Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Esinevakuudet - Coggle Diagram
Esinevakuudet
Rasitusvakuudet
Tavanomainen panttioikeus
- Panttioikeus voidaan määritellä velkojan oikeusasemaksi, jonka perusteella tämä voi periä saamisensa tietystä varallisuusobjektista tavallisia velkojia paremmalla etuoikeudella ja riippumatta varallisuusobjektin omistajanvaihdoksista.
Erilaisia panttioikeuksia
- Käteispanttaus
- Käteispanttauksessa velkoja saa panttikohteen haltuunsa.
- Käteispantattavia kohteita ovat arvopaperit ja useimmat irtaimet esineet
- Denuntiaatiopanttaus
- silloin, kun arvopaperi tai irtain esine on jonkun kolmannen hallussa eikä sen hallintaa tämän vuoksi voida siirtää velkojalle
- Panttaus suoritetaan ilmoittamalla siitä panttikohteen haltijalle, pantatun saamisen velalliselle tai muulle kyseeseen tulevalle sivullistaholle
- Kirjaamispanttaus
- Kirjaamispanttauksessa panttioikeuden perustaminen edellyttää merkinnän tekemistä rekisteriin.
- Kirjaamisella panttioikeus perustetaan muun muassa kiinteään omaisuuteen, arvo-osuuksiin, arvopaperitileihin, eräisiin immateriaalioikeuksiin, autoihin ja aluksiin sekä ilma-aluksiin
Panttaukseen soveltuva lainsäädäntö
- Yleiset varallisuusoikeudelliset ja sopimusoikeudelliset periaatteet.
- Merkitys korostuu erityisesti silloin, kun lainsäädäntö ei ole pakottavaa tai se on puutteellista
- Keskeisiä panttioikeuden perustamista ja lakkaamista koskevia säännöksiä on kauppakaaren 10 luvussa, osakeyhtiölaissa, takauslaissa, ulosottokaaressa ja konkurssilaissa.
- Kiinteistöpanttioikeutta koskevat säännökset ovat maakaaressa
Panttioikeuden perustaminen (tavanomainen panttioikeus, käteispanttaus)
Liitännäisyys velkojan saamiseen
- Tehokkaan panttioikeuden syntyminen edellyttää velan olemassaoloa.
- Panttioikeuden liitännäisyys saamiseen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pantti voidaan sitovasti antaa vain saamisesta, joka on pätevä.
HUOM
- Pantin ei tarvitse olla henkilökohtainen, eli velallinen antaa itse pantin velan varmuudeksi
- Pantin voi myös antaa joku muu kuin velallinen
- Kyseessä on tällöin vierasvelkapanttaus
Millaista omaisuutta voidaan pantata
- Panttikelpoisuuden yleisinä edellytyksinä on, että kohde on:
- yksilöity ja
- luovutus- ja ulosmittauskelpoinen ja että sillä on
- vaihdannallista varallisuusarvoa.
- on julkivarmistuskelpoinen
- Irtain tai kiinteä omaisuus
Irtain omaisuus
- Lähes mikä tahansa irtainta omaisuutta oleva varallisuusobjekti, joka voidaan pantata käteispanttauksella tai denuntiaatiopanttauksella, on panttikelpoinen
- Täytettävä edellä mainitut edellytykset
- Merkitystä panttikohteina on nykyään saamisoikeuksilla (esim. saamisoikeus pankkitilille) sekä osakkeilla ja muilla arvopapereilla.
Panttikelvottomuus
- Panttioikeuden perustaminen esimerkiksi käyttöoikeuksiin saattaa estyä sen vuoksi, että oikeus ei käyttöoikeutta koskevan sopimuksen mukaan ole luovutuskelpoinen.
- Useiden yksilön perusturvaksi tarkoitettujen, sosiaalietuuksiin liittyvien saamisoikeuksien luovutuskelpoisuutta on lailla rajoitettu.
Panttausvallan rajoittaminen oikeustoimin
- Irtaimen esineen kaupassa voidaan vallitsevan käsityksen mukaan pätevästi sopia luovutuksensaajan (ostajan) oikeudellisen määräysvallan rajoituksista.
- Jos ostaja kiellon vastaisesti perustaa kohteeseen panttioikeuden, hän syyllistyy sopimusrikkomukseen, josta hän on (vahingonkorvaus)vastuussa myyjälle.
- Ei kuitenkaan sido kolmansia (panttivelkojia). Tämän käsityksen mukaan vastoin kieltoa perustettu panttioikeus on tehokas ja jää pysyväksi – riippumatta edes siitä, onko pantinsaaja kiellon suhteen vilpittömässä mielessä vai ei.
- Kiinteistön panttauskelpoisuutta ei voi rajoittaa luovutuksen (kuten kaupan tai lahjan) yhteydessä.
Panttaussopimuksen syntyminen ja sisältö
- Panttaussopimus voidaan pääsääntöisesti tehdä vapaamuotoisesti
- Kauppakaaren 10 luvun 1 § sisältää kyllä muotomääräyksen, jonka mukaan panttaussopimus on tehtävä kirjallisesti tai kahden todistajan läsnä ollessa. Tämä muotomääräys on kuitenkin vain ohjeellinen
- Asuntokauppalain mukaan asunto-osakeyhtiön osakkeiden panttauksesta talon rakentamisvaiheessa on sovittava kirjallisesti.
- Käytännössä panttaussopimus yleensä tehdään ja on perusteltuakin tehdä kirjallisesti.
Soveltuvat säännökset
- Ensisijaisesti se, mitä osapuolet ovat sopineet
- Eirtyislait
- Oikeustoimilaki
- Sopimusoikeudelliset periaatteet
Tahdonilmaisu OikTL mukaan
- Panttaussopimuksen osatekijöitä ovat tällöin lähtökohtaisesti sekä pantinantajan tahdonilmaisu, jolla hän antaa pantin vakuudeksi (”panttausluvanta”), että pantinsaajan tahdonilmaisu, jolla hän hyväksyy pantiksi tarjotun vakuuden.
- Panttausta koskevien tahdonilmaisujen ei tarvitse olla edes nimenomaisia, vaan myös konkludenttinen tahdonilmaisu riittää.
- Esim. pantinantaja luovuttaa panttikohteen velkojalle, joka ottaa kohteen vastaan.
Välttämättömät ehdot
- Panttaustahdonilmaisun lisäksi pitää vähintään sopia panttikohteesta ja pantilla turvattavan saamisen määrittämisestä. Muutoin kyse ei ole panttauksesta.
-
Saamisen määrittäminen
Yleispanttaus
- pantti annetaan vakuudeksi pantinsaajan kaikista nykyisistä ja tulevista saatavista pantinantajalta.
- pantti vastaa saamisesta, vaikka velkasuhteen ehtoja muutettaisiin tai velka uudistettaisiin.
Vierasvelkapanttaus
- Sovellettavaksi tulee takauslain säännökset
- Esim. luotonantajan tiedonantovelvollisuus takaajalle
- Panttaussopimuksessa on sovittava pantinantajan vastuun enimmäismäärästä ja sitoumuksen voimassaoloajasta
Ehdot ammattimaisessa luotonannossa
- Ammattimaisessa luotonantotoiminnassa käytettävät panttaussopimukset sisältävät yleensä muitakin ehtoja kuin edellä mainitut panttauksen tarkoituksen kannalta välttämättömät ehdot.
- Tällaisia ovat esimerkiksi pantin realisointia (käteispanttauksessa), hoitoa ja säilytystä sekä vakuuttamista koskevat ehdot
Julkivarmistus
- Julkivarmistuksella tarkoitetaan toimia, joiden perusteella panttaus saa sille ominaisen sitovuuden sivullisia kohtaan.
- Julkisuus on tarpeen, koska panttauksen keskeiset oikeusvaikutukset merkitsevät panttivelkojan asettamista pantinantajan muita velkojia ja myöhempiä sopimuskumppaneita parempaan asemaan.
-
-
Oikeusvaikutukset
- Panttaussopimus saa aikaan sitovuuden sen osapuolten välillä.
