Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kappaleen 5.1 Coggle - Coggle Diagram
Kappaleen 5.1 Coggle
Kirkot ottavat kantaa elämää ja kuolemaa koskeviin asioihin
Kristinuskon mukaan ihmisen elämä on pyhää ja arvokasta alusta loppuun asti.
Elämän arvon puolustamisessa on myös kääntöpuolensa.
Esimerkiksi katolista kirkkoa on syytetty siitä, että kieltäessään ehkäisyn ja abortin se lisää kehittyvien maiden väestönkasvua.
Abortti- ja ehkäisykielto kaventavat myös naisen oikeutta päättää omaan kehoonsa liittyvistä asioista.
Useat kirkot vastustavat aktiivisen eutanasian laillistamista.
Kirkot puolustavat kuolevan oikeutta saattohoitoon ja palliatiiviseen hoitoon ihmisarvoisena kohteluna.
Kirkot ovat sekä parantaneet että toisaalta kaventaneet naisen asemaa
Alkukristillisyydessä naisilla ilmeisesti oli vahva asema, mutta se heikkeni myöhemmin, kun seurakuntien virat varattiin vain miehille.
Nykyaikana naisten yhteiskunnallisen aseman paraneminen on parantanut naisen asemaa myös kirkoissa
Esimerkiksi feministiteologia on kritisoinut kristillisten kirkkojen perinteen ja käytäntöjen sekä Raamatun ja sen tulkinnan patriarkaalisuutta eli miesvaltaisuutta.
Monet protestanttiset kirkot ovat hyväksyneet naiset papin virkaan 1900-luvun lopulla
Kirkoille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on vaikea asia
Edelleenkin sukupuoleen liittyvät ja seksuaalieettiset kysymykset jakavat jyrkästikin kristittyjen mielipiteitä.
Eri näkemykset
Osa kristityistä sanoo, että Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä samalla tavalla, mutta homoseksuaaliset teot ovat syntiä, joten niistä tulisi pidättäytyä.
Fundamentalistisesti ajattelevien ja joidenkin konservatiivisten kristittyjen joukossa homoseksuaalisuutta saatetaan pitää syntinä
Osa kristityistä pitää myös tiukasti kiinni käsityksestä, että sukupuolia on vain kaksi
Katolisesta kirkosta lähtöisin oleva seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustava queer-teologia hylkää perinteiset käsitykset sukupuolesta ja seksuaalisuudesta ja vaatii kaikkien ihmisten arvon ja oikeuksien tunnustamista.
Kristityt kehittävät ihmisoikeus teologiaa
Kirkkojen perusperiaate on köyhien ja sorrettujen auttaminen. Kirkot eivät kuitenkaan paljoa puutu yhteiskunnan epäoikeuden mukaisiin rakenteisiin
1900-luvulla on syntynyt tulkintoja siitä, että Raamatun perusteella kristittyjen pitäisi vaikuttaa myös yhteiskunnan rakenteisiin.
Perussa 1960-luvulla katolilainen piispa Gustavo Gutiérrez muotoili raamattunäkemyksensä vapautuksen teologiaksi, jonka mukaan Jumala on sorrettujen puolella ja kirkon tulee asettaa sorretut ja köyhät etusijalle kaikessa kirkon elämässä ja puolustaa heidän oikeuksiaan.
Vapautuksen teologian pohjalta on syntynyt musta teologia joka korostaa mustien olevan yhtälailla Jumalan kuvia ja arvokkaita kuin valkoiset ja pyrkii parantamaan heidän asemaansa.
Intiassa kastijärjestelmän ulkopuolelle jätetyt kastittomat dalitit kehittivät dalit-teologiaa, jolla nostetaan dalitien itsetuntoa ja puolustetaan heidän ihmisoikeuksiaan.
Kristityt toimivat kansalaisaktiiveina
Jotkut kristityt toimivat muutoksen tekijöinä politiikassa, kansalaisjärjestöissä tai seurakunnissa.
Kristinuskon historian aikana on ollut paljon henkilöitä, jotka ovat puolustaneet sorrettuja tai vähäosaisia ihmisiä, ja monet kansalaisaktivistit ovat joutuneet maksamaan toimistaan hengellään.
Esimerkiksi Amerikkalainen baptistipastori Martin Luther King Jr. (1929–1968) edisti mustien oikeuksia ja joutui sen vuoksi salamurhaajan uhriksi.
Kristityt vastustavat sortoa, syrjintää ja rasismia.
Kirkkojen ihmisoikeustyössä autetaan köyhiä ja sorrettuja.
Työ perustuu kristillisiin arvoihin, joiden mukaan kaikilla ihmisillä on yhtäläinen ihmisarvo, koska kaikki ovat samalla tavalla Jumalan luomia.
Kirkon maahanmuuttajatyössä apua ja tukea annetaan yli uskontokuntarajojen.
Monet seurakunnat Suomessakin ovat auttaneet ihmisiä, jotka ovat saaneet viranomaisilta karkotuspäätöksen, mutta pelkäävät henkensä puolesta paluuta kotimaahansa. Seurakunnat ovat tarjonneet näille ihmisille majoituksen ja auttaneet heitä saamaan turvapaikka-anomuksensa uuteen käsittelyyn.
Tätä kirkkoturvaksi kutsuttua toimintaa perustellaan kristillisillä arvoilla.
Kirkot säätelevät seksuaalisuutta ja parisuhteita
Pääsääntöisesti kristillisissä kirkoissa on kautta historian ajateltu seksuaalisen kanssakäymisen kuuluvan vain avioliittoon ja naisen ja miehen välille.
Kristillisessä historiassa on myös ollut vahva näkemys seksuaalisen pidättyvyyden eli selibaatin merkityksestä.
On ajateltu, että pidättyvyys ja perheettömänä eläminen mahdollistaa ihmiselle keskittymisen Jumalan ja lähimmäisten palvelemisee
On myös ajateltu, että fyysiset tarpeet ja kaiken kaikkiaan ihmisen ruumiillisuus ovat vähemmän tärkeitä kuin henkiset ja hengelliset asiat