitallista verokilpailua. Poikkeuksena ovat olleet Ahvenanmaan ns. captive-vakuutusyhtiöiden verotusta koskevat säännöt