- Keskeisin vaikutus: Panttaussopimus velvoittaa pantinantajan saattamaan panttauksen loppuun.
- Tämä tapahtuu panttikohteesta riippuen esimerkiksi luovuttamalla kohteen hallinta, myötävaikuttamalla panttausilmoituksen tekemiseen, hakemalla kirjaamista tai antamalla suostumus kirjaamiseen
Oikeussuojakeinot
- Siltä varalta, että pantinantaja ei suostu vapaaehtoisesti panttauksen loppuun saattamiseen, velkojalla on käytössään oikeussuojakeinoja.
- Voidaan velvoittaa tuomiolla tai ulosoton kautta
- Luotonantaja voi pidättyä antamsta luottoa tai purkaa sopimuksen
Suhde seuraajiin
- Samoin kuin pantinantajaa, panttaussopimus velvoittaa myös hänen yleisseuraajiaan, kuten perillisiä.
- Panttaussopimuksella voi olla oikeusvaikutuksia myös pantinantajan erityisseuraajia, kuten sellaisia sivullisia kohtaan, joille pantinantaja on panttaussopimuksen vastaisesti perustanut oikeuden panttikohteeseen
- sitoo panttikohteen myöhempää luovutuksensaajaa ja myöhempiä kilpailevia panttivelkojia, JOS he ovat olleet vilpittömässä mielessä
Suhde velkojiin
- Pantinantajan ulosmittaus- ja konkurssivelkojia pelkkä panttaussopimus ei sido.
Panttivelkojalla ei ole pääsääntöisesti oikeutta pantin tuottoon
- Panttaussopimuksessa on usein vakioehto, jonka mukaan tuotto kuuluu panttivelkojalle.
Panttivastuun toteuttaminen
- Tavanomaisesti velkoja saa suorituksen saatavalleen sopimuksen mukaisesti.
- Kun näin tapahtuu, myös panttioikeus lakkaa.
Pantin palauttaminen
- Esimerkiksi käteispanttauksessa panttivelkojan on palautettava panttikohteen hallinta pantinantajalle, kiinteistöpanttioikeuden osalta taas on palautettava panttikirjan hallinta.
- Jos kohteeseen on perustettu jälkipanttioikeus, panttikohde tai sen hallinnan korvaava asiakirja siirretään kuitenkin pantinantajan sijasta jälkipantinsaajalle.
- Jos kyseessä on ollut denuntiaatiopanttaus, panttivelkojan on vastaavalla tavalla myötävaikutettava siihen, että panttausilmoituksen aikanaan saanut taho saa ilmoituksen panttioikeuden lakkaamisesta.
Julkivarmistuksen osittainen purkaminen
- Velkojalla voi toisinaan olla velvollisuus julkivarmistustilanteen osittaiseen purkamiseen, vaikka koko saatava ei vielä olisi tullut maksetuksi
- velallinen on lyhentänyt velkaansa niin, että pantin arvo näiden lyhennysten jälkeen selvästi ylittää pantilla turvattavan saatavan arvon
- Perustuu oiktl 36 § kohtuuttomuusperusteisiin ja lojaliteettiperiaatteeseen
Panttivelkojan suorittama realisointi
- Saamisen periminen maksun laiminlyöneeltä velalliselta edellyttää normaalisti sekä täytäntöönpanokelpoisen tuomioistuinratkaisun hankkimista että ulosottoviranomaisen apua.
- Irtaimen pantin vakuudekseen saanut velkoja välttää yleensä nämä vaiheet.
- Hän voi itse realisoida pantin
- Sovelletaan, mitä osapuolet ovat sopineet
- Muuten sovelletaan kauppakaarta
Myyntiedellytykset
- Myynnin perusedellytys on pantilla turvatun saamisen erääntyminen.
- Lisäksi panttivelkojan on ilmoitettava myyntiaikomuksestaan ennakolta pantin omistajalle.
- POIKKEUS: Mikäli pantti on annettu vieraasta velasta, myyntiaikeesta ei siis tarvitse panttausta koskevien säännösten mukaan ilmoittaa erikseen velalliselle
Myynti-ilmoitus
- Ilmoitus pantinantajalle voidaan tehdä vasta saamisen eräännyttyä
- Ilmoituksessa on varattava pantinomistajalle vähintään kuukauden aika velan maksamiseen.
- Jos panttina on osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan yksinomaan tai pääasiallisesti pantinantajan asuntona käytettyä huoneistoa, pantinantajalle on varattava kahden kuukauden aika (PAKOTTAVAA SÄÄNTELYÄ)
Myyntimenettely
- Myyntitavasta voidaan sopia: Asiasta voidaan ottaa määräyksiä esimerkiksi panttaussopimukseen.
- Myyntitavasta pakottavat säännökset MyyntiL. Esimerkiksi julkinen huutokauppa ei ole ainoa mahdollinen eikä välttämättä edes sallittu myyntitapa.
- Myyntitapaa valittaessa on nimittäin vahingonkorvausvastuun uhalla otettava huomioon vastapuolen edut
Pantinantajan turvaamistoimet
- Irtaimen pantin myyminen ei edellytä oikeuden tuomiota eikä ulosottoviranomaisen apua
- panttivelkoja saattaa ryhtyä realisointitoimiin, vaikka hänen saamisensa olemassaolo tai erääntyneisyys, panttaussopimuksen pätevyys taikka muut myynnin edellytykset olisivat riidanalaisia.
- Pantinantaja voi kuitenkin normaalissa järjestyksessä hakea käräjäoikeudelta takavarikkopäätöstä
- Takavarikkopäätöksen panee täytäntöön ulosottoviranomainen
OikTL 37 § Kielto sopia pantin menettämisestä velkojalle
- On siis suoritettava tilitys, jossa pantin arvo ja saamisen määrä todetaan
- Jos pantin arvo on saamista suurempi, ylijäämä kuuluu panttiesineen omistajalle
Pantin arvonlasku
- Panttioikeuden tosiasiallinen merkitys velkojalle voi velkasuhteen aikana vähetä, jos panttikohteen arvo heikkenee.
- Lojaliteettiperiaate: pantinantaja ei saa määrätä panttikohteesta oikeudellisesti niin, että velkojan asema sen vuoksi vahingoittuu.
Erääntyminen arvonlaskun perusteella
- Kauppakaari
- Velkoja voi nimittäin myydä pantin mainituista edellytyksistä riippumatta, jos myynnin lykkäämisestä ilmeisesti aiheutuisi olennaista vahinkoa pantin arvon alenemisen johdosta
Panttivelkojan asema ulosotossa
- Panttivelkoja voi periä saamisensa ulosottoteitse, mutta se ei ole pakollista
- Ulosottotie voi olla käteispanttivelkojan kannalta tarkoituksenmukainen esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa hän haluaa varmuuden vuoksi tuomioistuimen ratkaisun saatavastaan
- Panttivelkoja voi joutua osallistumaan ulosmittausmenettelyyn myös siitä syystä, että joku toinen velkoja perii saamistaan ulosmittausteitse.
- Tällaisessa kilpailutilanteessa panttivelkojan asema riippuu keskeisesti hänen sijastaan etuoikeusjärjestyksessä.
Etusijajärjestys
- Säädetään velkojien maksunjärjestyksestä annetussa laissa
- Panttivelkoja on huonommassa asemassa vain silloin, kun toisella velkojalla on panttivelkojaan nähden tehokas pidätysoikeus tai paremman etusijan tuottava panttioikeus.
- esimerkiksi silloin, kun kysymys on jälkipanttaustilanteesta ja ulosmittausvelkojan panttioikeus on perustettu ensin.
Asema konkurssissa
- Panttivelkoja on separatisti
- Tämä merkitsee erityisesti sitä, että hän voi periä saamisensa pantin arvosta konkurssimenettelyn ulkopuolella.
- Hänen on kuitenkin ilmoitettava valvontakirjelmään sisällytettävät tiedot saatavastaan ja panttioikeudestaan pesähoitajalle hyvissä ajoin (2 viikkoa) ennen myyntiä ja viimeistään valvontapäivänä
- Ilmoituksen laiminlyönnistä ei seuraa panttioikeuteen perustuvan jako-osuuden menetys vaan velvollisuus suorittaa jälkivalvontamaksu
Pesän lunastusoikeus
- Konkurssipesä voi halutessaan lunastaa pantin maksamalla panttivelkojan saamisen. Pesän on suoritettava myös korvaus.
