Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Työehtosopimusoikeus (työehtosopimuslaki) - Coggle Diagram
Työehtosopimusoikeus (työehtosopimuslaki)
Ehtojen määräytyminen ja oikeusvaikutukset
TESsin tarkoitus
Sovitaan sellaisista määräyksistä, jotka vaikuttavat työehtosopimuksen solmijaosapuoliin nähden ulkopuolisten tahojen välisissä suhteissa
Työehtosopimuksilla turvataan työntekijöille erilaisia työsuhde-etuja.
Toisaalta työehtosopimusten solmimisella pyritään saamaan aikaan työrauha.
Työehtosopimuksissa on myös usein määräyksiä asioista, joista ei ole säädetty lainkaan laissa, kuten vähimmäispalkoista ja esimerkiksi ilta- ja lauantailisistä.
"Kauppasopimus"
Työehtosopimusta voidaan kuvata myös työmarkkinaosapuolten väliseksi kauppasopimukseksi, jossa vaihdetaan etuja ja velvoitteita keskenään.
Rajaa työsopimusten sisältöä
Sovittaessa työsopimuksin työsuhteen ehdoista ei työnantajaa sitovan työehtosopimuksen ehtoja voida yleensä alittaa työntekijän asemaa heikentäen
Sen sijaan työntekijän etujen ja oikeuksien parantaminen työehtosopimuksessa sovitusta on yleensä aina mahdollista
Palkat
Suomessa ei ole vähimmäispalkkalakia, vaan työntekijöiden vähimmäispalkka ja muut työsuhteen vähimmäisehdot perustuvat työehtosopimuksiin.
Työehtosopimusjärjestelmä
Valtakunnalliset työntekijä- ja työnanatajaliitot
Pääosa työehtosopimuksista ovat tällaisia
Niiden piiriin kuuluvat kaikki asianomaisella työalalla tai tehtävissä työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa työskentelevät työntekijät, eikä työntekijöitä yksilöidä mitenkään
Ala- ja ammattikohtaiset sopimukset
Liittojen välillä työehtosopimuksia solmitaan pääosin ala- ja ammattikohtaisesti.
Esim. kaupan alan
Keskusjärjestöt
Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimuksen solmijoina voisivat olla myös liittojen yläpuoliset työmarkkinoiden keskusjärjestöt.
Kysymys on sopimuksista, joilla on laajempi kattavuus kuin yksittäisellä työehtosopimuksella.
Ehtojen määräytyminen ja kollisio
Määräytyvät lainsäädännön, sopimusten ja tapasäännösten perusteella
Yksittäisessä tapauksessa on aina selvitettävä, missä kaikissa normilähteissä on työsuhteeseen vaikuttavia normeja ja mikä niiden sisältö on.
Jos asiaa sääntelee useampi normi, on myös kyettävä ratkaisemaan mahdolliset normien ristiriidat eli kollisiot.
Kollisio
Mikäli normit ovat samansisältöisiä, ei lähtökohtaisesti ole merkitystä, mitä niistä sovelletaan, eikä varsinaista yhteensattumaa edes synny.
Miten kollisio ratkaistaan
Etusijajärjestys
Työsuhdetta koskevat normit voidaan asettaa hierarkkiseen järjestykseen, jossa sovellettavaksi tulee lähtökohtaisesti hierarkkisesti ylimpänä oleva normi.
Lainsäädäntö määrää tämän normien etusijajärjestyksen.
Edullisemmuussääntö
Etusijajärjestyksen avulla ei saa kuitenkaan vastausta yksittäiseen ristiriitaan, vaan silloin on siirryttävä tarkastelemaan keskenään kollisioivien normien sisältöä
Työntekijän kannalta objektiivisesti tarkastellen edullisin normi
Objektiivinen arviointi
Edullisemmuus ratkaistaan objektiivisesti
Näin ollen on katsottu, että edullisemmuussääntöä voidaan yleensä soveltaa vain, jos vertailu voi tapahtua numeroiden avulla.
Oikeusvaikutukset
Automaattinen ja pakottava vaikutus
Työehtosopimuslain 6 §
Työehtosopimuslain 6 §:ssä tarkoitetusta ristiriidasta ei ole kysymys silloin, kun työsopimustasoinen ehto on työntekijälle työehtosopimuksen ehtoa parempi
Parempi ehto jää voimaan
Automaattinen vaikutus
Ehdot tulevat ilman mitään eri toimenpiteitä noudatettaviksi työehtosopimuksen voimaantulosta lukien
Työehtosopimukseen sidotun työnantajan ja työntekijän on noudatettava mainittuja työehtosopimuksen määräyksiä automaattisesti niiden tullessa voimaan.
