Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Keskiajan yhteiskunta - Coggle Diagram
Keskiajan yhteiskunta
Islam ja juutalaisuus
Islamilaiset olivat keskiajalla olennainen osa Euroopan kaupankäyntiä. Arabikauppiaat välittivät tavaraa niin Kauko ja Lähi-idästä kuin myös Afrikasta Eurooppaan.
Moni muslimi kääntyi avioliiton myötä kristityksi. Espanja alueelle tuli Pohjois-Afrikasta Al-Andalusiin berberitaustaisia, jotka eivät olleet kuitenkaan etnisesti arabeja tai uskonnoltaan muslimeja.
Islamilaisista tuli merkittäviä antiikin kulttuurin välittäjiä, sillä he käänsivät monia tekstejä arabista latinaksi. Näin
Eurooppalaiset saivat käsiinsä kehittynyttä luonnontiedettä, lääketiedettä sekä mekaniikan osaamista. Islamilaisella rakennustaiteella oli suuri merkitys Eurooppalaisiin palatseihin
Islamien ja kristittyjen vuorovaikutus hupeni kun Espanjan valtaaan nousseet kristityt karkottivat muslimit nykyiseltä Espanjan alueelta. Jerusalem oli niin juutalaisille, kristityille kuin islamilaisille pyhä kaupunki ja sen hallinnasta on käyty tuhansia vuosia sotia.
Eurooppalaisten silmissä juutalaiset olivat islamilaisten tavoin vääräuskoisia. Nämä molemmat uskonnot kuitenkin luokiteltiin "pakanoita" paremmiksi, koska olivat kirjaususkontoja.
Pakanoita olivat esimerkiksi viikingit ja heidän uskomuksensa. Varhaiskeskiajalla juutalaisilla oli samanlaiset oikeudet Länsi-Euroopassa kuin muillakin, mutta sydänkeskiajalla alkoi juutalaisvainot. Vainot olivat pahemmilla 1096 ristiretkien ollessa pahimmillaan.
1100-luvulla muutti paljon juutalaisia Aasiasta ja niin sanottu diaspora toteutui, joka tarkoitti juutalaisten hajautumista
Monet juutalaiset olivat pankissa töissä ja koronkiskonnassa, koska se oli kristityiltä kielletty. Juutalaisilla ei ollut minkäänlaista oikeutta omistaa
Juutalaiset pakotettiin pukeutumisella erottumaan kristityistä 1300-luvulla sekä asumaan omilla asuinalueillaan.
Hallinto ja hierarkia
-
Keisareiden lisäksi Euroopassa valtaa piti ruhtinas- ja kuningaskunnat. Nämä saattoivat sijaita keisarikunnan sisällä.
Euroopassa jokainen oli täten jonkun alamainen, Kenelle alue kuului, ei kuitenkaan ollut väestölle tyypillisesti tärkeää.
Paikallisyhteisöön, sukuun tai ammattiryhmään kuuluminen koettiin merkittävämmäksi.
Keskiajalla valtaa pitävät turvasivat valtansa sotajoukoilla, jotka vasallit eli ritarit, tai kreivit antoivat.
Vastineeksi lääninherrat antoivat vasalleilleen lääniä eli maa-alueita. Näin syntyi feodaalinen yhteiskunta, jossa maanomistus oli keskeisessä osassa. Valta perustui herrojen ja niiden vasallien henkilökohtaisiin suhteisiin.
Feodaalinen yhteiskunta oli hyvin hierarkkinen. Ylimpänä valtaa piti keisarit ja kuninkaat, mutta Jumala oli heidän yläpuolellaan.
Aateliset muodostuivat sodissa menestyneistä ritareista, ja syntyi aatelissukuja, jonka jäsenet olivat syntymästä asti etuoikeutetussa asemassa.
-
-
Antiikista keskiajalle
Antiikin loppumista ja keskiajan alkamista kuvattiin aiemmin yksittäisillä ilmiöillä, joita oli muun muassa Länsi-Rooman viimeisen keisarin syrjäyttäminen vuonna 436.
Tosi asiassa antiikin ja keskiajan välillä on paljon jatkuvuutta, esimerkiksi roomalainen oikeus jäi voimaan monillaa alueilla, ja Rooman aikaiset tiet ja vesijohtoverkostot kestivät hyvin ja palvelivat ihmisiä antiikin jälkeenkin.
-
Rooman aikainen latinankielinen kulttuuri loi pohjan eurooppalaiselle opilliselle kulttuurille. Keskiajan opillinen kulttuuri ja tiede nojautuivat antiikin perintöön.
Latinan kieli näkyy nykyään esimerkiksi kasvilajien nimissä, ja kielestä kehittyi moni romaaninen kieli, kuten italia ja espanja.
Antiikin kirjoituksia kreikasta latinaan käänsivät etenkin persialais- ja arabioppineet, jotka toivat oman, korkean tason tietämyksensä monille tieteen aloille.
-
Kristinusko
Kristinusko jakautui kahteen osaan 395 Rooman jakautuessa kahtia Lännen ja Idän kirkoksi. Näiden pääkaupungeiksi tuli Rooma ja Konstantinopoli.
-