Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Monikulttuurinen mielenterveyshoitotyö - Coggle Diagram
Monikulttuurinen mielenterveyshoitotyö
Maahanmuuttajilla tyydyttämätön mielenterveyspalvelujen tarve
Maahanmuutajat ohjautuu harvemmin mielenterveyspalveluihin.
Maahanmuuttajilla riski jäädä palvelujen ulkopuolelle. Palvelut ja hoitoon ohjautuminen ei huomioi tarpeeksi maahanmuuttaja väestöä.
Hoitoa tarvitsevat ei tiedä palveluista, kulttuuriset käsitykset hoidosta ja sen hyödystä eroaa, kieliongelmat vaikuttaa palvelujen heikkoon tarjontaan ja niihin hakeutumiseen
Potilas ei välttämättä tiedä suomalaisen terveydenhuollon prosesseista-> voi herättää pelkoa-> ei välttämättä vastaa rehellisesti
Joissain kulttuureissa mielenterveysongelmat stigmatisoituja, joten niistä ei uskalleta puhua
Non-verbaalinen viestintä voi olla hankalasti tulkittavaa kulttuurierojen vuoksi
Vaikuttaa potilaan suhtautumiseen silloin kun yhteistä kieltä ei ole.
Yleisimmät ongelmat maahanmuuttajapotilaiden kanssa johtuu yhteisen kielen puutteesta->hoitaja voi miettiä ymmärsikö potilas hoito-ojeet
Eri kulttuurista tuleva ja eri kieltä puhuva ei välttämättä ymmärrä abstrakeja kysymyksiä. Mielialaan liittyvien kysymysten tulkkaaminen voi olla haastavaa, jos potilaan äidinkielessä ei ole vastaavia sanoja
Ammattitulkin hankinta tärkeää. Läheinen tulkkina saattaa jättää kertomatta asioita. Tulkki voi joutua kertomaan potilaalle järkyttäviä asioita
Joissain kulttuureissa töykeää myöntää ettei ymmärtänyt. Sen vuoksi tulkki tärkeä, jotta hoito-ohjeet ymmärretään. Potilas voi myös loukkaantua, jos tulee väärinymmärryksiä.
Kulttuuri
=Yhdessä elävien ihmisten rutiineja, rytmi ja tapa olla toisiinsa yhteydessä. Käytöstavat, käsitys oikeasta ja väärästä kulttuurisidonnaista. Aineelliset (esim.talot) ja aineettomat (esim.tieto, perinteet)
Kulttuurinen identiteetti
=Rakentuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, vaikuttaa omat käsitykset ja kokemukset maailmasta.
Kulttuurisensitiivisyys
=Ymmärtävä, huomioiva, kunnioittava työote toisen kulttuurin edustajan kanssa työskenneltäessä. Tietous omasta kulttuurista, sen arvoista ja normeista, oman työn reflektointia. Tavoite tutustua potilaan kulttuuriin.
Monikulttuurisuus
=Yhteisö, jossa eri kulttuureista tulevat asuu rinnakkain. Eri kulttuurista tulevien ihmisten tasa-arvo
Monikulttuurinen hoitotyö
=Eri kulttuurien edustajien parissa tehtävää hoitotyötä. Asiakkaan kulttuuritausta huomioidaan toimintamalleissa
Maahanmuuton syyt moninaiset
Parisuhde suomalaisen kanssa
Opiskelu- tai työpaikka
Pitkään jatkunut taloudellinen ahdinko kotimaassa
Uhkaava sisäpoliittinen tilanne
Sota
Yksilölliset syyt
Pakolainen hakee turvapaikkaa, koska joutuisi kotimaassa vainotuksi kansallisuutensa, poliittisen toimintansa, mielipiteiden, uskonnon vuoksi
Kotimaasta muuttaminen uuteen paikkaan aiheuttaa stressiä. Uudessa kotimaassa erilainen ympäristö, käytännöt, toimintatavat, arvot. Ihmissuhteet jää kotimaahan, uusien rakentaminen hankalaa.
Erityisesti sosiaalisen verkoston puuttaminen stressaavaa
Posttraumaattinen stressihäiriö, masennus ja ahdistushäiriöt
yleisiä mielenterveysongelmia pakolaistaustaisilla
maahanmuuttajilla. Traumaattiset tapahtumat voi vaikuttaa monta vuotta. Vaikein hoitaa ihmisen toiselle aiheuttamia traumoja esim.kiduttaminen
Turvapaikanhakijat voi huonommin kuin pakolaiset. Johtuu turvapaikanhakuprosessin aiheuttamasta epävarmuudesta. Ilman päätöstä tulevaisuus pimeän peitossa.