Pakottava vaikutus
Pakottavuus tarkoittaa sitä, että sellaiset työsopimuksen ehdot, jotka ovat
työntekijän
vahingoksi
ristiriidassa työehtosopimusmääräyksen kanssa, ovat mitättömiä
Työehtosopimuksen ehto, joka on työntekijälle hänen työsopimuksensa ehtoa epäedullisempi, on kyseisessä työsuhteessa vaikutukseton
Yleinen jälkivaikutus
Ei ole laissa säädettyä
Työehtosopimuksen lakkaamisen jälkeen eräät sen määräyksistä tulevat kuitenkin noudatettaviksi niin kutsutun yleisen jälkivaikutuksen perusteella.
Dispositiivisuus
Työehtojen noudattaminen jatkuu entisellään (elleivät työnantaja ja työntekijä keskenään sovi niistä muuta
Vaikutuksen piirissä olevat normit
Yleinen jälkivaikutus koskee ensinnäkin niitä lakanneen työehtosopimuksen ehtoja, joita noudatetaan työsopimuksissa.
Mm. palkka, työaika ja muut etuudet
Rajoitukset
Työrauhavelvollisuutta ei ole sopimuksettomassa tilassa
Kesto
Sopimuksettomat tilat ovat Suomessa jääneet hyvin lyhyeiksi
Yleinen jälkivaikutus lakkaa sopimuksettoman tilan päättyessä eli silloin, kun uusi työehtosopimus on saatu solmittua
Oikeuskirjallisuuden perusteella on katsottu, ettei enimmäisaikaa ole
Noudattamisen tehosteet
Kanteen nosto
Käräjäoikeus = puhtaat suorituskanteet, esim. palkanamaksu
Työtuomioistuin = suoritusvelvollisuuden ratkaiseminen edellyttää työehtosopimusmääräyksen tulkintaa
Hyvityssakko (TESL)
Työehtosopimusta rikkonut työnantaja voidaan tuomita myös maksamaan hyvityssakkoa.
VAIN työtuomioistuin voi tuomita
Myös työntekijä, mutta hyvin harvinaista
Edellytykset
Hyvityssakko voidaan tuomita työnantajan tahallisesta tai vähintään tuottamuksellisesta rikkomuksesta (tieten rikkominen).
vaadittava kanteessa eikä sitä tuomita työtuomioistuimessa viran puolesta.
Funktio
Hyvityssakko ei ole vahingonkorvaus eikä rangaistus, vaan kysymys on siviilioikeudellisesta vahingonkorvauksen luonteisesta rahallisesta seuraamuksesta
Valvontavelvollisuus (TESL)
Työehtosopimukseen sidotut yhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että myös niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, eivät riko työehtosopimuksen määräyksiä.
Hyvityssakko laiminlyönnin seurauksena
Valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan tuomita hyvityssakko työehtosopimuslain 9 §:n perusteella.
Aktiiviset toimet
Työnantajaliiton valvontavelvollisuus edellyttää aktiivisia toimia siinä vaiheessa, kun tieto työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä saavuttaa sen tavalla tai toisella
Työehtosopimuksen tulkinta
Työnantajan tulkintaetuoikeus
Jos tulkinnasta syntyy erimielisyys eikä yhteistä näkemystä saada aikaiseksi, saa työnantaja tulkintaetuoikeutensa mukaisesti päättää asiasta, kunnes erimielisyys on asianmukaisessa järjestyksessä ratkaistu.
Työnantajan virheellinen tulkinta
Jos työnantajan tulkinta vahvistetaan virheelliseksi, on siitä työntekijälle mahdollisesti aiheutunut vahinko korvattava työsopimuslain 12 luvun säännösten mukaan.
Toimivaltainen tuomioistuin = TT
Työehtosopimuksen normaalisitovuuspiirissä syntyvät tulkintariidat kuuluvat työtuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan
Tulkintaperiaatteet
Ne eivät ole täsmällisiä, ja tulkintariidat on aina ratkaistava tapauskohtaisesti.
Tulkinta on objektiivista
Sanamuoto
Työehtosopimusmääräyksen sanamuodon katsotaan ilmaisevan lähtökohtaisesti sopijaosapuolten (=osallisten) yhteisesti tarkoittaman sisällön
Osapuolten yhteinen tarkoitus
työehtosopimuksen solmijoilla on mahdollisuus yhteisellä tarkoituksellaan vaikuttaa siihen, että työehtosopimusmääräyksen sanamuoto ei olekaan ratkaiseva.
