Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Sopimusoikeuden perusteet - Coggle Diagram

- - - - Luonnollinen henkilö saavuttaa Suomessa oikeustoimikelpoisuuden täyttäessään 18 vuotta.
        
        15-vuotias henkilö on rajoitetusti oikeustoimikelpoinen. Hän voi esimerkiksi itse sekä tehdä että irtisanoa ja purkaa työsopimuksen (L nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998, 3 §) ja määrätä työansioistaan (HolhTL 25 §). Vajaavaltainen, 15:tä vuotta nuorempikin, voi myös tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia sekä merkitykseltään vähäisiä (HolhTL 24 §:n 1 mom.).
  - - - Kun valtion/kunnan virasto/laitos toimii omissa nimissään, asia voidaan oikeudellisesti kuvata siten, että virasto tai laitos (sen edustaja) toimii valtion tai kunnan nimissä asemavaltuutettuna tai muuna vastaavana edustajana. (Periaattteessa itsenäinen oikeushenkilö?)
    - - Osakeyhtiö saavuttaa oikeus- ja oikeustoimikelpoisuuden vasta, kun se on merkitty kaupparekisteriin
      - Jos sopimus tehdään sellaisen yhteenliittymän puolesta, jota ei voida pitää oikeushenkilönä, vastaa sopimuksen täyttämisestä yleensä sopimuksen tehnyt luonnollinen henkilö (mm. AY)
- - - - a. Hän voi toimia itse.
      - b. Hän voi toimia edustajan välityksellä.
      - c. Sopimuksen voi tehdä hänen puolestaan hänen laillinen edustajansa (edunvalvoja), jos hän on oikeustoimikelvoton.
    - - Edustajan asema voi perustua lakiin, oikeushenkilön sääntöihin tai oikeushenkilön sääntöjen mukaisen edustajan tekemään oikeustoimeen.
    - - a. Edustus on omatahtoista toimintaa toisen nimissä. Sen vuoksi lähetti, jonka tehtävänä on välittää toisen henkilön tahdonilmaisu esimerkiksi kirjelapulla tai suullisesti toistaen, ei ole edustaja.
      - b. Tehdyn sopimuksen oikeusvaikutukset kohdistuvat edustettuun.
      - c. Edustaja jää tehdyn sopimuksen tai oikeustoimen ulkopuolelle
    - - Sitä koskee OikTL 2 luku
      - Edustuksen oikeusvaikutuksen edellytyksiä ovat seuraavat:
        
        Edustus on luvallinen + päämiehen ja edustajan edut eivät saa olla ristiriidassa keskenään
        
        Edustaja toimii edustetun nimissä
        
        Edustusvalta on syntynyt oikein.
  - - - Valtuutetun toiminta perustuu muuhun kuin valtuutukseen, esimerkiksi toimeksiantosopimukseen.
        
        Päämiehen ja valtuutetun välisen suhteen perusteella valtuutetun oikeutta kutsutaan toimivallaksi
      - Valtuutus ilmoittaa kolmannelle, että valtuutetulla on edustusvalta, oikeus toimia valtuuttajan eli päämiehen puolesta. Tästä edustusvallasta käytetään nimitystä kelpoisuus.
  - - - oikeussuhteita muodostuu kolme:
        
        a. Päämiehen ja vastapuolen välinen suhde.
        
        Päämiehen ja vastapuolen välinen oikeussuhde syntyy valtuutetun toiminnan tuloksena
        
        b. Päämiehen ja valtuutetun välinen suhde.
        
        Päämiehen ja valtuutetun välinen oikeussuhde ratkaisee, mitä valtuutettu saa päämiehen puolesta tehdä
        
        c. Valtuutetun ja vastapuolen välinen suhde.
        
        Valtuutetun ja vastapuolen välille ei synny oikeussuhdetta
  - - - Maakaaren 2 luvun 3 §:
        ”Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.”
    - - Päämies voi antaa valtuutetulle valtakirjan hallussa pidettäväksi ja kolmannelle esitettäväksi
      - Päämies voi ilmoittaa tiedossa olevalle vastapuolelle valtuutetun käyttämisestä ja valtuutetusta
      - Valtuutus voidaan tiedottaa julkisesti
      - Asemavaltuutus: valtuutetulla on toisen toimessa ollen tai muuten toisen kanssa tekemänsä sopimuksen johdosta sellainen asema, johon lain tai yleisen tavan mukaan liittyy määrätynlainen kelpoisuus toimia päämiehen puolesta
      - sallimisperusteinen valtuutus (toleranssivaltuutus): joku toistuvasti sallii tietyn henkilön toimia puolestaan
      - Valtuutus voidaan antaa myös niin, ettei vastapuoli saa päämieheltä mitään tiedonantoa, vaan valtuutettu ilmoittaa sen = toimeksiantovaltuutus
  - - - valtuutettu toimii valtuutuksen rajoissa
        
        Valtuutetun kelpoisuus osoittaa valtuutuksen rajat
        
        esim. Jos päämies valtuuttaa valtuutetun myymään autonsa, ei valtuutetun autosta tekemä vuokrasopimus sido päämiestä
      - valtuutettu toimii päämiehen nimissä
    - - Jos sopimusta päämiehen puolesta ei ole tehty valtuutuksen rajoissa, kelpoisuus on ylitetty
        
        Vastapuolen vilpitöntäkään mieltä ei suojata.
        
        Paitsi jos päämies tämän hyväksyy tai valtuutetun tekemät toimet ovat päämiehen hyväksi
        
        Kelpoisuuden ylittäen tehdystä sopimuksesta seuraa valtuutetulle vahingonkorvausvelvollisuus OikTL 25 §:n mukaisesti
        
        vapautuu kuitenkin korvausvastuusta OikTL 25 §:n 2 momentin nojalla kahdessa tapauksessa
        
        Vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ettei valtuutusta ollut tai että se ylitettiin
        
        kukaan ei tiennyt ettei valtuutus ollut pätevä
    - - oikeustoimi ei sido päämiestä, jos valtuutettu sitä tehdessään on toiminut vastoin päämiehen hänelle antamia ohjeita ja vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää valtuutetun ylittävän toimivaltansa
        
        Vastapuolen vilpitöntä mieltä suojataan
        
        Vastapuolellahan on tieto vain valtuutetun kelpoisuudesta. Valtuutetun toimiohjeita ei tarvitse ilmoittaa vastapuolelle.
        
        Siksi kelpoisuuden ja toimivallan ylityksen seuraukset ovat erilaiset.
        
        Toimeksiantovaltuutuksessa vastapuoli ei voi saada vilpittömän mielen suojaa.
        
