Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Elinkeinotuloverotus - Coggle Diagram
Elinkeinotuloverotus
Elinkeinotuloverolain soveltamisala
Elinkeinotoiminnan yleiset kriteerit
Harrastustoiminta ei ole elinkeinotoimintaa
Toimintaa voidaan pitää harrastustoimintana, jos se ei tapahdu vakaassa tulonhankkimistarkoituksessa
kannattavuuden ohella merkitystä on siis myös toiminnan laajuudella ja volyymillä
Elinkeinotoiminta on liike- tai ammattitoimintaa
Liiketoiminnalle on tyypillistä voiton tavoittelu
Liiketoiminnan täytyy olla myös itsenäistä, eli sen täytyy tapahtua omaan lukuun ja omalla vastuulla.
Liiketoiminta edellyttää myös suunnitelmallisuutta, jatkuvuutta, taloudellisen riskin olemassaoloa sekä toiminnan suuntautumista ulospäin rajoittamattomaan tai laajahkoon henkilöjoukkoon.
Ammattitoiminta on liiketoiminnan kaltaista mutta pienimuotoisempaa
Ammattitoimintaa harjoitetaan suppeammissa puitteissa, ja ammatinharjoittajan henkilökohtainen ammattitaito ja työpanoksen määrä on ratkaisevassa asemassa.
Elinkeinotoiminnan ja maatalouden raja
Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta sekä sellaista erikoismaataloutta tai maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä (MVL 2.2 §)
erillisen liikkeen olemassaoloon viittaa muun muassa se, jos investoinnit ovat epätyypillisiä maataloudelle tai käytetään tilan ulkopuolelta palkattua työvoimaa
Kiinteistöjen omistaminen ja vuokraaminen sekä muut hyödykkeet
EVL 1.2 §:ssä on erityisesti todettu, että asunto-osakeyhtiön ja siihen verrattavan osuuskunnan sekä keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön harjoittaman muun toiminnan kuin maatalouden tulosta laskettaessa
ei sovelleta elinkeinotoiminnan verosäännöksiä
Asunto- ja kiinteistöyhteisöjen verotettava tulo lasketaan yleensä TVL:n säännösten mukaisesti
EVL 1.2 §:ssä tarkoitettujen yhteisöjen asuinhuoneistojen ja kiinteistöjen vuokraustoiminta verotetaan verovuodesta 2020 lähtien yleensä muuna kuin elinkeinotoimintana elinkeinotulolähteessä. Tällöin esimerkiksi vuokraustoiminnan tappio sisältyy elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, ja se voi siis osaltaan pienentää elinkeinotulolähteen verotettavaa tuloa.
Jos kiinteistöä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoimintaa välittömästi tai välillisesti edistäviin tarkoituksiin, kuten tehdas-, työpaja-, liike- tai hallintotarkoituksiin taikka henkilökunnan asumis- tai sosiaalitarkoituksiin, kiinteistö kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen (EVL 53.1 §). <--(käyttöomaisuus)
jos tiloja käytetään pääosin eli yli 50-prosenttisesti elinkeinotoiminnan tarkoituksiin, kiinteistö kuuluu kokonaisuudessaan elinkeinotulolähteeseen
Kiinteistön myynnin verotuksellinen käsittely on jossakin määrin tulkinnanvarainen, mutta yleensä myyntiin on sovellettu EVL:ia, vaikka kiinteistö on ollut vuokrattuna ulkopuoliselle kymmenenkin vuotta.
Arvopaperisijoitukset ja holdingyhtiöiden asema
Yksityishenkilöiden laajamittaistakaan sijoitustoimintaa, jolle ovat tyypillisiä pitkäaikaiset osakesijoitukset, ei voida pääsääntöisesti pitää elinkeinotoimintana
luovutustappiot vähennetään ensisijaisesti luovutusvoitoista ja toissijaisesti puhtaasta pääomatulosta ennen muita vähennyksiä (TVL 50 §).
Omissa nimissä harjoitetussa sijoitustoiminnassa yksityishenkilö voi TVL:n mukaisessa verotuksessa käyttää hankintameno-olettamia (TVL 46 §).
Jos toimintaa harjoitetaan yhtiömuodossa, TVL:n mukaan verotettava yhtiö ei voi niitä käyttää
Harjoitettua arvopaperikauppaa voidaan pitää elinkeinotoimintana, jos se on
jatkuvaa, suunnitelmallista, aktiivista, taloudellisen riskin ottavaa ja voittoa tavoittelevaa
Jos yhteisön omistamat osakkeet eivät ole käyttöomaisuutta, vaan kuuluvat esimerkiksi EVL 1.2 §:n yhteisöillä muun omaisuuden omaisuuslajiin, niiden luovutukseen ei voida soveltaa käyttöomaisuusosakkeiden verovapaussäännöstä (EVL 6b §)
luovutustappio voidaan vähentää vain muun omaisuuden luovutuksesta syntyneistä veronalaisista luovutusvoitoista (EVL 8a §).
