Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

johdatus varallisuusoikeuteen - Coggle Diagram

- - - - oikeusjärjestelmä voidaan jakaa oikeudenaloihin
        
        Jokaisella oikeudenalalla on yleiset opit, jotka muodostuvat
        
        peruskäsitteistä(1), oikeusperiaatteista(2) ja oikeudellisista teorioista(3). Varallisuudessa näitä ovat mm.:
        
        (1) oikeustoimi ja velvoite
        
        (2) lojaliteettiperiaate ja kohtuusperiaate
        
        (3) omistajanvaihdosta ja omistajan oikeusasemaa koskevat opit
      - Oikeusjärjestys = voidaan käsittää voimassa olevien oikeusnormien muodostamaksi kokonaisuudeksi
  - - - Normit voivat saada alkunsa myös Euroopan unionin lainsäädännöstä, mikä on seurausta unioniin kuulumisesta.
    - - Normit ovat puolestaan tekstien tulkinnan tuloksia
        
        Siksi ei oikeastaan pitäisi puhua normien tulkinnasta
      - Lainsäädännön puuttuessa oikeusjärjestyksen sisältö määräytyy viime kädessä periaatteiden avulla
  - - - A luovuttaa varastamansa irtaimen esineen B:lle väittäen itseään esineen omistajaksi
        
        Esineoikeuteen kuuluu kysymys siitä, voiko luovutuksensaaja tällaisessa tilanteessa saada itselleen omistusoikeuden luovutuksen kohteeseen
        
        Edellä esitellyt tavat hahmottaa varallisuusoikeuden osa-alueet eivät ole ainoita mahdollisia
        
        Velvoiteoikeuden alaan kuuluu puolestaan muun muassa kysymys, voiko A joutua maksuvelvolliseksi B:tä tai varkauden uhria kohtaan menettelynsä vuoksi.
  - - - jokaista ihmistä pidetään oikeussubjektina
        
        = jokaisella ihmisellä käsitetään voivan olla oikeuksia ja velvollisuuksia
        
        oikeuskelpoisuuden käsitetään alkavan syntymästä ja päättyvän kuolemaan
        
        kaikki ihmiset (= luonnolliset henkilöt) ja oikeushenkilöt ovat oikeuskelpoisia, mutta kaikki eivät ole juridisesti toimintakykyisiä
        
        toimintakyky jaetaan kahteen lajiin eli oikeustoimikelpoisuuteen ja siviilioikeudelliseen vastuunalaisuuteen
        
        Oikeustoimikelpoisuus tarkoittaa kykyä tehdä itse oikeustoimia tehokkain vaikutuksin
        
        esimerkiksi alaikäisten ja tuomioistuimen vajaavaltaiseksi julistamien henkilöiden asemaan liittyy olennaisia rajoituksia
        
        Teoreettisesta näkökulmasta olisi täysin mahdollista jäsentää esimerkiksi jotkin kehittyneet eläimet oikeuskelpoisiksi, vaikka eläintä ei pidettäisi oikeustoimikelpoisena
        
        1 more item...
        
        Siviilioikeudellisesta vastuunalaisuudesta puhuttaessa taas viitataan henkilön velvollisuuteen korvata aiheuttamansa vahingot
        
        Oikeushenkilöt voidaan jakaa kahteen ryhmään sen perusteella, onko kyse yksityis- vai julkisoikeudellisesta oikeushenkilöstä
        
        Kun huomioon otetaan myös vakiintuneesti tehty jako yhteisöihin ja säätiöihin, saadaan seuraava nelikenttä
        
        yksityisoikeudelliset yhteisöt
        
        2 more items...
        
        julkisoikeudelliset yhteisöt
        
        2 more items...
        
