Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Vastuuvapausperusteet - Coggle Diagram
Vastuuvapausperusteet
Voimakeinojen käyttö RL 4:6
- Tietyt ammattiryhmät joutuvat joskus työssään käyttämään voimakeinoja siten, että teot täyttävät ulkonaisesti rikoksen tunnusmerkistön.
- Esim. poliisit ja vartijat
Sääntely
- RL 4:6 määritellään ainoastaan uloimmat rajat voimakeinojen käyttövaltuuksille
- Voimakeinojen käytöstä säädetään pääasiassa kunkin ammattiryhmän toimintaa ohjaavassa lainsäädännössä.
Lievimmän mahdollisen keinon periaate RL 4:6.2
- Voimakeinojen pitää olla tarpeellisia laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi
- Niiden on oltava kokonaisuutena arvostellen puolustettavia, kun otetaan huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus sekä tilanne muutenkin.
Voimakeinojen tarpeellisuuden ylitys
- Jos ylitetään, voidaan kuitenkin vapauttaa rangaistuksesta JOS:
- tekijältä ei kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista
- Otetaan huomioon hänen asemansa ja koulutuksensa sekä tehtävän tärkeys ja tilanteen yllätyksellisyys.
- esim. poliisi, rajavartija, sotilas on tavallista kansalaista paremmat edellytykset arvioida voimakeinojen käytön tarve ja tilanteeseen sopivat voimakeinot.
Yleinen kiinniotto-oikeus ja itseapu
- Sovelletaan pakkokeinolakia
Yleinen kiinniotto-oikeus PKL 2:2 §
- Jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän JOS:
- rikoksesta saattaa seurata vankeutta TAI
- rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos
- Jokaisella ihmisellä, ei vain sillä, johon rikos kohdistuu
Kohdistuu rikoksenteon jälkeiseen vaiheeseen
- Jos rikosta ei ole vielä saatettu loppuun, tapaukseen sovelletaan hätävarjelu- tai pakkotilaoikeutta.
Vain välttämättömiä voimakeinoja
- Voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin
- Lähtökohtaisesti pakenemisen estämiseksi käytettävien voimakeinojen on oltava lievempiä kuin hyökkäyksen tai vastarinnan torjumiseksi sallittujen voimakeinojen
- Arvioinnissa on merkitystä myös sillä, onko pakeneva kiinniotettava tunnistettu.
- Jos on tunnistettu -> pitää turvautua viranomaisiin
Itseapu PKL 1:5 §
- Kyseessä on entisen oikeudentilan palauttaminen
- Esim. rikoksen kautta tai muutoin kadotetun irtaimen omaisuuden takaisin hankkimisesta
- Lähtökohta on kuitenkin omankäden oikeuden kielto RL 17:9
- Itseapuun turvautuu yleensä omaisuuden omistaja.
- Myös omaisuuden haltija, edunhaltija sekä omaisuuden vartija
Milloin on sallittu
- Omaisuus on rikoksen kautta menetetty JA
- Toimiin omaisuuden takaisin ottamiseksi on ryhdytty välittömästi rikoksen tapahduttua.
Vain välttämättömiä ja tarpeellisia voimakeinoja
- Käytettyjen keinojen täytyy olla kokonaisuutena arvioiden puolustettavia, kun otetaan huomioon tapahtuneen oikeudenloukkauksen ilmeisyys sekä uhkaavan oikeudenmenetyksen suuruus ja todennäköisyys.
- Voimakeinot voivat kohdistua joko henkilöön tai omaisuuteen (esim. lukon murtaminen).
Oikeuttamis- ja anteeksiantoperusteet
- Oikeuttamisperuste on rikosoikeudellisen vastuun poistava seikka, joka johtaa siihen, että teko on sallittu ja jossain tilanteessa jopa toivottu
- nostettu syyte on hylättävä
- ei ole syyllistynyt mihinkään rikokseen
- Ei vahingonkorvausvelvollisuutta
- Anteeksiantoperusteessa tekoa pidetään anteeksiannettava, koska tekijältä ei kohtuudella voitu edellyttää toisenlaista menettelyä.