EVL 1.2 §:n mukaista holdingyhtiötä verotetaan EVL-tulolähteessä kaikesta toiminnastaan
EVL-tulolähteen sisällä olennaista on tietää, kuuluvatko holdingyhtiön omistamat osakkeet käyttöomaisuuteen vai muuhun omaisuuteen
Jos osakkeet ovat käyttöomaisuutta EVL 6b §:n säännökset osakkeiden luovutusvoiton verovapaudesta voivat soveltua
Jos taas osakeomistukset kuuluvat muuhun omaisuuteen, luovutusvoitot ovat veronalaista tuloa ja luovutustappioihin voi soveltua EVL 8a §:n rajoitus tappion vähentämisestä.
Korkotulo
Henkilökohtaista tuloa voi olla myös korko
EVL 1.2 §:n yhteisöillä myös korkotulot ovat EVL-tulolähteeseen ja ne ovat koko määrältään veronalaista tuloa
EVL 16 §:n 10 kohdan mukaan muussa kuin tulonhankkimistarkoituksessa annettujen saamisten, kuten TVL 53a §:ssä tarkoitettujen osakaslainojen, menetykset eivät ole vähennyskelpoisia menoja.
AY / KY yhtiömiehet maksavat korkoa yhiöltä saamastaan lainasta, kysymys on yleensä henkilökohtaisen tulolähteen tulosta.
Rakennusala ja ns. saastumisilmiö sekä huoneisto-osakkeilla käytävä kauppa
joku aikaisemmin rakennusliikettä harjoittanut tai rakennusliikkeen harjoittamista lähellä ollut henkilö ryhtyy realisoimaan kiinteistöjä tai asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeita, joiden perustamiseen hän on osallistunut tai jotka hän on alan asiantuntemuksen perusteella hankkinut
Tällöin puhutaan niin sanotuista saastuneista kiinteistöistä tai osakkeista
Jos tällaisesta tilanteesta on kyse, verotettava tulo lasketaan EVL:n mukaan
Elinkeinotoimintaan kuuluva myynti katsotaan vaihto-omaisuuden luovutukseksi. Siitä saatu tulo on jaettavaa yritystuloa, joka jaetaan ansio- ja pääomatuloksi TVL 38 §:ssä säädetyllä tavalla
grynderitoiminta: henkilö esimerkiksi lähtee mukaan perustajaosakkaana rakennushankkeeseen tarkoituksenaan myydä voitollisesti merkitsemänsä asuntoyhteisön osakkeet --> EVL
Eri omaisuuslajit ja hankintamenon määräytyminen
rahoitusomaisuus
EVL 9 §:n mukaan rahat, saamiset ja muut rahoitusvarat
yrityksen rahavaroja voidaan jatkossa pitää rahoitusvaroina entistä laajemmin silloin, kun rahavaroja sijoitetaan toistaiseksi erilaisiin sijoitusinstrumentteihin
vaihto-omaisuus
elinkeinotoiminnassa sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tarkoitetut kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut hyödykkeet
Sen jälkeen, kun hyödykkeen omaisuuslaji on määritetty, on ratkaistava, mistä lähtien hyödyke luetaan esimerkiksi vaihto-omaisuuteen; myös loppuajankohta on määritettävä
Luovutushetken tarkka määrittely on tärkeää, koska tämä ajankohta määrää verovuoden, jonka tuotoksi luovutushinta luetaan verotuksessa.
Hyödyke luetaan vaihto-omaisuuteen siitä alkaen, kun se on lähetetty, toimitettu tai muuten luovutettu verovelvolliselle (hallinnan tosiasiallinen siirto)
siihen saakka, kun verovelvollinen on sen luovuttanut taikka se on kulutettu, tuhoutunut tai muuten menetetty (EVL 13)
EVL 13 §:n mukaan ennen luovutusta saadut maksuerät eivät ole vielä tuloa vaan ennakkomaksuja. Ne kypsyvät tuloksi ja tuotoksi vasta luovutuksen tapahduttua.
sekä elinkeinotoiminnassa kulutettaviksi tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet ja muut tarvikkeet (EVL 10 §).
sijoitusomaisuus
raha-, vakuutus- ja eläkelaitosten varojensa sijoittamiseksi tai sijoitustensa turvaamiseksi hankkimat arvopaperit, kiinteistöt ja muu sellainen omaisuus
Saamiset eivät kuitenkaan kuulu sijoitusomaisuuteen vaan rahoitusomaisuuteen (EVL 11 §).
käyttöomaisuus
elinkeinotoiminnassa pysyvään käyttöön tarkoitetut esineet (myös arvopaperit), patentit ja muut erikseen luovutettavissa olevat aineettomat oikeudet sekä soran ja hiekanottopaikat, kaivokset, kivilouhokset, turvesuot ja muut sellaiset hyödykkeet (EVL 12 §)
Pysyvään käyttöön tarkoitettuja esineitä ovat mm. maa-alueet, arvopaperit, rakennukset, koneet ja kalustot. Maa-alue, arvopaperit ja muut sellaiset hyödykkeet ovat kulumatonta käyttöomaisuutta.
Kulumattomasta käyttöomaisuudesta ei voi tehdä säännönmukaisia (vuosittaisia) poistoja
EVL 53.1 ja 53.2 §:ien mukaiset kiinteistöt ja hyödykkeet kuuluvat käyttöomaisuuteen.