- Ellei pesä lunasta panttia, se tarvitsee realisointiin pääsääntöisesti panttivelkojan suostumuksen
- Tuomioistuin voi kuitenkin antaa luvan pantin myyntiin
Etusijajärjestys
- Panttivelkojalla on konkurssissa samanlainen etuoikeus kuin ulosmittausmenettelyssä.
- Pantin myynnistä saadut varat, joita ei tarvita panttivelan maksamiseen, kuuluvat konkurssipesään, ja ne jaetaan etusijajärjestyksen mukaisesti muille velkojille.
Asema yrityssaneerauksessa ja velkajärjestelyssä
- Asetettava perintäkielto estää panttivelkojaa perimästä yrityssaneerauksen tai yksityishenkilön velkajärjestelyn piiriin kuuluvaa saamistaan velallisen itsensä antamasta vakuudesta
- Pantin realisoimiseen voidaan toisaalta poikkeustapauksissa antaa lupa
- Panttivelkojan esinevakuus pysyy voimassa vakuusvelan järjestelystä huolimatta ja oikeuttaa velkojan perimään menettelyssä vahvistetun saatavansa vakuuden arvosta.
Kirjaamispanttaukset
Yrityskiinnitys
- Yrityskiinnityksen avulla kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja voi käyttää vakuutena elinkeinotoiminnassa käytettävän irtaimen omaisuutensa muodostamaa kokonaisuutta tarvitsematta luovuttaa vakuuskohteen hallintaa miltään osin vakuudensaajalle.
- Yrityskiinnitys ei tuota velkojalle yhtä vahvaa oikeudellista suojaa kuin tavanomainen panttioikeus.
- Käytetään usein täydentävänä vakuutena
Soveltamisala
- Yrityskiinnityksiin sovelletaan yrityskiinnityslakia
Kiinnityksen perustaminen
- Yrityskiinnityksen perustamistoimiin liittyvä julkivarmistus tapahtuu kiinnitysjärjestelmän avulla.
- siihen kuuluvat sekä kirjaus eli kiinnitys että vahvistettua kiinnitystä osoittavan asiakirjan hallinnan luovutus velkojalle.
- Vahvistamista osoittava asiakirja on panttivelkakirja
- oikeudelliselta muodoltaan juokseva velkakirja
Kahden velkakirjan järjestelmä
- panttivelkakirja on vain vakuusoikeuden perustamisen väline
- yrityskiinnitys annetaan muun kuin panttivelkakirjasta ilmenevän sitoumuksen vakuudeksi.
- Kahden velkakirjan järjestelmässä varsinaisen sitoumuksen ilmentävää velkakirjaa on kutsuttu käärevelkakirjaksi.
- panttivelkakirjankin antajalta voidaan periä vain käärevelkakirjan osoittama todellinen velka panttivelkakirjan osoittamaan määrään saakka
Rekisteröinti
- Yrityskiinnityksen vahvistamista haetaan YrKiinL 16 §:n mukaan Patentti- ja rekisterihallitukselta (yrityskiinnitysrekisteri)
- Aikaisemmin haetulla kiinnityksellä on etuoikeus ennen myöhemmin haettua ja samana päivänä haetut kiinnitykset tuottavat yhtäläisen oikeuden, jollei kiinnitystä vahvistettaessa ole toisin määrätty
Yrityskiinnityksen piiriin kuuluva omaisuus
- YrKiinL 1 §:n mukaan yrityskiinnitys on mahdollinen silloin, kun vakuudenantaja on kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja.
- Yrityskiinnitys koskee vain elinkeinonharjoittajan elinkeinotoimintaan kulloinkin kuuluvaa irtainta omaisuutta.
- 1) rakennukset, rakennelmat, koneet, kalusto ja näihin verrattava käyttöomaisuus,
- 2) immateriaalioikeudet sekä vuokraoikeus, käyttöoikeus, irrottamisoikeus ja muu erityinen oikeus sekä muu käyttöomaisuus,
- 3) aineet, tarvikkeet, valmisteet, tavarat ja muu vaihto-omaisuus sekä
- 4) kassavarat, saatavat, arvopaperit, arvo-osuudet ja muu rahoitusomaisuus.
HUOM
- Irtain omaisuus kuuluu YrKiinL:n valossa yrityskiinnityksen piiriin riippumatta siitä, onko se luovutuskelpoista vai ei
- Yrityskiinnityksen piirin ulkopuolelle jää lähtökohtaisesti myös kaikki se, minkä katsotaan kuuluvan kiinteistöön ainesosana tai tarpeistona (kiinnitys koskee vain irtainta omaisuutta)
- Yrityskiinnitys koskee elinkeinonharjoittajan elinkeinotoimintaan kuuluvaa irtainta omaisuutta riippumatta siitä, missä se sijaitsee.
Rajoitettu omaisuus
- Kiinnitys voidaan rajoittaa koskemaan vain elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminnan määrättyyn osaan kuuluvaa edellä lueteltua kiinnityskelpoista omaisuutta
- ellei tällaista rajoitusta ole tehty, kiinnitys koskee kaikkea elinkeinonharjoittajan kiinnitystä vahvistettaessa omistamaa ja myöhemmin saamaa kiinnityskelpoista omaisuutta.
Yrityskiinnityksen suhde muuhun vakuuskäyttöön
- Yrityksen irtain omaisuus on usein lähtökohtaisesti mahdollista käyttää vakuutena myös perustamalla siihen panttioikeus.
- irtaimeen omaisuuteen, joka on yrityskiinnityksen kohteena, ei pääsääntöisesti saa perustaa erikseen panttioikeutta.
- yrityskiinnitykselle turvataan pääsääntönä aikaprioriteettiin perustuva etusija yrityskiinnityksen kohteena olevan omaisuuden myöhempiä panttauksia vastaan.
Vaihtoehto käteispanttaukselle
- Yksittäisten irtainten esineiden käteispanttaus ei yleensä tule kysymykseen, koska yritys tarvitsee ne omassa käytössään.
Oikeusvaikutukset
- Yrityskiinnityksellä saatavaansa turvanneen velkojan asema eroaa tavanomaisen panttivelkojan asemasta olennaisesti siinä, että hänen vakuusoikeutensa koskee vaihtuvaa, muutoksenalaista omaisuusmassaa.
Elinkeinoharjoittajan määräysvalta
- Omaisuuden hallintaa ei luovuteta velkojalle. Hänellä säilyy määräysvalta omaisuuteen tietyin poikkeuksin
- YrKiinL 9 §:ssä, jossa säädetään yrityskiinnityksen alaisen omaisuuden luovutuksen rajoituksista ja luovutuksen vaikutuksista yrityskiinnitykseen
- luovuttaa ja käyttää siten kuin elinkeinotoimintaan kuuluva säännöllinen tavaranvaihto tai omaisuuden tarpeellinen uusiminen taikka muu normaali liiketoiminta edellyttää.
Vilpittömän mielen suoja
- Jos omaisuutta on kuitenkin luovutettu säännöksen vastaisesti, on luovutus kuitenkin pätevä jos luovutuksensaaja on ollut vilpittömässä mielessä
Saatavan perintä yrityskiinnityksestä
- Toimittava samalla tavalla kuin muidenkin irtaimen kiinnitysvelkojien:
- hänen tulee ensin saada tuomioistuimesta velallisen maksuvelvollisuuden osoittava tuomio ja käännyttävä sen jälkeen ulosottomiehen puoleen saamisen perimiseksi yrityskiinnityksen alaisesta omaisuudesta
Ennenaikainen perintä
- voi ryhtyä oikeuttaan turvaaviin toimiin silloin, kun vakuuden arvo on jo vähentynyt tai uhkaa vähetä.
