Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Elinkeinotuloverotus - Coggle Diagram

- - - - Toimintaa voidaan pitää harrastustoimintana, jos se ei tapahdu vakaassa tulonhankkimistarkoituksessa
        
        kannattavuuden ohella merkitystä on siis myös toiminnan laajuudella ja volyymillä
    - - Liiketoiminnalle on tyypillistä voiton tavoittelu
      - Liiketoiminnan täytyy olla myös itsenäistä, eli sen täytyy tapahtua omaan lukuun ja omalla vastuulla.
      - Liiketoiminta edellyttää myös suunnitelmallisuutta, jatkuvuutta, taloudellisen riskin olemassaoloa sekä toiminnan suuntautumista ulospäin rajoittamattomaan tai laajahkoon henkilöjoukkoon.
      - Ammattitoiminta on liiketoiminnan kaltaista mutta pienimuotoisempaa
      - Ammattitoimintaa harjoitetaan suppeammissa puitteissa, ja ammatinharjoittajan henkilökohtainen ammattitaito ja työpanoksen määrä on ratkaisevassa asemassa.
  - - - erillisen liikkeen olemassaoloon viittaa muun muassa se, jos investoinnit ovat epätyypillisiä maataloudelle tai käytetään tilan ulkopuolelta palkattua työvoimaa
  - - - ei sovelleta elinkeinotoiminnan verosäännöksiä
        
        Asunto- ja kiinteistöyhteisöjen verotettava tulo lasketaan yleensä TVL:n säännösten mukaisesti
        
        EVL 1.2 §:ssä tarkoitettujen yhteisöjen asuinhuoneistojen ja kiinteistöjen vuokraustoiminta verotetaan verovuodesta 2020 lähtien yleensä muuna kuin elinkeinotoimintana elinkeinotulolähteessä. Tällöin esimerkiksi vuokraustoiminnan tappio sisältyy elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, ja se voi siis osaltaan pienentää elinkeinotulolähteen verotettavaa tuloa.
    - - jos tiloja käytetään pääosin eli yli 50-prosenttisesti elinkeinotoiminnan tarkoituksiin, kiinteistö kuuluu kokonaisuudessaan elinkeinotulolähteeseen
  - - - luovutustappiot vähennetään ensisijaisesti luovutusvoitoista ja toissijaisesti puhtaasta pääomatulosta ennen muita vähennyksiä (TVL 50 §).
      - Omissa nimissä harjoitetussa sijoitustoiminnassa yksityishenkilö voi TVL:n mukaisessa verotuksessa käyttää hankintameno-olettamia (TVL 46 §).
        
        Jos toimintaa harjoitetaan yhtiömuodossa, TVL:n mukaan verotettava yhtiö ei voi niitä käyttää
      - Harjoitettua arvopaperikauppaa voidaan pitää elinkeinotoimintana, jos se on
        
        jatkuvaa, suunnitelmallista, aktiivista, taloudellisen riskin ottavaa ja voittoa tavoittelevaa
    - - luovutustappio voidaan vähentää vain muun omaisuuden luovutuksesta syntyneistä veronalaisista luovutusvoitoista (EVL 8a §).
    - - EVL-tulolähteen sisällä olennaista on tietää, kuuluvatko holdingyhtiön omistamat osakkeet käyttöomaisuuteen vai muuhun omaisuuteen
        
        Jos osakkeet ovat käyttöomaisuutta EVL 6b §:n säännökset osakkeiden luovutusvoiton verovapaudesta voivat soveltua
        
        Jos taas osakeomistukset kuuluvat muuhun omaisuuteen, luovutusvoitot ovat veronalaista tuloa ja luovutustappioihin voi soveltua EVL 8a §:n rajoitus tappion vähentämisestä.
  - - - EVL 16 §:n 10 kohdan mukaan muussa kuin tulonhankkimistarkoituksessa annettujen saamisten, kuten TVL 53a §:ssä tarkoitettujen osakaslainojen, menetykset eivät ole vähennyskelpoisia menoja.
  - - - Tällöin puhutaan niin sanotuista saastuneista kiinteistöistä tai osakkeista
        