- tekoa pidetään toisin sanoen yleisellä tasolla kiellettynä
- Tekijä on vahingonkorvausvastuussa
Hätävarjelu RL 4:4
- Voidaan määritellä puolustusteoksi, joka on välttämätön välittömästi uhkaavan tai jo aloitetun hyökkäyksen torjumiseksi
- Käytännössä hätävarjeluoikeuden käyttö liittyy lähes aina yksilön perusoikeuksien suojaamiseen (esim. henki, terveys, vapaus, omaisuus, ruumiillinen koskemattomuus ja kotirauha).
- Lain esitöiden mukaan hätävarjelua saa käyttää hyökkäyksen kohteeksi joutuvan lisäksi muukin henkilö.
Hyökkäyksen käsite
- Hyökkäyksen oikeudettomuus edellyttää, että teko täyttää jonkun rikoksen tunnusmerkistön, ja tekijä menettelee tahallisesti tai tuottamuksellisesti
- Eläimen hyökkäys kuuluu pakkotilaan, paitsi jos henkilö käskyttää esim. koiran hyökkäämään
- Hyökkäyksen oikeudettomuus ei edellytä rangaistusvastuuta, joten hätävarjelua voidaan myös käyttää esim. alle 15-vuotiaan hyökkäystä vastaan
Agent provocateur
- Toisinaan esiintyy tilanteita, joissa joku provosoi toista henkilöä käymään kimppuunsa
- Menettelyä ei voida pitää hätävarjeluna, koska hän on itse syypää hyökkäykseen.
- Provosoija on tuomittava vamman laadusta ja tekotavasta riippuen pahoinpitelystä tai törkeästä pahoinpitelystä.
Hyökkäyksen aikarajat
- Hyökkäyksen on oltava aloitettu tai välittömästi uhkaava.
- eli pelkkä uhkaus ei vielä riitä
- Niin sanotuissa jatkuvissa rikoksissa hyökkäys ei pääty ennen kuin laiton tila loppuu.
- Jos henkilöltä on riistetty laittomasti vapaus (RL 25:1), hän säilyttää jatkuvan hätävarjeluoikeuden
Puolustusteon tarpeellisuus
- Hätävarjelun arviointi on aloitettava kysymällä, oliko hyökkäys lainkaan tarpeellista torjua puolustusteolla
- Lain esitöiden mukaan harkinnassa otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.
- puolustautumisessa ei saa käyttää väkivaltaa enempää kuin hyökkäyksen torjumiseksi on välttämätöntä
- Merkitystä voidaan antaa muun muassa tapahtumien nopealle etenemiselle ja sille, onko puolustautuja ahdistettu sellaiseen paikkaan, josta ei ole edes mahdollista paeta
Yleisiä tulkintoja
- Käytännössä ampuma- ja teräaseiden käyttöön hyökkäystä torjuttaessa suhtaudutaan varsin kielteisesti – erityisesti silloin, kun hyökkääjä on aseeton
- Mikäli hyökkääjälle on aiheutettu vakavia vammoja tai hän kuolee, puolustajan teko tulkitaan usein hätävarjelun liioitteluksi.
Tieto hätävarjelutilanteesta
- Hyökkäyksen torjunut henkilö voi kuitenkin vedota hätävarjeluoikeuteen ainoastaan silloin, kun hänen tarkoituksenaan on ollut puolustaa itseään tai toista
- Hätävarjelutilanteessa toimii toisin sanoen henkilö, joka pitää vähintään varsin todennäköisenä, että käsillä on hätävarjelutilanne.
Erehtyminen RL 4:3
- Tekijää ei rangaista tahallisesta rikoksesta, jos hän uskoi perustellusti toimivansa jonkin RL 4 luvun 4–6 §:ssä säädetyn vastuusta vapauttavan perusteen nojalla
- Voidaan kuitenkin rangaista tuottamuksellisesta rikoksesta
- Useimmissa jutuissa vastaaja ei pysty esittämään mitään väitettään tukevaa konkreettista seikkaa.
Hätävarjelun liioittelu RL 4:4.2
1) puolustusteko on aloitettu ennen kuin hyökkäys on konkretisoitunut välittömästi uhkaavaksi hyökkäykseksi
2) puolustamista jatketaan vielä sen jälkeen, kun hyökkääjä on saatu taltutettua
3) puolustautumisessa käytetään tarpeettomia voimakeinoja
Anteeksiantoperuste
- Sillä edellytyksellä, että tekohetken olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista.