        yksityisoikeudelliset säätiöt
        
        julkisoikeudelliset säätiöt
        
        1 more item...
    - - saamisoikeus + velvoite = velkasuhde
      - varallisuusoikeuden ( mm. omistusoikeuden) siirto/luovutus = dispositiotoimi. Voi olla myös esim. käyttö- tai panttioikeuden perustaminen
      - Tekijänoikeus tuottaa yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin
    - - oikeustoimi on nk. tahdonilmaisu
        
        sopimus on nk. tahdonilmaisujen muodostama kokonaisuus
  - - - Kantaja on nostanut suorituskanteen eli kanteen, jossa on vaadittu, että vastaaja velvoitetaan jonkinlaiseen suoritukseen
      - Kantaja voi pyytää tuomioistuinta vahvistamaan tietyn aineellisen oikeustilan olemassaolon (vahvistuskanne) – esimerkiksi sen, että hänellä ei ole vastaajaa kohtaan maksuvelvollisuutta
      - Kolmas oikeutemme tuntema kannetyyppi on niin sanottu muotoamiskanne, jolla puolestaan tähdätään suoraan tuomiolla tapahtuvaan oikeustilan muuttamiseen.
  - - - oikeusnormin kohteena voivat olla kansalaiset tai viranomaiset
        
        Primäärinormit sääntelevät kansalaisten käyttäytymistä osoittaen heille esimerkiksi käskyjä tai kieltoja kuten ”Älä varasta”
        
        Sekundäärinormeissa puolestaan määritellään se, miten viranomaisen pitää toimia tilanteessa, jossa on toimittu primäärinormin vastaisesti.
    - - Väittämistaakka ja todistustaakka|liittyvät toisiinsa siten, että tiettyyn seikkaan vetoavan täytyy myös pääsääntöisesti näyttää kyseinen seikka toteen.
      - varallisuusoikeudellinen sääntely on tahdonvaltaista eli dispositiivista. Esimerkiksi irtaimen omaisuuden kauppaa koskevan KauppaL:n säännöksiä on lain 3 §:n mukaan sovellettava vain siltä osin, kuin sopimuksesta ei muuta johdu
- - - - ts. oikeustoimi on yksityinen tahdonilmaisu, jolla oikeuksia perustetaan, muutetaan, siirretään tai kumotaan
        
        Oikeustoimien tekemiselle on aina jokin syy eli kausa
      - Sopimukselle on ominaista, että kahden tai useamman henkilön tekemät oikeustoimet tietyllä tavalla kytkeytyvät toisiinsa
        
        kaupalla tarkoitetaan sopimusta, jolla myyjä rahavastiketta vastaan luovuttaa tai sitoutuu luovuttamaan ostajalle omistusoikeuden sopimuksessa määriteltyyn omaisuuteen
        
        Rahavastike voi välittömän rahasuorituksen (dispositiotoimi) sijasta tarkoittaa myös sitä, että ostaja sitoutuu rahasuorituksen tekemiseen (velvoittautumistoimi).
  - - - Oikeustoimea ei synny yksin sillä perusteella, että henkilö sinänsä ilmaisee tietyt oikeustoimen tekemiseen viittaavat sanat. Jos A esimerkiksi unissaan tai hypnoosin alaisena ”sitoutuu” määrätyllä tavalla B:hen nähden, A ei anna tahdonilmaisua eli tee oikeustointa
      - Riittävää ei ole sekään, että sanat sinänsä ilmaistaan tarkoituksellisesti. Jos edellä mainittu ilmaisu on lausuttu esimerkiksi opetustilaisuudessa tai teatteri esityksen yhteydessä, se ei saa aikaan oikeustoimea, eikä täten ole edes mielekästä kysyä, rasittaako sitä pätemättömyys
      - valeoikeustoimet jäävät oikeustoimen käsitteen ulkopuolelle
        