        Jos tällaisesta tilanteesta on kyse, verotettava tulo lasketaan EVL:n mukaan
        
        Elinkeinotoimintaan kuuluva myynti katsotaan vaihto-omaisuuden luovutukseksi. Siitä saatu tulo on jaettavaa yritystuloa, joka jaetaan ansio- ja pääomatuloksi TVL 38 §:ssä säädetyllä tavalla
        
        grynderitoiminta: henkilö esimerkiksi lähtee mukaan perustajaosakkaana rakennushankkeeseen tarkoituksenaan myydä voitollisesti merkitsemänsä asuntoyhteisön osakkeet --> EVL
- - - - yrityksen rahavaroja voidaan jatkossa pitää rahoitusvaroina entistä laajemmin silloin, kun rahavaroja sijoitetaan toistaiseksi erilaisiin sijoitusinstrumentteihin
  - - - Sen jälkeen, kun hyödykkeen omaisuuslaji on määritetty, on ratkaistava, mistä lähtien hyödyke luetaan esimerkiksi vaihto-omaisuuteen; myös loppuajankohta on määritettävä
        
        Luovutushetken tarkka määrittely on tärkeää, koska tämä ajankohta määrää verovuoden, jonka tuotoksi luovutushinta luetaan verotuksessa.
        
        Hyödyke luetaan vaihto-omaisuuteen siitä alkaen, kun se on lähetetty, toimitettu tai muuten luovutettu verovelvolliselle (hallinnan tosiasiallinen siirto)
        
        siihen saakka, kun verovelvollinen on sen luovuttanut taikka se on kulutettu, tuhoutunut tai muuten menetetty (EVL 13)
        
        EVL 13 §:n mukaan ennen luovutusta saadut maksuerät eivät ole vielä tuloa vaan ennakkomaksuja. Ne kypsyvät tuloksi ja tuotoksi vasta luovutuksen tapahduttua.
  - - - Kulumattomasta käyttöomaisuudesta ei voi tehdä säännönmukaisia (vuosittaisia) poistoja
        
        EVL 53.1 ja 53.2 §:ien mukaiset kiinteistöt ja hyödykkeet kuuluvat käyttöomaisuuteen.
        
        Omaisuus voi kuulua EVL 1.2 §:n yhteisöillä muun omaisuuden omaisuuslajiin
  - - - muuhun omaisuuteen kuuluvan muussa kuin tulonhankkimistoiminnassa käytetyn omaisuuden luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen, mutta vastaava voitto on veronalaista tuloa
      - omaisuus, joka on ennen verovuotta 2020 kuulunut yhteisön TVL-tulolähteeseen
      - metsäkiinteistöt, jotka eivät palvele yhteisön harjoittamaa elinkeinotoimintaa tai maataloutta
      - omaisuus, jota ei käytetä yhteisön tulonhankkimistoiminnassa
- - - - Veronalaista on yleensä vain realisoitunut tulo.
        
        arvonnousu ei pääsääntöisesti ole veronalaista tuloa
    - - Veronalaista tuloa ei ole erillisenä verovelvollisena verotettavasta kuolinpesästä saatu osuus kuolinpesän tulosta
      - eikä yhtymän osakkaan hänen veronalaiseksi tulokseen katsotun tulo-osuuden lisäksi saama voitto-osuus yhtymästä
  - - - mukaan lukien osakeyhtiön omien osakkeiden luovutuksesta saamat vastikkeet
      - Tulon ja pääomansijoituksen keskeinen ero on
        
        ettei tuloon liity palautusvelvollisuutta, mutta pääomalla on tämä ominaisuus (takaisinmaksuvelvollisuus)
  - - - Arvosteltaessa edun veronalaisuutta voidaan tapaukset jakaa kahteen eri ryhmään
        