- Esim. kun yrityksen tai sen osan toiminta lopetetaan, kun koko yritys tai sen osa luovutetaan
- oikeus saatavan perimiseen lakkaa, jollei kiinnityksenhaltija kolmen kuukauden kuluessa ole hakenut ennenaikaista perintää
Ulosmittaus
- Velkojen maksunsaantijärjestyslaki
- parempi etusija varoihin on pantti- ja pidätysoikeuden haltijoiden saatavilla (VMJL 3 §), yrityksen saneerauksen yhteydessä syntyneillä saatavilla (VMJL 3a §) ja elatusapusaatavilla (VMJL 4 §).
- aikaisemmin haetulla kiinnityksellä on etuoikeus ennen myöhemmin haettua, ja samana päivänä haetut kiinnitykset tuottavat yhtäläisen oikeuden
Elinkeinoharjoittajan konkurssi
- Konkurssilaki
- Toisin kuin panttivelkoja, yrityskiinnitysvelkoja ei ole separatisti.
- Yrityskiinnitysvelkojalla ei ole samanlaista oikeutta periä saatava vakuuskohteen arvosta konkurssimenettelyn ulkopuolella
- Yrityskiinnityksen alaisen omaisuuden myynnistä huolehtii siten konkurssipesä
- Yrityskiinnitys tuottaa velkojalle etuoikeuden konkurssissa VMJL 5.1 §:n mukaan.
- Koskee vain 50:tä prosenttia kiinnitetyn omaisuuden arvosta sen jälkeen, kun paremmalla etuoikeussijalla olevat saatavat on suoritettu.
Asunto-osakkeiden panttaus
- Perinteisistä paperille merkityistä osakekirjoista ja asuntoosakeyhtiöiden osakeluetteloista luovutaan
- Sähköinen osakehuoneistorekisteri on otettu käyttöön lainuudistuksen takia (huoneistotietolaki)
Säännökset
- Laki huoneistotietojärjestelmästä (huoneistotietolaki)
- Lailla otettiin käyttöön osakehuoneistorekisteriin tukeutuvaa osakkeiden sähköistä vaihdantajärjestelmää
- Lähtökohtaisesti pakottavaa
- Lakia sovelletaan suoraan uusiin yhtiöihin (1.1.2019 jälkeen)
- Vanhojen yhtiöiden tulisi siirtyä järjestelmään viimeistään 2023
- Kun siirretyn yhtiön osake luovutetaan ensimmäisen kerran siirron jälkeen, eikä omistajan oikeutta ole kirjattu, luovutuksensaajan on haettava kirjaamista 2kk kuluessa
-
Osakkeiden panttaus
- Asunto-osakkeiden eli huoneiston panttaus tapahtuu panttaussopimuksen ja panttioikeuden kirjaamisen avulla (julkivarmistus)
- tehdään sähköisesti osakehuoneistorekisterissä
- Panttaus voi syntyä myös muulla perusteella, esim. yrityskiinnityksessä
Säännökset
- Panttaussopimukseen sovelletaan sitä, mitä osapuolet ovat sopineet.
- Myös huoneistotietolaki ja oikTL
Kirjaaminen
- Vastaa tavanomisen panttioikeuden julkivarmistusta
- Kirjataan sopimuksen teon jälkeen osakehuoneistorekisteriin
- Panttaussopimusta ei tarvitse esittää
rekisteröinnissä
- Pantinsaajan (panttivelkojien) hakemus ja pantinantajan suostumus
- Panttioikeuden kirjauksen avulla panttioikeus
tulee tehokkaaksi suhteessa sivullisiin.
Kirjaamisen kohde
- Panttioikeus voidaan kirjata kohdistumaan koko huoneistoon TAI
- Määräosiin, esim. 1/2
- Ellei enimmäismäärää ilmoiteta, osakkeet (huoneisto) ovat panttina koko arvostaan.
Pantinantajan määräämisvallan menetys hakemuksen aikana
- Esim. konkurssi tai ulosmittaus
- Voi johtaa hakemuksen lepäämään jättämiseen tai hylkäämiseen.
Useiden panttivelkojien yhteinen hakemus
- Omistajan suostumus tarvitaan
- Voidaan kirjata useita panttioikeuksia
- Myös panttioikeuksien välinen etusijajärjestys voidaan kirjata.
- Muuten etuoikeusjärjestys määräytyy kirjausten vireilletulojärjestyksessä
- Huoneistoja ei voi enää tehokkaasti jälkipantata
Ehdollinen kauppa
- Myös velkojan panttioikeuden kirjaus jätetään lepäämään
- ellei myös myyjä anna suostumusta panttioikeuden kirjaamiselle.
Panttauskirjauksen poistaminen
- Panttauskirjaus voidaan poistaa panttivelkojan hakemuksesta TAI omistajan hakemuksesta
- Tarvitaan panttivelkojan suostumus
- Myös sellaisen hlö suostumus, jonka asema voi heiketä kirjauksen poistamisella
-
Kiinteistöpanttioikeus (rasite)
- Panttivelkojalla on oikeus saada saamisen määrän mukaan määräytyvä suoritus pantatun omaisuuden arvosta, kun saaminen on erääntynyt ja sen maksu on viivästynyt
Panttioikeuden perustaminen
- Kiinteistöpanttioikeus on hypotekaarinen; vakuusesinettä ei anneta velkojan haltuun panttauksen yhteydessä.
- Pantattu kiinteistö tai vastaava kohde jää omistajansa tai haltijansa hallintaan ja käyttöön
Panttioikeuden kohde
- Kiinteistöpanttioikeuden kohteena on useimmiten kiinteä omaisuus, so. omistusoikeus kiinteistöön tai sen määräosaan tai määräalaan.
- Myös käyttöoikeus, esim. maanvuokraoikeus
- Panttioikeus kohdistuu myös kiinteistön tai vastaavan kohteen rakennuksiin ja muihin ainesosiin ja tarpeistoesineisiin.
Panttioikeus kiinteistöön on riittävä, kun hlö pystyy itse maksamaan loput 2/3 kiinteistön arvosta
Sähköinen menettely
- Vuoden 2019 loppuun saakka panttioikeus voitiin perustaa myös kirjallisen panttikirjan luovuttamisen avulla
- Nämä panttioikeudet voivat yhä olla voimassa
- Nykyään panttioikeus perustetaan kirjaamisella kiinteistörekisteriin
- Kirjaamista voidaan 1.1.2020 jälkeenkin hakea joko kirjallisesti tai sähköisen kirjaamismenettelyn avulla
Sähköinen kiinnitysmenettely
Perustamisen vaiheet:
- Kiinnitys
- Panttaussopimus
- Sähköisen panttikirjan merkitseminen velkojan nimiin
- Velkojan saaminen
- Jokainen em. edellytys on välttämätön, ja yhdessä ne luovat panttioikeudelle riittävät edellytykset
Kiinnitys
- Kiinnitys on omistajan tai haltijan hakemuksesta tehtävä kirjaus lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.
- Pääsääntöisesti vain omistajalla tai haltijalla on valta hakea kiinnitystä
- Toisaalta hän voi käyttää valtuutettua tai muuta edustajaa
- Hakemus voidaan tehdä kirjallisesti tai sähköisesti Maanmittauslaitokselle
- Hakemukseen merkitään rahamäärä, kohde, etuoikeus
Oikeusvaikutukset
- Kiinnityksen vahvistaminen ei vielä merkitse panttioikeuden perustamista tai syntymistä.
- On kuitenkin välttämätön osa kiinnitysmenettelyä
- Kiinnityksen ja panttivelkojan etusija suhteessa muihin velkojiin määräytyy kiinnityksen vahvistamisen perusteella
- määräytyy kiinnityksen kellonajan tai hakupäivän mukaan
Panttikirjan merkitseminen velkojan nimiin
- Kiinnityksen vahvistaminen tarkoittaa myös sähköisen panttikirjan kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin kiinnitysmerkinnän yhteyteen
- Panttikirja on sähköinen väline, jonka avulla omistaja tai haltija voi pantata kiinteistön tai vastaavan kohteen
- Panttikirjalle merkitään rekisteriin panttikirjan saaja
- Jos ei muuta ole merkitty, saajaksi merkitään hakija
Panttikirjan luovutus (julkivarmistus)
- Panttikirjan luovuttaminen tapahtuu siten, että omistaja/haltija hakee velkojaa panttikirjan saajaksi
- Luovutus tapahtuu, kun kirjaamista koskeva hakemus
on tullut vireille
- hakemusta ei voida myöhemmin muuttaa ilman saajan (velkojan) suostumusta
Panttaussopimus
- Panttioikeuden perustaminen edellyttää, että panttauksesta sovitaan pantinantajan ja velkojan kesken.