        Syy on ilmeisesti siinä, ettei tässä tapauksessa ole vastapuolelle ilmoitettua kelpoisuutta, jota toimiohjeilla on rajoitettu. On vain valtuutetun ilmoitus.
    - - Valtuutuksen peruuttamisesta on säädetty OikTL:ssa. Lähtökohtana on, että valtuutus peruutetaan samalla tavalla kuin se on perustettukin.
        
        Valtuutetun haltuun annettuun valtakirjaan perustuva valtuutus peruutetaan ottamalla valtakirja pois valtuutetulta (OikTL 15 §).
        
        voidaan valtakirja julistaa tehottomaksi (OikTL 17 §) käräjäoikeudessa
        
        valtuutus on perustettu erityisellä tiedonannolla vastapuolelle, se on peruutettu, kun valtuuttajan erityinen tiedonanto, ettei valtuutus ole enää voimassa, on saapunut vastapuolelle (OikTL 12 §).
        
        Sanomalehdessä julkaistu valtuutus peruutetaan ilmoittamalla siitä samassa lehdessä
        
        Asemavaltuutus peruutetaan poistamalla valtuutettu siitä toimesta tai muusta asemasta, johon hänen valtuutuksensa on perustunut (OikTL 14 §).
        
        Sallimisperusteinen valtuutus ilmoittamalla vastapuolelle, ettei jatkunutta käytäntöä oikeustoimien tekemisessä enää hyväksytä.
        
        Toimeksiantovaltuutus on peruutettu, kun päämies on ilmoittanut valtuutetulle, ettei valtuutus ole enää voimassa (OikTL 18 §)
      - Eräissä tapauksissa valtuutetun on asianmukaisen valtuutuksen peruuttamisen lisäksi tehtävä mahdolliselle vastapuolelle ilmoitus valtuutuksen peruuttamisesta (OikTL 19 §).
    - - Kielto rinnastetaan toimiohjeeseen. Sen merkitys valtuutetun vastoin kieltoa tekemän sopimuksen sitovuudelle riippuu vastapuolen vilpittömästä mielestä.
        
        Jos vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää kiellosta, oikeustoimi ei sido päämiestä (OikTL 20 §).
- - - - Pätemättömyyden korjautuminen.
        
        Moiteajan umpeen kuluminen aiheuttaa sen, ettei virheeseen voida vedota (maakaaren 13 luvun 10 §).
        
        Monesti virhe korjautuu sillä, että virheellinen oikeustoimi hyväksytään jälkikäteen (HolhTL 26 §).
      - Pätemättömyyden ulottuvuus eli keneen pätemättömyys kohdistuu.
        
        Kun pätemättömyys ulottuu vain määrättyyn henkilöön tai määrättyihin henkilöihin, puhutaan relatiivisesta pätemättömyydestä. OikTL:ssa säädetty pätemättömyys on yleensä relatiivista
        
        Pätemättömyys on absoluuttista eli rajoittamatonta, jos kuka tahansa voi vedota siihen
      - Pätemättömyyden voimaan saattaminen eli miten pätemättömyyteen on vedottava.
        
        Itsestään vaikuttavaa on sellainen pätemättömyys, joka otetaan huomioon viran puolesta ilman, että kukaan vetoaa siihen. = mitättömyys
        
        Sen vastakohtana on reaktiota edellyttävä pätemättömyys. Pätemättömyys otetaan huomioon vain, jos siihen vedotaan. = moitteenvaraisuus
  - - - Vajaavaltaisella henkilöllä ei ole oikeutta itse määrätä omaisuudestaan. Hän ei voi myöskään tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, ellei laissa ole toisin säädetty (HolhTL 23 §).
        
        Oikeustoimi ei sido vajaavaltaista, vaikka vastapuoli olisi ollut vilpittömässä mielessä.
        
        sillä, jonka kanssa sopimus tehtiin, oikeus vetäytyä sopimuksesta niin kauan kuin sopimusta ei ole hyväksytty tai asianmukaisesti täytetty (HolhTL 27 §:n 1 mom.)
        
        Jos vastapuoli sen sijaan tiesi vajaavaltaisuudesta, hän ei voi vetäytyä sopimuksesta sinä aikana, joka suostumuksen hankkimiseksi on sovittu tai jonka suostumuksen saaminen kohtuudella kestää (HolhTL 27 §:n 2 mom.)
        
        Jos sopimus, jonka vajaavaltainen on tehnyt ilman tarvittavaa suostumusta, ei tule sitovaksi, kummankin sopijapuolen on palautettava, mitä hän on sopimuksen perusteella vastaanottanut (HolhTL 28 §).
      - Oikeustoimikelvottomuus voi olla väliaikaista
        
        Kykenemättömyys voi johtua sairaudesta, alkoholin käytöstä tai muista vastaavista seikoista.
    - - ”Sopimus” voi syntyä myös siten, että joku ilman lupaa tai hyväksymistä kirjoittaa toisen nimen sopimukseen. Kysymys on väärennyksestä.
        
        Väärennetty sopimus ei sido eikä vastapuoli saa vilpittömän mielen suojaa.
      - Muotovirhekin on pätemättömyysperuste. Sopimusta ei synny, jos sitä ei solmita varsinaisen muotomääräyksen edellyttämällä tavalla.
  - - - Jos vastapuoli on ollut vilpittömässä mielessä, pakkoon vetoaminen edellyttää reklamaatiota (törkeä pakko)
      - Oikeustoimen tekijä voi tehdä oikeustoimen pelätessään itselleen häpeällisiä tai haitallisia seuraamuksia (lievä pakko). Lievän pakon yhteydessä vilpittömässä mielessä ollutta sopijapuolta sen sijaan suojataan.
    - - tarkoittaa sellaisen seikan esittämistä, joka ei pidä paikkaansa ja vaaditaan, että virheellisesti esitetyllä asianlaidalla on merkitystä sopimuksen (oikeustoimen) tekemisen kannalta
    - - oikeustoimi saadaan aikaan käyttäen hyväksi toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai riippuvaista asemaa
      - ja hyväksikäyttäjä edustaa itselleen sellaista aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on itse antanut tai myöntänyt
    - - tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun oikeustoimen tekijän erehdyksen johdosta saanut toisen sisällyksen kuin oli tarkoitettu
    - - Tahdonilmaisu ei tule suoraan vastaanottajan tietoon, vaan se tiedotetaan hänelle välikäsien kautta
      - Välityksessä tahdonilmaisun sisältö muuttuu
      - samanlainen kuin törkeä pakko siinä mielessä, ettei edes vastapuolen vilpitöntä mieltä suojella
    - - Yleislauseke on otettu lakiin, koska olisi mahdotonta luetella laissa yksityiskohtaisesti kaikki pätemättömyyteen johtavat seikat
      - otetaan huomioon mm. säädetyt pätemättömyysperusteet, vallitseva sopimuskäytäntö ja yleiset moraali-käsitykset
      - OikTL 33 § liittyy läheisesti niin sanottuun šikaanikieltoon:
        
