Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Mindmap 6 - Coggle Diagram
Mindmap 6
Vanhemmat käytti pääasiassa heroiinia, joka vei vanhemman pois lapsilta, omaan maailmaan tai yliannostuksen vuoksi saavuttamattomiin.->Lapset ottaa vastuun arjestaan.
Amfetamiini aiheutti touhuamista, mutta myös aggressiivisuutta, jonka alta lapset oppinut menemään pois. Tälläisessä olossa äiti kertoo lyöneensä lapsiaan.
Hasis teki vanhemmista apaattisia ja "vedätettävissä olevia". Äidin mukaan lapset oppi hyödyntämään tätä olotilaa.Kaikkien huumeiden eri vaikutukset teki vanhempien toiminnasta ennakoimatonta.
Huumeet voi tehdä tunteettomaksi ja kohdistua puolisoon ja lapsiin välinpitämättömyytenä ja hellyyden puutteena. Niukasti lämpimien tunteiden ilmaisua, mutta voimakasta pahan olon ilmaisua huutamalla. Lapsen tarpeille ja tunteille ei tilaa.
Lapsen kannalta rangaistuskin on huomioon ottamista ja pienempi paha kuin se ettei huomaisi ollenkaan
Lapsi saattaa kokea, että huumeet vanhemmille tärkeämpiä kuin hän. Saattaa kantaa vastuuta vanhempiensa vanhempien huumeongelmasta ja syyttää itseään.
Olennaista ei pelkästään asioiden kertominen vaan se, että lapsi saa mahdollisuuden purkaa ajatuksiaan, tunteitaan ja mielikuviaan aikuisen kanssa.
Huumemaailmassa elänyt perhe kuntoutuksen alussa uupunut, rikki, näköalaton. Kaoottisen elämän jäädessä taakse ryhdyttävä harjoittelemaan selvää perhe-elämää ja arkea. Tavoitteet rakentuu vähitellen
Perhekuntoutuksessa monia haasteita: vanhempien kuntoutuminen päihteistä, lasten kuntoutuminen päihteisestä arjesta, perheenjäsenten välisten vuorovaikutussuhteiden korjaaminen, perhe-elämän toimintarakenteen uudelleen luominen, vanhemmuudessa vahvistuminen
-
Huumeita käyttävillä aikuisilla kasvatettavana ja hoivattavana lapsia, joiden elämää huumeongelma koskettaa vakavasti.
Perheen auttamiseksi vanhemmille usein tarjotaan päihdekuntoutusta. Lapsi saattaa päästä mukaan tai sijoitetaan kuntoutuksen ajaksi laitokseen- tai perhehoitoon odottamaan mahdollista kotiin pääsyä.
Lapsilähtöisyys perheen kuntoutuksessa toteutuu, kun lapsi on läsnä ja työskentelyn keskiössä, silloinkin kun on fyysisesti muualla. Kun lapsi todellistuu, voidaan saada kuva ja käsitys siitä, mitä lapsi on todella kokenut ja lapsen auttamisen edellytykset lisääntyy
Vanhempi ja työntekijä yhdessä auttaa lasta ulkoistamaan tarinaansa, kertomaan asioita, käsittelemään ja käsitteellistämään kokemuksiaan.
Työntekijä voi olla mallina vanhemmalle siitä, miten vanhempi voi auttaa lasta tarinansa työstämisessä. Tärkeää, että koko perhe mukana, kun lapsen kertomusta tuotetaan ja rakennetaan. Näin lapsi todellistuu myös vanhemman kuvaamana ja lapsen kokemukset tulee tunnistetuksi ja näkyviksi. Lapselle korjaava kokemus.
Subjektius=Henkilöllä riittävät edellytykset määritellä, mikä hänelle hyväksi ja toimia valintansa mukaan. Lapsen kohdalla aikuiset pitkälti määrittelee mikä lapselle parhaaksi.
-
Lapsen on voitava kokea, että perheen ongelmista voidaan puhua ja niitä yritetään yhdessä ratkaista. Kun lasta autetaan ja rohkaistaan, hän saa tilaa kehittyä sopeutumisen ja alistumisen sijaan.
Tavoitteena tukea lapsen subjektiutta, omanarvontunnetta ja omaehtoista kehittymistä, irraallaankin vanhempien tilanteesta.
Vaikka vanhemmat ei toipuisi, on tärkeä tavoite saavutettu, kun ainakin lapsi on tullut autetuksi. Joskus lapsi sijoitetaan kuntoutuksen jälkeen, silloin kuntoutus lisännyt sijoituksen onnistumisen ja lapsen selviytymisen valmiuksia.
Lapsen kokemusten kohtaaminen ja niiden ottaminen työskentelyn kohteeksi tärkeä auttamisen edellytys.
Huumemaailmassa eläneellä lapsella voi jatkossa olla tarve pitkäkestoiseen terapeuttiseen työskentelyyn. Kaiken ikäisille tarjotaan tietoa vanhempien päihteiden käytöstä.
Huumeinen vanhemmuus=Huumausaineiden psyykkisiä ja fyysisiä vaikutuksia vanhemmassa, hänen persoonassaan ja toiminnassaan. Vanhemmilla mielialojen rajua ja äkillistä vaihtelua
Fyysisesti näkyvintä ja pelottavinta vieroitusoireet. Vanhempi oksentaa, ripuloi, hikoilee, palelee, tärisee. Vanhempien mahdotonta huolehtia lasten tarpeista. Myös yliannostukset.