        Tapauksissa, joissa saamisesta luopuminen selvästi kohdistuu maksamatta olevaan kauppahintaan
        
        ostovelkojen osalta oikaisu voi tulla kyseeseen korkeintaan sen tilikauden osalta, jona päätös velan anteeksiannosta on tehty
        
        aikaisempina vuosna veronalaista tuloa ei niiden anteeksiannosta katsota syntyvän siltä osin kuin ostovelka on velkojalle arvoton
        
        Tapauksissa, joissa saaminen kohdistuu varsinaiseen velkaan
        
        Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei arvottoman velan anteeksisaaminen ole veronalaista tuloa
  - - - EVL 42.2 §:n mukaan hankintameno vähennetään sinä verovuonna, jona omaisuus on luovutettu tai menetetty
        
        Vähennyskelpoista on enintään veronalaista luovutushintaa tai muuta vastiketta vastaava määrä.
        
        Yleensä vähennyskelpoisia ovat vain verovelvollisen omat menot.
        
        Esimerkiksi emoyhtiö ei saa vähentää tytäryhtiön menoa eikä tytäryhtiö saa vähentää emoyhtiön menoa
        
        Tärkeimpiä menoja ovat yleensä vaihto- ja käyttöomaisuuden hankintamenot, palkat sivukuluineen ja vuokrat (EVL 8 §)
      - Vaikka menoa ei olisikaan mainittu EVL 8 §:ssä, vähennyskelpoisuus voi perustua EVL 7 §:n pääsääntöön
        
        Tietyt erät (muut vähennyskelpoiset erät) on säädetty erikseen vähennyskelpoisiksi (EVL 18 §).
    - - myös säännökset tulojen veronalaisuudesta ja menojen vähennyskelpoisuudesta
    - - verovelvollinen, joka on vähentänyt menetyksen kuluna, saa sittemmin nostaa menetyksen vuoksi vahingon-, vakuutus- tai muun korvauksen, on tämä korvaus veronalaista tuloa
    - - Muun omaisuuden menojen ja menetysten vähentämisessä sovelletaan EVL 7.1 §:ää, jonka mukaan
        
        elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset ovat vähennyskelpoisia.
        
        Muuhun omaisuuteen kuuluvan muun kuin (osakkeet) omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio on vähennyskelpoinen vain muun omaisuuden luovutuksesta
        
        syntyneistä veronalaisista voitoista verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna
        
        sovelletaan EVL:ia yleisesti ottaen
      - Muun omaisuuden hankintamenon jaksottamisessa noudatetaan, mitä 30–41 §:ssä säädetään käyttöomaisuudesta
        
        Tulolähdejaon poistaminen ei pääsääntöisesti vaikuta poistojen tekemiseen, koska yhteisöjen TVL:n mukaisessa verotuksessa on sovellettu EVL:n säännöksiä
        
        muun omaisuuden menojäännöstä on käsiteltävä erillisenä käyttöomaisuuden menojäännöksestä?
        
        muun kuin tulonhankkimistoiminnassa käytetyn hyödykkeen hankintameno voidaan vähentää vasta omaisuutta luovutettaessa
        
        Kaikki EVL 1.2 §:ssä tarkoitettujen yhteisöjen omistamat kiinteistöt kuuluvat EVL-tulolähteeseen
      - Matkamenot (vahingossa tähän)
        
        Työntekijän työmatkasta johtuvat kulut ovat työnantajayritykselle vähennyskelpoisia
        
        Jos matkaa pidetään työntekijän verotettavana tulona, kulut ovat vähennyskelpoisia palkkamenoja
        
        muussa tapauksessa ne ovat EVL 7 §:n yleissäännöksen nojalla vähennyskelpoisia
        
        Ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoina pidetään myös matkakustannuksia asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuna (TVL 93)
        
        Lisävähennys lisääntyneiden elantomenojen perusteella tehdään yksityisen elinkeinoon liittyvästä matkasta, joka on tilapäisesti tehty tavanmukaisen toiminta-alueen ulkopuolelle (EVL 55)
        
