Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Vahingonkorvausoikeus - Coggle Diagram

- - - - Jos loukkauksen kohde ei voi saada hyvitystä vahingonkorvauskanteella kansallisessa tuomioistuimessa, ihmisoikeustuomioistuin voi tarvittaessa määrätä loukkauksesta kohtuullisen hyvityksen
- - - - Esinevahingot voivat ilmetä joko suoranaisina korjauskustannuksina tai epäsuorana tulon menettämisenä (sama pätee henkilövahinkohin)
    - - Esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
    - - välillinen – muulle kuin oikeudenhaltijalle aiheutunut – vahinko korvataan vain poikkeustapauksissa
  - - - edellytyksenä on, että vahinko on aiheutettu
        
        – rangaistavaksi säädetyllä teolla tai
        
        – julkista valtaa käytettäessä taikka
        
        – korvaukseen on erittäin painavia syitä
- - - - Tappio määritetään differenssin avulla
  - - - Korvausta on suoritettava niin suuri määrä, että vahingonkärsijä korvauksen ansiosta pääsee asemaan, jossa hän olisi, ellei vahinkotapahtumaa olisi sattunut
- - - - Riittävä edellytys edustaa positiivista kontrollia. Se, joka hallitsee riittävää edellytystä, voi aiheuttaa seurauksen
    - - Jos voimme luonnonlaeista tai ihmisyhteisöjen toiminnasta saadun tiedon nojalla todeta, että seurausta y ei olisi ilmennyt, ellei seikkaa x olisi ollut, pidetään x:ää y:n välttämättömänä syynä
        
        Välttämätön syy edustaa negatiivista kontrollia. Se, joka voi kontrolloida välttämätöntä syytä, voi estää seurauksen syntymisen
  - - - 1) Miten mahdollinen syy-yhteys todennetaan
        
        – tiedon (kokemusperäisen ja tieteellisen) nojalla
        – todistelusääntöjen nojalla.
      - 2) Millaista (kuinka välitöntä) syy-yhteyttä korvaussäännösten sisältämät syysuhteeseen viittaavat vaatimukset tarkoittavat
        
        – tapahtumaketjussa vastuutoiminnan ja vahingon ilmenemisen välillä
        – tapahtumaketjussa vahingon ja sen seurausten välillä.
- - - - räjäytystöidensuorittajalle
      - kovapanosammuntojen järjestäjälle
      - räjähdysvahinkoriskin tai tärinän aiheuttaminen
  - - - vahinkotilanteita, joissa vastuu syntyy vaikka tahallisuutta tai tuottamusta ei ole.
  - - - o 7.2.1.1 Raidekulkuneuvojen käyttämiseen liittyvä vastuu
      - o 7.2.1.2 Vastuu moottoriajoneuvojen käytöstä liikenteessä
      - o 7.2.1.3 Vastuu ilma-aluksen käyttämisestä
    - - 7.2.2.1 Sähkölaitteet
      - 7.2.2.2 Ydinvoima
      - 7.2.2.3 Taisteluvälineet
    - - 7.2.3.1 Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta
      - 7.2.3.2 Laki eräistä naapuruussuhteista
      - 7.2.3.3 Vastuu laitteesta vesistössä ja uittovahinko
      - 7.2.3.4 Vastuu aluksesta päässeestä öljystä ja polttoaineesta
      - 7.2.3.5 Kaivostoiminnasta aiheutuva vahinko
      - 7.2.3.6 Avaruusvahingot
      - Siemenvahingot
      - Geenitekniikkavahingot
    - - Lääkevahingot korvataan tuottamuksesta riippumatta lääkevahinkovakuutuksesta
      - korvauksen potilasvahingoista suorittaa Potilasvakuutuskeskus
      - Kaikilla terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavilla on oltava vakuutus potilasvahinkojen varalta
    - - Tuotevastuu syntyy, vaikka tuotteen valmistajassa, liikkeellelaskijassa, markkinoijassa tai muussa ei olisi tuottamusta
- - - - Työnantajan vastuu työntekijän virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttamasta vahingosta
  - - - 10.2.1.2 Kuka on VahL 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu työntekijä?
        
