Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Rangaistuksen määrääminen - Coggle Diagram
Rangaistuksen määrääminen
Rangaistuksen määräämisen perusteet
Rangaistuksen määräämisen yleiset opit saavat normatiivisen ilmauksensa rikoslain 6 luvun säännöksissä
Keskeiset käsitteet
Rangaistus
Rangaistus on ensinnäkin
oikeudellinen seuraamus,
jonka viranomainen määrää lain nojalla.
Toiseksi rangaistus tuomitaan tekijälle seurauksena
lain rikkomisesta.
Kolmanneksi rangaistuksen katsotaan sisältävän aina
tekijään kohdistuvan moitteen.
Neljänneksi rangaistus merkitsee
kielteisen kokemuksen tai kärsimyksen
aiheuttamista tekijälle.
Yleinen rangaistus
Se voidaan tuomita kenelle tahansa rikoslain alaiselle henkilölle.
rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus ja ehdoton vankeus.
Erityinen rangaistus
Voidaan tuomita ainoastaan tietyssä asemassa oleville henkilöille, kuten virkamiehille tai sotilaille.
Erityinen rangaistus voi kohdistua myös henkilöihin, jotka ovat olleet rikosta tehdessään alle 18-vuotiaita.
Virkamiesten erityiset rangaistukset ovat varoitus ja viraltapano, kun taas sotilaiden erityiset rangaistukset ovat kurinpitorangaistukset
Rangaistuksen oikeuttaminen/justifiointi
Rangaistuksen käyttö vaatii perustelun tai oikeutuksen (justifioinnin), sillä tarkoituksellinen haitan tai kärsimyksen aiheuttaminen on vastoin keskeisiä eettisiä periaatteita.
Justifioinnissa hyödynnetään rangaistusteorioita
Sovitusteoria, preventioteoria
Rikosoikeudenkäynnin kaksi vaihetta
asian käsittely, jossa tutkitaan, onko syytetyn (vastaajan) näytetty syyllistyneen siihen tekoon, josta syyttäjä on haastehakemuksessa vaatinut rangaistusta
ratkaisu, jossa todetaan, onko kysymyksessä rikos ja millainen rangaistus siitä tuomitaan
Oikeudellisen päätöksenteon osaratkaisut
asteikon vahvistaminen
(yksi rikos vai yhteinen rikos + lieventämisperusteet)
lajinvalinta
(päätös tuomitsematta jättämisestä, valinta sakon ja vankeusrangaistuksen välillä, valinta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä sekä ratkaisut valvontarangaistuksen, yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuksen käytöstä, oheisseuraamukset)
mittaaminen
(rangaistuksen määrän vahvistaminen ja valinta eri rangaistuslajien välillä, kun ne edustavat ankaruudeltaan toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja; koventamis-, lieventämis- ja kohtuullistamisperusteiden soveltaminen
vähennykset
(vapaudenmenetysajan vähentäminen)
muut rangaistuksia koskeva lausumat
(aikaisemmin tuomittujen rangaistusten täytäntöönpano, aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen, yhdistelmärangaistuksen tuomitseminen).
Keskeiset periaatteet
Kivijalkana toimivat yhdenvertaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate
Ne bis in idem -kielto
Kahdesti tutkimisen, syyttämisen ja rankaisemisen kiellon
Suhteellisuusperiaate RL 6:4
Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen
Tämä merkitsee ensinnäkin sitä, että törkeistä rikoksista on tuomittava ankarampia rangaistuksia kuin lievistä rikoksista.
Yhdenvertaisuusperiaate RL 6:3
”Rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys.”
Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää samanlaisten tapausten samanlaista kohtelua ja erilaisten tapausten erilaista kohtelua.
Rangaistuksen konkreettinen mittaaminen
Rangaistusasteikot
Rangaistuslatitudi
asteikkoa, jonka sisällä tuomioistuimen on pysyttävä määrätessään konkreettisen rangaistuksen syyksilukemastaan rikoksesta.