        Kun auto kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, verotuksessa vähennetään sen käytöstä aiheutuneet todelliset, kirjanpitoon merkityt kulut (tai kilometrimäärä)
    - - Jos kyseessä on koulutus, josta ei synny työntekijälle verotettavaa etua, koulutuksesta aiheutuneet menot ovat EVL 7 §:n mukaan vähennyskelpoisia elinkeinotoiminnan menoja
        
        Työnantajan maksaessa työntekijälle koulutuskustannusten korvausta tai järjestäessä koulutusta, jonka järjestämisestä aiheutuneet kustannukset ovat työntekijän palkkaa, kustannukset ovat EVL 8 §:n mukaan vähennyskelpoisia palkkamenoja
        
        Työnantajan järjestämästä koulutuksesta ei ole oikeuskäytännössä katsottu syntyvän veronalaista etua silloin, kun koulutus on järjestetty työnantajayrityksen tehtävissä tarpeellisen ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi
      - Yksityisen liikkeenharjoittajan tai ammatinharjoittajan omasta peruskoulutuksesta aiheutuneet menot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia --> elantomenoja
        
        Jos toiminnan harjoittaminen on luvanvaraista ja luvan saaminen edellyttää tietyn koulutuksen hankkimista, tällainen koulutus on yleensä katsottava vähennyskelvottomaksi peruskoulutukseksi
        
        Jos kuitenkin lupaehtomääräykset tms. muuttuvat hakijasta riippumattomista syistä, niin voidaan katsoa vähennyskelpoisiksi, jos on vastaava aikaisempi koulutus
        
        Myöskään osakeyhtiön osakkaan peruskoulutusmenot eivät ole vähennyskelpoisia yrityksen menoja.
      - EVL 56 §:n mukaan elinkeinotoimintaa ja MVL 10 f §:n mukaan maataloutta harjoittava työnantaja saa vähentää elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulosta laskennallisen koulutusvähennyksen
    - - Vähennyskelpoisia ovat myös ilmoittelusta, asiakaslehdistä ja -julkaisuista, tavanomaisista mainoslahjoista, mainostilaisuuksista yms. johtuneet menot (EVL 8 § 5 k.).
        
        edustuslahjan ja mainoslahjan ero?
        
        Tavanomainen mainoslahja on esinelahja, joka annetaan samanlaisena useille vastaanottajille (massalahja). arvoltaan vähäinen
        
        Edustuslahja on esinelahja, joka annetaan yhtiöön liikesuhteessa olevalle henkilölle
      - Vähennyskelpoisia ovat myös edustusmenot, tosin ainoastaan puolesta määrästään
        
        Edustusmenon luonteiset menot voidaan vähentää TVL:n tai MVL:n perusteella kokonaan, jos niitä pidetään tulonhankkimismenoina
      - Henkilökuntalahjan menot ovat vähennyskelpoisia yhtiön verotuksessa
      - Lahjukset ja lahjusten luonteiset edut eivät ole vähennyskelpoisia
      - yrityksen hankkiessa tavaran tai palvelun sen perusteella, että sen tarjoajalla on tietty aatteellinen tausta, hankinnan varsinainen tarkoitus on yleensä poliittisen toiminnan tukeminen --> vähennyskelvoton
    - - yhteisöt saavat vähentää yhtenäisin perustein 250 000 euroon saakka ne rahalahjoitukset, jotka tehdään tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen. TVL 57
        
        Edellytyksenä on, että saajana on ETA:lla oleva valtio, julkista rahoitusta saava yliopisto tai korkeakoulu tai näiden yhteydessä oleva yliopistorahasto ja että lahjoitus on vähintään 850 euroa
      - Yhteisöt voivat vähentää lisäksi enintään 50 000 euron suuruiset rahalahjoitukset, jotka tehdään samoja tavoitteita palveleviin tarkoituksiin Verohallituksen nimeämälle ETA:lla olevalle yhdistykselle, säätiölle tai tällaisen yhteydessä olevalle rahastolle.
    - - Vähennyskelvottomia ovat ”sakot, seuraamusmaksut ja muut sanktionluonteiset maksuseuraamukset” (EVL 16 § 5 k.).
        