Omaisuus voi kuulua EVL 1.2 §:n yhteisöillä muun omaisuuden omaisuuslajiin
muu omaisuus
Muuta omaisuutta ovat EVL 1.2 §:ssä tarkoitetun yhteisön toimintaan kuuluvat varat, joita ei lueta elinkeinotoiminnan rahoitus-, vaihto-, sijoitus- tai käyttöomaisuuteen (EVL 12a §).
muuhun omaisuuteen kuuluvan muussa kuin tulonhankkimistoiminnassa käytetyn omaisuuden luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen, mutta vastaava voitto on veronalaista tuloa
omaisuus, joka on ennen verovuotta 2020 kuulunut yhteisön TVL-tulolähteeseen
metsäkiinteistöt, jotka eivät palvele yhteisön harjoittamaa elinkeinotoimintaa tai maataloutta
omaisuus, jota ei käytetä yhteisön tulonhankkimistoiminnassa
Omaisuuslajeihin jaottelulla on merkitystä muun muassa siksi, että eri omaisuuslajeissa hankintamenot jaksotetaan verotuksessa eri tavalla
merkitystä myös omaisuuslajisiirroissa (EVL 51 §) ja luovutustilanteissa (EVL 5.1
veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset erät
veronalaiset ja verovapaat tulot
Veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot.EVL 4 §
Veronalaista on yleensä vain realisoitunut tulo.
arvonnousu ei pääsääntöisesti ole veronalaista tuloa
Verovapaat tulot EVL 6 § (lista)
Veronalaista tuloa ei ole erillisenä verovelvollisena verotettavasta kuolinpesästä saatu osuus kuolinpesän tulosta
eikä yhtymän osakkaan hänen veronalaiseksi tulokseen katsotun tulo-osuuden lisäksi saama voitto-osuus yhtymästä
Muun omaisuuden omaisuuslajin tulojen veronlaisuus
Elinkeinoverolaissa yleinen periaate tulon laajasta veronalaisuudesta soveltuu myös muusta omaisuudesta saadun tulon verotukseen
TVL- ja EVL-tulolähteissä tulojen veronalaisuus ja jaksottamissäännökset (TVL 116 §) ovat pitkälti samanlaiset kirjanpitovelvollisten osalta
Pääomansijoitukset
Veronalaista tuloa eivät ole yhteisön osake- tai osuuspääomana ja muuna pääomansijoituksena saamat erät
mukaan lukien osakeyhtiön omien osakkeiden luovutuksesta saamat vastikkeet
Tulon ja pääomansijoituksen keskeinen ero on
ettei tuloon liity palautusvelvollisuutta, mutta pääomalla on tämä ominaisuus (takaisinmaksuvelvollisuus)
Velan anteeksisaanti ja akordi tulona
Velalliselle syntyy etu velan pienentymisen muodossa, kun velkoja luopuu saamisestaan
Arvosteltaessa edun veronalaisuutta voidaan tapaukset jakaa kahteen eri ryhmään
Tapauksissa, joissa saamisesta luopuminen selvästi kohdistuu maksamatta olevaan kauppahintaan
ostovelkojen osalta oikaisu voi tulla kyseeseen korkeintaan sen tilikauden osalta, jona päätös velan anteeksiannosta on tehty
aikaisempina vuosna veronalaista tuloa ei niiden anteeksiannosta katsota syntyvän siltä osin kuin ostovelka on velkojalle arvoton
Tapauksissa, joissa saaminen kohdistuu varsinaiseen velkaan
Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei arvottoman velan anteeksisaaminen ole veronalaista tuloa
Menot ja menetykset
Vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset (EVL 7.1 §).
EVL 42.2 §:n mukaan hankintameno vähennetään sinä verovuonna, jona omaisuus on luovutettu tai menetetty
Vähennyskelpoista on enintään veronalaista luovutushintaa tai muuta vastiketta vastaava määrä.
Yleensä vähennyskelpoisia ovat vain verovelvollisen omat menot.
Esimerkiksi emoyhtiö ei saa vähentää tytäryhtiön menoa eikä tytäryhtiö saa vähentää emoyhtiön menoa
Tärkeimpiä menoja ovat yleensä vaihto- ja käyttöomaisuuden hankintamenot, palkat sivukuluineen ja vuokrat (EVL 8 §)
Vaikka menoa ei olisikaan mainittu EVL 8 §:ssä, vähennyskelpoisuus voi perustua EVL 7 §:n pääsääntöön
Tietyt erät (muut vähennyskelpoiset erät) on säädetty erikseen vähennyskelpoisiksi (EVL 18 §).
yhteisöjen muun toiminnan ”tulosta laskettaessa” sovelletaan EVL:n säännöksiä elinkeinotoiminnasta
myös säännökset tulojen veronalaisuudesta ja menojen vähennyskelpoisuudesta
Menetykset kohdistuvat yleensä rahoitusomaisuuteen (EVL 17 §).
verovelvollinen, joka on vähentänyt menetyksen kuluna, saa sittemmin nostaa menetyksen vuoksi vahingon-, vakuutus- tai muun korvauksen, on tämä korvaus veronalaista tuloa
Luonnollinen vähennys on tuotannontekijästä ulkopuoliselle maksettu korvaus, joka on uhrattu vakaassa tulonhankkimistarkoituksessa
Muun omaisuuden omaisuuslajin menojen ja menetysten vähennyskelpoisuus
Muun omaisuuden menojen ja menetysten vähentämisessä sovelletaan EVL 7.1 §:ää, jonka mukaan
elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset ovat vähennyskelpoisia.