Esim. petosta (RL 36:1), josta voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Sakkorangaistuksen asteikko
1–120 päiväsakkoa (RL 2 a:1.1)
Rikoslaki mahdollistaa myös sen, että sakkorangaistukselle säädetään erityinen vähimmäis- tai enimmäismäärä edellä mainitun latitudin (1–120 päiväsakkoa) rajoissa.
Esim. vähintään 30/60 päiväsakkoa
Yhteisessä sakkorangaistuksessa enintään 240 sakkoa (ei kuitenkaan enemmän kuin sakkojen yhteismäärä molemmista rikoksista)
Tai sakko ja rikesakko 40 eurolla korotettuna
Vankeusrangaistuksen asteikko
Määräaikaisen vankeusrangaistuksen asteikko on 14 päivää – 12 vuotta.
Elinkautinen: 12 vuotta
Yhteinen vankeusrangaistus enintään 15 vuotta
Rangaistusasteikon lieventäminen RL 6:8
1) tekijä on tehnyt rikoksen alle 18-vuotiaana
2) rikos on jäänyt yritykseen
3) tekijä tuomitaan avunantajana rikokseen tai hänen osallisuutensa rikokseen on muutoin muiden osallisuutta selvästi vähäisempi
4) rikos on tehty olosuhteissa, jotka läheisesti muistuttavat vastuuvapausperusteiden soveltamiseen johtavia olosuhteita (hätävarjelu tai pakkotila)
5) Alentuneesti syyntakeiset (ei vaikuta käytettävissä olevaan enimmäisrangaistukseen)
Asteikon muuttaminen
¾ enimmäismäärästä
ja
vähintään rikoksesta säädetyn rangaistuslajin vähimmäismäärä (vähintään 14 päivää)
Esim. tapon yritys -> tapon asteikko vähintään 8 vuotta ja enintään 12 vuotta.
Muutettu asteikko: 14 päivää ja enintään 3/4 x 12 = 9 vuotta
Elinkautinen rangaistus
Rangaistusasteikkoa lievennetään niin, että vähimmäisrangaistus on 2 vuotta ja enimmäisrangaistus 12 vuotta
enimmäisrangaistuksen saa ylittää enintään kolmella vuodella määrättäessä useasta rikoksesta yhteistä rangaistusta rikoslain 7 luvun perusteella.
Tunnustamisoikeudenkäynti
Voidaan tuomita enintään 2/3 rikoksesta säädetyn sakko- tai vankeusrangaistuksen enimmäismäärästä
Asteikon alapäänä on vähintään rikoksesta säädetyn rangaistuslajin minimi (14 päivää)
törkeän rahanpesun (RL 32:7) rangaistusasteikko 4 kuukautta – 6 vuotta vankeutta muuttuu 14 päiväksi – 4 vuodeksi vankeutta.
Mittaamisen lähtökohdat
Rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.
Teon vahingollisuus ja vaarallisuus
Teon vahingollisuus merkitsee konkreettista vahinkoa, jonka rikos on aiheuttanut.
Kyse voi olla esimerkiksi aiheutetusta taloudellisesta vahingosta ja sen määrästä (petos, RL 36:1) tai ruumiinvammasta (pahoinpitely, RL 21:5).
Vaarantaminen käsittää tekorikokset/abstraktit/konkreettiset vaarantamiset
Arvioidaan sekä seurauksen todennäköisyyden että seurauksen laadun ja laajuuden perusteella.
Syyllisyys
Tahallisuus RL 3:6
Peittämisperiaate: tahallisuuden on katettava koko oikeudenvastainen teko eli teonhetkiset olosuhteet ja teon seuraukset.
Tarkoitustahallisuus ilmentää esimerkiksi tapossa suurinta mittaamissyyllisyyttä. Varmuustahallisuuden perusteella syyksiluettu teko taas on moitittavampi kuin pelkän todennäköisyysarvion perusteella syyksiluettu henkirikos
Tuottamus RL 3:7
Arvioinnissa otetaan huomioon objektiiviset ja subjektiiviset ainesosat
Myös tietoinen vai tiedostamaton huolimattomuus
Koventamisperusteet RL 6:5
Koventamisperusteet voivat vaikuttaa sekä rangaistuksen mittaamiseen että lajinvalintaan.