- Keskeisin elementti sopimuksessa on pantinomistajan sitoutuminen panttaukseen.
Oikeusvaikutukset
- Vakiintuneesti on katsottu, että pelkästään pantinantajan sitoumuksen perusteella velkojalle ei vielä synny panttioikeutta
- Sitoumus ei perusta velkojalle varsinaista esinekohtaista tai sivullisia sitovaa oikeutta.
Sisältö
Vakioehdot
- Yleisesti käytetyt vakioehdot tuovat mukanaan niitä koskevat tulkintaperiaatteet, joilla on merkitystä erityisesti yleis- ja vierasvelkapanttauksissa, joissa kuluttaja on pantinantajana
Panttauksen yksiköinti
- Panttaussopimuksessa on yksilöitävä vakuutena oleva kiinteistö tai vastaava kohde
- Määriteltävä haettavat uudet kiinnitykset tai yksilöitävä jo olemassa olevat kiinnitykse
- Sovittava luotto tai muu saaminen tai saamiset, joiden vakuudesta on kysymys
Erityis- tai yleispanttaus
- Erityispanttaus on sidottu tiettyyn tai tiettyihin (yksilöityihin) saamisiin
- Yleispanttaus tarkoittaa vakuutta velallisen kaikista nykyisisä ja tulevaisuudessa syntyvistä saamisista
Panttiesineen arvo
- Kohteen arvon riittävyyden arviointi suhteessa myönnetyn luoton määrän on luotonantajalle kuuluva tehtävä
- Riski pantin arvon riittämättömyydestä kuuluu luotonantajalle
Saaminen
- Panttioikeuden syntyminen edellyttää, että velkojalla on velalliselta saaminen, jonka vakuudeksi panttaus tapahtuu.
- Panttivelkojan on palautettava panttikirja, kun saaminen on lakannut, ellei velkojalla ole muuta perustetta pitää panttikirjaa nimissään.
- Palautus tehdään panttiesineen eli kiinteistön tai vastaavan kohteen omistajalle tai haltijalle, ellei muulla henkilöllä ole panttikirjaan parempaa oikeutta
- Tehdään rekisterimerkinnällä
Maksu
- Tärkein saamisen lakkaamisperuste on sen maksaminen.
- Velkojan on palautettava panttikirja, kun saaminen liitännäiskuluineen on kokonaan maksettu, ellei velkojalla ole muita saamisia, joiden vakuutena panttikirja on (yleispanttaussopimus)
Panttikirjan palauttaminen sivulliselle
- Panttikirja tulee palautta tällaiselle, jos hänellä on kohteen omistajaa tai haltijaa parempi oikeus palautuviin panttikirjoihin
- Saajaksi kirjatulla on velvollisuus hakea uuden saajan kirjaamista tai ilmoittaa saaja
Tilanteet
- Uusi saaja on kiinteistön ostaja myyjän hakemuksen perusteella
- Uusi saaja on jälkipanttivelkoja, kun ensisijaisen
panttivelkojan saaminen on lakannut
- Uusi saaja on takaaja tai vierasvelkapanttaaja, kun
panttivelkojan saaminen on lakannut
- Uusi saaja on ulosottomyynnin ostaja
- Uusi saaja on konkurssipesä
Jälkipanttaus
- Toiseksi paras etuoikeus on saamisella tai saamisilla, joiden vakuudeksi jälkipanttaus on tapahtunut.
- Jälkipanttaus tapahtuu ilmoituksella ensisijaiselle panttikirjan saajalle
- Ensisijainen saaja tekee ilmoituksen rekisteriin
- Jälkipanttaus perustaa ensisijaiselle panttivelkojalle lukuisia velvoitteita suoraan lain perusteella.
- Kysymys on ennen kaikkea lojaliteetti- ja huolenpitovelvoitteista jälkipanttivelkojaa kohtaan.
Panttausvalta
- Valta pantata kiinteistö tai muuta kiinteää omaisuutta on vain sen aineellisoikeudellisella omistajalla
- Sama koskee vastaavasti maanvuokraoikeuden tai muun kiinnityskelpoisen käyttöoikeuden haltijaa
- Panttauksessa voidaan käyttää myös valtuutettua
- Edellyttää lainhuutoa/erityistä oikeutta kiinteistöön
- Kiinteistökaupassa ei voi pätevästi rajoittaa ostajan määräämisvaltaa
Edelleenpanttaus
- Tämä tarkoittaa myös sitä, että kiinteän omaisuuden tai kiinnityskelpoisen käyttöoikeuden edelleenpanttaus siten, että velkoja käyttäisi pantattua omaisuutta (kiinteistöä) oman velkansa vakuutena, ei ole sallittu.
- HUOM. ero jälkipanttaukseen
Vierasvelkapanttaus
- Kiinteistö tai vastaava kohde annetaan useimmiten sen omistajan tai haltijan oman velan vakuudeksi.
- Voidaan antaa myös toisen henkilön velan vakuudeksi (vierasvelkapanttaus).
- Kysymyksessä voi lisäksi olla osittainen vierasvelkapanttaus
- Esimerkiksi puoliso voi antaa omistamansa osuuden (määräosan) kiinteistöstä pantiksi, kun toinen puoliso on velallinen
Yhteispanttaus
- Kiinteistön omistaja voi määrätä kiinteistöstään tai sen useista osuuksista yhteispanttauksella, kun hänen nimissään on kiinteistön kaikkiin osuuksiin kohdistuvat tai sen useisiin määräosiin kohdistuvia panttikirjoja.
- Vastaavasti kiinteistön määräosien omistajat, esimerkiksi puolisot, voivat käyttää koko kiinteistöä vakuutena yhteispanttauksen muodossa
- Kaikkien yhteisomistajien on annettava panttaussitoumus, jotta koko kiinteistö voidaan pantata.
- Toisaalta kiinteistön määräosan omistaja voi pantata oman osuutensa ilman muiden yhteisomistajien suostumusta
Poikkeuksia lainhuutoon
- Elinkeinotoimintaa harjoittava kiinteistönkaupan ostaja ei saa ilman myyjän suostumusta pantata kaupan kohdetta
- Ehto on merkittävä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin
- Negative pledge kovenanttijärjestely
Sääntely
- Maakaari
- Kuluttajasuhteissa KSL
- Sopimuksiin sovelletaan sitä, mitä osapuolet ovat sopineet -> muuten dispositiiviset säännökset
-
Kiinnityksen muuttaminen
- Kiinnitystä muutettaessa velkojan panttioikeus muuttuu vastaavalla tavalla
- Sovelletaan MK
Edellytykset
- Muuttamisesta ilmoitetaan sähköisen panttikirjan saajalle (yleensä velkojalle)
- edellyttää saajan suostumuksen
Etusijajärjestyksen muuttaminen
- Omistajan tai velkojan hakemuksesta
- Muutoksen on oltava yhdenmukainen suhteessa kaikkiin muihin kiinnityksiin
- Edellyttää suostumuksrt niiltä oikeudenhaltijoilta, joiden asema heikkenee
Yhteiskiinnityksen perustaminen
- Omistajan hakemuksesta ja panttivelkojan suostumuksella
- voidaan perustaa laajentamalla kiinnitys kohdistumaan saman omistajan muihin kiinteistöihin
- Kiinteistöä koskevat kiinnitykset voidaan
yhdistää yhdeksi kiinnitykseksi
- oltava sama tai peräkkäiset etusijat
Yhteiskiinnityksen purkaminen
- Yhteiskiinnitys voidaan kiinteistöjen omistajan hakemuksesta purkaa
- Purkamista ei myönnetä, jos voimaan jää
muu yhteiskiinnitys
Kiinnityksen jakaminen
- Kiinnitys voidaan jakaa useampaan, yhteensä enintään jaettavan kiinnityksen suuruiseen kiinnitykseen
- Kaikki uudet kiinnitykset saavat
jaettavan kiinnityksen etusijan, ellei muuta ole sovittu
Kiinnityksen poistaminen/kuolettaminen
- Kiinnitys voidaan kokonaan tai rahamäärältään osittain kuolettaa eli poistaa
- Yksi yhteiskiinnitettyjen kiinteistöjen
yhteisomistajista saa hakea kuolettamista oman kiinteistön osalta
- Panttioikeus lakkaa, kun sen perustana oleva kiinnitys kuoletetaan.