        kukaan ei saa käyttää oikeuttaan yksinomaan toista vahingoittaakseen
        
        kenelläkään ei ole oikeutta toimia kunniallisuuden vastaisesti saavuttaakseen muodollisen oikeuden nojalla itselleen kohtuuttomia etuja.
    - - Esim. konkurssin uhatessa tavaraa "myydään" valeasiakirjoin vaikka kaverille, mutta todellisuudessa pidetään omaisuus itsellä.
      - Jos nyt kaveri luovuttaa tavaran kolmannelle, hän saa saannolleen suojaa jos oli vilpittömässä mielessä
    - - mom. sovelletaan haltijalle asetettuun tai muunlainen juoksevaan velkakirjaan tai muuhun sellaiseen asiakirjaan
      - sitoo allekirjoittajaa kun se joutuu häneltä tahdottomasti pois, jos sen haltija on saadessaan vilpittömässä mielessä
  - - - Jos oikeustoimi katsotaan pätemättömäksi, se kumoutuu alusta pitäen. Pätemättömyys vaikuttaa taannehtivasti.
      - korvausvelvollisuutta on yleensä arvosteltava vahingonkorvauslain säännösten mukaisesti
        
        Vahingonkorvauslain mukainen korvausvelvollisuus käsittää sopimuksen tekemisestä ja täyttämisestä aiheutuneiden kulujen korvaamisen
        
        Korvattavaksi tulevat vain erityiset kulut, jotka aiheutuvat sopimuksen pätemättömyydestä
- - - - osapuolet voivat sopia sopimuksen sisällöstä siltä osin kuin sitä ei laissa ole rajoitettu
        
        Lainsäädännön vaikutus sopimuksen sisältöön riippuu kuitenkin olennaisesti siitä, onko laki pakottava vai tahdonvaltainen eli dispositiivinen
        
        Jos sopimukseen soveltuu pakottava laki, se syrjäyttää sopimuksen ja on siten siltä osin ensisijainen
        
        Jos laki on sen sijaan tahdonvaltainen, laki tulee sovellettavaksi vain, jos sopimuksessa ei ole toisin määrätty.
        
        epävarmuus saattaa liittyä siihen, ettei tiedetä, mitä sopijapuoli on lausunut tai kirjoittanut sopimusta tehtäessä
        
        Epätietoisuus on poistettava todistelulla
        
        Lähtökohta todistustaakkaa koskeville säännöille oikeudenkäynnissä on ilmaistu oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:ssä:
        
        1 more item...
        
        lähteet, joiden avulla selvitetään sopimuksen sisältö, voidaan asettaa seuraavaan arvojärjestykseen:
        
        1) Pakottavat lainsäännökset.
        
        2) Sopimus ja se, mitä on katsottava sovitun.
        
        3) Kauppatapa ja muu vastaava tapa.
        
        4) Dispositiiviset lainsäännökset.
    - - erimielisyydet poistetaan tällöin tulkinnalla
  - - - Osapuolten sopimusneuvottelujen aikana antamat ilmoitukset eivät välttämättä tule sopimuksen osaksi
      - Vaikka ne eivät olisi osa sopimusta, ne voivat kertoa osapuolten tarkoituksista ja siten olla vaikuttamassa sopimuksen tulkinnassa.
    - - Lykkäävän ehdon sisältävän sopimuksen oikeusvaikutusten syntyminen riippuu tulevasta tapahtumasta, esim. kauppa tulee lopulliseksi, jos ostaja saa anomansa pankkilainan
      - Purkavassa ehdossa oikeusvaikutusten lakkaaminen riippuu epävarmasta tulevasta tapahtumasta, esim. kauppa peruuntuu, mikäli kauppahintaa ei makseta määrätyssä ajassa
    - - Ehto ei saa olla hyvän tavan vastainen eikä laissa nimenomaan kielletty.
        
        Kielletyn ehdon käyttämisestä on yleensä seurauksena joko koko sopimuksen tai ehdon pätemättömyys
  - - - Sopijapuolten yhteinen tarkoitus on ratkaiseva sopimuksen sisällön osalta vastoin kirjallista sopimustakin.
    - - Huomattavasti lainsäädäntöä tärkeämpi tulkintaa ohjaava oikeuslähde muodostuukin vakiintuneista tulkintaperiaatteista
    - - Oikeustoimen tulkinta voi olla subjektiivista tai objektiivista.
        
        Pääsääntöisesti sopimusta tulkitaan objektiivisesti
        
        Lähtökohtana on ilmaisu sellaisena kuin se tulkitsijalle ilmenee
        
        Jos tahdonilmaisu ja osapuolen ilmoittama tarkoitus ovat ristiriidassa, tarkoitusta ei objektiivisessa tulkinnassa oteta huomioon
        
        Jokaisen tulee varautua siihen, että hänen sanansa tulkitaan siten kuin ne tavallisen, järkevän käsityksen mukaan on ymmärrettävä
        
        Objektiivista tulkintaa voidaan tarvittaessa täydentää subjektiivisella tulkinnalla
        
        pyritään selvittämään, mitä oikeustoimen tekijä on tosiasiallisesti tarkoittanut toimellaan
        
        tulkinta-aineisto ei rajoitu sopimukseen vaan huomioon otetaan kaikki muukin aineisto, joka kertoo sopijapuolten tarkoituksista
        
        Mitä vähemmän osapuolten tarkoitus ilmenee sopimuksen ulkopuolisesta tulkinta-aineistosta, sitä pienemmäksi subjektiivisen tulkinnan rooli muodostuu
    - - Kirjallisissa sopimuksissa sopimusasiakirja muodostaa tyypillisesti tärkeimmän tulkinta-aineiston
        
        Varsinaisten sopimusasiakirjojen lisäksi sopimukseen voi sisältyä esimerkiksi erilaisia liitteitä, suunnitelmia ja selvityksiä ja mahdollisesti myös markkinointimateriaalia.
      - Sopimuksen täyttämistoimenpiteille voidaan joskus antaa merkitystä
        
        saattaa olla erityistä merkitystä suullisten sopimusten yhteydessä, koska sopimuksen sisällön selvittäminen on usein vaikeaa.
      - tarkoituksesta voi joskus kertoa myös sellainen aineisto, jota he eivät itse ole laatineet tai jonka sisältöön he eivät muutenkaan ole vaikuttaneet
        
        esimerkiksi alan tavat ja käytännöt
      - sellaiseen seikkaan, jota joku ei tuntenut ja jota hänen ei olisi pitänytkään tuntea, ei saa vedota tätä vastaan -->
        