Muuhun omaisuuteen kuuluvan muun kuin (osakkeet) omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio on vähennyskelpoinen vain muun omaisuuden luovutuksesta
syntyneistä veronalaisista voitoista verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna
sovelletaan EVL:ia yleisesti ottaen
Muun omaisuuden hankintamenon jaksottamisessa noudatetaan, mitä 30–41 §:ssä säädetään käyttöomaisuudesta
Tulolähdejaon poistaminen ei pääsääntöisesti vaikuta poistojen tekemiseen, koska yhteisöjen TVL:n mukaisessa verotuksessa on sovellettu EVL:n säännöksiä
muun omaisuuden menojäännöstä on käsiteltävä erillisenä käyttöomaisuuden menojäännöksestä?
muun kuin tulonhankkimistoiminnassa käytetyn hyödykkeen hankintameno voidaan vähentää vasta omaisuutta luovutettaessa
Kaikki EVL 1.2 §:ssä tarkoitettujen yhteisöjen omistamat kiinteistöt kuuluvat EVL-tulolähteeseen
Matkamenot (vahingossa tähän)
Työntekijän työmatkasta johtuvat kulut ovat työnantajayritykselle vähennyskelpoisia
Jos matkaa pidetään työntekijän verotettavana tulona, kulut ovat vähennyskelpoisia palkkamenoja
muussa tapauksessa ne ovat EVL 7 §:n yleissäännöksen nojalla vähennyskelpoisia
Ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoina pidetään myös matkakustannuksia asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuna (TVL 93)
Lisävähennys lisääntyneiden elantomenojen perusteella tehdään yksityisen elinkeinoon liittyvästä matkasta, joka on tilapäisesti tehty tavanmukaisen toiminta-alueen ulkopuolelle (EVL 55)
Kun auto kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, verotuksessa vähennetään sen käytöstä aiheutuneet todelliset, kirjanpitoon merkityt kulut (tai kilometrimäärä)
Koulutusmenot ja koulutusvähennys
Jos kyseessä on koulutus, josta ei synny työntekijälle verotettavaa etua, koulutuksesta aiheutuneet menot ovat EVL 7 §:n mukaan vähennyskelpoisia elinkeinotoiminnan menoja
Työnantajan maksaessa työntekijälle koulutuskustannusten korvausta tai järjestäessä koulutusta, jonka järjestämisestä aiheutuneet kustannukset ovat työntekijän palkkaa, kustannukset ovat EVL 8 §:n mukaan vähennyskelpoisia palkkamenoja
Työnantajan järjestämästä koulutuksesta ei ole oikeuskäytännössä katsottu syntyvän veronalaista etua silloin, kun koulutus on järjestetty työnantajayrityksen tehtävissä tarpeellisen ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi
Yksityisen liikkeenharjoittajan tai ammatinharjoittajan omasta peruskoulutuksesta aiheutuneet menot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia --> elantomenoja
Jos toiminnan harjoittaminen on luvanvaraista ja luvan saaminen edellyttää tietyn koulutuksen hankkimista, tällainen koulutus on yleensä katsottava vähennyskelvottomaksi peruskoulutukseksi
Jos kuitenkin lupaehtomääräykset tms. muuttuvat hakijasta riippumattomista syistä, niin voidaan katsoa vähennyskelpoisiksi, jos on vastaava aikaisempi koulutus
Myöskään osakeyhtiön osakkaan peruskoulutusmenot eivät ole vähennyskelpoisia yrityksen menoja.
EVL 56 §:n mukaan elinkeinotoimintaa ja MVL 10 f §:n mukaan maataloutta harjoittava työnantaja saa vähentää elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulosta laskennallisen koulutusvähennyksen
Mainos- ja edustusmenot, lahjukset ja poliittisen toiminnan tukeminen
Vähennyskelpoisia ovat myös ilmoittelusta, asiakaslehdistä ja -julkaisuista, tavanomaisista mainoslahjoista, mainostilaisuuksista yms. johtuneet menot (EVL 8 § 5 k.).
edustuslahjan ja mainoslahjan ero?
Tavanomainen mainoslahja on esinelahja, joka annetaan samanlaisena useille vastaanottajille (massalahja). arvoltaan vähäinen
Edustuslahja on esinelahja, joka annetaan yhtiöön liikesuhteessa olevalle henkilölle
Vähennyskelpoisia ovat myös edustusmenot, tosin ainoastaan puolesta määrästään
Edustusmenon luonteiset menot voidaan vähentää TVL:n tai MVL:n perusteella kokonaan, jos niitä pidetään tulonhankkimismenoina
Henkilökuntalahjan menot ovat vähennyskelpoisia yhtiön verotuksessa
Lahjukset ja lahjusten luonteiset edut eivät ole vähennyskelpoisia
yrityksen hankkiessa tavaran tai palvelun sen perusteella, että sen tarjoajalla on tietty aatteellinen tausta, hankinnan varsinainen tarkoitus on yleensä poliittisen toiminnan tukeminen --> vähennyskelvoton
Lahjoitusvähennys
yhteisöt saavat vähentää yhtenäisin perustein 250 000 euroon saakka ne rahalahjoitukset, jotka tehdään tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen. TVL 57
Edellytyksenä on, että saajana on ETA:lla oleva valtio, julkista rahoitusta saava yliopisto tai korkeakoulu tai näiden yhteydessä oleva yliopistorahasto ja että lahjoitus on vähintään 850 euroa
Yhteisöt voivat vähentää lisäksi enintään 50 000 euron suuruiset rahalahjoitukset, jotka tehdään samoja tavoitteita palveleviin tarkoituksiin Verohallituksen nimeämälle ETA:lla olevalle yhdistykselle, säätiölle tai tällaisen yhteydessä olevalle rahastolle.