-
-
Pidätysoikeus ja omistuksenpidätysehto
- Velkojalla voi olla erityisissä tapauksissa oikeus suorituksensa varmistamiseksi pidättää toisen irtainta omaisuutta itsellään.
- Omistuksenpidätyksellä tarkoitetaan sitä, että myyjä pidättää itsellään omistusoikeuden myytyyn esineeseen siihen saakka, kunnes kauppahinta on kokonaisuudessaan tullut maksetuksi.
Pidätysoikeus
- Pidätysoikeus on panttioikeutta muistuttava mutta sitä heikompi vakuusoikeus.
- Pidätysoikeuden haltija saa pitää esineen hallussaan saamisensa vakuutena siksi, kunnes saatava suoritetaan
- Hänellä ei ole kuitenkaan pääsääntöisesti realisointioikeutta
- Pidätysoikeuden merkitys onkin siinä, että se muodostaa eräänlaisen painostuskeinon velan maksamiseen, koska esineen omistaja ei voi saada ilman saatavan maksamista pidätettyä esinettä haltuunsa.
- Nykyään velkojalla on usein myyntioikeus KK 10:2:n mukaan
Yleensä perustettu sopimuksella
- Sovelletaan, mitä on sovittu
- OikTL ja yleiset sopimusperiaatteet
- Olennaista pidätysoikeuden syntymiselle on tällöinkin, että velkoja saa esineen hallintaansa tai että esine muutoin talletetaan niin, että vain velkoja voi siitä määrätä.
Oikeusvaikutukset
- Pidätysoikeus on vakuusoikeus, joka ei sisällä oikeutta pidätetyn esineen käyttämiseen.
- Velkoja on toisaalta pidätettyään esineen velvollinen hoitamaan sitä huolellisesti
- Pidätysoikeus on voimassa, vaikka esine vaihtaa omistajaa tai omistaja joutuu ulosottoon/konkurssiin
Mihin voi kohdistua
- Pidätysoikeus voi kohdistua vain irtaimeen esineeseen.
Omistuksenpidätysehto
- Tavanomaisin syy omistuksenpidätyksen käyttöön on pyrkimys varata ja varmistaa luovuttajalle purkuoikeus luovutuksensaajasta johtuvissa sopimushäiriötilanteissa.
- Tyypillinen häiriötilanne on ostajan haluttomuus tai kyvyttömyys maksaa kauppahintaa.
Sääntely
- Se, mitä osapuolet ovat sopineet
- OikTL
- Keskeisimmät säännökset ovat osamaksukauppalaissa ja KSL
Oikeusvaikutukset
- Sitoo sivullisia
- Ostaja ei voi myydä esinettä edelleen.
- HUOM luovutuksensaajan vilpitön mieli: ei ole velvollinen luovuttamaan ilman lunastusta
- Antaa myyjälle vain mahdollisuuden purkaa kaupan, omistus siirtyy kuitenkin ostajalle silloin, kun hän saa esineeseen hallinnan
- Myyjällä ei siten pysy tosiallinen omistusoikeus
Ulosotto
- Omistuksenpidätys tuottaa myyjälle vahvan aseman suhteessa ostajan ulosmittausvelkojiin
- Silti omistuksenpidätysehto ei estä esineen ulosmittaamista ostajan muusta kuin omistuksenpidätyskauppaan perustuvasta velasta
Ostajan konkurssi
- Ostajan joutuminen konkurssiin ei sellaisenaan aiheuta omistuksenpidätyskaupan purkautumista
- ostajan konkurssipesä voi tulla ostajan sijaan osapuoleksi kauppasopimukseen
- Sopimussuhteen ehdot, kuten maksuerien suoritusajankohdat määräytyvät sijaantulon jälkeen alkuperäisen kauppasopimuksen ehtojen mukaisesti.
- Myyjä voi kuitenkin vaatia, että konkurssipesä toimittaa esineet takaisin, jos vakuus on tehokas
- Jos ei ole tehokas, myyjä voi vain valvoa kauppahintasaamista
Ostajan liittämisoikeus ja luovutusoikeus
- Jos rajoittamaton liittämisoikeus -> ei oikeutta vaatia esineiden palauttamista omistajalle
- Jos myyjän saamisen maksut varmistetaan ennen liittämistä -> vakuus on tehokas ja voidaan vaatia palauttamista
- Myös B:n rajoittamaton oikeus luovuttaa koneen osat edelleen sellaisenaan tai toisen esineen
osina tekee A:n vakuudesta tehottoman
Sopiminen edellytyksenä
- Suomessa lähtökohtana on se, ettei myyjä pysty purkamaan kauppaa sen jälkeen, kun esine on ostajan hallinnassa
- Omistuksenpidätysehdosta on siten sovittava erikseen
Sopimuksen teon ajankohta
- Omistuksenpidätysehdosta voidaan irtaimen esineen kaupassa sopia myös kauppasopimuksen solmimisen jälkeen
- Jotta ehto olisi tehokas ostajan velkojia kohtaan, omistuksenpidätyksestä täytyy kuitenkin olla sovittu ennen hallinnan luovutusta.
Tietyt sopimusehdot ja oikeudet, jotka tekevät omistuksenpidätyksestä tehottoman
- Omistuksenpidätys on irtaimen esineen ostajan velkojia kohtaan tehoton, jos ostajalla on ehdosta huolimatta:
- oikeus ennen kauppahinnan maksamista luovuttaa esine edelleen, liittää se muuhun omaisuuteen tai muuten määrätä esineestä omistajan tavoin
Omistusvakuudet
Myyjän lakisääteinen ja sopimusperusteinen kaupanpurkuoikeus
- Kaupan ehtona voidaan sopia, että:
- kaupan kohteen omistusoikeus jää myyjälle, kunnes ostaja on maksanut kauppahinnan (omistuksenpidätysehto) TAI
- myyjällä on oikeus vaatia myyty tavara takaisin itselleen , jos ostaja ei maksa kauppahintaa sovitulla tavalla (varsinainen purkava ehto)
- Sitoo sivullisia
Olennainen sopimusrikkomus
- Ehto oikeuttaa myyjän purkamaan kaupan ja vaatimaan myydyn tavaran takaisin hallintaansa ostajan olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella.
- Esim. viivästystä kauppahinnan maksussa
Lähtökohta KL mukaan:
- Suomessa lähtökohtana on se, ettei myyjä pysty purkamaan kauppaa sen jälkeen, kun esine on ostajan hallinnassa
- Purkavasta ehdosta on siten sovittava erikseen
Yleiset edellytykset
Sovittava nimenomaisesti
- Sopimuksen osapuolten kesken
kaupan purkuoikeudesta on sovittava nimenomaisesti, jotta se tulisi osaksi sopimusta.
- Myyjän purkuoikeus ei synny hiljaisesti
- Ei voi perustua kauppatapaan
Täytyy sopia ennen hallinnan luovuttamista
- Jälkikäteinen järjestely suosisi kohtuuttomasti myyjää muiden velkojien kustannuksella.
Vakuuden kohteen tulee olla yksilöity esine.
- Liittäminen toisen esineen (pääesineen) ainesosaksi hävittää liitetyn esineen itsenäisyyden ja yksilöitävyyden
Käytetään kauppahintasaamisen vakuutena
- Ehtoa voidaan Suomessa käyttää vain myyjän kauppahintasaamisen vakuutena.