        Syynä valeoikeustoimen tekemiselle voi olla esimerkiksi luovuttajan konkurssivelkojien harhaan johtaminen
      - Minimivaatimukset täyttävä tahdonilmaisu saattaa jäädä puuttumaan myös henkilön henkisissä kyvyissä olevien puutteiden johdosta
    - - Keskeinen henkilön ominaisuuksiin liittyvä pätemättömyysperuste on oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen
        
        henkilö, jonka sinänsä voidaan katsoa pystyvän tahdonilmaisun antamiseen, ei kuitenkaan ymmärryskykynsä heikkouden vuoksi kykene riittävästi arvioimaan antamiensa tahdonilmaisujen merkitystä
        
        tuomioistuin voi HolTL 18.1 §:n mukaan rajoittaa henkilön toimintakelpoisuutta, jos edunvalvoja ei riitä
        
        seuraavin tavoin:
        
        henkilö voi tehdä tiettyjä oikeustoimia tai vallita tiettyä omaisuuttaan ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa;
        
        henkilöllä ei ole kelpoisuutta tehdä tiettyjä oikeustoimia tai oikeutta vallita tiettyä omaisuuttaan; taikka
        
        henkilö julistetaan vajaavaltaiseksi.
        
        Toimintakelpoisuuden rajoittamisen pisimmälle viety keino on henkilön julistaminen vajaavaltaiseksi, jolloin hän menettää oikeustoimikelpoisuutensa
        
        HolTL 2 §:n mukaan alle 18-vuotiaat ovat vajaavaltaisia suoraan lain nojalla
        
        HolTL 23.1 §:n mukaan vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa muuta säädetä
        
        Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi saatetaan myöhemmin hyväksyä, jolloin se pätevöityy
        
        Hyväksynnän voi antaa paitsi edunvalvoja, myös vajaavaltainen itse, täysivaltaiseksi tultuaan
      - Oikeustoimen pätemättömyys voi seurata myös laissa säädetyn muotovaatimuksen noudattamatta jättämisestä
        
        esimerkiksi kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti, julkisen kaupanvahvistajan myötävaikutuksin (MK 2:1).
        
        MK 13:1:ssä kuitenkin säädetään, että mikäli saannolle on myönnetty lainhuuto (tai lainhuutohakemus jätetty lepäämään), muotovirheeseen ei voida enää vedota.
        
        Muotovirheen ohella voi pätemättömyyden aiheuttaa oikeustoimessa oleva sisältövirhe
        
        esim. KSL 5:2:n mukaan sopimusehto, joka poikkeaa KSL 5 luvun säännöksistä ostajan vahingoksi, on pääsääntöisesti mitätön.
      - Oikeudessamme vallitsee myös yleinen hyvän tavan vastaisten sopimusten kielto, johon oikeustoimen pätemättömyys voi viime kädessä perustua
        
        esimerkiksi sopimus, jossa joku on sitoutunut rikolliseen tai yleisten moraalikäsitysten vastaiseen toimintaan
      - tahdonilmaisun antajalla on täytynyt olla riittävä päätäntävapaus --> muuten pätemätön (OikTL 28 § törkeä pakko)
        
        mikäli pakotettu pysyy passiivisena – ei kerro vilpittömässä mielessä olleelle oikeustoimikumppanilleen pakon käytöstä – oikeustoimi tulee häntä sitovaksi.
      - Lievä pakko: OikTL 29 §:stä käy ilmi, toisella osapuolella on kuitenkin lievän pakon tilanteissa mahdollisuus saada vilpittömän mielen suojaa (esim. uhkaa rikkoa mökin ikkunan)
      - Petollinen viettely: Oikeustoimi ei OikTL 30 §:n mukaan sido vieteltyä, jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä
      - OikTL 31 § Kiskonta: joku käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa,
        
        on hankkinut sopimuksen avulla itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on itse antanut tai myöntänyt – tai ääritapauksessa saanut mainitun edun täysin vastikkeetta
      - OikTL 33 § Kunnianvastaisen ja arvottoman toiminnan kielto:
        
        Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen
        
        esim. joku solmii ehdoiltaan epäsuhtaisen sopimuksen terveydentilaltaan heikentyneen vanhuksen tai juopuneen henkilön kanssa
  - - - Jos vastaus on myöntävä, voidaan puhua abstraktioperiaatteen mukaisesta ratkaisusta, eli oikeustoimi saa aikaan sisältönsä mukaisen vaikutuksen jostain sen kausaan liittyvästä ongelmasta huolimatta
        
        luovutuksensaaja on saanut luovuttajan kustannuksella perusteetonta varallisuuden lisäystä, jonka hän on kuitenkin velvollinen palauttamaan luovuttajalle
  - - - Moitteenvaraisuus. Pätemättömyyteen vetoavan on nostettava nimenomainen pätemättömyyskanne.
      - Väitteenvaraisuus. Erillistä pätemättömyyskannetta ei tarvita, vaan riittää, että pätemättömyyteen vetoava esittää pätemättömyysväitteen esimerkiksi häneen kohdistetun velkomusprosessin yhteydessä.
      - Mitättömyys. Tuomioistuin ottaa pätemättömyyden oma-aloitteisesti huomioon
    - - Pätemättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen tutkimisesta
        (Kuka voi nostaa kanteen?)
        
        joudutaan pohtimaan tarkemmin asialegitimaation (asiavaltuuden) olemassaoloa
        
        Kanne otetaankin varallisuusoikeudellisessa asiassa yleensä tutkittavaksi vain, jos kantajalla voidaan vaatimuksen perusteella todeta olevan varallisuusoikeudellisesti relevantti oikeussuojan tarve
      - Vaatimuksen hyväksymisen edellytyksistä (mitä kantajan pitää edellyttää?)
        
        vaatimukseksi riittänee yksinkertaisesti se, että tuomioistuin julistaa oikeustoimen pätemättömäksi
        
        Kantajan ei siis tarvitse esimerkiksi vaatia, että oikeustoimi julistetaan pätemättömäksi jonkin tietyn säännöksen tai lain perusteella
        
        pätemättömäksi julistamista koskeva vaatimus voidaan hyväksyä vain, jos kanteen tueksi esitetään riittävät perusteet
      - Pätemättömyyden huomioon ottaminen muissa prosesseissa
        
        Pääsääntöisesti oikeustoimen pätemättömyys on luonteeltaan väitteenvaraista: riittää, että pätemättömyyteen vetoava esittää pätemättömyysväitteen prosessissa
  - - - Vajaavaltaisuus HolTL 27 §: sillä, jonka kanssa sopimus tehtiin, on oikeus vetäytyä sopimuksesta niin kauan kuin sopimusta ei ole hyväksytty tai asianmukaisesti täytetty
      - oikeustoimilain 3 luvun mukaista pätemättömyyttä koskevassa tilanteessa sen sijaan ei ole oikeutta vetäytyä sopimuksesta
- - - - vaikka joku toinen henkilö tekee velallisen puolesta velkasitoumuksen, niin velallinen, eli päämies, on silti yleensä vastuussa
        
        esim. jos vanhempi sitoutuu maksamaan lapsensa velan, jonka lapsi on ottanut vanhemman luvalla , niin lapsi on kuitenkin edelleen vastuussa velasta.
    - - Saamisoikeuden siirto ei lähtökohtaisesti saa aikaan muutoksia velvoitteen sisällössä
        
        Vahvana pääsääntönä oikeudessamme on, että saamisoikeus voidaan siirtää velallista kuulematta
        
        Velkoja ja velallinen voivat ensinnäkin aina sopia, ettei saamisoikeutta saa luovuttaa kolmannelle
        
        Joskus vallitsee siirtokielto jo suoraan lain nojalla
      - Myös velallinen saattaa vaihtua kesken velkasuhteen
        
        Lähtökohtana on, ettei velallinen voi omavaltaisesti siirtää velkaansa toisen vastattavaksi, vaan velallisen vaihdokseen vaaditaan velkojan suostumus
        
        poikkeuksena edellä esitettyyn voidaan pitää tilanteita, joissa vuokraoikeuden haltija saa lain mukaan siirtää oikeutensa kolmannelle vuokranantajalta lupaa kysymättä
  - - - Tavallinen velkakirja käsittää velallisen asiakirjassa antaman ehdottoman, tietylle henkilölle suunnatun maksusitoumuksen
        
        VKL 27 §:ssä säädetään, että tavallisen velkakirjan siirto ei pääsääntöisesti tuota uudelle velkojalle parempaa oikeutta velalliseen nähden kuin mikä siirtäjällä itsellään oli
        
        siirronsaajan vilpitöntä mieltä ei yleensä suojata.
        