Sanktionluonteiset maksuseuraamukset ja verot
Vähennyskelvottomia ovat ”sakot, seuraamusmaksut ja muut sanktionluonteiset maksuseuraamukset” (EVL 16 § 5 k.).
Säännös koskee sakkojen ja rangaistusluonteisten maksuseuraamusten ohella kaikkia oikeudenvastaisista teoista määrättyjä ja oikeussäännösten noudattamista tehostavia sanktionluonteisia julkisoikeudellisia maksuseuraamuksia
Verot ja maksut ovat lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia EVL 7 §:n nojalla silloin, kun niitä voidaan pitää tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneina
Tuloverot eivät ole vähennyskelpoisia
Tulonhankkimistoimintaan liittyvän arvonlisäveron voi vähentää tuloverotuksessa
suoraan myyntituloja vähentävänä eränä tai hyödykkeen hankintamenoon sisältyvänä
Yhteisön yleisradiovero on EVL-tulolähteessä vähennyskelpoinen meno, muttei TVL:n mukaan
Menetysten vähennyskelpoisuus
Menetykset kohdistuvat yleensä rahoihin, saamisiin ja muihin rahoitusvaroihin, siis rahoitusomaisuuteen.
Ne ovat vähennyskelpoisia:
1) rahoitusomaisuuteen kohdistuvasta kavalluksesta, varkaudesta tai muusta rikoksesta johtuneet menetykset;
2) myyntisaamisten arvonalenemiset, muun rahoitusomaisuuden (HUOM) --> lopullisiksi todetut arvonalenemiset sekä muuhun omaisuuteen kuuluvien saamisten lopulliseksi todetut arvonalanemiset;323
3) vakuutus- ja eläkelaitosten vakuutusmaksusaamisista vakuutus- ja eläkelaitoksia koskevan lainsäädännön nojalla tuloslaskelmaan kuluksi merkityt arvonalentumistappiot sekä muiden saamisten lopullisiksi todetut arvonalenemiset.
Myös vaihto- ja käyttöomaisuuden menetykset ovat vähennyskelpoisia
syntyvän tappion osalta kysymys vain vielä poistamatta olevan menon vähentämisajankohdasta
korot
Vähennyskelpoisiin eriin kuuluu myös elinkeinotoiminnasta johtuneen velan korko (EVL 18 § 2 k.)
Elinkeinotoiminnasta johtuvina voidaan pitää kaikkia niitä velkoja, jotka on käytetty elinkeinotoiminnan rahoitukseen
Verotettavan elinkeinotulon kohdentaminen ja laskeminen
Verotettavan tulon laskennan lähtökohdat
EVL:ssa pääsääntönä jaksotuksessa on suoriteperiaate
MVL:ssä jaksotuksessa noudatetaan kassa- eli käteisperiaate
Myös TVL:ssä jaksotuksessa noudatetaan kassaperiaatetta
Tulolähteen määrittäminen on tärkeää,
koska verotettava nettotulo lasketaan osittain eri tavoin eri tulolähteissä (esim. verovapaus)
kunkin tulolähteen menot (ja yleensä myös tulolähteen vahvistetut tappiot) voidaan vähentää vain saman tulolähteen tuloista
verovuoden 2020 alusta, suurella osalla yhteisöistä voi olla jatkossa enää vain EVL:n ja MVL:n tulolähteen tuloja
Verotettava ansiotulo ja pääomatulo lasketaan elinkeinotulon ja maatalouden tulon osalta erikseen
tämän jälkeen veron määrä lasketaan ansio- ja pääomatulojen eri veroasteikkojen avulla
Verovelvolliset ja eräät keskeiset määritelmät
Tuloverolaissa on eräitä keskeisiä määritelmiä, joilla on merkitystä myös elinkeinotulon verottamisen kannalta. Näitä käsitteitä ei ole määritelty EVL:ssa.
Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus määritellään tuloverolaissa (TVL 9 §)
Yleinen verovelvollisuus tarkoittaa verovelvollisuutta maailmanlaajuisista tuloista
Suomessa verovuonna asunut luonnollinen henkilö, kotimainen yhteisö, yhteisetuus ja kuolinpesä ovat Suomessa yleisesti verovelvollisia
rajoitettu verovelvollisuus Suomesta saaduista tuloista
Henkilö, joka ei ole TVL 11 §:n mukaan asunut Suomessa verovuonna ja ulkomainen yhteisö ovat Suomessa rajoitetusti verovelvollisia
valtioiden väliset verosopimukset voivat rajoittaa kansallisen lainsäädäntömme mukaista verotusoikeutta
Myös yhteisön käsite on määritelty TVL:ssä.
osakeyhtiötä, osuuskuntaa,
säästöpankkia, sijoitusrahastoa
yliopistoa, keskinäistä vakuutusyhtiötä
aatteellista ja taloudellista yhdistystä sekä säätiötä
Yhteisön tulovero on yhteisöverokannan mukainen osuus verotettavasta tulosta (20%)
Yhteisöjen tulovero jaetaan valtion ja kuntien kesken verontilityslain (532/1998) mukaisesti.