Sääntely
- Se, mitä osapuolet ovat sopineet
- Osamaksukaupoissa:
- Kuluttajansuojalaki, jos elinkeinoharjoittaja + kuluttaja (pakottava)
- Osamaksukauppalaki, jos kaksi elinkeinoharjoittajaa (pakottava)
Tavanomainen kauppa purkavin ehdoin
- Myydyn irtaimen tavaran on tarkoitus jäädä ostajan käyttöön (omistukseen ja hallintaan)
- Myyjän purkuoikeus on tavanomainen, ellei muusta ole sovittu
- Yleensä kyse KSL mukaisesta osamaksukaupasta
Ostajan rajoitetut oikeudet myytyyn esineeseen
- Ostaja ei saa vahingoittaa esinettä tai aiheuttaa sen arvon alentumista.
- Myyjällä on oikeus vahinkovakuutuksen korvaukseen ennen ostajaa
- Kielto luovuttaa esine edelleen ehdon ollessa
voimassa
- Ilman myyjän suostumusta ostaja ei voi myydä tai pantata esinettä
- Ostaja ei voi myöskään luovuttaa asemaansa
ehdollisena omistajana.
Luovutusrajoituksien rikkominen
- Luovutusrajoituksen rikkominen merkitsee olennaista sopimusrikkomusta
- Myyjä voi vaatia kaupan purkua
- Vahingonkorvausta
- Luovutusrajoituksen rikkominen on myös
rangaistava teko (kavallus, RL)
- Vastoin luovutuskieltoa tehty luovutus on
tehoton.
- Sivullinen voi kuitenkin saada saantosuojaa, jos vilpittömässä mielessä
- Sivullisella on tavanomainen huolellisuus- ja
selonottovelvollisuus luovuttajan oikeudesta
- Sivullisella on oikeus vedota oikeudelliseen
virheeseen
Myyjän erikoisasema konkurssissa
- Tavaonomainen ehdollinen kauppa muodostaa tehokkaan vakuuden.
- Ehto sitoo suhteessa ostajan ulosmittaus- ja konkurssivelkojiin.
- Ostajan (tai myyjän) konkurssin alkaminen ei lakkauta kauppasopimusta.
- Oikeus sitoutua alkuperäiseen sopimukseen maksamalla erääntyneet maksut (massavelkavastuu)
- Pesällä on oikeus lunastaa kaupan kohde
maksamalla loppukauppahinnan
Myyjän erikoisasema ulosotossa
- Pantti- tai muu vakuusoikeus ei estä esineen ulosmittausta ostajan muun velkojan saamisesta
- Myös ehdollisesti ostettu esine voidaan ulosmitata
- Myyjän oikeudet turvataan erikoisasemalla huutokaupassa
- Ulosmittauksen jälkeen myyjä ei voi enää purkaa kauppaa
- Ulosmittaukseen perustuvassa myynnissä omaisuus voidaan myydä ehtoa säilyttämättä, jos ehtona on kauppahinnan maksaminen
- Alimman hyväksyttävän tarjouksen on peitettävä tällöin myyjän saaminen
Rajoittamaton edelleenluovutusoikeus
- Voidaan sopia, että ostajalla on oikeus myydä tavara ennen kuin se on maksettu myyjälle
- Myyjä on luopunut purku- ja takaisinotto-oikeutensa pysyvyydestä (tehokkuudesta).
- Ehtoa ei voi muuttaa yksipuolisesti kaupanteon jälkeen
Sitovuus seuraajaa kohtaan
- Ehto on pätevä ja sitova osapuolten kesken, mutta se ei sido ostajan seuraajaa
Sitovuus velkojia kohtaan
- Ei sido konkurssi- ja ulosottovelkojia
- ehto raukeaa, kun ostaja joutuu ulosmittauksen kohteeksi tai joutuu konkurssiin.
- Tällöin myyty esine on ostajan konkurssipesään
kuuluvaa ja ostajan ulosmittauskelpoista omaisuutta.
Kaupan kohteen liittäminen toiseen esineeseen
- Jos ostajalla on oikeus liittää ostettu esine
toisen esineen ainesosaksi, esine menettää itsenäisyytensä esineenä ja vakuusoikeuden kohteena
- Esim. kiinteistöön kuuluvan
rakennuksen, rakennelman, laitteiden tai koneiden ostajan oikeus.
Irrottamisoikeus
- Jos liittämisoikeudesta EI ole sovittu, kaupanpurkuehto on sitova ja pätevä osapuolten kesken, ellei:
- irrottaminen aiheuta suuria vahinkoja tai
kustannuksia
- HUOM. kuitenkin aksessiosaanto
Sitovuus sivullisia kohtaan
- Jos liittämisestä on sovittu, myyjän oikeus ei sido edelleenluovutuksensaajaa.
- Myyjä ei voi vaatia tarvikkeita takaisin
sivulliselta
- Ei myöskään sido ulosotto- tai konkurssivelkojia
- Ulosmittaus kohdistuu pääesineeseen kaikkine
ainesosineen ja tarpeistoineen
- Pääesine kuuluu vastaavasti ostajan konkurssipesään
kaikkine ainesosineen ja tarpeistoineen
Erityisen oikeuden kirjaaminen
- Myyjä voi turvata oikeutensa ja kirjata sen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin
- kirjaus saa aikaan poikkeuksellisen
sitovuuden sivullisia kohtaan.
- Sitovuutta ei kuitenkaan synny, jos ns.
aksessiosaanto tapahtuu (irrottaminen ei
mahdollista ilman suhteettomia vahinkoja)
Ostonrahoitusjärjestelyt
Vakuusluovutus (sale and lease back)
- Irtaimen esineen omistaja tarvitsee luottoa, mutta hän ei voi tai halua luovuttaa esineen hallintaa velkojalle, jota käteispanttaus edellyttää
- Sovelletaan panttioikeuksia koskevia normeja
Oikeustoimen teko
- Avoimesti vakuusluovutuksena tai
- Peiteltynä eli muun oikeustoimen, yleensä kaupan muodossa
- Tähän on kuitenkin suhtauduttu kriittisesti
Kauppasopimuksen teko
- Voidaan laatia kauppasopimus, jonka ehtojen mukaan kauppahinta maksetaan ja omistusoikeus siirtyy heti ostajalle, mutta kaupan kohteen hallinta jää myyjälle.
- Ostaja on luotonantaja ja myyjä luotonsaaja
- Myyty esine on luoton vakuutena.
- Samalla sovitaan, että myyjällä on oikeus purkaa kauppa tai lunastaa esine takaisin.
OikTL 37 § Kielto pantin menettämisestä velkojalle
- Velkoja ei saa omakseen panttiesinettä sellaisenaan
- On siis suoritettava tilitys
Vuokrausluotto eli rahoitusleasing
- Lähtökohtana on irtaimen esineen vuokra.
- Kysymys on vain käyttöoikeuden luovutuksesta ja että esine palaa vuokrakauden jälkeen vuokranantajan hallintaan
Vuokrasopimus
- Vuokrasopimuksen avulla tapahtuvaan toimintaan, jonka avulla ajoneuvojen, koneiden ja muun käyttöomaisuuden käyttöön hankkimista rahoitetaan.