        Tulkinta-aineistona otetaan yleensä huomioon vain ne seikat, jotka sopimusta tehtäessä olivat selvillä
      - Sen perusteella, mikä on sopimuksen tulkinnan tavoite, voidaan tulkinta jakaa tahtotulkintaan ja toissijaiseen tulkintaan
        
        Tahtotulkinnassa
        
        Tahtotulkinta aloitetaan sopimusasiakirjan ja sopimuksen sana-muodon tulkinnalla (kirjaimellinen tulkinta, myös alan sanasto voi olla erilainen, sopimuskumppanien välillä voi myös olla vakiintuneita merkityksiä sanoille --> nämä otetaan huomioon, jos ne voidaan osoittaa toteen)
        
        Sopimusasiakirja voi olla sisäisesti aidosti ristiriitainen
        
        Ristiriitojen ratkaisuun on vakiintunut etusijasäännöiksi nimettyjä periaatteita
        
        a. Tekstille annetaan etusija, jos se on ristiriidassa otsikon kanssa.
        
        b. Sopimusta solmittaessa tehdyillä oikaisuilla ja lisäyksillä on etusija alkuperäiseen tekstiin nähden.
        
        c. Käsin kirjoitetulla tekstillä on etusija painettuun tekstiin nähden.
        
        d. Olennaisella ehdolla on etusija suhteessa vähemmän tärkeään ehtoon.
        
        e. Erityisehdolla on etusija suhteessa yleiseen ehtoon.
        
        Sisällön määrittäminen saattaa edellyttää myös sopimuksen ulkopuolelle jääneen osapuolten tuottaman aineiston huomioon ottamista (erityisesti osapuolten väliset aikaisemmat toimet sekä sopimusneuvottelut ja olosuhteet sopimusta tehtäessä)
        
        Sopijapuolten tarkoituksista voivat kertoa sopijapuolten tuottaman aineiston ohella myös toimialan tavat ja käytännöt
        
        Sopimus voi sisältää useita asiakirjoja. Eri asiakirjoissa olevien ehtojen välillä voi silloin olla ristiriita
        
        Siinä voidaan käyttää osittain samoja sääntöjä kuin sopimusasiakirjan sisäisen ristiriidan ratkaisussa.
        
        f. Tuoreilla asiakirjoilla on etusija iäkkäämpiin nähden.
        
        g. Sopimuksen olennaisia osia koskevilla asiakirjoilla on etusija suhteessa vähempiarvoisiin.
        
        h. Yksilöllisillä ehdoilla on etusija vakioehtoihin nähden.
        
        i. Yksityiskohtia koskevalla asiakirjalla on etusija suhteessa yleisiä asioita koskevaan asiakirjaan.
        
        toissijainen tulkinta
        
        Sopijapuolten tarkoitus voi jäädä epäselväksi --> sopimuksen sisältö on määritettävä muuten kuin vain osapuolten tarkoituksista kertovan tulkinta-aineiston avulla
        
        Sopijapuolten tahdon sijasta tulkinta perustuu toissijaisesti riskinjakosääntöihin tai sellaiseen sopimuksen ulkopuoliseen materiaaliin, joka voi tuottaa hyväksyttäviä ratkaisuja = toissijainen tulkinta
        
        Keskeinen riskinjakosääntö on epäselvyyssääntö
        
        Sen perusteella epäselvää ehtoa on tulkittava sen vahingoksi, joka on laatinut ehdon
        
        toinen toissijaisessa tulkinnassa sovellettava mahdollinen riskinjakosääntö on minimisääntö
        
        Tulkinnassa tulee silloin valittavaksi vaihtoehto, joka merkitsee vähintä rasitusta sille, jonka velvollisuuksista tulkittavassa kohdassa on kysymys
        
        Minimisääntö voi tulla sovellettavaksi lähinnä yksipuolisesti painottuvissa velvoitteissa
        
        Kolmas vakiintunut toissijaisessa tulkinnassa käytettävä tulkintaperiaate on, että tahdonvaltaisista vastuuperusteista poikkeavia ehtoja tulkitaan suppeasti
        
        Näitä ovat esimerkiksi vastuunrajoitusehdot
        
        Jos toinen tulkintavaihtoehdoista johtaa sopimuksen tai ehdon pätemättömyyteen, sovellettavaksi voi tulla ns. pätevyyssääntö
        
        Jos tulkintavaihtoehdoista toinen pitää sopimuksen voimassa, on usein perusteltua ratkaista tulkinta pätevyyssäännön mukaisesti sopimusehdon sitovuuteen johtavan tulkinnan mukaisesti.
- - - - Ellei sopimuksen tehnyt henkilö pidä sopimustaan, vastapuolella on mahdollisuus pyrkiä viranomaisen avulla pakottamaan sopijapuolensa sopimuksen mukaiseen suoritukseen
        
        Kaikissa tapauksissa sopijapuolta kuitenkaan ei voida pakottaa täyttämään sopimustaan eikä pakottaminen läheskään aina ole tarkoituksenmukaista.
        
        Tällöin voivat täyttämisen sijasta tulla kysymykseen muut seuraamukset, esimerkiksi velvollisuus korvata sopimuksen rikkomisesta aiheutunut vahinko
      - Sopimuksen sitovuus ei läheskään aina pääty sopimusosapuolena olleen henkilön kuollessa. Kuolleen perilliset joutuvat täyttämään sopimuksen kuolinpesää koskevien sääntöjen mukaisesti.
      - Osapuolet voivat koska tahansa sopia sitovuuden päättymisestä esimerkiksi purkamalla sopimuksen tai solmimalla sen korvaavan uuden sopimuksen
        
        Yleensä voimassaolo päättyy, kun sopimuksen mukaiset velvoitteet on puolin ja toisin täytetty
        
        Sopimuksen sitovuus ei kaikilta osin pääty yhdellä hetkellä.
        
        Esimerkiksi irtaimen kaupassa suoritukset voidaan tehdä puolin ja toisin nopeasti ja samalla kertaa, mutta silti myyjän vastuu tavaran virheestä jää voimaan sovituksi tai säädetyksi ajaksi.
        
        Velvollisuuteen pitää sopimus sisältyy myös se, että suorituksen on oltava sopimuksen mukainen. Jos näin ei ole, sopimusta on rikottu ja siitä voi aiheutua rikkojalle haitallisia seurauksia.
        
        Toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy, kun jompikumpi osapuolista on irtisanonut sopimuksen ja irtisanomisaika on kulunut loppuun
  - - - keinona sopimuksen saattamiseksi asianmukaiseksi on muuttaa sopimuksen ehtoja
        
        Kun tavoitteena on sovittua kohtuullisemman lopputuloksen aikaansaaminen, puhutaan sovittelusta
        
        soivttelu on yksi tapa noudattaa yleistä kohtuusperiaatetta sopimusoikeudessa
        
        1.1.1983. OikTL 36 §:ään sijoitettiin yleinen varallisuusoikeudellisia oikeustoimia koskeva sovittelusääntö.
    - - Sopimuksen sitovuuden periaatteen noudattamisesta täydellisesti joka tilanteessa on luovuttu kaikkialla
      - Sovittelusäännön avulla voidaan sopimuksista poistaa sopimuskumppaneiden erilaisista lähtökohdista aiheutuneet kohtuuttomuudet
      - Sovittelusääntö on hyvä keino myös, jos olosuhteiden muuttumisen johdosta sopimuksen kirjaimellinen noudattaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.
      - Toisaalta sovittelun tulee olla edelleen poikkeus. Lähtökohtana on sopimuksen sitovuus
    - - sovittelusäännön keskeisen soveltamisalueen muodostavat velkasuhteet ja esineoikeudet
        
        Sovitella voitaisiin esimerkiksi kauppaa, käyttöoikeutta, työsuoritusta ja yhteistoimintaa koskevan sopimuksen ehtoa
      - Oikeustoimen (sopimuksen) ehtoa voidaan OikTL 36 §:n mukaan sovitella, jos ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen
        
        Sovittelun edellytyksiä ei tavallisesti ole, jos sopimuksen epätasapainoon johtanut olosuhteiden muutos on sellainen, että se ja sen seuraukset olisi pitänyt sopimusta laadittaessa ottaa huomioon
      - Sovittelun tarkoituksena ei ole, että vakaasta harkinnasta tehdyt ”huonot” sopimukset tasapaino-tetaan.
      - Jos sopimuksen saattaminen tasapuoliseksi vain sovittelun kohteeksi joutunutta ehtoa muuttamalla ei ole mahdollista
        
        OikTL 36 §:n 2 momentin nojalla voidaan sopimusta sovitella muiltakin osin tai määrätä se raukeamaan (ks. KKO 2010:9). Sopimuksen raukeamaan määräämistä on pidettävä poikkeuksellisena ratkaisuna.
      - Sovittelu ei tule kysymykseen, jos sopimusta ei ole syntynyt
    - - ehdot, jotka jättävät toisen sopijapuolen yksinään ratkaistavaksi oleellisia sopimussuhteeseen vaikuttavia seikkoja
        
        esim. seuraavat
        
        a. Sopimuksen syntyminen: Ehdon mukaan tarjous voi sitoa rajoittamattoman ajan vastaajan saadessa vapaasti päättää, hyväksyykö hän tarjouksen.
        
        b. Hinnankorotus: Sopijapuolella voi olla yksin ratkaistavana, onko jotain tapahtumaa pidettävä hinnankorotuksen perusteena.
        
        c. Virheen esiintyminen: Myyjällä voi olla oikeus yksin ratkaista, onko ilmennyt puute tavaran virhe.
        
        d. Vakuuden riittävyys: Luotonantaja saa yksin arvioida, riittääkö annettu vakuus vai tarvitaanko lisää vakuuksia.
      - esimerkiksi oikeus purkaa sopimus maksuviivästyksen johdosta tai käsirahan menettäminen, ellei sopimusta tehdä, on monesti kohtuuton
      - Jos reklamaatioaika on liian lyhyt tarkastuksen tekemiseen tai tarkastusvelvollisuus ankara, voidaan ehtoa sovitella
      - Vastuuvapauslausekkeita on pidetty tyyppiesimerkkinä sovittelun piiriin tulevista ehdoista
        
        Oikeuskäytäntö osoittaa, ettei vastuusta vapautuminen tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutetun vahingon osalta onnistu
  - - - Muutoksista huolimatta sopimus sitoo sopijapuolia.
        
        sitovuuden kannalta ratkaisevia ovat yleensä sopimuksen solmimisajankohdan mukaiset olosuhteet
    - - esim. useita vuosia voimassa olevaan hankintasopimukseen muun muassa rahan arvon tai verolakien muutoksilla saattaa olla vaikutusta
    - - a. Sopimusta sovitellaan. Sovittelua on käsitelty edellä jaksossa 7.2.
      - b. Sopijapuolet vapautuvat sopimuksesta. Tällöin voidaan puhua sopimuksen raukeamisesta, purkautumisesta tai päättymisestä. Seuraus tulee kysymykseen sopimuksen ollessa voimassa rajoittamattoman tai pitkän ajan.
      - c. Sopimus peräytyy ennen kuin se on täytetty.
  - - - Suoritushäiriöksi (sopimusrikkomukseksi) kutsutaan sitä, ettei sopimuksen tarkoittama suoritus jostain syystä toteudu
      - Myyjän viivästys on kyseessä, kun suoritusaika on päättynyt, mutta tavaraa ei ole luovutettu
      - Myyjän suorituksessa on virhe, jos luovutettava tavara ei ole sopimuksen mukaista
      - Myyjän suoritus voi poiketa sovitusta myös siten, ettei myyty esine kuulu myyjälle, jolloin ostaja ei ehkä saakaan omistusoikeutta, vaikka hän olisi saanut esineen haltuunsa. Näissä tapauksissa puhutaan oikeudellisesta virheestä
      - Ostaja voi omalta osaltaan rikkoa sopimuksen jättämällä kauppahinnan maksamatta oikeassa ajassa. Tällöin puhutaan ostajan viivästyksestä kauppahinnan maksamisessa.
    - - Vastapuolella on suoritushäiriöstä huolimatta oikeus vaatia sopimuksenmukaista suoritusta eli luontoissuoritusta
        
        Esimerkiksi kauppalain 23 §:n mukaan ostajalla on oikeus pysyä sopimuksessa ja vaatia sen täyttämistä.
        
        Luontoissuoritus voidaan panna täytäntöön viranomaisen avulla, Se edellyttää täytäntöönpanokelpoista päätöstä.
        
