Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Rikostunnusmerkit (Teko/Abstraktia/Konkreettista vaaraa) - Coggle Diagram
Rikostunnusmerkit (Teko/Abstraktia/Konkreettista vaaraa)
Tekorikokset
Vastuuarvioinnin kohteena on konkreettinen
teko tai laiminlyönti
Tekorikosoikeuden periaate
Laiminlyönti (RL 3:3)
Laiminlyönnissä joku ei tee jotakin, jota hänen odotettiin tekevän
Rangaistaan vain POIKKEUKSELLISESTI jos rikoksen tunnusmerkistössä niin nimenomaan määrätään.
Vastuuarviointi voi perustua joko:
Pelkkä laiminlyönti on säädetty rangaistavaksi (varsinainen laiminlyöntirikos)
Tekijä on
jättänyt estämättä seurauksen syntymisen
, vaikka hänellä olisi ollut velvollisuus estää sen syntyminen (epävarsinainen laiminlyöntirikos)
Velvollisuus voi perustua 1) virkaan, toimeen tai asemaan, 2) tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen, 3) tehtäväksi ottamiseen tai sopimukseen, 4) tekijän vaaraa aiheuttaneeseen toimintaan tai 5) muuhun niihin rinnastettavaan syyhyn.
Tekokäsitteen ulkopuolelle jäävät:
Luonnonilmiöt, kuten salamaniskut, tulvat ja maanjäristykset.
Eräät kehonliikkeet, kuten unissakävely, epileptikon kohtaukset, refleksiliikkeet, ulkoisen väkivallan aikaansaamat ruumiinliikkeet ja diabeetikon hypoglykemian aikaiset teot.
Aktiivinen teko (RL 3:1)
Rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi.
Esimerkiksi raiskaus, rattijuopumus ja pahoinpitelyn tekotapa
”tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa”
Tekorikokset eivät sisällä vaarantamisen kriteeriä
Teko rangaistaan sellaisenaan
Esim. juopuneena ajaminen tai ylinopeus
Kuitenkin jossain tekorikoksissa mahdollinen vaara voi vaikuttaa.
Pahoinpitely. Seuraus tai seurauksen vaara vaikuttavat sen arviointiin, toteuttaako väkivalta tavallisen pahoinpitelyn vai lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistön
Syy-yhteys
Arviointi liittyy rikoksiin, joissa
tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää seurauksen aiheuttamista
Esim. syy-yhteys aktiivisen teon tai laiminlyönnin ja aiheutetunseurauksen välillä
INUS-malli (teoria)
1) syy (A) ei ole seurauksen (X:n) riittävä ehto, vaan
2) A on välttämätön osa ehtojoukossa B ja
3) B kokonaisuutena on X:n riittävä mutta ei välttämätön ehto
Muut teoriat
Ekvivalenssiteoria
Säännönmukaisten edellytysten teoria
NESS-malli
Seuraus ei mallin mukaan koskaan synny yhden tekijän vaikutuksesta, vaan on täysin mahdollista, että seuraus olisi voinut syntyä toisenlaisissa edellytyskokonaisuuksissa
Kaksoiskausaalisuus
Kaksi toisistaan riippumatonta tekijää vaikuttaa tapahtumankulussa samanaikaisesti.
A ja B laittavat toisistaan tietämättään samanaikaisesti kuolettavan annoksen myrkkyä ruoka-annokseen, joka tarjoillaan C:lle. Jommankumman toimijan menettely olisi myös yksinään johtanut seuraukseen.
A ja B ovat molemmat vastuussa C:n myrkyttämisestä
Syrjäyttävä kausaalisuus
Väliin tulee toinen teko / tapahtuma, joka katkaisee syy-yhteyden
A:n tarkoituksena on surmata B antamalla hänelle kuolettava määrä lääkkeitä. Lääkkeet eivät kuitenkaan ehdi vaikuttaa, sillä C surmaa B:n kuristamalla tämän.