Jatkuvuus
Mikäli soveltamiskäytäntö on pitkähkön ajan ollut yhtenäinen eikä kumpikaan osallinen ole esittänyt väitteitä sen virheellisyydestä, voidaan määräyksellä olettaa tavoitellun soveltamiskäytännön mukaista tulkintaa.
Epäselvyyssääntö
Epäselvää lauseketta tulee tulkita sen laatijan vahingoksi (epäselvyyssääntö).
Parhaiten toteuttaa sopimuksen yleisiä tavoitteita
Tulkinnanvarainen ehto on pyrittävä kuitenkin ymmärtämään siten, että se parhaiten toteuttaa sopimuksen yleisiä tavoitteita.
Yksittäiselle määräykselle ei tulisi omaksua sellaista tulkintaa, joka aiheuttaisi ongelmia sopimuksen muiden määräysten kanssa.
TESsin solmiminen ja muoto
Muoto (TSL)
Työehtosopimus on määrämuotoinen sopimus.
Jos muotomääräystä ei ole noudatettu, ei sopimus ole pätevä työehtosopimuksena.
Kirjallinen sopimus
On solmittava kirjallisesti.
Työehtosopimukseen ei välttämättä kirjoiteta auki kaikkia ehtoja, vaan siinä saatetaan viitata johonkin ulkopuoliseen lähteeseen, kuten keskusjärjestöjen välillä solmittuun sopimukseen tai johonkin työlakiin.
Neuvottelut
Työehtosopimus syntyy eri kestoisten neuvottelujen tuloksena.
Neuvottelutuloksen saavuttaminen ei tarkoita vielä työehtosopimuksen syntymistä, vaan neuvottelutulos tulee yleensä aina hyväksyä asianomaisissa työnantaja- ja työntekijäsopijapuolen päättävissä elimissä.
Sopijapuolet
Työehtosopimuksen voi solmia joko yksi tai useampi työnantaja tai rekisteröity työnantajien yhdistys.
Vastapuolella on aina oltava työntekijöiden rekisteröity yhdistys.
Voimaantulo
Työehtosopimus voidaan solmia olemaan voimassa joko toistaiseksi tai tietyn määräajan
Määräaika tavallisempi
Työehtosopimus tulee voimaan, kun se on allekirjoitettu tai kun neuvotteluissa syntynyt pöytäkirja on yhteisesti todetulla tavalla todettu oikeaksi, kuten edellä on selvitetty.
Ketkä ovat sidottuja? (TSL)
Työehtosopimuksen solmijoita kutsutaan osallisiksi ja muita työehtosopimukseen sidottuja tahoja pelkästään sidotuiksi
Sidotut tahot
TESsin solmineet osapuolet
Esimerkiksi, jos työehtosopimuksen solmivat työnantajaliitto A ja työntekijäliitto B, ovat ne työehtosopimuksen solmijoina eli osallisina sidottuja solmimaansa sopimukseen.
Työehtosopimuksen solmineen yhdistyksen alapuolella olevat yhdistykset (pelkästään sidotut)
Kysymys on kaikista solmijoiden alapuolella järjestöhierarkiassa olevista yhdistyksistä.
Jos alayhdistys eroaa yläyhdistyksestä, lakkaa samalla sen sidottuisuus työehtosopimukseen.
Työnantajat ja työntekijät, jotka ovat jäsenenä työehtosopimuksen solmineessa työnantaja- tai työntekijäyhdistyksessä (pelkästään sidotut)
Mahdollinen liitosta eroaminen päättää velvollisuuden noudattaa työehtosopimusta, mutta vasta sen sopimuskauden päättyessä
Keksusjärjestöt eivät ole sidottuja
Työntekijöiden henkilöpiiri
Sidotut työntekijät
Ensinnäkin ne työntekijät, jotka ovat yhdistyksen jäseniä
Noudattamisvelvollisuuden laajennus
Ratkaisevaa on lähtökohtaisesti vain se, onko työnantaja sidottu työehtosopimukseen työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin mukaan.
Tällöin TES tulee automaattisesti sovellettavaksi myös niille työntekijöille, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä
Rajaukset (järjestöehto)
Työehtosopimuksessa on mahdollista määrätä siitä, että sitä sovelletaan vain työehtosopimukseen työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin perusteella sidottujen työntekijöiden työsuhteissa.