        Säännös koskee sakkojen ja rangaistusluonteisten maksuseuraamusten ohella kaikkia oikeudenvastaisista teoista määrättyjä ja oikeussäännösten noudattamista tehostavia sanktionluonteisia julkisoikeudellisia maksuseuraamuksia
      - Verot ja maksut ovat lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia EVL 7 §:n nojalla silloin, kun niitä voidaan pitää tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneina
        
        Tuloverot eivät ole vähennyskelpoisia
        
        Tulonhankkimistoimintaan liittyvän arvonlisäveron voi vähentää tuloverotuksessa
        
        suoraan myyntituloja vähentävänä eränä tai hyödykkeen hankintamenoon sisältyvänä
        
        Yhteisön yleisradiovero on EVL-tulolähteessä vähennyskelpoinen meno, muttei TVL:n mukaan
    - - Menetykset kohdistuvat yleensä rahoihin, saamisiin ja muihin rahoitusvaroihin, siis rahoitusomaisuuteen.
        
        Ne ovat vähennyskelpoisia:
        
        1) rahoitusomaisuuteen kohdistuvasta kavalluksesta, varkaudesta tai muusta rikoksesta johtuneet menetykset;
        
        2) myyntisaamisten arvonalenemiset, muun rahoitusomaisuuden (HUOM) --> lopullisiksi todetut arvonalenemiset sekä muuhun omaisuuteen kuuluvien saamisten lopulliseksi todetut arvonalanemiset;323
        
        3) vakuutus- ja eläkelaitosten vakuutusmaksusaamisista vakuutus- ja eläkelaitoksia koskevan lainsäädännön nojalla tuloslaskelmaan kuluksi merkityt arvonalentumistappiot sekä muiden saamisten lopullisiksi todetut arvonalenemiset.
      - Myös vaihto- ja käyttöomaisuuden menetykset ovat vähennyskelpoisia
        
        syntyvän tappion osalta kysymys vain vielä poistamatta olevan menon vähentämisajankohdasta
    - - Vähennyskelpoisiin eriin kuuluu myös elinkeinotoiminnasta johtuneen velan korko (EVL 18 § 2 k.)
        
        Elinkeinotoiminnasta johtuvina voidaan pitää kaikkia niitä velkoja, jotka on käytetty elinkeinotoiminnan rahoitukseen
- - - - MVL:ssä jaksotuksessa noudatetaan kassa- eli käteisperiaate
        
        Myös TVL:ssä jaksotuksessa noudatetaan kassaperiaatetta
    - - koska verotettava nettotulo lasketaan osittain eri tavoin eri tulolähteissä (esim. verovapaus)
      - kunkin tulolähteen menot (ja yleensä myös tulolähteen vahvistetut tappiot) voidaan vähentää vain saman tulolähteen tuloista
      - verovuoden 2020 alusta, suurella osalla yhteisöistä voi olla jatkossa enää vain EVL:n ja MVL:n tulolähteen tuloja
    - - tämän jälkeen veron määrä lasketaan ansio- ja pääomatulojen eri veroasteikkojen avulla
  - - - Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus määritellään tuloverolaissa (TVL 9 §)
        
        Yleinen verovelvollisuus tarkoittaa verovelvollisuutta maailmanlaajuisista tuloista
        
        Suomessa verovuonna asunut luonnollinen henkilö, kotimainen yhteisö, yhteisetuus ja kuolinpesä ovat Suomessa yleisesti verovelvollisia
        
        rajoitettu verovelvollisuus Suomesta saaduista tuloista
        
        Henkilö, joka ei ole TVL 11 §:n mukaan asunut Suomessa verovuonna ja ulkomainen yhteisö ovat Suomessa rajoitetusti verovelvollisia
        
        valtioiden väliset verosopimukset voivat rajoittaa kansallisen lainsäädäntömme mukaista verotusoikeutta
      - Myös yhteisön käsite on määritelty TVL:ssä.
        
