Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
KPL 5.1 Yhteiskunnallinen vaikuttaja - Coggle Diagram
KPL 5.1 Yhteiskunnallinen vaikuttaja
Kristityt kehittävät ihmisoikeusteologiaa
Perustyö kirkoille on köyhien ja sorrettujen auttaminen, mutta kirkot ovat puuttuneet vain yhteiskunnan epäoikeudenmukaisiin rakenteisiin.
1900-luvulta lähtien kirkoissa on syntynyt ihmisoikeusteologisia tulkintoja siitä, että Raamattu perusteella kristittyjen pitäisi vaikuttaa myös yhteiskunnan rakenteisiin
1960-luvulla katolilainen piispa Gustavo Gutierrez muotili raamattunäkemyksensä vapautuksen teologiaksi
Sen mukaan Jumala on sorrettujen puolella ja kirkon tulee asettaa sorretut ja köyhät etusijalle kaikessa kirkon elämässä ja puolustaa heidän oikeuksiaan.
Tämän innoituksena 1970-luvulla kehittyi musta teologia, joka korostaa mustien olevan yhtälailla Jumalan kuvia ja arvokkaita kuin valkoiset.
Intiassa kastijärjestelmän ulkopuolelle jätetyt kastittomat daltit kehittivät dalit-teologiaa, jolla nostetaan dalitien itsetuntoa ja puolustetaan heidän ihmisoikeuksia
Kristityt toimivat kansalaisaktiiveina
Suomessa kristillistä kansalaisaktivismia on osoittanut esim. pastori Marjaana Toiviainen, joka aloitti kampanjan, jossa ihmiset majoittivat asunnottomia ja pakolaisia koteihinsa.
tunnettuja vaikuttajia 1900- ja 2000-luvuilla
Saksalainen luterilainen pappi Dietrich Bonhoeffer, joka nousi natsiaikana vastustamaan kansallissosialisteja ja päätyi vangittavaksi
Amerikkalainen baptismipastori Martin Luther King Jr. Edisti mustien oikeuksia ja joutui sen vuoksi salamurhaajan uhriksi.
Intiassa työskennellyt roomalaiskatolinen nunna Äiti Teresa antoi hyläytyille lapsille elämän ja joiti kuolevia ihmisiä ihmisarvoisesti.
Eteläafrikkalainen anglikaanikirkon arkkipiiska Desmond tutu vastusti maassaan ilmenevää rasistista rotuerottelupolitiikkaa.
Helluntaiseurakunnan pastori a lääkäri Denis Mukwege on auttanut klinikallaan erityisesti seksuaalisen väkivallan uhreja
Kristityt vastustavat sortoa, syrjintää ja rasismia
Kirkkojen ihmisoikeustyössä autetaan köyhiä ja sorrettuja, mutta niissä toimitaan myös sortoa, syrjintää ja rasismia vastaan
Ihonvärinsä tai vammansa vuoksi syrjittyjä puolustetaan ja vähemmistöjä, kuten alkuperäiskansojen oikeuksia ja oloja parannetaan yhteiskunnassa.
työ perustuu kristillisiin arvoihin, joiden mukaan kaikilla on yhtäläinen ihmisarvo, koska kaikki ovat samalla tavalla Jumalan luomia.
Kirkon maahanmuuttajatyössä apu ja tuki annetaan yli uskontokuntarajojen
Turvapaikanhakijoille seurakunnat ovat monissa maissa ilmaisseet tukensa tarjoamalla tilojaan ihmisten pikamajoitukseen ja keräämällä heille vaatteita ja muuta elämiseen tarvittavaa
Kirkot ottavat kantaa elämään ja kuolemaan koskeviin asioihin
Kristinuskon mukaan ihmisen elämä on pyhää ja arvokasta alusta loppuun asti.
Katolista kirkkoa on syytetty siitä, että kieltäessään ehkäisyn ja abortin se lisää kehittyvien maiden väestönkasvua
Perheiden suuri lapsiluku on kuitenkin enemmänkin yhteydessä köyhyyteen ja alhaiseen koulutustasoon, sillä ehkäisyvaihtoehtoja ei ole eikä niitä välttämättä tunneta tai ole varaa ostaa
Kirkot ovat hidastaneet väestönkasvua kohottamalla naisten koulutustasoa ja terveydenhuoltoa.
Useimmissa kirkkokunnissa ei virallisesti hyväksytä aborttia, ja joissakin kirkkokunnissa ei myöskään hyväksytä ehkäisyn käyttöä
Useat kirkot vastustavat myös aktiivisen eutanasian laillistamista
Kuitenkin kirkot puolustavat kuolevan oikeutta saattohoitoon ja palliatiiviseen hoitoon ihmisarvoisena kohteluna
Kirkot ovat sekä parantaneet että toisaalta kaventaneet naisen asemaa
Naisten asema
Alkukristillisyydessä naisilla ilmeisesti oli vahva asema, mutta se heikkeni myöhemmin, kun seurakuntien virat varattiin vain miehille.
Pääsääntöisesti papit ja piispat johtavat seurakuntia ja kirkkokuntia, joten naisten pääsyssä pappisvirkaan on kyse johtajuudesta ja valta-asemista
Nykyaikana naisten yhteiskunnallisen aseman paraneminen on parantunut naisen asemaa myös kirkoissa, kun naiset eivät enää ole halunneet jäädä toissijaiseen rooliin
Feministiteologia on kritisoinut kristillisten kirkkojen perinteen ja käytäntöjen sekä Raamatun ja sen tulkinnan patriarkaalisuutta eli miesvaltaisuutts
Kirkot säätelevät seksuaalisuutta ja parisuhteita
Kristillisissä kirkoissa on kautta historian ajateltu seksuaalisen kanssakäymisen kuuluvan vain avioliittoon ja naisen ja miehen välille.
Osassa protestanttisista kirkoista vihitään avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja
Monissa maissa avioliitossa olevilla on vihkimättömiä pareja enemmän oikeuksia ja suojaa
Avioliiton katostaan suojelevan parisuhdetta ja erityisesti lapsia
Kristillisessä historiassa on myös ollut vahva näkemys seksuaalisen pidättyvyyden eli selibaatin merkityksestä.
On ajateltu, että pidättyvyys ja perheettömänä eläminen mahdollistaa ihmiselle keskittymisen Jumalan ja lähimmäisten palvelemiseen ilman lähisuhteiden tuomia sitoumuksia ja vastuuta.
Kirkoille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on vaikea asia
Vieläkin sukupoleen liittyvät ja seksuaalieettiset kysymykset, kuten suhtautuminen avioeroon, sinkkuna elämiseen ja homoseksuaalisuuteen jakavat jyrkästikin kristittyjen mielipiteitä.
Fundamentialistisesti ajattelevien ja joidenkin konservatiivisten kristittyjen joukossa homoseksuaalisuutta saatetaan pitää syntinä, mikä näkyy jopa vihapuheena sosiaalisessa mediassa
Osa sanoo että Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä samalla tavalla, mutta homoseksuaaliset teot ovat syntiä, joten niistä tulisi pidättäytyä.
Osa kristityistä pitää myös kiinni käsityksestä, että sukupuolia on kaksi ja että heteroseksuaalinen avioliitto on ainoa mahdollinen parisuhteen muoto
Katolisesta kirkosta lähtöisin oleva seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustava queer-teologia hylkää perinteiset käsitykset sukupuolesta ja seksuaalisuudesta ja vaatii kaikkien ihmisten arvon ja oikeuksien tunnustamista