Rikosoikeudellisessa arvioinnissa on päädyttävä siihen, että A ei ole aiheuttaneet uhrin kuolemaa. Sen sijaan voidaan pohtia sitä, täyttääkö A:n menettely tapon yrityksen tunnusmerkistön
Ennakoitavuus
Kausaalisuus edellyttää, että seurausta voidaan pitää yleisen elämänkokemuksen ja tekijän erityistietämyksen perusteella ennalta-arvattavana
Abstraktista vaaraa aiheuttavat rikokset
"On omiaan" rikokset
Vaikuttavat siihen, minkälaista näyttöä syyttäjän on esitettävä oikeudessa
Ex post ja ex ante näkökulmat
1. Ex post
Vaaran toteaminen edellyttää aina, että voidaan ex post -näkökulmasta sanoa seurauksen syntymisen olleen mahdollista
Esim. vastaantulevan liikenteen kaistalla pimeään mutkaan ajava autonkuljettaja ei syyllisty liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, jos vastakkaisesta suunnasta ei voi tulla liikennettä siksi, että tie on syystä tai toisesta suljettu
Vaaran toteaminen edellyttää, että seurauksen syntyminen on ollut mahdollista, ei siis poissuljettua
Koskee satunnaista syytä
2. Ex ante
Jos konkreettinen vaara tai vahinko ei ole ollut ex post poissuljettu, riskinoton luonnetta on tarkasteltava tämän jälkeen ex ante -näkökulmasta.
Tässä tarkastelussa on kysymys vaaran asteesta tai siitä, minkä asteista varmuutta vaaran syntymisen mahdollisuudesta edellytetään
Ulkopuolisen tarkkailijan ja tekijän tosiasiallisen tietämyksen näkökulma
Esimerkki
Jos liikenteessä kuljettaja tietää varmasti, ettei vahinkoa voi aiheutua, teko ei ole omiaan aiheuttamaan vaaraa. Kuljettaja voi olla varma siitä, ettei hänen ylinopeutensa aiheuta vaaraa, jos hän tietää reitilleen sattuvan ainoan risteävän kadun olevan suljettu niin, ettei sieltä voi ajaa hänen käyttämälleen tielle
Tekijän ja uhrin näkökulmat
Uhrinäkökulma
Pystyisikö potentiaalinen uhri välttämään vahingon hänen hallinnassaan olevin keinoin?
Lähinnä kyseeseen voisivat tulla väistämisvelvollisuuteen liittyvät tilanteet
Tekijän näkökulma
Olisiko syyte liikenneturvallisuuden vaarantamisesta perusteeton, jos kuljettaja osoittaa auton olleen hänen ajotaidollaan hallittavissa, vaikka hän on ajanut ylinopeudella kaarteeseen?
Toisaalta tienkäyttäjien keskinäiset vastavuoroiset odotukset kohdistuvat muun muassa siihen, että kaikki noudattavat nopeusrajoituksia ajotaidostaan riippumatta -> uhrinäkökulma
Konkreettista vaaraa aiheuttavat rikokset
"Aiheuttaa vaaraa"
Periaatteessa korkeampi kynnys tuomitsemiselle kuin abstraktissa vaarantamisessa
Korkeampi kynnys
On omiaan -rikoksissa on riittävää, että teko on sellainen, että se tyypillisesti lisää vahingon syntymisen riskiä käsillä olevissa olosuhteissa
Teko on konkreettisesti vaarantava vain, jos teosta olisi voinut sen konkreettisessa ilmenemismuodossa aiheutua vahinko jollekin teon todellisessa vaikutus piirissä olevalle henkilölle.
Esimerkki
Liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla
Teko ei ole konkreettisesti vaarantava, jos juopunut pyöräilijä ei kohtaa muita tienkäyttäjiä
Yleinen vaara
Teko kohdistuu ennalta rajaamattomaan ihmisjoukkoon tai omaisuuteen
Esim. tuhotyö