        osakeyhtiötä, osuuskuntaa,
        
        säästöpankkia, sijoitusrahastoa
        
        yliopistoa, keskinäistä vakuutusyhtiötä
        
        aatteellista ja taloudellista yhdistystä sekä säätiötä
        
        Yhteisön tulovero on yhteisöverokannan mukainen osuus verotettavasta tulosta (20%)
        
        Yhteisöjen tulovero jaetaan valtion ja kuntien kesken verontilityslain (532/1998) mukaisesti.
      - Elinkeinoyhtymänä pidetään
        
        laivanisännistöyhtiötä, avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä
        
        sekä sellaista kahden tai useamman henkilön elinkeinotoiminnan suorittamista varten perustamaa muuta kuin yhteisönä pidettävää yhteenliittymää, joka toimii osakkakkaiden lukuun
        
        laskentasubjekti, jolle vahvistetaan elinkeinotoiminnan tai muun tulolähteen tulos
        
        tulos jaetaan osakkaille heidän tulonaan verotettavaksi niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon
        
        Tulolähteen tappiota ei jaeta osakkaille
      - Verotusyhtymällä tarkoitetaan
        
        kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, joka harjoittaa
        
        maatilan viljelyä tai hallintaa, metsätaloutta tai sellaisen kiinteistön hallintaa josta yhteenliittymä on arvonlisäverovelvollinen
        
        tässä kiinteistöä sovelletaan myös toisen maalla olevaan rakennukseen, rakennelmaan tai muuhun laitokseen, joka voidaan luovuttaa kolmannelle maanomistajaa kuulematta
  - - - Yrityksen suoritteesta saamaa vastiketta nimitetään tuloksi
      - Yrityksen tuotannontekijästä suorittamaa vastiketta nimitetään menoksi
    - - Laajuusongelma:
        
        mitkä erät ovat veronalaisia tai verovapaita ja toisaalta verotuksessa vähennyskelpoisia tai vähennyskelvottomia.
      - jaksottamisongelma:
        
        kuinka veronalaiset tulot jaksotetaan verovuosien tuotoiksi ja vähennyskelpoiset menot verovuosien kuluiksi
        
        EVL:ssa samoin kuin KPL:ssä pääsäännöksi on valittu suoriteperuste:
        
        meno syntyy silloin, kun tuotannontekijä vastaanotetaan, ja tulo silloin, kun suorite luovutetaan
        
        Maksuperusteen mukaan ratkaisevaa tulon ja menon syntymisessä
        
        Maksuperusteinen jaksottaminen hyväksytään vain vähäisten tulo- ja menoerien kohdalla
        
        Jaksottamisongelman ratkaisemiseen on verotuksessa perinteisesti liittynyt realisointiperiaate
        
        tuloja on verotettu vasta, kun ne ovat realisoituneet
        
        Menot kohdistetaan niihin laskentakausiin, joihin kohdistettuja tuloja ne ovat kerryttäneet (Kysymys on poistomenettelystä)
      - arvostamisongelma:
        
        miten määritetään veronalaisen kohteen arvo
      - kohdistamisongelma
        
        kenen verovelvollisen tulosta tai menosta on kysymys
        
        minkä tulolähteen tulona tai menona tietty erä huomioidaan tai mistä tulolajista (ansio- vai pääomatulo) on kysymys
  - - - Siihen kuuluu KPL:n ja KPA:n sekä muiden voimassa olevien säännösten noudattaminen, samoin tarkkuus, huolellisuus ja rehellisyys
      - liittyvät läheisesti myös yleiset tilinpäätösperiaatteet, kuten
        
        oletus toiminnan jatkuvuudesta, menettelytapojen johdonmukaisuus, sisältöpainotteisuus, varovaisuus, tasejatkuvuus
        
        suoriteperuste sekä kunkin hyödykkeen ja muun tase-eriin merkittävän erän erillisarvostus
    - - Tilinpäätös osoittaa voiton tai tappion
        