        Ulosottoviranomainen panee päätöksen täytäntöön tilanteesta riippuen ottamalla esineen ja luovuttamalla sen saajalle tai painostamalla rikkojaa suoritukseen uhkasakon avulla taikka teettämisen uhalla.
      - Sopimusrikkomuksen seurauksena vastapuoli voi purkaa sopimuksen
        
        Purkaminen edellyttää yleensä, että sopimusrikkomuksella on olennainen merkitys
        
        Purkamisen sijasta ostaja voi, jos se on mahdollista, vaatia virheen korjaamista tai uutta suoritusta ilman, että siitä aiheutuu ostajalle kustannuksia
        
        Kun sopijapuoli on ottanut vastapuolen suorituksen vastaan virheestä huolimatta, hän voi olla oikeutettu muuttamaan omaa suoritustaan virheellistä suoritusta vastaavaksi
      - seurauksena voi olla myös rikkoneen sopijapuolen velvollisuus korvata vastapuolelleen sopimuksen vastaisesta toiminnasta aiheutunut vahinko
        
        Korvauksella pyritään tavallisesti saattamaan rikkoneen vastapuoli taloudellisesti siihen asemaan, jossa hän olisi ollut sopimuksen tultua asianmukaisesti täytetyksi
      - Jos sopijapuolen toiminta tai hänen taloudelliset olonsa osoittautuvat kaupanteon jälkeen sellaisiksi, että on painavia syitä olettaa hänen sopimusvelvoitteidensa jäävän olennaisilta osin täyttämättä
        
        vastapuoli saa omalta osaltaan keskeyttää sopimuksen täyttämisen ja pidättyä suorituksestaan (Kauppalain 61 §:n 1 momentti)
      - Maksusuorituksen viivästyessä on maksun saaja oikeutettu viivästyskorkoon korkolain säännösten mukaisesti
    - - Jos sopijapuoli hyväksyy vastapuolen virheellisen suorituksen ilman varauksia, hän voi menettää oikeutensa esittää suoritushäiriöön perustuvan vaatimuksensa
      - Kauppalain 20 §:n 1 momentti:
        ”Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.”
      - Kauppalain 32 §:
        ”Ostaja ei saa vedota tavaran virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita (reklamaatio).”
      - Sopimusrikkomus voi johtua sellaisesta syystä, ettei haitallisia seuraamuksia synny. Tällainen syy on esimerkiksi ylivoimainen este (force majeure).
        
        Ylivoimainen este tarkoittaa sellaista sopijapuolelle ylivoimaista tapahtumaa (sota, luonnonmullistus, viranomaisen kielto), joka estää häiriöttömän suorituksen
        
        Ylivoimainen este vapauttaa tavallisesti vahingonkorvausvelvollisuudesta
      - Kauppalain 23 §:n 1 momentin mukaan myyjä ei ole velvollinen täyttämään sopimusta, jos sopimuksen täyttäminen edellyttäisi uhrauksia, jotka ovat kohtuuttomia verrattuna ostajalle siitä koituvaan etuun, että myyjä täyttää sopimuksen
- - - - Yleisessä sopimusoikeudessa tarkastelun kohteena ovat sellaiset sopimusoikeudelliset periaatteet ja muut normit, jotka ovat sopimuksille yhteisiä
        
        yleiset säännöt sopimuksen synnystä, pätemättömyydestä ja tulkinnasta
      - Erityisessä sopimusoikeudessa puolestaan selvitetään kunkin sopimustyypin omia, juuri sitä koskevia normeja
    - - Oikeuslaitos, tuomioistuimet ja täytäntöönpanoviranomaiset ovat sopijapuolen käytettävissä, jos vastapuoli ei täytä sopimustaan.
  - - - Laissa varallisuusoikeudellista oikeustoimista (OikTL, 13.6.1929/228) mainitut kaksi oikeustointa ovat tarjous ja vastaus.
    - - sitoo osapuolet oikeudelliseen suhteeseen, oikeussuhteeseen
        
        Sopimus on usein oikeussuhteen tärkein tai jopa ainoa perusta.
      - Sopimus mahdollistaa viranomaisiin turvautumisen, jos sopimuskumppani ei täytä sopimusta
        
        Osapuolet voivat myös sopia keskenään riidan ratkaisemisesta välimiesmenettelyssä.
        
        Välimiesten antama ratkaisu sitoo osapuolia tuomioistuimen antaman ratkaisun tavoin.
        
        Sitovien ratkaisujen ohella riitoihin voidaan antaa myös ratkaisusuosituksia. Suomen Asianajajaliitolla on oma säännelty sovintomenettelynsä. Myös eräät viranomaiset, kuten kuluttajariitalautakunta, antavat suosituksia riidan ratkaisemiseksi.
  - - - Oikeustoimi on tahdonilmaisu, jolla on tarkoituksena perustaa, muuttaa tai kumota oikeus
        
        Tahdonilmaisu on oikeustoimen tärkein edellytys. Aina se ei kuitenkaan riitä oikeusvaikutusten aikaansaamiseen
        
        Joskus vaaditaan lisäksi suoritus (irtaimen lahjassa lahjaesineen luovutus lahjansaajalle)
        
        joskus tahto on ilmaistava määrätyssä muodossa (kiinteistönkauppa).
    - - Kun vastaanottaja saa tiedon sitoutumista ilmentävästä tahdonilmaisusta, kutsutaan tahdonilmaisua nimenomaiseksi
        
        Nimenomainen tahdonilmaisu voidaan antaa eri tavoin. Tietyissä olosuhteissa pelkkä päännyökkäyskin voi olla nimenomainen tahdonilmaisu.
      - tahdonilmaisu voi olla myös hiljainen eli konkludenttinen
        
        Tahdonilmaisu on hiljainen, jos tosiasiallisesti menetellään määrätyllä tavalla ilman, että tahto tulla sidotuksi oikeustoimeen nimenomaisesti ilmaistaan
      - Ellei tarjoukseen vastata, sopimus jää tavallisesti syntymättä
        
        Esimerkiksi suulliseen tarjoukseen on OikTL 3 §:n 1 momentin mukaan vastattava heti tai tarjous katsotaan hylätyksi -> Passiivisuus johtaa siis yleensä tarjouksen hylkäämiseen.
    - - Tahdonilmaisun oikeusvaikutukset alkavat yleensä silloin, kun tahdonilmaisu on saapunut sille, jolle se on kohdistettu
        
        OikTL 2 §:n 1 momentin mukaan vastauksen tulee asetetussa määräajassa saapua tarjouksen tekijälle.
        
        Korkolain 6 §:n mukaan viivästyskoron maksuvelvollisuus ei myöskään ala ennen kuin lasku tai vaatimus on saapunut velalliselle.
        