        Työnantajan isännänvastuu koskee työntekijöitä, joita kohtaan työnantajalla on johto- ja valvontaoikeus (direktio-oikeus).
      - 10.2.1.3 Kuka on VahL 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu pienyrittäjä?
        
        Isäntä ei VahL:n perusteella vastaa itsenäisestä yrittäjästä, jollei tätä voida rinnastaa työntekijään
      - 10.2.1.4 Virhe ja laiminlyönti
        
        sanat (’virheellään’ ja ’laiminlyönnillään’) kattavat saman syyllisyysarvostelun alueen kuin lainopille tutut termit tahallisuus ja tuottamus
      - 10.2.1.6 VahL:n tarkoittaman työnantajavastuun ulottuvuus eri vahingonaiheuttamistilanteisiin
    - - sama
    - - Isännänvastuu syntyy myös, kun joku muu kuin itsenäinen yrittäjä suorittaa laissa määrättyä tai työsuhteeseen verrattavissa olosuhteissa tiettyä tehtävää 1) viranomaisen määräyksestä, 2) luottamusmiehenä tai 3) toisen pyynnöstä
- - - - VahL 2:1,1 kuuluu seuraavasti: ”Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.”
        
        Tapaturmaiset vahingot jäävät VahL:n mukaisen vahingonkorvausvastuun ulkopuolelle
        
        Sopimukseen perustuva vastuu (sopimusoikeudellinen vastuu) määräytyy pääsääntöisesti sopimuksia koskevan lainsäädännön ja sopimusoikeudessa ilman kirjoitetun lain tukea noudatettujen periaatteiden mukaisesti.
        
        Muissa laeissa säädetty tuottamusvastuu voi määräytyä VahL:sta riippumatta ja olla rajoituksiltaan ja laajennuksiltaan toisen sisältöistä kuin VahL:n mukainen vastuu
    - - Tahallisuuden käsitettä on oikeustieteessä selvitetty ja säännelty laissa paljon laajemmin rikosoikeuden kuin vahingonkorvausoikeuden piirissä.
        
        Rikoslain (19.12.1889/39) 3:6:n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos
        
        hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä.
      - Säännöstasolla rajanveto tahallisuuden ja tuottamuksen välillä näkyy tunnusmerkistöjen erojen lisäksi siinä, että näille käyttäytymisen muodoille annetaan erilaisia oikeusvaikutuksia
        
        Jos kumpaakaan käyttäytymisen muotoa ei todeta, kysymyksessä on syyllisyyden kannalta tapaturmainen vahingon sattuminen.
    - - Tuottamus on vaadittavan huolellisuuden laiminlyöntiä
        
        Mitä arvokkaampaan oikeushyvään vahinkoriski kohdistuu, sitä helpommin tuottamuskynnys ylittyy
      - Huolellisuusvaatimus asetetaan pääsääntöisesti sen mukaan, mitä henkilö teon tai laiminlyönnin hetkellä tietää tai mitä hänen pitäisi tietää
        
        vallitsevista olosuhteista ja niistä luonnonlaeista sekä taloudellisista ja yhteiskunnallisista säännönmukaisuuksista
    - - 6.4.1 Yleistä
        
        Syyntakeisten henkilöiden vastuuta koskevaa VahL 2:1:n (pää)säännöstä täydentävät nyt tässä suhteessa määräykset VahL 2:2:ssä ja 2:3:ssä.
      - 6.4.2 Alaikäisen tuottamus
        
        VahL 2:2:ssä säädetään, että alle kahdeksantoistavuotias on velvollinen korvaamaan aiheuttamastaan vahingosta määrän, joka hänen
        
        ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingonaiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi
      - 6.4.3 Mieleltään sairaan, vajaamielisen ja sieluntoiminnaltaan häiriintyneen tuottamus
        
        VahL 2:3:n mukaan mielisairas, vajaamielinen tai sieluntoiminnaltaan häiriintynyt on velvollinen korvaamaan vahingosta määrän, joka
        
        hänen tilaansa, teon laatuun, vahingonaiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin nähden harkitaan kohtuulliseksi
    - - 6.7.1 Yleistä
        
        korvausvastuu on muutamissa toiminnoissa vähitellen ankaroitunut siitä, mihin normaalin tuottamusvastuun mukainen arviointi näyttäisi johtavan
      - 6.7.2 Yleisten teiden, katujen ja muiden vastaavien kunnossapito
      - 6.7.3 Palvelujen tarjoaminen yleisölle
      - 6.7.4 Yleisötilaisuuksien, kuten näytösten, kilpailujen ja huvitilaisuuksien, järjestäminen
      - 6.7.5 Eläinten aiheuttamat vahingot
      - 6.7.6 Muita tilanteita
    - - teon ei katsota olevan oikeudenvastainen
        
        vahingonaiheuttajan voidaan katsoa ottavan sallitun riskin.
        
        Esimerkiksi ajoneuvoa ei voida käyttää liikenteessä ilman että se aiheuttaa vahinkoriskin
      - Seuraavat tilanteet liittyvät erityisesti esine- ja henkilövahinkojen aiheuttamiseen:
        
        Hätävarjelu: Jos hätävarjelu vahingoittaa henkilöä, joka syyllistyy oikeudenvastaiseen hyökkäykseen, tai hänen omaisuuttaan, ei vahingonaiheuttajalle synny korvausvelvollisuutta
        
        Pakkotila. Teko, joka muuten olisi rangaistava, voi jäädä rikoslain (RL 4:5) mukaan rankaisematta, kun joku pelastaa itsensä tai toisen taikka omaansa tai toisen omaa välittömästi uhkaavasta ja pakottavasta vaarasta tavalla, jota voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää puolustettavana
        
        Loukatun suostumus poistaa joskus vahingonaiheuttajan syyllisyyden. Suostumuksen on oltava vapaaehtoinen, oikeaan tietoon perustuva, etukäteen annettu ja riittävän täsmällinen.
        
        Suostumus saa oikeudellista merkitystä edellyttäen, että henkilö, joka aiheuttaa vamman, toimii huolellisesti ja taitavasti sekä pyrkii mahdollisimman pieneen vahinkoon
        
        Suostumus vahingon tai vaaran aiheuttamiseen urheilukilpailuissa, peleissä ja muissa vastaavissa edellyttää, että mukana olijat pyrkivät noudattamaan pelin sääntöjä tai vastaavia yleisesti omaksuttuja tapoja
        
        kuoleman tai vakavan henkilövahingon aiheuttamiseen ei ole vahingonaiheuttajaa vapauttava (paitsi esim. jalan amputointi kuolion uhatessa)
        
        Suostumus voi ilmetä konkludenttisesti, Esimerkiksi tappelun aloittajan voidaan katsoa ainakin osin samalla antavan suostumuksen omaan pahoinpitelyynsä.
        
        Suostumus voi ilmetä passiivisuutena (loukkaavan olotilan sallitaan jatkua) tai omana tekona, joka osoittaa vahingon hyväksymisen.
        
        Suostumus on kyseessä vain, jos vahingonkärsijä on voinut vapaaehtoisesti oikean tiedon perusteella valita vahingon aiheutumisen muiden vaihtoehtojen sijasta.
        