        Verotettavaa tuloa laskettaessa lähdetään liikkeelle tuloslaskelman osoittamasta tuloksesta (tilikauden voitosta tai tappiosta)
    - - verovelvollisella on oikeus jakaa saamansa tuloerä usealle verovuodelle
      - vähentää vaihto- ja sijoitusomaisuuden hankintameno ja varaukset kuluina
        
        mikäli vastaavat kirjaukset on tehty kirjanpidossa
      - EVL 54.2 § asettaa poistojen, tutkimusmenojen sekä indeksi- ja kurssitappioiden osalta vaatimuksen
        
        ettei verotuksessa hyväksytä suurempia kuluvähennyksiä kuin verovelvollinen on verovuonna ja aikaisemmin kirjanpidossaan tehnyt
- - - - Pääsäännön mukaan siis vain realisoituneet menot ovat vähennyskelpoisia
        
        EVL:ssa on lisäksi erityissäännöksiä hankintamenojen vähentämisestä sekä menetysten ja eräiden realisoitumattomien menojen vähentämisestä varauksina
        
        TVL 116 §:n mukaan EVL:n jaksotussäännöksiä sovelletaan toimintaan, josta verovelvollinen on kirjanpitovelvollinen
        
        Pääasiallinen jaksotusperuste EVL:ssa on suoriteperuste (vrt. kassaperiaate)
        
        Sen mukaan menon vähentämisperusteena on tuotannontekijän vastaanottaminen ja tulon kirjausperusteena suoritteen luovuttaminen
        
        Verotusta toimitettaessa veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset menot sekä muut vähennyskelpoiset erät jaksotetaan asianomaisten verovuosien tuotoiksi ja kuluiksi (EVL 3 §).
        
        Jaksottamissäännöksiä laadittaessa on yleensä pyritty noudattamaan periaatetta, jonka mukaan tulo katsotaan yleensä sen verovuoden tuotoksi, jona se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuutena. Tuotosta vähennetään verovuoden kuluina ne menot tai menon osat, jotka ovat myötävaikuttaneet sen kertymiseen
  - - - Merkitykseltään vähäiset tuloerät saadaan kuitenkin lukea sen verovuoden tuotoksi, jona niiden maksu on saatu (EVL 19 §).
      - esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt jaksottavat etukäteen maksetut vastikkeet suoriteperiaatteen mukaisesti seuraavan vuoden tuloksi ja vastikerästit edellisen vuoden tuloksi.
      - esimerkiksi velkojalle korko on sen verovuoden tuottoa, jolta se saadaan, vaikka se ei olisi vielä erääntynyt maksettavaksi
      - osatuloutusmenettely (projektituloutus) on poikkeus realisointiperiaatteen mukaisesta pääsäännöstä
  - - - Suorittamisvelvollisuus syntyy, kun menoa vastaava suorite on otettu vastaan
        
        Jos verovelvollinen esimerkiksi suorittaa maksun vasta seuraavana vuonna vastaanotettavasta hyödykkeestä, kysymys ei ole vähennettävästä kulusta, vaan menoennakosta.
        
        Vähäiset menoerät saadaan vähentää maksuperusteen mukaan (EVL 22.1 §).
      - Kolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai säilyttävä meno vähennetään lähtökohtaisesti yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan tai, jos menon todennäköinen vaikutusaika on kymmentä vuotta pitempi, kymmenenä verovuotena (EVL 24 §, pitkävaikutteiset menot).
        