Tulkittava varovaisesti
1) rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus
2) rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa
3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan
4) rasistiset yms vaikuttimet
5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
Lieventämisperusteet RL 6:6
Toisin kuin koventamisperusteita, lieventämisperusteita ei ole tarvetta tulkita oikeusturvasyistä varovasti.
1) rikoksen tekemiseen vaikuttanut huomattava painostus, uhka tai muu sen kaltainen seikka
2) rikokseen johtanut voimakas inhimillinen myötätunto taikka poikkeuksellinen ja äkkiarvaamaton houkutus, asianomistajan poikkeuksellisen suuri myötävaikutus tai muu vastaava seikka
3) tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto, tekijän muu pyrkimys estää tai poistaa rikoksensa vaikutuksia taikka hänen pyrkimyksensä edistää rikoksensa selvittämistä
Kohtuullistamisperusteet RL 6:7
Tietyissä tilanteissa on perusteltua kohtuullistaa kokonaisseuraamusta ja välttää tarpeettomia haittoja
1) tekijälle rikoksesta johtunut tai hänelle tuomiosta aiheutuva muu seuraus (esim. vahingonkorvausvelvollisuus)
2) tekijän korkea ikä, terveydentila tai muut henkilökohtaiset olot
3) rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika
Yhteisen rangaistuksen määrääminen
Rikoskonkurrenssin vaikutus
Onko tekijän katsottava rikkoneen useampaa kuin yhtä rikossäännöstä?
Rajanvedolla on merkitystä nimenomaan syyttäjän ja tuomarin näkökulmasta, koska yhteisen rangaistuksen määräämistä koskevaa
rikoslain 7 lukua ei sovelleta silloin, kun henkilön menettelyn katsotaan täyttäneen vain yhden tunnusmerkistön edellytykset.
Otettava huomioon ennen kuin pohditaan yhteistä rangaistusta
Laskusäännöt
Sakko
yhteisen sakkorangaistuksen asteikko on 1–240 päiväsakkoa
yhteinen sakkorangaistus ei saa olla eri rikosten enimmäisrangaistusten yhteismäärää ankarampi
Lieventämisperusteen vaikutus:
Olettakaamme, että henkilö on syyllistynyt kahteen lievään petokseen siten, että hän oli toisen rikoksen tekohetkellä alle 18-vuotias. Tässä tilanteessa kumulatiiviseksi eli yhteenlasketuksi maksimiksi muodostuu 90 + 120 = 210 päiväsakkoa
Vankeusrangaistus
Määräaikaisen yhteisen vankeusrangaistuksen enimmäismäärä on 15 vuotta vankeutta.
Elinkautinen 12 vuotta (kattaa kaikki rikokset)
Esim. yhteiseksi vankeusrangaistukseksi tuomitaan elinkautinen vankeusrangaistus, jos tekijä syyllistyy murhan lisäksi muihin rikoksiin
Laskutoimituksessa lasketaan rangaistus sekä yhteenlaskusäännöllä että ylittämissäännöllä
Lopussa valitaan rikoksentekijän kannalta lievempi vaihtoehto eli se lopputulos, jossa maksimirangaistus on pienempi.
Ylittämissääntö
Ylittämissäännön mukaan ankarimman enimmäisrangaistuksen saa ylittää 1–3 vuodella riippuen ankarimmasta enimmäisrangaistuksesta.
Jos ankarin enimmäisrangaistus on vähemmän kuin 1 vuosi 6 kuukautta, lisäys on 1 vuotta.
Jos taas ankarin enimmäisrangaistus on vähintään 1 vuosi 6 kuukautta mutta vähemmän kuin 4 vuotta, lisäys on 2 vuotta.
Ja jos ankarin enimmäisrangaistus on vähintään 4 vuotta, lisäys on 3 vuotta.
Yhteenlaskusääntö
Eri rikosten maksimirangaistusten yhteismäärää ei saa ylittää.
Esim. Olettakaamme, että henkilö on syyllistynyt törkeään petokseen, petokseen ja kolmeen lievään petokseen. Rangaistusmaksimi on yhteenlaskettuna 6 vuotta 1 kuukautta (törkeä petos 4 vuotta, petos 2 vuotta ja lievät petokset sakkorikoksina 1 kuukausi ).
Lieventämisperusteet
Olettakaamme tekijän syyllistyneen kolmeen törkeän petoksen yritykseen. Tällöin yhteenlaskusääntö tuottaa rangaistusmaksimiksi 9 vuotta (3/4 x 4 vuotta + 3/4 x 4 vuotta + 3/4 x 4 vuotta)
Rangaistusminimi on tässä tilanteessa 14 päivää vankeutta
Lopussa valitaan rikoksentekijän kannalta lievempi vaihtoehto
Ylittämissäännön mukaan maksimi on 5 vuotta (3 + 2 vuotta) -> valitaan 5 vuotta
Yhteisen rangaistuksen määrääminen
Milloin on tuomittava yhteisestä rangaistuksesta
Yhteinen rangaistus on tuomittava silloin, kun rikokset ovat ”käsillä” samalla kertaa eli kun kysymys on samasta pääkäsittelystä ja samasta tuomitsemistilanteesta
Rikokset kuuluvat eri konkurrenssiryhmiin
Tuomioistuimen eri vaihtoehdot
Yhteinen vankeus (kaksi törkeää petosta)
Yhteinen sakko (kolme lievää petosta)
Vankeus ja sakko (kolmesta rikoksesta kahdessa asteikkona vankeutta ja yhdessä asteikkona sakkoa)
Elinkautinen vankeus (kattaa kaikki rikokset)
Mittaamisperusteet
Rikoslain 6 luku
RL 7:5 edellyttää tuomioistuimen asettavan mittaamisen lähtökohdaksi niin sanotun ankarimman yksikkörangaistuksen.
hypoteettisesta ajatuskokeesta, jossa pohditaan, mistä käsiteltävänä olevasta teosta tuomittaisiin ankarin rangaistus, jos teot arvioitaisiin yksittäisrikoksina.
Koventamis- tai lieventämisperusteet otettava kohtuullisessa määrin huomioon, jos ne koskevat vain jotakin tai joitakin rikoksia
Tuomiossa mainitut perustelut
1) yhden tai useamman syyksi luetun rikoksen yksikkörangaistus eli rangaistus tilanteessa, jossa kyseinen rikos olisi ollut ainoa käsiteltävänä oleva rikos
2) yhden tai useamman rikoksen vaikutus yhteiseen rangaistukseen
3) yhteisen rangaistuksen lopputulokseen vaikuttaneet seikat.
Aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen
RL 7:6 aikaisempi ehdoton vankeusrangaistus voidaan ottaa kohtuuden mukaan huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana, kun uutta rangaistusta määrätään.
Esimerkki
Tekijä on syyllistynyt 1.4. törkeään petokseen, josta hänet tuomitaan 31.7. (T1) 1 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Myöhemmin selviää, että hän on 1.2. syyllistynyt törkeään kavallukseen, josta hänelle langetetaan 1.10. (T2) ehdoton vankeusrangaistus.
Törkeästä petoksesta annettu tuomio on otettava kohtuuden mukaan huomioon, kun tekijä tuomitaan törkeästä kavalluksesta.
Edellytykset
Aiemmassa käsittelyssä tuomittu ehdoton vankeusrangaistus
Ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittu yhdyskuntapalvelu ja valvontarangaistus rinnastetaan tällöin ehdottomaan vankeusrangaistukseen
Rangaistusta on mahdollista kohtuullistaa vain niiden ehdottomien vankeusrangaistusten perusteella, joihin johtaneet rikokset olisi voitu käsitellä yhdessä.
Uusi tuomio on myös ehdoton
Kohtuullistaminen on kuitenkin mahdollista myös silloin, kun teosta seuraa sakkorangaistus.
Rangaistuslajit