        Suostumuksen tulee olla aito
        
        Virkavelvollisuus. Yhteiskuntajärjestystä ylläpidettäessä joudutaan virkavelvollisuuden puitteissa tekemään tekoja, jotka muuten olisivat tahallisina tai tuottamuksellisina rangaistavia
        
        Lasten kasvatustilanteet. Vanhemmilla ja muilla lasten kasvattajilla on tiettyyn rajaan saakka oikeus kasvatuksessaan käyttää apuna tekoja, jotka muissa olosuhteissa johtaisivat esinevahingon korvaamisvelvollisuuteen. Lapsen ruumiillinen kuritus sen sijaan on aina rangaistavaa (ks. RL 21:5 ja 21:7 sekä KKO 1993:151)
        
        Asiainhuolto Toisen henkilön asioita on Suomessa sallittua hoitaa ilman kyseisen henkilön suostumustakin, kunhan teko, johon ryhdytään, tähtää järkevällä tavalla toisen suojelemiseen vahingolta.
        
        Oikeudenvastaisuusopin ulkopuolelta ja edellä mainittujen kuuden kohdan lisäksi erityinen perustelu tuottamuksen puuttumiselle voi olla toiminnan yleinen hyväksyttävyys.
      - Klassinen oikeudenvastaisuusoppi lähtee siitä ajatuksesta, että eräissä tilanteissa, joissa korvausvastuuseen johtavat seikat ovat objektiivisesti arvioiden kaikki olemassa, henkilö voidaan erityisin perustein vapauttaa vastuusta
    - - Kuinka suurta huolellisuutta yhteiskunnan jäseniltä vaaditaan eri tilanteissa?
      - Tuottamusta on se huolimattomuus, jonka perusteella tuomioistuin näkee hyväksi asettaa vahingonaiheuttajan vastuuseen tuottamussäännön nojalla.
      - Eläinten ja luonnonvoimien aiheuttamat vahingot luetaan joskus sellaisiksi ylivoimaisiksi tai arvaamattomiksi tapahtumiksi, joista ei seuraa vastuuta, koska kenessäkään ei voida todeta moitittavaa syyllisyyttä.
      - Monet oikeustapaukset osoittavat, että huolellisuusvaatimus asetetaan vahingonkorvausoikeudessa ensi sijassa objektiivisen mittapuun mukaan
        
        Ratkaisun perusteena ei ole pelkästään se, mitä joku tiesi, vaan se, mitä hänen olisi pitänyt tietää
      - samassa ympäristössä tai ryhmässä olevien osalta ei ole perusteltua arvioida huolellisuusvaatimuksia eri henkilöiden kesken eri tavoin (esim henkilöauton kuljettajia ja jalankulkijoita arvioidaan saman mittapuun mukaan)
    - - oikeusseuraamus on riippuvainen siitä, onko tuottamus ollut törkeä tuottamus, tavallinen tuottamus ja lievä tuottamus
        
        Lievä:
        
        itsenäinen yrittäjä, oppilaitoksessa opiskeleva, hoitolaitoksen hoidokki ja vanki eivät ole sivulliselle lainkaan korvausvelvollisia
        
        työssä taikka opetukseen, hoitoon tai vankilapalveluun liittyvässä työssä aiheuttamastaan vahingosta, jos tuottamus on lievää
        
        Useiden lainkohtien mukaan korvausta voidaan sovitella tai alentaa tai se voidaan jopa kokonaan poistaa, jos tuottamus on lievää
        
        regressivastuu, joka vahingonaiheuttajalle syntyy työnantajaa tai julkisyhteisöä kohtaan edellyttää lievää suurempaa tuottamusta (VahL 4:1)
        
        Törkeä:
        
        Törkeä tuottamus on lähellä tahallisuutta
        
        tahallisuudessa subjektiiviset tekijät ovat merkittävässä asemassa
      - Vahingonkorvausoikeudellisen tuottamuksen astetta arvioidaan lähtökohtaisesti objektiivisten tekijöiden perusteella
      - Toisaalta tekijän tiedoilla vahinkoriskistä ja mahdollisuudella ymmärtää se voi olla arvioinnissa ainakin täydentävää merkitystä