Ei saa olla syrjivä
Sovittavien asioiden piiri
Työehtosopimusmääräysten jaottelusta
Velvoitemääräykset
Velvoitemääräyksillä tarkoitetaan työehtosopimuksen solmijoiden välisessä sopimussuhteessa noudatettavia ehtoja
Normimääräykset
Normimääräyksiä ovat puolestaan ne työehtosopimuksen ehdot, joilla velvoitetaan työehtosopimuksen solmijoiden ulkopuolisia tahoja.
Säännöstämiskompetenssi
Työehtosopimuksen solmijaosapuolten (työehtosopimus)lakiin perustuvasta oikeudesta määrätä tietyistä työsuhteessa noudatettavista ehdoista.
Työehtosopimuksen solmijoilla on työehtosopimuslain mukainen oikeus käyttää säännöstämiskompetenssia, mutta ei mitään velvollisuutta sen käyttöön.
Vähimmäispakottavat säännökset laeissa
On huomattava, että työlaeissa (kuten työsopimus-, työaika- ja vuosilomalaissa) olevat vähimmäispakottavat säännökset supistavat säännöstämiskompetenssin alaa.
Sitä vastoin työntekijän oikeuksien ja etujen kohentaminen laissa säädetystä tasosta työehtosopimuksin on aina mahdollista.
Kohdistuvat voimassaolevaan työsuhteeseen
Voidaan pätevästi sopia lähtökohtaisesti vain sellaisista asioita, jotka ajallisesti kohdistuvat työsuhteen voimassaoloaikaan eli työsuhteen syntymisestä sen päättymiseen.
Työnantajan työnjohtopiiriin kuuluvat asiat
Työehtosopimuksella voidaan määrätä myös asioista, jotka lähtökohtaisesti kuuluvat työnantajan työnjohtovallan piiriin.
Työrauhakysymykset
Työrauhakysymykset eivät kuulu säännöstämiskompetenssin alaan.
Yleissitovuus
Lähtökohdat
Perusedellytyksenä työehtosopimuslaissa tarkoitetun työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuudelle on se, että työnantaja on työehtosopimuksen solmineen työnantajaliiton jäsen.
Velvoitteella laajennetaan työehtosopimuslain nojalla solmitun työehtosopimuksen soveltamista sellaisiin työsuhteisiin, joissa työehtosopimus ei tule työehtosopimuslain mukaan noudatettavaksi.
Turvataan työntekijöiden olosuhteita
Sääntelyn sisältö ja tarkoitus
Säädetään TSL
työnantajan on noudatettava vähintään asianomaisella työalalla yleissitovaksi vahvistetun työehtosopimuksen määräyksiä
Yleissitovuus perustuu aina viranomaispäätökseen
Työehtosopimusta ei siis solmita eikä voida solmia koskaan yleissitovaksi, eikä sen otsikkona ole yleissitova työehtosopimus.
Koskee myös semidispositiivisia säännöksiä
Työnantaja saa nimittäin noudattaa myös mahdollisia yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä, joilla työntekijän etuja on heikennetty lain tasosta asianomaisessa laissa olevan kelpuutuksen perusteella
Edellytykset
Valtakunnallinen
Jotta kyseessä olisi valtakunnallisena pidettävä työehtosopimus, on työehtosopimuksen solmijoina oltava sellaiset työmarkkinajärjestöt, joiden toimintapiiri käsittää koko maan.
Asianomainen ala
Lainsäätäjän mukaan asianomainen ala määräytyy ensisijaisesti työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaisesti
niiden tosiasiallisesti edustaman jäsenistön työt.
Edustavuus
Työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa ja ratkaistaessa verrataan työehtosopimuksen sidoittuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää alan kaikkien työntekijöiden määrään
Oltava yli puolet
Työnantajan arviointi
Kun työehtosopimus vahvistetaan yleissitovaksi, jää yksittäisen työnantajan asiaksi käytännössä sen selvittäminen, toimiiko hän alalla tai teettääkö hän työtä, johon on vahvistettu yleissitova työehtosopimus.
Mikäli tällainen on, tulee työnantajan noudattaa sopimusta
Yleinen jälkivaikutus
Näin ollen, vaikka yleissitovaksi vahvistetun työehtosopimuksen sopimuskausi eli voimassaolo päättyy, tulisi sen ehtoja noudattaa yhä yleisen jälkivaikutuksen perusteella
TT rooli yleissitovien TESsien asioissa
Toimivalta rajoittuu vain normaalisitovien sopimusten piiriin
Ei ole siis valtaa ratkaista yleissitovien sopimusten asioita
Toimivaltainen tuomioistuin on käräjäoikeus
Työntekijöiden osallistuminen