Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Keskiajan yhteiskunta - Coggle Diagram
Keskiajan yhteiskunta
Hallinto ja hierarkkia
Keisari-nimitystä pidettiin korkean vallan merkkinä, ja Bysantin hallitsijat nimittivät itseään keisareiksi, vielä kauan sen jälkeen kun viimeinen Länsi-Rooman keisari syöstiin vallasta.
Paavi myöhemmin nimitti frankkivaltakunnalle keisarin, ja siitä alkoi pieni vastakkainasettelu läntisen ja itäisen kesarin välille
Myös Venäjä nimitti itseään kolmanneksi Roomaksi, ja sen hallitsijan nimeksi julistettiin tsaari, joka pohjautuu latinankielen nimeen ceasar.
Euroopassa keisareiden lisäksi valtaa käytti ruhtinas- ja kuningaskunnat. Näitä hallintomuotoja oli muiden keisarikuntien sisällä.
-
Eurooppalaiset olivat keskiajalla aina jonkun hallitsijan alamaisia. Ei ollut käsitystä nykyaikaisesta kansalaisuuksista vaan puhuttiin vain kansoista.
Myöhäisemmällä keskiajalla alettiin jo puhua joidenkin maiden kansalaisista, ja monet eurooppalaiset valtiot kokevatkin juuriensa olevan keskiajalla.
-
Kristinusko
-
Rooman kirkon erityisasemaa vahvistivat pietarin ja paavalin marttyyrikuolemat, sekä kaupungin asema kaikkein mahtavimpana maallisen valtakunnan pääkaupunkina ja antiikin maailman keskuksena.
-
Ranskan kuningas vaikutti ranskalaisen paavin valintaan ja sitä kautta paavin istuimen siirtämiseen 1300-luvulla avignoniin lähemmäksi itseään.
-
Kirkon toimintaa ja paavin hovin loisteliasta elämää rahoitettiin organisoimalla kirkollinen veroitus aijjempaa tehokkaammaksi.
Kirkko sai sitä mukaa enemmän verotuloja mitä pidemmälle kristillistyminen edistyi etelästä kohti pohjoista.
-
Islam ja juutalaisuus
Islam
Arabitaustaiset asukkaat olivat olennainen osa eurooppalaista yhteiskuntaa, sillä he toimivat välittäjinä Afrikan, Idän ja Euroopan tuotteiden välillä
-
Kulttuurinen vaikutus
Islamiaisella taiteella ja arkkitehtuurilla oli suuri vaikutus eurooppalaisiin palatseihin ja puutarhoihin
-
-
-
-
-
-