Mielenterveyshäiriöön sairastumisen riskiä pienentää:
Hyvä taloudellinen tilanne, hyvin suunniteltu maahanmuutto, oman osaamisen hyödyntäminen kohdemaassa, joustavuus
Skitsofrenia
=Psykoosiksi luokiteltu vakava monimuotoinen psykiatrinen sairaus. Oireita mm:harhaluulot, aistiharhat. Maahanmuuttajilla ja kodittomilla yleisempää kuin muilla
Länsimaissa tulkitaan henkilön toiminnassa ja käyttäytymisessä näkyvät muutokset psykoottisiksi oireiksi ja todellisuudentajun heikentymiseksi
Toisissa kulttuureissa esim. Afrikassa psykoottiset oireet tulkitaan henkien riivaukseksi ja noitumisen seuraukseksi.
Oireet pääosin samat, mutta eri kulttuureissa korostetaan eri piirteitä. Vähemmän kehittyneissä maissa esiintymismuodoltaan lievempi kuin kehittyneissä, syynä voi olla perheen suurempi merkitys kehitysmaissa
Mieliala tutkimukseen hyvä sisällyttää läheisten/oman kulttuuriyhteisön terveysasiantuntijan arviot haastateltavan psyykkisestä tilasta
Uskonto sisällytettävä mielentilan arviointiin-
> Asiakas kertoo kuolleen isänsä vierailevan luonaan, tämä ei välttämättä psykoottinen harha vaan monissa kulttuureissa omaisten henget vierailee. Uskontoihin voi kuulua harhat. Joissain maissa uskonto ja hengelliset rituaalit osa terveydenhoitoa
Kulttuuriset käsitykset mielialahäiriöistä vaihtelee.
Kaikissa kulttuureissa masennusta ei tunnisteta lainkaan. Oireet vaihtelee. Eurooppalainen masennuspotilas arvelee sairastumisen johtuvan sosiaalisista, psykologisista tai biologisista syistä. Arabikulttuurissa sairastuminen voi johtua yliluonnollisista syistä
Joissain kulttuureissa negatiivisia tuntemuksia sallitaan vuorovaikutuksessa niukasti. Somaliassa ei ole masennusta vaan ihmiset saattaa kärsiä ei-spisifistä ruumiillisesta kivusta. Somaliassa mielenterveysongelmat tabu.
Alkuperäiskansoilla mielenterveysongelmat yleisempiä kuin muissa väestöryhmissä. Köyhyys kulkee käsikädessä heikon mielenterveyden kanssa. Nykymaailman vaatimukset ja asuinympäristön muutokset aiheuttaa rasitetta. Vaikeudet noudattaa omia perinteitä-> vaikutus terveyteen
Itsemurhien syyt kulttuurisidonnaisia.
Häpeä on kulttuurisidonnainen tunne, joka lisää itsemurhariskiä. Monet uskonnot ei hyväksy itsemurhaa. Uskontojen näkemykset elämästä kuoleman jälkeen ja uskontoon liittyvä sosiaalinen ulottuvuus vähentää itsemurhariskiä. Maissa joissa naisilla heikko asema->naisten itsemurhat yleisiä
Kulttuurinen kompetenssi
=Kuvaa erityistä ammatillista osaamista, joka takaa tehokkaan työskentelyn toista kulttuuria edustavan potilaan kanssa sekä toisesta kulttuurista tulevien työkavereiden kanssa.
Sisältyy herkkyys nähdä kulttuurinen ulottuvuus toisissa ja itsessä, avoimuuden ja kiinnostuksen vierasta kulttuuria edustavaa kohtaan, taito hyödyntää kulttuuritietoa dialogisessa työskentelyssä
Oman kulttuurin reflektointi
=omien kulttuuristen lähtökohtien ja kokemusten tiedostaminen ja niiden omaan elämään ja asenteisiin kohdistuvien vaikutusten tarkastelu. Avain asemassa kulttuurisen kompetenssin kehittämisessä
Kulttuuritietoisuus
kuvaa yksilön kykyä havaita omaa kulttuuri-identiteettiä ja omaa taipumusta pitää oman ryhmän arvoja ja tapoja sopivina ja luonnollisina.
Kulttuurinen tieto tai tietous
=Oppimista ja tutustumista muihin kulttuureihin.
Kulttuurinen herkkyys
=Empatiakykyä, luottamusta ja kunnioitusta sisältävä asenne muita kohtaan
Kehittyy omien kokemusten kautta. Kehittyminen aikaa vievää. Oppimista tukee tutustuminen ulkomaalaisten ja muihin kulttuureihin kuuluvien kanssa. Kiinnitettävä huomiota miten oma kulttuuri vaikuttaa omaan huomiokykyyn, tilanteen arviointiin ja potilaan hoitoon
Yksilöllisyyttä korostavassa kulttuurissa
aikuinen tekee esim.omat ammatti- ja asumisvalintansa omien toiveiden mukaan. Perhe tai sukulaiset ei puutu. Ihminen aika vapaa velvollisuuksista muita kohtaan. Jokainen huolehtii omista asioistaan pääsääntöisesti
Yhteisökeskeisessä kulttuurissa
suvulla ja yhteisöllä suuri vaikutusvalta. Elämätapahtumiin ei voi itse vaikuttaa, kohtalo määrää mitä elämässä tapahtuu. Ihminen osa yhteisöä, jonka jäsenet riippuvaisia toisistaan