Psyykkistä turvallisuutta luo se, ettei lapsen tarvitse kantaa huolta vanhemman arkisesta selviämisestä, eikä arjesta. Lapsen ei tarvitse hätääntyä, huolehtia tai hävetä perheen tilannetta. Turvallisuus syntyy, kun lapsi voi luottaa arjen rutiineihin ja lupauksiin.
Ennakoimattomuus, pettymykset ja rikotut lupaukset tuotti lapsille jatkuvan epävarmuuden ja turvattomuuden olotilan.
Kaikki perheenjäsenet salailivat vanhempien huumeiden käyttöä. Vanhemmat luuli salanneensa sen lapsilta, sukulaisilta, naapureilta sekä viranomaisilta. Lapset salasi ulkopuolisilta, osittain vanhempien käskystä.
Salaisuuden ja salailun purkaminen kuntoutuksessa ei ollut kenellekkään perheenjäsenistä helppoa. Toimintataipumuksen muuttaminen vaatii sinnikästä toisin toimimisen harjoittelua.
Perheen salaisuuksistan puhumiseen kuntoutuksessa tarvitaan luottamuksen ilmapiiri. Huumemaailmaan liittyy paljon pelkoa ja epäluottamusta, joten luottamuksen rakentaminen voi olla vaativaa.
Asiakkaiden asiakassuhteessa kohdattava ilmapiiri, jossa heidän motivaatiotaan ja kuntoutumisen tahtoa ei epäillä. Asiakkaan pitää kokea, että työntekijä hyväksyy hänet.Kun asiakas kokee, että työntekijä välittää hänestä, voi työntekijästä muodostua tärkeä henkilö. (SENSITIIVISYYS)
Huumeperheet eivät kuntoutuksen alussa välttämättä itse usko onnistumiseen. Työntekijän on uskottava.
Tärkeimmiksi tavoitteiksi kovia kokeneiden lasten kanssa voi asettaa korjaavien kokemusten tarjoamisen. Annetaan paikka ja tila levätä, kerätä voimia, rakentaa rikki mennyttä elämää tarjoamalla ymmärrystä, välittämistä, kannattelua.
Lapsen eheytyminen ja kuntoutuminen epämääräisten asioiden ja kokemusten läpikäymistä ja otteen saamista niistä. Tarjotaan tietoa ja mahdollisuus keskustella ikätasoisesti häntä vaivaavista asioista
Huumemaailmassa eläminen voi aiheuttaa lapsen ja lapsuuden särkymisen ja omanarvon tunteen murenemisen. Koti ja vanhemmat ei ole antaneet turvaa ja hoivaa, lapsi laiminlyöty ja joutunut ottamaan liikaa vastuuta.
Lapsen emotionaalinen kehitys voi olla jäljessä tai häiriöitynyt. Kuntoutuksessa pyritään luomaan tilanteita, joissa lapsi saa emotionaalista kehitystä vahvistavia korjaavia kokemuksia.
Huumemaailmassa lapsi omaksunut vahingoittavaa ymmärrystä ja tietoa, jäänyt paitsi käsitteellisistä välineistä, joita tarvitsisis kehittyäkseen tasapainoisesti.
Kuntoutuksessa lapselle annetaan tietoa huumeista, vanhempien tilanteesta ja autetaan lasta ymmärtämään, ettei kyse ole lapsen ongelmallisuudesta vaan vanhempien ongelmista.=Tiedollisten vääristymien korjaamista
Huumemaailmassa lapsen moraalitaju, ymmärrys oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta, vääristyy. Lapsi joutuu itsekkin vääryyden kohteeksi. Näistä asioista puhutaan kuntoutuksessa avoimesti vanempien ja lasten kanssa. Pyritään luomaan lapsen moraalitajua myönteisesti kehittäviä korjaavia kokemuksia.
Sijaishuoltopaikasta lähdön valmistelu ja siihen valmentaminen aloitettava riittävän varhaisessa vaiheessa. Näin voidaan arvioida mitä ja minkälaisia tukirakenteita tarvitaan.
Onnistuneen jälkihuollon perusedellytyksenä se, että nuori kokee tarvitsevansa tukea ja on halukas vastaanottamaan sitä.
Nuoren, vanhempien, sosiaalityöntekijän ja sijaishuoltopaikan työntekijän kanssa laaditun jälkihuoltosuunnitelman tulee taata luotettava kokonaisuus, jonka turvin nuori tietää kenen puoleen kääntyä.
Pohdittava minkälaisena suhde sijaishuoltopaikan työntekijöihin jatkuu ja miten sijaishuollon aikana luodut kaverisuhteet jatkuu, etenkin jos nuori muuttaa toiselle paikkakunnalle
Jos sijoitukseen valmistautuminen jää lyhyeksi, vaarana lisätraumatisoituminen.
Aikuinen vastuussa siitä, että kiintymyksen tarvetta kasvatetaan hienovaraisesti, sillä lapsi ei välttämättä tunnista aikuisen pyrkimyksiä. Voi kokea läheisyyden uhkaavana
Tarinatyöskentely hyvä keino sijoitettujen kanssa, jotta ymmärtävät miksi asuvat kotinsa ulkopuolella ja mitä elämän varrella on tapahtunut. Kokemukset voivat ylittää lapsen ymmärryksen tason, jolloin kehitys voi pysähtyä. Aikuinen tarjoaa työkaluja.
Sukupuu, tunne- ja vahvuuskortit, valokuvat, lapsesta olevat dokumentit, sadut ja tarinat.
Lasussa sosiaalityöntekijän tehtävä on nähdä ja puhua pahoista asioista, puuttua niihin, muuttaa lapsen olosuhteita ja ihmissuhteita turvallisemmiksi.