Elinkeinoyhtymänä pidetään
laivanisännistöyhtiötä, avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä
sekä sellaista kahden tai useamman henkilön elinkeinotoiminnan suorittamista varten perustamaa muuta kuin yhteisönä pidettävää yhteenliittymää, joka toimii osakkakkaiden lukuun
laskentasubjekti, jolle vahvistetaan elinkeinotoiminnan tai muun tulolähteen tulos
tulos jaetaan osakkaille heidän tulonaan verotettavaksi niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon
Tulolähteen tappiota ei jaeta osakkaille
Verotusyhtymällä tarkoitetaan
kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, joka harjoittaa
maatilan viljelyä tai hallintaa, metsätaloutta tai sellaisen kiinteistön hallintaa josta yhteenliittymä on arvonlisäverovelvollinen
tässä kiinteistöä sovelletaan myös toisen maalla olevaan rakennukseen, rakennelmaan tai muuhun laitokseen, joka voidaan luovuttaa kolmannelle maanomistajaa kuulematta
Tuloksenlaskenta elinkeinotulolähteessä
EVL määrää elinkeinotoiminnan verotettavan nettotulon
Yrityksen suoritteesta saamaa vastiketta nimitetään tuloksi
Yrityksen tuotannontekijästä suorittamaa vastiketta nimitetään menoksi
ongelmat
Laajuusongelma:
mitkä erät ovat veronalaisia tai verovapaita ja toisaalta verotuksessa vähennyskelpoisia tai vähennyskelvottomia.
jaksottamisongelma:
kuinka veronalaiset tulot jaksotetaan verovuosien tuotoiksi ja vähennyskelpoiset menot verovuosien kuluiksi
EVL:ssa samoin kuin KPL:ssä pääsäännöksi on valittu suoriteperuste:
meno syntyy silloin, kun tuotannontekijä vastaanotetaan, ja tulo silloin, kun suorite luovutetaan
Maksuperusteen mukaan ratkaisevaa tulon ja menon syntymisessä
Maksuperusteinen jaksottaminen hyväksytään vain vähäisten tulo- ja menoerien kohdalla
Jaksottamisongelman ratkaisemiseen on verotuksessa perinteisesti liittynyt realisointiperiaate
tuloja on verotettu vasta, kun ne ovat realisoituneet
Menot kohdistetaan niihin laskentakausiin, joihin kohdistettuja tuloja ne ovat kerryttäneet (Kysymys on poistomenettelystä)
arvostamisongelma:
miten määritetään veronalaisen kohteen arvo
kohdistamisongelma
kenen verovelvollisen tulosta tai menosta on kysymys
minkä tulolähteen tulona tai menona tietty erä huomioidaan tai mistä tulolajista (ansio- vai pääomatulo) on kysymys
Kirjanpidon ja verotettavan elinkeinotulon suhde
Kirjanpitovelvollisia oikeushenkilöitä ovat muun muassa avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö ja muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö. Luonnollinen henkilö on kirjanpitovelvollinen liike- ja ammattitoiminnasta
Kirjanpitovelvollisen on noudatettava hyvää kirjanpitotapaa (KPL 1:3 §).
Siihen kuuluu KPL:n ja KPA:n sekä muiden voimassa olevien säännösten noudattaminen, samoin tarkkuus, huolellisuus ja rehellisyys
liittyvät läheisesti myös yleiset tilinpäätösperiaatteet, kuten
oletus toiminnan jatkuvuudesta, menettelytapojen johdonmukaisuus, sisältöpainotteisuus, varovaisuus, tasejatkuvuus
suoriteperuste sekä kunkin hyödykkeen ja muun tase-eriin merkittävän erän erillisarvostus
Verotus tapahtuu yrityksen pitämän kirjanpidon pohjalta
Tilinpäätös osoittaa voiton tai tappion
Verotettavaa tuloa laskettaessa lähdetään liikkeelle tuloslaskelman osoittamasta tuloksesta (tilikauden voitosta tai tappiosta)
Keskeisin säännös verotuksen ja kirjanpidon lainsäädännöllisestä kytkennästä on EVL 54 §
verovelvollisella on oikeus jakaa saamansa tuloerä usealle verovuodelle
vähentää vaihto- ja sijoitusomaisuuden hankintameno ja varaukset kuluina
mikäli vastaavat kirjaukset on tehty kirjanpidossa
EVL 54.2 § asettaa poistojen, tutkimusmenojen sekä indeksi- ja kurssitappioiden osalta vaatimuksen
ettei verotuksessa hyväksytä suurempia kuluvähennyksiä kuin verovelvollinen on verovuonna ja aikaisemmin kirjanpidossaan tehnyt
Jaksottaminen ja varaukset
Tulo realisoituu verotuksessa, kun se on syntynyt lopullisesti ja peruuttamattomasti.