        OikTL 7 §:n mukaan selonotto katkaisee lopullisesti mahdollisuuden peruuttaa tarjous tai vastaus.
  - - - Sopimustyypeille voi olla sääntelyä laissa. Suurimmalle osalle ei kuitenkaan ole
    - - Oikeustoimen ainesosia ovat ensinnäkin olennaiset ainesosat, jotka määräävät, mistä sopimustyypistä on kyse
        
        Kaupan olennaisia ainesosia ovat omistusoikeuden luovuttaminen, kaupan kohde ja kauppahinta. Jos jokin niistä puuttuu, kyse ei ole kaupasta
        
        luonnolliset ainesosat liittyvät sopimustyyppiin lain säännöksen nojalla
        
        Tilapäiset ainesosat ovat asianosaisten sopimia ehtoja, joilla luonnolliset ainesosat suljetaan pois tai joilla sovitaan toisenlaisista ehdoista
  - - - Keskeinen sopimuksia koskeva laki, OikTL
        
        OikTL:a voidaan soveltaa eri oikeudenaloilla tehtäviin varallisuutta koskeviin sopimuksiin
      - Muita keskeisiä sopimuksia säänteleviä lakeja ovat esimerkiksi kuluttajansuojalaki ja kauppalaki
      - Myös kiinteistön kauppa on säännelty laissa, maakaaressa
      - Huoneenvuokraa koskien on laki sekä asuinhuoneiston että liikehuoneiston vuokrauksesta
      - Lainsäädäntöä on monista muistakin sopimustyypeistä
      - Sopimuksia koskevat ongelmat ratkeavat monelta osin sopimuksia koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti. Siksi oikeudelliset periaatteet ovat tärkeä osa sopimusoikeutta.
    - - Sopimusvapaus merkitsee, että sopijapuolet voivat heille annetun tahdon autonomian rajoissa vapaasti tehdä haluamansa sisältöisiä sopimuksia
        
        Sopimusvapauteen voidaan sisällyttää muun muassa seuraavat seikat:
        
        Päätäntävapaus eli vapaus tehdä ja olla tekemättä sopimuksia.
        
        Valintavapaus eli vapaus valita sopimuskumppani.
        
        Sisältövapaus eli vapaus määrätä, minkälaisin ehdoin sopimus tehdään.
        
        Muotovapaus eli vapaus määrätä, missä muodossa sopimus tehdään.
        
        Vahva pääsääntö on, että pätevää sopimusta ei voi yksipuolisesti peruuttaa tai muuttaa. Sopimus sitoo.
    - - Oikeustoimen oikeusvaikutusten syntyminen ja laajuus saattavat siksi riippua siitä, onko vastapuoli ollut vilpittömässä (bona fide) vai vilpillisessä mielessä (mala fide).
        
        Tyypillisesti vilpitön mieli tarkoittaa, ettei henkilö tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää jostain seikasta
        
        Vilpittömän mielen suojaa lisää käytännössä se, että henkilön, joka väittää toisen olleen vilpillisessä mielessä, on näytettävä väitteensä toteen
        
        Henkilön siis oletetaan olleen vilpittömässä mielessä
        
        Toisaalta esimerkiksi oikeusjärjestyksen sisältöä pidetään tavallisesti tunnettuna, eikä tietämättömyys siitä perusta vilpittömän mielen suojaa.
    - - Sopimusvapaus ja sopimussitovuus muodostavat lähtökohdan sopimusten arvioinnissa
        
        Yksi keskeisimpiä poikkeuksia on kohtuusperiaate
        
        Sen mukaan vain kohtuulliset sopimukset ovat sitovia
        
        kohtuuttomuus ei yleensä johda sopimuksen täydelliseen sitomattomuuteen
        
        se tarkoittaa sopimuksen sisällön muuttamista kohtuullisemmaksi.
        
        Kohtuuttomuutta arvioitaessaon otettava huomioon sopimukseen johtaneet ja siitä ilmenevät seikat, sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema sekä sopimuksenteon jälkeen muuttuneet olosuhteet
        
        ovatko osapuolten suoritukset kohtuullisessa määrin tasapainossa keskenään. Kohtuusarviointi on kokonaisharkintaa.
    - - osapuolet ovat tietyn sopimustyypin osapuolina tyypillisesti epätasavertaisia
        
        Keskeisin näistä on elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välinen suhde.
      - Heikomman suoja ilmenee eri tavoin
        
        Pakottavin säännöksin saatetaan vahvemmalle osapuolelle asettaa erityisiä tiedonantovelvollisuuksia
        
        Muita heikomman suojan toteuttamistapoja ovat esimerkiksi neuvontavelvollisuus ja erilaiset jälkikäteiset suojakeinot kuten sopimuksen tulkintaan liittyvät olettamasäännöt
    - - Lojaliteettiperiaate = Sopimusosapuolen tulee toiminnassaan ottaa kohtuullisessa määrin huomioon myös sopimuksen toisen osapuolen edut
        
        korostuu tyypillisesti silloin, kun sopimussuhde edellyttää osapuolten vuorovaikutusta ja keskinäistä riippuvuutta
        
        Lojaliteettiperiaatetta vahventaa edelleen sopimussuhteen pitkäkestoisuus
        
        Vielä merkitystä voi saada esimerkiksi se, ovatko osapuolet tai toinen heistä olleet alallaan asiantuntijoita
        
        Asiantuntijalla on korostunut velvollisuus ottaa huomioon sopimuskumppaninsa intressit.
- - - - Jos tarjouksen tekijä luopuu tarjouksestaan, joka sitoo häntä, hän on yleensä velvollinen korvaamaan vastapuolelle ne kustannukset ja vahingon, jonka vastapuoli kärsii sen johdosta, että on luottanut tarjouksen pysyvyyteen.
        
        Sitovuus ei kuitenkaan jatku rajoittamattomasti:
        
        Tarjouksen tekijä voi itse määrätä, kuinka kauan tarjous sitoo häntä
        
        Suulliseen tarjoukseen on vastattava heti, jos tarjous halutaan hyväksyä, ellei tarjouksen tekijä ole asettanut muuta määräaikaa vastauksen antamiselle
        
        Tarjouksen tekijä ei aina esitä tarjouksessaan määräaikaa vastauksen antamiselle. OikTL 3 §:n 2 momentin mukaan vastaus on silloin annettava sellaisessa ajassa, jonka tarjouksen tekijä on kohtuudella voinut laskea kuluvan vastauksen antamiseen
        
        Tarjous sitoo. Se voidaan OikTL 7 §:n mukaisesti kuitenkin peruuttaa, jos peruutus saapuu tarjouksen saaneelle ennen kuin tämä on ottanut selon tarjouksesta tai viimeistään samaan aikaan kuin selonotto tapahtuu
        
        Epävarmuus on mahdollista katkaista OikTL 8 §:n mukaan tiedustelemalla, hyväksyykö vastaanottaja tarjouksen
  - - - Vastauksen on saavuttava oikeassa ajassa, ja sen on oltava puhdas eli siihen ei saa sisältyä ehtoja
        
        Hyväksyvä vastaus, joka on saapunut liian myöhään, katsotaan uudeksi, vastauksen antajan tekemäksi tarjoukseksi (OikTL 4 §:n 1 mom.).
        