        Tavallisen velkakirjan luonne saamistodisteena tulee käytännössä esille siten, että kyseisen dokumentin olemassaolo ei vaikuta velkasuhteen osapuolten aineellisoikeudelliseen asemaan
        
        se, että velkoja sattuu hukkaamaan tavallisen velkakirjan, ei estä häntä perimästä saatavaa, jos hän pystyy osoittamaan velan syntyneen
      - Juoksevia velkakirjoja on kahta eri tyyppiä
        
        Haltijavelkakirjassa velallinen on sitoutunut maksamaan määräsumman velkakirjan haltijalle (Velkojan nimeä ei siis ole mainittu)
        
        Määrännäisvelkakirja puolestaan sisältää sitoumuksen maksaa velka nimetylle henkilölle tai hänen määräämälleen
        
        Vilpittömässä mielessä oleva juoksevan velkakirjan siirronsaaja nauttii varsin vahvaa suojaa velallisen esittämien erilaisten väitteiden varalta
        
        Tarkemmat säännökset asiasta ovat VKL 15–17 §:ssä
        
        velkojan oikeuksien käyttäminen on vahvasti sidottu velkakirjan hallintaan ja tallella oloon
  - - - oikean suorituksen kriteereitä ovat:
        
        a) suoritus on tehtävä oikealle henkilölle
        
        Vilpittömässä mielessä toimiva velallinen voi tietyissä tilanteissa vapautua velvoitteestaan myös väärälle henkilölle tehdyn suorituksen johdosta
        
        VKL 19 §: Maksu, jonka haltijavelkakirjan antanut velallinen suorittaa velkakirjan haltijalle, on tehokas, vaikka sittemmin ilmenee, ettei haltija ollutkaan oikeutettu vastaanottamaan maksua
        
        VKL 29 §: Maksu, jonka velallinen tavallisen velkakirjan luovutuksen jälkeen suorittaa luovuttajalle, on pätevä, paitsi milloin velallinen tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ettei luovuttaja enää ollut oikeutettu saamaan maksua
        
        VKL 30 §: Jos maksu suoritetaan sille, joka vetoaa tavallisen velkakirjan kirjalliseen luovutukseen, ja luovutus sitten havaitaan pätemättömäksi, on maksu siitä huolimatta pätevä, paitsi milloin velallinen tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää seikasta, joka aiheutti luovutuksen pätemättömyyden (pl. väärennös, törkeä pakko)
        
        mikäli velkojalle on määrätty edunvalvoja, maksu pitäisi yleensä tehdä hänelle tai hänen määräämälleen pankkitilille
        
        velallinen vapautuu kuitenkin velasta, mikäli hän ei suorittaessaan tiennyt eikä hänen olosuhteet huomioon ottaen pitänyt tietää, että suorituksen vastaanottaminen kuului edunvalvojalle (HolTL 31 §).
        
        Tilanteet, joissa on epäselvää, kenelle maksu pitäisi suorittaa
        
        velalliselle on annettu mahdollisuus vapautua velvoitteestaan tallettamalla maksu aluehallintovirastoon
        
        b) suorituksen on oltava laadultaan (substanssiltaan) oikeanlainen
        
        puutteellista suoritusta on täydennettävä tai jos kyseessä on muu laatuvirhe, niin tehtävinä lisäsuorituksina tulevat kysymykseen esimerkiksi virheen korjaaminen, kokonaan uusi toimitus, hinnanalennus ja vahingonkorvaus
        
        Mahdollista on myös torjua suoritus kokonaan, mikäli virhe on kyllin olennainen
        
        c) suoritus on tehtävä oikeassa ajassa.
        