Osapuolet
- Kolmikantasuhde
- Rahoitusyhtiö rahoittaa esineen hankkimisen (kauppasopimus tavarant. ja rahoittajan välillä)
- Tavarantoimittaja luovuttaa esineen vuokralleottajalle, joka saa esineen hallintaansa
- Esine siirtyy rahoitusyhtiön omistukseen ja rahoitusyhtiö tulee vuokranantajaksi (vuokrasopimus)
Säännökset
- Se, mitä osapuolet ovat sopineet
- Sovelletaan irtaimen vuokraa koskevia säännöksiä ja periaatteita
Sopimuksen sisältö
- Määräytyy oiktl mukaan
- Rahoitusyhtiön ja tavarantoimittajan välillä sovitaan usein takaisinostosta
- Vastuunrajoitusehtoja
- rahoitusyhtiön vastuuta tavaran virheistä tyypillisesti rajoitetaan
- vaatimukset esitetään tavarantoimittajaa kohtaan
Sopimuksen rikkominen
- Jos vuokralleottaja ei pysty maksamaan vuokraeriä, vuokrasopimus voidaan purkaa ja esine vaatia pois vuokralleottajalta
- Vuokralleottaja joutuu korvausvastuuseen sopimuksen täyttämättä jättämisestä
- Vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos toimitetussa laitteessa on olennaisia virheitä
Sopimuksen tarkoitus
- Jos järjestelyn tarkoituksena on se, että vuokrakohteen omistus siirtyy vuokralleottajalle, kysymys ei ole enää vuokrauksesta vaan kaupasta
- Yleensä peitelty osamaksukauppa (osamaksuL)
- Järjestelyn todellinen tarkoitus on selvitettävä kokonaisuustulkinnalla
Sitovuus sivullisia kohtaan
- Vahva sivullissuoja erityisesti konkurssi- ja ulosmittausvelkojia kohtaan
- Rahoitusyhtiöllä on sivullisen omistajan ja
separatistin asema
- Konkurssipesä voi kuitenkin jatkaa vuokrasopimusta asettamalla torjuntavakuuden
Esineen liittäminen vuokralleottajan pääesineeseen
- Esim. kiinteistön osaksi siten, että aksessio tapahtuu tai ainesosa- tai tarpeistosuhde syntyy
- vuokranantaja voi menettää palauttamisoikeutensa tai oikeutensa sivullissitovuuden
Esineen luovuttaminen sivulliselle
- Ei lähtökohtaisesti sido, mutta tulee huomioida saajan vilpittömää mieltä
Osamaksukaupan rahoitus
- Kolmikantasuhde, tavarantoimittaja/myyjä, rahoittaja, ostaja
- Perustuu kauppahintasaamisten siirtämiseen rahoitusyhtiölle
- Vakuutena ovat osamaksukauppasopimusten omistuksen siirtymistä lykkäävät tai purkavat ehdot
- Yleensä kauppas + kuluttaja
Sopimus
- Siirroista sovitaan etukäteen myyjän ja rahoitusyhtiön kesken rahoitussopimuksella.
- Lisäksi myyjä ja rahoitusyhtiö sopivat kaupan
kohteen (myyjän oikeuksien) panttaamisesta
- Sovelletaan sopimusoikeudellisia periaatteita
- OikTL ja VKL
Sopimusrikkomus
- Rahoitusyhtiö saa oikeuden purkaa kaupan maksuviivästyksen perusteella ja oikeuden vaatia myyty esine takaisin ostajalta.
- Kuluttajaostaja voi purkaa kaupan ja tehdä
tilityksen myyjän kanssa sekä palauttaa
myydyn esineen hänelle pätevästi, vaikka saaminen olisi siirretty
Sivullissitovuus
- Siirron sivullissitovuus edellyttää siirrosta ilmoittamista ostajalle/velkojille
- Ennen ilmoittamista ostaja voi pätevästi maksaa myyjälle mutta ilmoittamisen jälkeen vain siirronsaajalle (rahoitusyhtiö)
-
Varsinainen myyntikomissio
- Tavarantoimittajan ja vähittäismyyjän kesken ei käytetä kaupanpurkuoikeutta, koska luovutusta heidän välillään ei tapahdu
- Päätunnusmerkki on päämiehen taloudellinen riski.
- Jos kauppaa käydään vain komissionsaajan
riskillä, kyseessä on tavanomainen luottokauppa
Osapuolet
- Päämies/komissionantaja = tavarantoimittaja
- Komissionsaaja = vähittäismyyjä
- komissionsaaja toimii asiakkaisiinsa nähden omissa nimissään mutta päämiehensä lukuun
Omistusoikeus
- Komissionsaajasta ei tule esineen omistajaa, omistaja on päämies
- Komissionantaja voi hakea tavarat pois jos komissionsaaja joutuu konkurssiin tai ulosottoon
- Omistusoikeus siirtyy suoraan päämieheltä komissionsaajan asiakkaalle
Varastointi
- Komissionsaajalla on varastoituna päämiehen tavaroita, joita hän myy toimitussopimuksen mukaisesti.
- Sopimuksenvastainen toiminta on sopimusrikkomus ja mahdollisesti myös rikos
- Komissionsaajan asiakkailtaan saamat varat kuuluvat päämiehelle
Edellytykset
- Edellytysten on täytyttävä, jotta järjestely tunnustetaan komissioksi ja sitovaksi suhteessa muihin velkojiin
-
Komissionsaajan palauttamisoikeus
- Komissionsaajalla tulee olla todellinen oikeus palauttaa myymättä jääneet tavarat päämiehelle
- Ei tarvitse maksaa päämiehelle tästä
Kiinteä myyntipalkkio
- Lähtökohtana on komissionsaajan kiinteä myyntipalkkio.
- Ylimenevä, myynnin määrästä riippuva osa
kuuluu päämiehelle.
Täydentävät tunnusmerkit
- Tällaisen tunnusmerkin puuttuminen ei ole yksin ratkaisevaa, mutta se on järjestelyn
komissioluonnetta vastaan puhuva seikka.
Myytävien tavaroiden rahoitus- ja varastointikustannukset
- Näiden kustannusten tulisi kuulua
päämiehelle, ei komissionsaajalle.
Vaaranvastuu
- Vaaranvastuu tulisi ollen näin olla päämiehellä, jotta hän voisi vedota omistusoikeuteen
Päämiehen tavaroiden erillinen varastointi.
- Päämiehen tavaroiden tulee olla erotettavissa komissionsaajan omista
Komissionsaajan tilitys- ja selvitysvelvollisuus
- komissionsaajalla on säännöllinen tilitysvelvollisuus ja velvollisuus selvittää myynti- ja varastotilanne
Päämiehen tarkastusoikeus
- päämiehellä on oikeus milloin tahansa tarkastaa tilinpito ja varasto
Factoring
- Factoring on rahoitusjärjestely, jolla elinkeinonharjoittaja saa asiakassaamisensa muutetuksi nopeasti rahaksi asiakkaille myönnetystä maksuajasta huolimatta.
Sopimussuhde
- Kolmikantasuhde, elinkeinohrajoittaja, ostaja, rahoittaja
- Rahoituksen perustana on elinkeinonharjoittajan ja rahoituslaitoksen välinen sopimus
- määritellään mm. järjestelyn piiriin kuuluvat laskusaamiset, saamisten siirtoon liittyvät menettelytavat, siirron oikeusvaikutukset ja rahoituksen ehdot.
- Ilmoitettava ostajalle (siirretyn saamisen velalliselle) saamisen siirrosta
Laskusaamiset panttina
- Yrityksellä on myyntisaatavia – asiakkaille on lähetetty laskuja, mutta ne eivät ole vielä erääntyneet.
- Rahoitusyhtiö myöntää lainan – yritys saa rahaa heti, mutta ei myy laskujaan, vaan käyttää niitä vakuutena.
- Asiakas maksaa laskun – kun asiakas maksaa, rahoitusyhtiö vähentää omat kulunsa ja tilittää loput yritykselle
Sopimusrikkomus
- Luottoriski ostajien maksukyvyttömyydestä säilyy yleensä alkuperäisellä velkojalla (myyjällä) eikä siirry rahoitusyhtiölle.
Factoring vakuusluovutuksena
- Kohteena laskusaamiset, jonka rahoitusyhtiö ostaa itselleen (antaa samalla rahoitusta yritykselle)
- Myyjä yleensä toimittaa rahoitusyhtiölle jäljennökset laskuista ja laskujen siirtoluettelon
- Yhtiö maksaa joko koko saamisen käyvän arvon mukaisen hinnan tai suurimman osan siitä (80%) myyjälle
Sopimusrikkomus
- Rahoitusyhtiölle varataan yleensä oikeus palauttaa saaminen myyjälle, jos ostaja (laskunmaksaja) joutuu viivästykseen
- Riski velallisen maksukyvystä (luottoriski) jää myyjälle
-
-