        OikTL 4 §:n 2 momentin nojalla käydä niin, ettei alkuperäinen tarjous raukea, vaikka vastaus saapuu tarjouksen tekijälle liian myöhään
        
        vastauksen lähettäjän on täytynyt olettaa vastauksensa tulleen perille oikeassa ajassa
        
        ja vastauksen saajan on täytynyt tämä käsittää.
        
        Jos vastaus ei ole puhdas eli siinä ei hyväksytä tarjousta ehdoitta, katsotaan se OikTL 6 §:n 1 momentin nojalla uudeksi tarjoukseksi
  - - - Jotkut sopimukset on tehtävä määrätyssä muodossa, eli ne ovat määrämuotoisia. Erilaisista muotomääräyksistä mainittakoon seuraavat:
        
        sopimus tehdään kirjallisesti ja sopijapuolet allekirjoittavat sen (maanvuokrasopimus)
        
        sopimus on kirjallinen ja asianosaisten lisäksi todistajien allekirjoittama (avioehtosopimus)
        
        kiinteistönkaupassa edellytetään, että viranomainen vahvistaa kaupan kaikkien allekirjoittajien läsnä ollessa
      - Muotomääräykset voidaan jakaa kolmeen ryhmään sen perusteella, mikä seuraus niiden noudattamatta jättämisestä on
        
        epävarsinaiset muotomääräykset, joiden syrjäyttämisestä on seurauksena oikeustoimen tekijään kohdistuva, yleensä haitallisena pidettävä vaikutus (rangaistus, täytäntöönpanokelvottomuus)
        
        ohjesisältöiset muotomääräykset. Ne on annettu ohjeeksi muun muassa todistelun helpottamiseksi. Niiden noudattamatta jättämisestä ei ole haitallisia seuraamuksia
        
        Varsinaisiksi muotomääräyksiksi kutsutaan niitä muotomääräyksiä, joiden noudattaminen on sopimuksen pätevyyden edellytys
    - - OikTL 9 §:n mukaan huutokaupassa tehty tarjous sitoo tarjouksen tekijää siihen saakka, kunnes huutokauppa on päättynyt sen esineen kohdalta, jota huuto koski, tai on tehty korkeampi tarjous, jota ei heti ole hylätty.
    - - Pakko sopimuksen tekemiseen voi perustua julkisoikeudelliseen asemaan. voi perustua myös julkisoikeudellisella säännöksellä saatuun monopoliasemaan jollakin alalla
        
        Esimerkiksi apteekki ja alkoholiliike eivät voi kieltäytyä tekemästä sopimusta maksuhaluisen ostajan kanssa, joka täyttää kaupan vaatimat edellytykset
  - - - Sopimusneuvottelut eivät yleensä synnytä velvollisuutta sopimuksen solmimiseen eivätkä muitakaan velvoitteita
        
        Neuvotteluja käydään sen selvittämiseksi, onko sopimus saavutettavissa
      - Sopimusneuvotteluja ei kuitenkaan saa käydä ilman tarkoitusta tehdä sopimus. Vastapuolelle aiheutuva vahinko voi tulla aiheettomasti neuvotteluja käyvän osapuolen korvattavaksi.
        
        Korvauksella vahinkoa kärsinyt osapuoli pyritään saattamaan sellaiseen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ollut, ellei neuvotteluja olisi käyty
        
        Sopimusneuvottelujen kestäessä osapuolet eivät vielä ole keskenään sopimussuhteessa. Vahingon korvaamiseen soveltuu siksi vahingonkorvauslaki
        
        Kun sopimus on syntynyt, sopimusneuvotteluissa esitettyjen virheellisten tietojen johdosta syntynyt vahinko on korvattava sopimusoikeudellisten sääntöjen mukaan, eli vahingonkorvauslaki syrjäytyy.
    - - Kun kaksi henkilöä sopii siitä, että he tulevat tekemään keskenään sopimuksen, he tekevät esisopimuksen
        
        Esisopimus sitoo normaalin sopimuksen tavoin. Velvoitteen sisältönä on pääsopimuksen solmiminen.
        
        Sitovuutta ei ole sellaisella asiakirjalla, josta ei käy ilmi, millainen sopimus myöhemmin tullaan tekemään.
        
        Jos pääsopimus on lain mukaan tehtävä määrätyssä muodossa ollakseen pätevä, esisopimuksen tekemisessä on noudatettava samaa muotoa.
        
        Pääsopimus osoittaa osapuolten välisen oikeussuhteen sisällön
        
        Jos kuitenkaan jompikumpi sopijapuolista ei ole tiennyt, että pääsopimus poikkeaa esisopimuksesta
        
        esisopimuksen sisältö voi tulla noudatettavaksi asianosaisten välillä esimerkiksi OikTL 32 §:n 1 momentin nojalla.
        
        Jos esisopimus on sitova eikä toinen sopijapuoli täytä sitä vapaaehtoisesti, toinen sopijapuoli voi vaatia
        
        a. sopimuksen tekemistä,
        
        b. sopimuksen mukaista suoritusta esisopimuksen perusteella ja
        
        c. vahingonkorvausta.
      - osapuolet voivat esisopimuksen sijasta solmia niin sanotun aieasiakirjan (letter of intent)
        
        Toisin kuin esisopimus, aieasiakirja ei velvoita pääsopimuksen solmimiseen
        
        Aieasiakirja voi kuitenkin velvoittaa pidättäytymään sopimusneuvotteluista muiden kanssa, jolloin se on tältä osin velvoittava sopimus
        
        rikkomisen seuraamukset ovat samat kuin sopimusrikkomuksen yleensäkin
    - - Suullisen tai esimerkiksi puhelimitse tekstiviestein tehdyn sopimuksen sisältö voi olla jälkikäteen vaikeasti selvitettävissä
        
        Suullinen sopimus voidaan vahvistaa siten, että sopijapuolet laativat kirjallisen sopimuksen ja allekirjoittavat sen
        
        Kirjallisella sopimuksella on vahva todistusarvo, koska se on sopijapuolten hyväksymä.
        
        Vahvistuskirjeellä ei ole sopimusta synnyttävää vaikutusta. Se ei ole vastaus
        
        Vahvistuskirjeen ja vastauksen välinen ero riippuu siitä, onko sitova sopimus syntynyt jo ennen vahvistuskirjeen lähettämistä vai ei.
        
        Jos sopimus syntyy vasta vahvistuskirjeellä, kyseessä on OikTL:n mukainen vastaus.