        Suoritusaika määräytyy lähtökohtaisesti sopimuksen mukaan
        
        Sopimusmääräysten puuttuessa joudutaan turvautumaan täydentävään normistoon.
        
        Rahavelkojen osalta on asiasta säännös VKL 5 §:ssä. Lainkohdassa todetaan, että jos erääntymisajankohdasta ei ole sovittu, velallisen tulee tehdä maksu velkojan vaatiessa.
        
        Jos velallinen tekee suorituksen liian myöhään, tästä koituu tilanteen mukaan erilaisia seurauksia
        
        Rahaveloissa tärkein on velvollisuus maksaa viivästyskorkoa
        
        Velallinen saatetaan lisäksi velvoittaa korvaamaan velkojalle viivästyksestä aiheutunut vahinko
        
        Viivästyminen saattaa lisäksi antaa velkojalle sopimuksen purkuoikeuden --> velallinen joutuu palauttamaan velkojalta mahdollisesti saamansa suorituksen
        
        Myös ennenaikaisesta suorituksesta voi tulla seuraamuksia
  - - - ehdon tai aikamääräyksen realisoituminen tai edellytysten raukeaminen
        
        A esimerkiksi sitoutuu suorittamaan B:lle 1 000 euroa kuukaudessa, kunnes B:n rakenteilla oleva omakotitalo valmistuu.
      - oikeustoimen sovittelu
        
        Tuomioistuin saattaa pitää sitoumuksen mukaista velvoitetta niin kohtuuttomana, että se sovittelee sitä – ääritapauksissa ”nollaan asti”
      - sijaissuoritus
        
        Sen sijaan, että velkoja luopuisi vastikkeetta saamisoikeudestaan, hän saattaa tehdä velalliselleen astetta lievemmän myönnytyksen
      - kuittaus
      - maksutalletus
        
        velallisen suoritusvelvollisuuden täyttäminen tallettamalla rahaa, arvopapereita tai asiankirjoja viranomaisen haltuun
      - yksityishenkilön velkajärjestelyyn tai yrityksen saneeraukseen perustuva velvoitteen lakkaaminen
      - yhtymys eli konfuusio
        
        velvoite ja saamisoikeus joutuvat sillä tavoin ”yksiin käsiin”, että velan normaali suorittaminen muuttuu tarkoituksettomaksi
        
        esimerkiksi silloin, kun velallinen A kuolee ja velkoja B perii hänen omaisuutensa
      - vanhentuminen
      - prekluusio
        
        tarkoitetaan velkaselvittelyn yhteydessä annettuun julkiseen haasteeseen liittyvää velan lakkaamista
  - - - Siltä osin kuin saamiset peittävät toisensa, ne lakkauttavat velkasuhteet
        
        Kuittauksesta voidaan aina sopia
        
        velkojan asemassa oleva velallinen voi kuitenkin saada kuittauksen aikaan myös toisen osapuolen vastustuksesta huolimatta (pakollinen kuittaus).
        
        Kuittaus toteutetaan tällöin toiseen osapuoleen kohdistetun tahdonilmaisun, kuittausilmoituksen avulla. Jotta kuittausilmoitus johtaisi tavoiteltuun tulokseen, on tiettyjen edellytysten täytyttävä:
        
        Saamisoikeuksien on oltava samanlaatuisia
        
        Käytännössä kuittaus tulee kysymykseen vain kahden rahasaamisen kesken.
        