- Tekijä ei osoita menettelyllään rikosoikeudellisen vastuun perustana olevaa syyllisyyttä, ja hän on lain sanamuodon mukaan rangaistusvastuusta vapaa
Rangaistuksen lieventämisperuste
- Vaikka tuomioistuin katsoo, että hätävarjelun liioittelun edellytykset eivät täyty, menettelyn erityispiirteet voidaan ottaa huomioon niin rangaistuksen lieventämisperusteena
Pakkotila RL 4:5
- Vaaratilanne, jossa oikeudellisesti suojattu etu joudutaan uhraamaan, jotta voidaan pelastaa jokin toinen oikeudellisesti suojattu etu pakottavasta, välittömästi uhkaavasta vaarasta
Ero hätävarjeluun
- Muun kuin ihmisen aiheuttama vaara käsitellään pakkotilaoikeuden mukaan
- Jos puolustusteko kohdistetaan muuhun henkilöön kuin hyökkääjään, tilannetta on arvosteltava pakkotilaoikeuden kautta.
- Jos pahoinpitelijää pakeneva henkilö rikkoo suojaan päästäkseen kolmannen henkilön omistamasta talosta ikkunan, kysymys on pakkotilateosta
Kolme eri merkitystä
- Voi toimia oikeuttamisperusteena, jolloin pakkotilatekoa pidetään sallittuna.
- anteeksiantoperusteena, jolloin tekijä on rangaistusvastuusta vapaa, koska häneltä ei voida kohtuudella vaatia norminmukaista käyttäytymistä.
- voi lieventää rangaistusta.
Ennakointi
- Olisiko pakottava tilanne ollut vältettävissä paremmalla tilanteen ennakoinnilla.
- Pakottavasta vaarasta ei ole kysymys, jos ministeri on vaarassa myöhästyä tärkeästä tapaamisesta siksi, että aiemmissa kokouksissa on mennyt aikaa alun perin suunniteltua enemmän.
Intressipunninta
- Pelastettava etu on olennaisesti suurempi kuin uhrattu etu.
- Vrt. esim. ihmishenki ja taloudellinen menetys
- Uhatun on ensi sijassa pyrittävä turvautumaan poliisin apuun tai pakenemaan muulla tavalla.
Erehtyminen RL 4:3
- Jos tekijä on perustellusti käsittänyt, että oikeushyvää uhkaa välitön ja pakottava vaara ja että hänen tekonsa on tarpeellinen vaaran poistamiseen, häntä ei rangaista tahallisesta rikoksesta
- Tekijä voidaan tällöinkin tuomita rangaistukseen tuottamuksellisesta rikoksesta
Rajojen ylittäminen
- Anteeksiantoperuste Jos tekoa ei voida pitää sallittuna pakkotilatekona, tekijä voi vapautua rangaistusvastuusta sillä perusteella, että häneltä ei voitu kohtuudella edellyttää muunlaista suhtautumista tilanteessa.
- Anteeksiantoperustetta voidaan soveltaa vain tapauksissa, joissa pelastettu arvo on oikeudellisesti suojattu etu
Esimiehen käsky
- Ristiriitatilanne, jossa tietyn käskyn totteleminen merkitsisi rikoksen tekemistä, kun taas käskyn täyttämättä jättäminen johtaisi oikeudellisiin sanktioihin (virkavastuu tai rikosoikeudellinen vastuu)
- Rikosoikeudellisen vastuun edellytykset asetetaan varsin korkealle, sillä hierarkkisen järjestelmän perusajatuksiin kuuluu, että alemman portaan on voitava luottaa ylemmän portaan arviointikykyyn.
RL 45:26b sotilaan esimiehen käsky
- Pidetään anteeksiantoperusteena, koska alaisella on perusteltu odotus, että esimiehet toimivat lainmukaisesti.
Vastuutilanteet
- tekijä on käsittänyt, että käskyn täyttämällä hän toimisi lakia taikka virka- tai palveluvelvollisuutta vastaan (rikosoikeudellinen vastuu)
- tekijän olisi pitänyt ymmärtää käskyn ja sen edellyttämän teon oikeudenvastaisuus, kun otetaan huomioon käsketyn teon ilmeinen oikeudenvastaisuus (rikosoikeudellinen vastuu)
- tekijä on epävarma esimiehen antaman käskyn lainmukaisuudesta (ei rikosoikeudellista vastuuta, koska alaisella ei yleensä ole velvollisuutta tarkistaa käskyä esimieheltä)
- tekijä ei ollut tietoinen käskyn lainvastaisuudesta (ei rikosoikeudellista vastuuta).