Elinkeinotulon verotuksessa tulo on pääsäännön mukaan sen verovuoden tuottoa, jonka aikana se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuutena (EVL 19 §)
Pääsäännön mukaan siis vain realisoituneet menot ovat vähennyskelpoisia
EVL:ssa on lisäksi erityissäännöksiä hankintamenojen vähentämisestä sekä menetysten ja eräiden realisoitumattomien menojen vähentämisestä varauksina
TVL 116 §:n mukaan EVL:n jaksotussäännöksiä sovelletaan toimintaan, josta verovelvollinen on kirjanpitovelvollinen
Pääasiallinen jaksotusperuste EVL:ssa on suoriteperuste (vrt. kassaperiaate)
Sen mukaan menon vähentämisperusteena on tuotannontekijän vastaanottaminen ja tulon kirjausperusteena suoritteen luovuttaminen
Verotusta toimitettaessa veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset menot sekä muut vähennyskelpoiset erät jaksotetaan asianomaisten verovuosien tuotoiksi ja kuluiksi (EVL 3 §).
Jaksottamissäännöksiä laadittaessa on yleensä pyritty noudattamaan periaatetta, jonka mukaan tulo katsotaan yleensä sen verovuoden tuotoksi, jona se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuutena. Tuotosta vähennetään verovuoden kuluina ne menot tai menon osat, jotka ovat myötävaikuttaneet sen kertymiseen
Meno puolestaan on vähennyskelpoinen sen verovuoden verotuksessa, jonka aikana sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt, jollei EVL:ssä muuta säädetä (EVL 22 §).
Tulon jaksottaminen
Suoriteperiaate on yleisperiaate, ja sitä sovelletaan kaikkiin omaisuuslajeihin; hyödykkeen luovutushetki siis ratkaisee. Tulo luetaan tuotoksi tuona verovuonna. Laskun saapuminen tai lähettäminen taikka maksun saaminen tai suorittaminen ei suoriteperusteisessa elinkeinotulon verotuksessa vaikuta asiaan, vaan hyödykkeen vastaanotto ja suoritteen luovutus ovat ratkaisevia tulon ja menon jaksotuksessa.
Merkitykseltään vähäiset tuloerät saadaan kuitenkin lukea sen verovuoden tuotoksi, jona niiden maksu on saatu (EVL 19 §).
esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt jaksottavat etukäteen maksetut vastikkeet suoriteperiaatteen mukaisesti seuraavan vuoden tuloksi ja vastikerästit edellisen vuoden tuloksi.
esimerkiksi velkojalle korko on sen verovuoden tuottoa, jolta se saadaan, vaikka se ei olisi vielä erääntynyt maksettavaksi
osatuloutusmenettely (projektituloutus) on poikkeus realisointiperiaatteen mukaisesta pääsäännöstä
menon jaksottaminen
Meno jaksotetaan yleensä sen verovuoden kuluksi, jonka aikana sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt (EVL 22.1 §)
Suorittamisvelvollisuus syntyy, kun menoa vastaava suorite on otettu vastaan
Jos verovelvollinen esimerkiksi suorittaa maksun vasta seuraavana vuonna vastaanotettavasta hyödykkeestä, kysymys ei ole vähennettävästä kulusta, vaan menoennakosta.
Vähäiset menoerät saadaan vähentää maksuperusteen mukaan (EVL 22.1 §).
Kolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai säilyttävä meno vähennetään lähtökohtaisesti yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan tai, jos menon todennäköinen vaikutusaika on kymmentä vuotta pitempi, kymmenenä verovuotena (EVL 24 §, pitkävaikutteiset menot).
Jos menon todennäköinen vaikutusaika on kolmea vuotta lyhempi, meno vähennetään kokonaisuudessaan sinä verovuonna, jona sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt. (kertapoisto)
Pitkävaikutteisten menojen jaksottamista koskeva säännös ei koske vaihto-, sijoitus-, käyttöomaisuuden eikä muun omaisuuden hankintamenon jaksottamiseen eikä EVL 25 §:n mukaisia menoja.
Käyttöomaisuus ja muu omaisuus
Kuluvan muun omaisuuden hankintameno vähennetään käyttöomaisuuden vuosittaisten poistoprosenttien mukaisesti --> käyttöomaisuuden poistosta kerrottu soveltuu myös muun omaisuuden poistoihin
muuhun kuuluvan kulumattoman omaisuuden hankintameno tai sen vähennyskelpoinen osa poistetaan 8a §:ssä säädetyin poikkeuksin sinä verovuonna, jona omaisuus on luovutettu, tuhoutunut, vahingoittunut tai lopullisesti menetetty
muuhun kuuluvan muun kuin tulonhankkimistarkoituksessa käytettävän hyödykkeen hankintameno saadaan kuitenkin vähentää sinä verovuonna, jona omaisuus on luovutettu tai menetetty. Tällaisen omaisuuden voitto on veronalaista, mutta luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen
kulumattomasta käyttöomaisuudesta ei voi tehdä säännönmukaisia poistoja
Poisto vastaa hyödykkeen tulontuottamiskyvyn heikkenemistä, ei hyödykkeen kulumista
tässä hankintameno otetaan huomioon luovutusvoittoa laskettaessa
EVL sisältää erilaisia poistojärjestelmiä. Niitä ovat
geometris-degressiiviset poistot (koneet, kalusto, rakennukset yms.)
tasapoistot (patentit, väestönsuojat, vesistön saastumista ehkäisevät laiteet, laiturit, sillat ja padot)
käytönmukaiset eli substanssipoistot (sorakuopat)
Koneet ja kalusto
Koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenosta tehdään poistot yhtenä eränä menojäännöksestä eikä siis erillisesti irtaimistoon kuuluvista hyödykkeistä (EVL 30 §)
Käyttöomaisuuden lisäksi EVL 30–33a §:iä sovelletaan EVL 1.2 §:ssä tarkoitettujen yhteisöjen muuhun omaisuuteen (EVL 42a.1 §), kun omaisuutta käytetään tulonhankkimistarkoituksessa.