        Toiseksi edellytetään vastasaamisen perimiskelpoisuutta
        
        Jotta A:n kuittausilmoitus B:tä kohtaan voisi menestyä, täytyy hänen saatavansa toisin sanoen olla sellainen, että tuomioistuin voisi kuittaushetkellä velvoittaa B:n suoritukseen
        
        Kolmantena edellytyksenä on saamisoikeuksien vastakkaisuus
        
        Kuittausta B:tä vastaan haluavalla A:lla täytyy olla saamisoikeus juuri B:tä kohtaan. Hän ei siis voi kuitata sillä perusteella, että hänellä on saatava esimerkiksi B:n omistuksissa olevaa osakeyhtiötä kohtaan
        
        Edelleen vaaditaan sitä, että kuittausta haluavan oma velvoite on erääntynyt tai hänellä on muuten oikeus sen suorittamiseen
        
        kuitenkin rahavelallisella lienee käytännössä useimmiten oikeus tehdä suoritus jo ennen eräpäivää
        
        Vaikka yllä mainitut edellytykset täyttyvät, ei kuittaus välttämättä ole mahdollinen
        
        silloin kun saamisoikeuden ulosmittaaminen on kielletty tai ulosmittaamista on rajoitettu
        
        1 more item...
        
        velallis-velkojalta evätään kuittausoikeus myös siinä tapauksessa, että hän on järjestänyt kuittaustilanteen oikeudenvastaisella menettelyllään
        
        1 more item...
  - - - Vanhentuminen = Velkoja, joka syystä tai toisesta viivyttää saamisoikeutensa toteuttamista, voi lain nojalla menettää oikeutensa suoritukseen määrätyn ajan kulumisen johdosta
        
        Tärkein vanhentumista koskeva säädös on laki velan vanhentumisesta (VanhL 15.8.2003/728).
        
        koskee periaatteessa kaikentyyppisiä velvoitteita. Vanhentumislain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät kuitenkin mm. verot, julkiset maksut ja sakot
    - - Velan vanhentumista koskevissa säännöksissä joudutaan aina ottamaan kantaa kolmeen kysymykseen. Vastaukset ovat pääsääntöjä -->
        
        1) kuinka pitkä on vanhentumisaika
        
        Vanhentumisaika on kolme vuotta
        
        2) mistä hetkestä se luetaan
        
        velan erääntymisestä tai muusta vastaavasta hetkestä, jolloin velkojalle on syntynyt oikeus vaatia suoritusta
        
        3) miten vanhentumisajan kuluminen voidaan keskeyttää
        
        Vanhentuminen voidaan katkaista vapaamuotoisesti, muistuttamalla tavalla tai toisella velallista saamisoikeuden olemassaolosta
        
        Sama vaikutus on sillä, että velkoja itse käyttäytymisellään tunnustaa velkasuhteen olemassaolon.
      - Mistä hetkestä kolmen vuoden vanhentumisaika luetaan?
        
        A ja B ovat esimerkiksi sopineet, että rahalaina on suoritettava takaisin 2.1.2013. Tällaiset velat alkavat vanhentua eräpäivästä (VanhL 5.1 §).
        
        saamisoikeus siis lakkaisi 2.1.2016 (tarkkaan ottaen kyseisen vuorokauden loppuessa eli klo 24.00),
        
        Voidaan myös sopia, että velka voidaan määrätyin edellytyksin vaatia maksettavaksi jo ennen sovittua eräpäivää
        
        Tällöin vanhentumisaika alkaa VanhL 5.2 §:n mukaan kulua siitä, kun velka on eräännyttämistoimien johdosta erääntynyt
        
        Tapauksissa, joissa ei olla sovittu tarkemmin siitä, milloin velka on maksettava
        
        Vanhentumisaika alkaa kulua, kun myyjä on luovuttanut kaupan kohteen ostajalle tai kun muu velkojana oleva osapuoli on täyttänyt oman suoritusvelvollisuutensa VanhL 6 §
        
        ei kuitenkaan sovellu luottoihin
        
        Vahingonkorvausveloissa
        
        kolmen vuoden määräaika alkaa kulua siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää sekä vahingosta että siitä vastuussa olevasta henkilöstä
      - Kymmenen vuoden sääntö
        