Käskyjen tarkastuttaminen muualla kuin sotilashallinnossa
- Jos käskyn saanut virkamies epäilee käskyn lainmukaisuutta, hänen on tarkistettava asia esimieheltään
- Jos esimies vahvistaa käskyn, virkamies on velvollinen seuraamaan käskyä, mutta vastaavasti hän vapautuu mahdollisesta rikosvastuusta.
Kieltoerehdys
- Erehtymistä voidaan pitää ilmeisen anteeksiannettavana siitä syystä, että:
- laki on julkistettu puutteellisesti tai virheellisesti
- lain sisältö on erityisen vaikeaselkoinen
- viranomainen on antanut virheellisen neuvon
- kyse on muusta näihin rinnastettavasta seikasta.
Poikkeuksellisuus
- Käytännössä syytetty voi vain poikkeuksellisesti vedota tähän perusteeseen, sillä lain merkityssisältö on aina tulkinnanvarainen, eikä lakitekstin tulkinnanvaraisuus sellaisenaan riitä erehdyksen perusteluksi
- henkilö ei voi vedota virheelliseen neuvoon sellaisessa tilanteessa, jossa hän on toimittanut viranomaiselle virheelliset, puutteelliset tai harhaanjohtavat tiedot, joihin viranomaisen virheellinen neuvo perustuu.
Syyntakeettomuus
Vastuuikäraja RL 3:4
- Rangaistusvastuun edellytyksenä on, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt viisitoista vuotta
- Henkilö ei ole rikosoikeudellisesti vastuunalainen vielä sinä päivänä, kun hän täyttää 15 vuotta
- Alle 15-vuotias voidaan kuitenkin asettaa vahingonkorvausvastuuseen
- Lisäksi lasten teot voivat johtaa myös lastensuojelullisiin toimenpiteisiin.
Kolme astetta
- Syyntakeinen
- Alentuneesti syyntakeinen
- Syyntakeeton
Syyntakeinen
- Syyntakeinen toimii ”täydessä ymmärryksessä”, ja hänen tekonsa arvioidaan normaalisti.
Alentuneesti syyntakeinen
- Alentuneesti syyntakeinen ei saa automaattista enimmäisrangaistuksen vähennystä, vaikka käytännöstä alentunutta syyntakeisuutta on syytä säännönmukaisesti pitää rangaistusta lieventävänä seikkana
Syyntakeeton
- Syyntakeeton toimii ”ymmärrystä vailla”, ja hän on rangaistusvastuusta vapaa
Edellytykset
- tekijä ei tekohetkellä kykene ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta TAI
- hänen kykynsä säännellä käyttäytymistään on ratkaisevasti alentunut.
- ymmärryksen puute tai kyvyttömyys säännellä käyttäytymistä johtuu mielisairaudesta, syvästä vajaamielisyydestä tai vaikea-asteisesta mielenterveyden tai tajunnan häiriöstä.
- Mielisairauden tai muun syyntakeisuuteen vaikuttavan tilan ja syytetyn toisin toimimisen mahdollisuuden välillä pitää olla syy-yhteys, jonka toteaa viime kädessä tuomioistuin.
Päihtymys ja syyntakeettomuus
- Päihtymys on mahdollista ottaa huomioon rikosvastuuta lieventävänä seikkana vain äärimmäisen poikkeuksellisesti.
- RL 3:4.4 Päihtymystä tai muuta tilapäistä tajunnan häiriötä, johon tekijä on saattanut itsensä, ei oteta syyntakeisuusarvioinnissa huomioon, ellei siihen ole erityisen painavia syitä.
Esimerkkejä erityisen painavista syistä
- Alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutustilanteet, päihteiden yllättävä teho, käyttäjän kokemattomuus, väsymys tai pitkäaikaisen käytön myötä alentunut toleranssi
- Henkilön ruokaan tai juomaan sekoitetaan huumaavaa ainetta hänen huomaamattaan.
- HUOM kuitenkin henkilön huolimattomuus -> aiheuttanut itse päihtymyksen