Tappiontasaus
Järjestelmän tarkoitus sekä tappioiden vähentämisaika ja -järjestys
Tappiontasauksella tarkoitetaan verovelvolliselle kussakin tulolähteessä yksittäiselle verovuodelle vahvistetun ”verotustappion” vähentämistä yleensä saman tulolähteen tuloista seuraavina verovuosina laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä (TVL 117 §)
Tappio vahvistetaan tulolajeittain. Pääomatulolajin vahvistettua tappiota ei saa vähentää ansiotuloista eikä ansiotulolajin vahvistettua tappiota pääomatuloista
yksityinen elinkeinoharjoittaja
Elinkeinolle ja maataloudelle vahvistetaan tulolähteen tappio. Pääoma- ja ansiotuloille vahvistetaan tulolajin tappio
luonnollinen henkilö voi vaatia ennen verovuoden päättymistä EVL tai MVL tulolähteen tappion vähennettäväksi pääomatuloistaan
elinkeinotoiminnan päättyessä elinkeinotoiminnan tappio voidaan vähentää pääomatuloista
yrittäjäpuolisoilla ko. tilanteessa tappio jaetaan puolisoiden kesken tvl 14 §:n mukaisesti
Yhteisöjen ja elinkeinoyhtymien asema sekä yritysmuodon muutokset
Oikeuskäytännössä tappioiden siirtymistä uudelle toimintamuodolle on pidetty kuitenkin monessa tapauksessa mahdollisena, jos on huolehdittu yrityksen identiteetistä ja tasejatkuvuudesta ja ellei ole tapahtunut sellaista omistajanvaihdosta, joka olisi tappioiden siirtymisen esteenä.
Tappiovähennyksen siirtymistä on pidetty mahdollisena, kun henkilöyhtiö muutetaan entisillä kirjanpitoarvoilla yksityisliikkeeksi tai yksityisliike henkilöyhtiöksi taikka avoin yhtiö kommandiittiyhtiöksi
elinkeinoyhtymän purkautuessa tappiot menetetään
Yhteisön ja elinkeinoyhtymän tappiota ei vähennetä, jos tappiovuoden aikana tai sen jälkeen yli puolet sen osakkeista tai osuuksista on muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi vaihtanut omistajaa tai yli puolet sen jäsenistä vaihtunut
Sen estämättä, mitä TVL 122 §:n 1 ja 2 momenteissa säädetään, verotuksen toimittava Verohallinto voi erityisistä syistä, milloin se yhteisön tai yhtymän toiminnan jatkumisen kannalta on tarpeen, hakemuksesta myöntää oikeuden tappion vähentämiseen (TVL 122.3 §).
yhtiöiden jakautuessa
tappiot siirtyvät ensi sijassa niihin yhtiöihin, joihin tappion aiheuttanut toimintakin siirtyy
Jos tappion lähdettä ei voida osoittaa, tappiot siirtyvät samassa suhteessa kuin jakautuvan yhtiön ArVL:n 2 luvussa tarkoitettu nettovarallisuus siirtyy vastaanottaville yhtiöille
Konserniavustus verokysymykset
Suomessa konsernin huomioon ottaminen tuloverotuksessa yhtenä taloudellisena kokonaisuutena tapahtuu lähinnä konserniavustusta koskevan lainsäädännön avulla
Konserniavustuksen edellytyksiä arvioidaan antajan ja saajan välisenä kaksiasianosaissuhteena eli antajan ja saajan on täytettävä KonsAv:n edellytykset
Konserniavustuksen osapuolina voivat olla osakeyhtiöt tai osuuskunnat
jos sekä konserniavustuksen antajan että saajan verotuksessa sovelletaan elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia
Konserniavustuksella tarkoitetaan muuna kuin pääomansijoituksena suoritettua avustusta, jota ei EVL:n mukaan saa vähentää tulosta (KonsAvL 2 §
Konsernisuhteen antajan ja saajan kesken tulee olla kestänyt koko verovuoden ajan
Verovelvollisella on oikeus vähentää antamansa konserniavustus vain, mikäli vastaavat meno- ja tulokirjaukset on tehty antajan ja saajan kirjanpidossa
nnettu avustus ei saa ylittää elinkeinotoiminnan tulosta ennen avustuksen vähentämistä --> avustuksella ei voi synnyttää tappiota
Laissa säädetyin edellytyksin konserniavustuksen antaja saa vähentää verotuksessa suorittamansa avustuksen ja se luetaan saajan veronalaiseksi tuloksi
kotimainen osakeyhtiö tai osuuskunta (emoyhteisö), joka omistaa vähintään 9/10 toisen kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskunnan (tytäryhteisö) osakepääomasta tai osuuksista, saa vähentää tytäryhteisölleen suorittamansa konserniavustuksen veronalaisesta liiketulostaan