        Jos kysymys on toistaiseksi myönnetystä tai ehdollisesti syntyvästä velasta taikka muusta velasta, jonka vanhentumisajan alkamisajankohta ei määräydy 5–7 §:n nojalla velka vanhentuu kymmenen vuoden kuluttua velvoitteen oikeusperusteen syntymisestä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. VanhL 8 §
        
        Vahinkoon johtava teko on esimerkiksi suoritettu vuosia ennen vahingon ilmenemistä
        
        Sen jälkeen kun velka on velkojan vaatimuksen tai muun syyn johdosta erääntynyt maksettavaksi, noudatetaan kuitenkin erääntymispäivästä laskettavaa kolmen vuoden vanhentumisaikaa.
      - Miten vanhentuminen katkaistaan?
        
        Vanhentuminen on tarkoitettu passiivista velkojaa koskevaksi uhaksi
        
        Sääntönä onkin, että velkoja voi katkaista vanhentumisen osoittamalla laissa säädetyllä tavalla aktiivisuutta
        
        Katkaisukeinot on vanhentumislaissa jaettu kahteen ryhmään. Toisistaan voidaan erottaa vapaamuotoiset ja oikeudelliset katkaisutoimet
        
        Jotta vapaamuotoisella toimella olisi katkaisuvaikutus, velka täytyy yksilöidä siinä kyllin tarkasti. Vapaamuotoiset katkaisutoimet ovat seuraavat (VanhL 10 §):
        
        Osapuolet sopivat maksujen järjestelystä, vakuudesta tai muusta velan ehtojen muutoksesta taikka siitä, että vanhentuminen on katkaistu.
        
        Velallinen suorittaa velkaa tai muutoin tunnustaa velan velkojalle.
        
        Velkoja vaatii velalliselta suoritusta tai muutoin muistuttaa velallista velasta.
        
        Oikeudellisina katkaisutoimina tulevat VanhL 11 §:n mukaan kyseeseen seuraavat menettelyt:
        
        Velkoja ilmoittaa saatavan velallista koskevan julkisen haasteen johdosta taikka velallisen konkurssissa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Sama vaikutus on sillä, että velka muutoin otetaan huomioon näiden menettelyjen yhteydessä.
        
        Velkoja panee vireille ulosottoasian, tai velka muutoin otetaan huomioon ulosottomenettelyssä
        
        Velkoja panee vireille saatavaa koskevan kanteen velallista vastaan tai esittää saatavaa koskevan vaatimuksen tuomioistuimessa, kuluttajavalituslautakunnassa tai laissa säädetyssä muussa toimielimessä tai menettelyssä, jossa voidaan antaa ratkaisu tai ratkaisusuositus.
        
        Saatava otetaan käsiteltäväksi tuomioistuinsovittelussa tai sellaisessa sovittelumenettelyssä, jossa tehty sovinto voidaan vahvistaa täytäntöönpanokelpoiseksi siten kuin riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa (394/2011) säädetään.
      - Vanhentumisen vaikutukset
        
        Kun velka vanhenee, velallisen maksuvelvollisuus ja samalla myös velkojan saamisoikeus lakkaa
        
        velvoitteella säilyy kuitenkin eräänlaisia jälkivaikutuksia
        
        Velallisella ei ensinnäkään ole oikeutta saada velkojalta takaisin suoritusta, jonka hän on tehnyt vanhentuneesta velasta. (kaksi poikkeusta)
        
        Velkoja saa käyttää vanhentunutta saatavaa kuittaukseen
        
        Vanhentuminen ei estä velkojaa saamasta suoritusta sellaisesta vakuudeksi annetusta velallisen omaisuudesta, johon velkojalla on pantti- tai pidätysoikeus
      - velka voi vanhentua myös sen johdosta, että kyseinen ulosottoperuste menettää ajan kulumisen vuoksi täytäntöönpanokelpoisuutensa.
        pääsääntöisesti 15 vuoden ajan