        Jos menon todennäköinen vaikutusaika on kolmea vuotta lyhempi, meno vähennetään kokonaisuudessaan sinä verovuonna, jona sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt. (kertapoisto)
        
        Pitkävaikutteisten menojen jaksottamista koskeva säännös ei koske vaihto-, sijoitus-, käyttöomaisuuden eikä muun omaisuuden hankintamenon jaksottamiseen eikä EVL 25 §:n mukaisia menoja.
      - Käyttöomaisuus ja muu omaisuus
        
        Kuluvan muun omaisuuden hankintameno vähennetään käyttöomaisuuden vuosittaisten poistoprosenttien mukaisesti --> käyttöomaisuuden poistosta kerrottu soveltuu myös muun omaisuuden poistoihin
        
        muuhun kuuluvan kulumattoman omaisuuden hankintameno tai sen vähennyskelpoinen osa poistetaan 8a §:ssä säädetyin poikkeuksin sinä verovuonna, jona omaisuus on luovutettu, tuhoutunut, vahingoittunut tai lopullisesti menetetty
        
        muuhun kuuluvan muun kuin tulonhankkimistarkoituksessa käytettävän hyödykkeen hankintameno saadaan kuitenkin vähentää sinä verovuonna, jona omaisuus on luovutettu tai menetetty. Tällaisen omaisuuden voitto on veronalaista, mutta luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen
        
        kulumattomasta käyttöomaisuudesta ei voi tehdä säännönmukaisia poistoja
        
        Poisto vastaa hyödykkeen tulontuottamiskyvyn heikkenemistä, ei hyödykkeen kulumista
        
        tässä hankintameno otetaan huomioon luovutusvoittoa laskettaessa
        
        EVL sisältää erilaisia poistojärjestelmiä. Niitä ovat
        
        geometris-degressiiviset poistot (koneet, kalusto, rakennukset yms.)
        
        tasapoistot (patentit, väestönsuojat, vesistön saastumista ehkäisevät laiteet, laiturit, sillat ja padot)
        
        käytönmukaiset eli substanssipoistot (sorakuopat)
        
        Koneet ja kalusto
        
        Koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenosta tehdään poistot yhtenä eränä menojäännöksestä eikä siis erillisesti irtaimistoon kuuluvista hyödykkeistä (EVL 30 §)
        
        Käyttöomaisuuden lisäksi EVL 30–33a §:iä sovelletaan EVL 1.2 §:ssä tarkoitettujen yhteisöjen muuhun omaisuuteen (EVL 42a.1 §), kun omaisuutta käytetään tulonhankkimistarkoituksessa.
- - - - Tappio vahvistetaan tulolajeittain. Pääomatulolajin vahvistettua tappiota ei saa vähentää ansiotuloista eikä ansiotulolajin vahvistettua tappiota pääomatuloista
  - - - luonnollinen henkilö voi vaatia ennen verovuoden päättymistä EVL tai MVL tulolähteen tappion vähennettäväksi pääomatuloistaan
      - elinkeinotoiminnan päättyessä elinkeinotoiminnan tappio voidaan vähentää pääomatuloista
        
        yrittäjäpuolisoilla ko. tilanteessa tappio jaetaan puolisoiden kesken tvl 14 §:n mukaisesti
  - - - Tappiovähennyksen siirtymistä on pidetty mahdollisena, kun henkilöyhtiö muutetaan entisillä kirjanpitoarvoilla yksityisliikkeeksi tai yksityisliike henkilöyhtiöksi taikka avoin yhtiö kommandiittiyhtiöksi
    - - Sen estämättä, mitä TVL 122 §:n 1 ja 2 momenteissa säädetään, verotuksen toimittava Verohallinto voi erityisistä syistä, milloin se yhteisön tai yhtymän toiminnan jatkumisen kannalta on tarpeen, hakemuksesta myöntää oikeuden tappion vähentämiseen (TVL 122.3 §).
    - - tappiot siirtyvät ensi sijassa niihin yhtiöihin, joihin tappion aiheuttanut toimintakin siirtyy
        
        Jos tappion lähdettä ei voida osoittaa, tappiot siirtyvät samassa suhteessa kuin jakautuvan yhtiön ArVL:n 2 luvussa tarkoitettu nettovarallisuus siirtyy vastaanottaville yhtiöille
- - - - jos sekä konserniavustuksen antajan että saajan verotuksessa sovelletaan elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia