Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Valtiontalouden suunnittelu ja talousarvioista päättäminen - Coggle Diagram
Valtiontalouden suunnittelu ja talousarvioista päättäminen
Toiminta- ja taloussunnitelman laatiminen
Valtionhallinnon suunnitelma BudjettiL 12 §
Yksittäiset virastot ja laitokset BudjettiA 10 §
Ketkä laativat suunnitelman?
Valtionhallinto
Yksittäiset ministeriöt
Yksittäiset virastot ja laitokset
Usean vuoden ajanjakso
Ministeriöidenon ja virastojen suunniteltava toimialansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä hallinnonalansa taloutta ja toiminnallista tuloksellisuutta usean vuoden ajanjaksolla.
BudjettiL 12 §
Mihin suunnitelma perustuu?
Valtioneuvoston hyväksymät valtion taloutta ja toimintapolitiikkaa koskevat linjaukset.
Finanssipoliittiset linjaukset
Suunnitelman sisältö BudjettiA 10 §
Ministeriöt
ministeriön toimialan tärkeimmät suunnitelmat ja niitä koskevat tulostavoitteet tunnuslukuineen
arviot suunnittelukauden määrärahatarpeista ja tuloarvioista.
Virastot ja laitokset
viraston ja laitoksen tärkeimmät suunnitelmat ja niitä koskevat tulostavoitteet tunnuslukuineen
arviot suunnittelukauden määrärahatarpeista ja tuloarvioista
Valtion kehykset
Kehysohjauksessa valtioneuvosto osoittaa toimintayksiköille rajat eli rahakehykset, joiden puitteissa niiden tulee tuottaa palveluita.
Ei kuitenkaan sitova ja voidaan myös muuttaa
hallituksen omalla päätöksellä
Ketkä laativat?
Ministeriöt antavat kehysehdotuksensa VM kautta hallitukselle
Hallitus päättää vaalikauden alussa kehyksistä
Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee muun muassa valtiontalouden kehykset ja niihin liittyvät kannanotot
Annetaan selontekona eduskunnalle
Ajanjakso
Laaditaan vaalikauden alussa koko nelivuotiselle vaalikaudelle
Tarkistetaan vuosittain julkisen talouden suunnitelman tarkistuksen yhteydessä
Mihin kehysehdotukset perustuvat?
Hallitusohjelmassa ja julkisen talouden suunnitelmassa tehdyt linjaukset
Julkisen talouden suunnitelma
Kehykset sisällytetään suunnitelmaan
Kehykset tarkistetaan vuosittain julkisen talouden suunnitelman tarkistuksen yhteydessä
Julkisen talouden suunnitelma
Laaditaan hallituskaudeksi (4 vuotta)
Tarkistetaan vuosittain
Lainsäädäntö
EU-oikeus
Finanssipoliittinen sopimus
Jokaisen jäsenmaan on asetettava julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa koskeva keskipitkän
aikavälin tavoite, joka varmistaa julkisen talouden kestävyyden tai sen saavuttamisen.
Budjettikehysdirektiivi
Kirjanpito, tilastot ja ennusteet
Julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys
Budjettisuunnitelmien ennakkovalvonta-asetus
Yhdenmukaistetaan talouden suunnittelua kaikissa jäsenmaissa
Talousarviosuunnitelmien seurantavelvoitteet
Kansallinen lainsäädäntö
FIPO-laki (869/2012)
Lailla on saatettu voimaan ne asiat, jotka sisältyvät FIPO-sopimukseen
Asetus julkisen talouden suunnitelmasta
Suunnitelma laaditaan vaalikaudeksi ja tarkistetaan vuosittain seuraavaksi neljäksi
vuodeksi huhtikuun loppuun mennessä
Suunnitelman tarkoitus
Julkisen talouden vakauden ja kestävyyden turvaaminen
Fokus valtiontaloudesta koko julkisen talouden hallintaan
Eli koskee myös sosiaaliturvarahastoja, kunnantaloutta ja hyvinvointialueiden taloutta
Talousarvioehdotuksen laatiminen ja hallituksen talousarvioesitys
Ehdotus valtion varojen kohdentamiseksi eri käyttötarkoituksiin.
Valtion talousarvio laaditaan vuodeksi kerrallaan.
Valmistelun vaiheet BudjettiA 1 a §
Kehysten laadinta ja vahvistaminen
Virastot ja laitokset laativat näiden perusteella talousarvioehdotuksensa
Ehdotukset lähetetään VM, joka käsittelee ne sisäisissä neuvotteluissa ja tekee oman talousarvioehdotuksen näiden perusteella
Hallitus käsittelee ehdotuksen ja tarvittaessa muokkaa sitä budjettiriihessä
Hallitus antaa talousarvioesityksen eduskunnalle (keltainen kirja)
Talousarvioehdotuksen laatiminen
Sisällöstä BudjettiA 1 b §
Ehdotukset talousarvioon otettaviksi määrärahoiksi ja tuloarvioiksi
Määrärahojen käyttötarkoitukset
Hallituksen talousarvioesityksen selvitysosaan otettavat perustelut
Tuloarviot kaikille momenteille
Ministeriöiden alustavat tulostavoitteet
Mihin perustuu?
Kehysbudjetointiin, eli talousarvioehdotus laaditaan valtioneuvoston vahvistamien valtiontalouden kehysten mukaisesti.
Julkisen talouden suunnitelma
Talousarvioesitys
Budjettiriihen jälkeen hallitus antaa talousarvioesityksensä eduskunnalle heti syysistuntokauden ensimmäisellä istunnolla (keltainen kirja)
Sisältö
Yleisperustelut, taulukko-osa ja yksityiskohtaiset perustelut
Nämä osat sisältävät yleiset määräykset, tuloarviot ja määrärahat
Tarkoitus
Hallitusohjelman konkretisointi
Yleisperustelut ovat talousarvioesitykseen sisältyvän hallituksen talous- ja finanssipolitiikan lähtökohtien, tavoitteiden ja toimenpiteiden kuvaus ja vaikutusten arviointi sekä kuvaus siitä, miten talousarvioesitys toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita.
Ajoitus
Laaditaan vuodeksi kerrallaan (BudjettiL 1 §)
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi ja siihen liittyvät muut hallitukset esitykset annetaan eduskunnalle hyvissä ajoin ennen varainhoitovuoden alkua (PeL)
Turvataan eduskunnan budjettivaltaa antamalla sille riittävän pitkä aika talousarvioesityksen ja budjettilakiesitysten käsittelyyn.
Budjettilait
EI ole sama asia, kuin valtion talousarviosta annettu laki
Talousarvioesityksen yhteydessä hallitus antaa eduskunnalle esitykseen liittyviä budjettilakeja
Lakiesitykset vaikuttavat välittömästi talousarvion momentin tai luvun, osaston tai pääluokan päätösosan muuhun sisältöön
Vaikuttavat myös määrärahojen suuruuteen
Esimerkkejä
Veroja koskeva lainsäädäntö
Lapsilisälaissa määritellään, paljonko lapsilisää maksetaan lasta kohden kalenterikuukaudessa ja miten pitkään sitä maksetaan.
Täydentävä talousarvioesitys PeL
Hallituksen esitystä voidaan täydentää antamalla uusi täydentävä esitys, tai se voidaan peruuttaa
Täydentävää esitystä ei voida antaa sen jälkeen, kun valiokunta on antanut mietintönsä.
Suunnittelua koskevat periaatteet
Eduskunnan ylin päätösvalta PeL
Eduskunta päättää valtiontaloudesta (PL 3 §)
Eduskunta valvoo valtion taloudenhoitoa ja valtion talousarvion noudattamista (PL 90 §)
Eduskunta päättää valtion talousarvion sisällöstä
Hyvä taloudenhoito
varojen taloudellisesti tehokas kohdentaminen ja käyttäminen
varojen käytön seurattavuus ja vastuunalaisuus
Tilivelvollisuus ja toiminnan tuloksellisuus
Velvoite tuottaa ja raportoida vastuunalaisuuden toteuttamiseksi tarvittavat oikeat ja riittävät tiedot
Hyvä kirjanpitotapa ja hyvä tilintarkastustapa
Tulosohjaus ja tulosbudjetointi
Valtion talousohjausjärjestelmä
Eduskunta määrittää lainsäädännössä ja valtion talousarviossa:
Yhteiskuntapolitiikan suuntaviivat ja strategiset linjat
tavoitteet painopisteineen sekä tavoitteiden tärkeysjärjestys
Talousarvioesityksen eduskuntakäsittely
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi ja siihen liittyvät muut hallituksen esitykset annetaan hyvissä ajoin ennen varainhoitovuoden alkua eduskunnan käsiteltäväksi (PeL 83 §).
Lähetekeskustelu
Käsittely alkaa lähetekeskustelulla, joka on vuoden tärkeimpiä eduskuntakeskusteluja.
Eduskuntaryhmät esittävät puolueensa periaatteelliset kannanotot budjettiesitykseen
Varsinkin oppositio esittää kritiikkiä
Lähetekeskustelun jälkeen esitys lähetetään valtiovarainvaliokunnan käsiteltäväksi
Ei voida päättää muuta
Valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitykset, kansanedustajien aloitteet, eduskunnalle annetut kertomukset ja eräät muut asiat on käsiteltävä valmistelevasti valiokunnassa ennen niiden lopullista käsittelyä täysistunnossa (PeL 40 §).
Jaostot
Jakautuu talousarvion valmistelua varten jaostoihin, jotka asetetaan koko vaalikaudeksi ja jotka käsittelevät kukin omaa osaansa talousarvioesityksestä ja erikoistuvat näin kyseisellä hallinnonalalle ominaisiin ongelmiin
Esim. verojaosto
Jaostoissa kuullaan marraskuun puoliväliin saakka asiantuntijoita
Päätöskeskustelu
Jaostojen keskustelujen jälkeen käydään yhteinen päätöskeskustelu
Päätetään, millä tavalla hallituksen esitystä mahdollisesti muutetaan.
Yleensä muutokset ovat euromääräisesti varsin pieniä.
Valiokunta käy läpi jokaisen budjettiesitykseen sisältyvän määrärahaesityksen perusteluineen ja punnitsee määrärahojen tarpeellisuuden.
Mietintö
Valiokunnan työ päättyy mietinnön hyväksymiseen.
Talousarvioesityksestä annettavassa mietinnössä valiokunnan tulee käsitellä kaikkia talousarviossa päätettäviä asioita.
Talousarvioaloitteet
Kansanedustajilla on oikeus tehdä aloite (PeL)
Aloite sisältää ehdotuksen valtion talousarvioon tai lisätalousarvioon otettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä
Aloitteella voidaan ehdottaa uutta määrärahaa ja jo esityksessä olevan määrärahan korottamista
Aloite ei voi kohdistua yleisperusteluihin, selvitysosiin eikä muihinkaan niihin rinnastettaviin tekstiosiin.
Täysistuntokäsittely
Valtion talousarvioesitys otetaan täysistunnossa valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta ainoaan käsittelyyn.
Jos eduskunta ei ole muuttamattomana hyväksynyt valtiovarainvaliokunnan mietintöä, asiapalautuu valtiovarainvaliokuntaan.
Talousarvio on valmis sovellettavaksi, kun eduskunta on hyväksynyt talousarvion ja se on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa
Lisätalousarvio
Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys lisätalousarvioksi, jos talousarvion muuttamiseen on perusteltua tarvetta (PL 86.1 §)
esityksessä osoitettava myös varat ehdotettavan menojen lisäyksen ja tulojen vähennyksen kattamiseen (BudjettiL 11 §)
Talousarvion sisältö
BudjettiL ja BudjettiA
Budjetin tehtävät
Perustuslaillinen tehtävä
Eduskunnan perustuslaillinen tehtävä on päättää talousarviosta
Päätetty budjetti antaa hallitukselle oikeuden käyttää valtion varoja budjetissa määriteltyihin tarkoituksiin
Poliittinen tehtävä
Talousarvion välityksellä valtio voi toteuttaa budjettipolitiikkaansa.
Hallinnollinen tehtävä
Talousarvion avulla voidaan hallinnoida virastoja ja laitoksia
Budjetti luo perustan virastojen toiminnalle
Finanssivalvonnallinen tehtävä
Asettaa ne puitteet, joiden sisällä hallituksen tulee toimia
Talousarvioperiaatteet PeL
Eräät budjettiperiaatteet ilmenevät suoraan perustuslain säännöksistä tai ovat siitä johdettavissa, kun taas toiset joko eivät lainkaan tai eivät ainakaan ehdottomina kuulu Suomen oikeuteen.
Täydellisyysperiaate
Talousarvioon tulee ottaa arviot kaikista tiedossa olevista tuloista ja määrärahat kaikkiin tiedossa oleviin menoihin.
Arvioiden tulee olla mahdollisimman realistiset ja objektiiviset.
Poikkeuksena on lisätalousarvio
Vuotuisuusperiaate
Talousarviossa olevat määrärahat on tarkoitettu vain yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
Määrärahat kohdennetaan kyseessä olevaan varainhoitovuoteen
Pyritään turvaamaan eduskunnalle säännöllinen mahdollisuus ohjata valtiontaloutta ja päättää valtion tuloista ja menoista.
Monivuotinen budjetointi
Eduskunta päättää talousarviossa tietyt, useaa vuotta koskevat viraston tai tehtävän tulojen ja menojen enimmäismäärät, joiden rajoissa virasto voi toimia tai tehtävää voidaan aikaisempaa itsenäisemmin hoitaa varainhoitokauden aikana.
Siirtomäärärahat
Toisena poikkeuksena ovat siirtomäärärahat, joita saadaan siirtää käytettäväksi varainhoitovuoden jälkeen
Valtuusmenettely
Tarkoitetaan sitoutumista menoihin, jotka aiheutuvat valtiolle myöhempinä vuosina.
Bruttoperiaate BudjettiL
Tarkoittaa sitä, että arviot vuotuisista tuloista ja määrärahoista otetaan valtion talousarvioon bruttomääräisinä niin, ettei tuloista saa vähentää niiden hankkimisesta aiheutuneita menoja
Nettobudjetointi BudjettiL 3 a §
Nettobudjetointi suhteessa bruttobudjetointiin kaventaa eduskunnan tosiasiallisia toimintamahdollisuuksia ja lisää toimintavapauksia hallinnon alemmilla tasoilla.
Tasapainoperiaate
Talousarvioon otettujen tuloarvioiden on katettava siinä olevat määrärahat
Talousarvio EI saa olla alijäämäinen
Saa kuitenkin olla ylijäämäinen
Alikatteisuus katetaan valtion ottamalla velalla
Tulot ja menot
Talousarvioon on sisällytettävät arviot vuotuisista tuloista ja menoista
Tulo tai meno kohdennetaan valtion talousarviossa siihen
varainhoitovuoteen, jolle se lähinnä kuuluu
Pl. siirtomäärärahat
Tulot
Budjetin tulopuoli on pelkkä arvio, eikä se velvoita oikeudellisesti hallitusta eikä viranomaisia.
Tulopuoli on ennuste verolakien, valtion ottolainauksen ja valtion varallisuuden tuotosta.
Verot (PeL)
Vero on rahasuoritus, joka ei ole korvausta tai vastiketta julkisen vallan antamista eduista tai palveluksista
Jolle on ominaista valtion menojen rahoittaminen.
Valtiolle perittävät maksut (PeL)
Maksuille on tyypillistä se, että ne ovat korvausta julkisen hallinnon palveluista.
Valtion lainanotto ja takaukset
Valtion lainanoton tulee perustua eduskunnan suostumukseen, josta ilmenee uuden lainanoton tai valtionvelan enimmäismäärä (PeL)
Lainanottovaltuuksia ei sidota varainhoitovuoteen
Valtiontakaus ja valtiontakuu voidaan antaa eduskunnan suostumuksen nojalla (PeL)
Valtiontakauksellatarkoitetaan sitoutumista vastuuseen toisen velasta ja valtiontakuulla sitoutumista korvaamaan tietystä toiminnasta aiheutuvat tappiot ja menetykset.
Menot ja määrärahat
Sidotut menot
Valtion menoja, jotka on maksettava lain tai sitä alemmantasoisen säädöksen nojalla
Vapaat menot
Näistä eduskunta voi päättää vapaasti vuodeksi kerrallaan.
Valtuusmenettely (PeL)
Sitoudutaan menoihin, jotka aiheutuvat vasta tulevien varainhoitovuosien aikana
Valtuusmenettely voi olla vaihtoehto siirtomäärärahojen käytölle.
Mahdollistaa erilaisten sopimusten allekirjoittamisen
Valtuusmenettely tarkoittaa käytännössä sitä, että päätettäessä uudesta hankkeesta sille myönnetään talousarviossa valtuus, jonka puitteissa sopimuksia voidaan tehdä.
Valtuudet mahdollistavat suurten hankkeiden nopean aloittamisen, koska rahoitus voidaan kokonaisuudessaan jaksottaa pitkälle aikavälille
Edellytykset
Eduskunta päättää tällaisen yksittäisen valtuuden myöntämisestä erikseen talousarvion käsittelyn yhteydessä.
Valtuuden tulee olla määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajoitettu
Valtuutta saadaan käyttää sen vuoden aikana, jonka talousarvioon se on otettu
Menojen ryhmittely laadun mukaan
Kulutusmenot
Menot, joiden välittömänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä
Esim. työpanos, tavarat ja palvelukset
valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkkaukset
tavaroiden ja palvelusten ostomenot
Sijoitusmenot
Välittömänä vastikkeena valtio saa pitkävaikutteisia tuotannontekijöitä
Talonrakennusten sekä maa- ja
vesirakenteiden rakentamismenot
Hankintamenot
Siirtomenot
Valtio ei saa siirtomenoista välitöntä tai suoranaista aineellista vastiketta, kuten rahaa, tavaraa tai palvelusta siirron saajalta
Esim. valtionavut kunnille tai elinkeinoelämälle
Määrärahat (PeL)
Määrärahoja ei saa käyttää toistensa käyttötarkoituksiin, ellei eduskunta ole sitä nimenomaisesti talousarviossa sallinut
Arviomääräraha
Budjettiin merkitään vain arviosumma siitä, kuinka paljon varoja tiettyyn tarkoitukseen tulee kulumaan varainhoitovuonna
silloin, kun sen lopullista määrää ei budjetista päätettäessä tiedetä riittävän tarkasti.
Ei saa siirtää seuraavaan varainhoitovuoteen, saa ylittää luvallisesti (BudjettiL)
Siirtomääräraha
Siirtomäärärahaa saa siirtää käytettäväksi varainhoitovuoden jälkeen enintään kahden seuraavan varainhoitovuoden aikana
Tyypillisiä siirtomäärärahoja ovat olleet erilaiset rakennusinvestoinnit
Yleisin määräraha
Kiinteä määräraha
Määräraha budjetoidaan kiinteäksi, ellei määrärahaa erityisestä syystä merkitä arviomäärärahaksi tai siirtomäärärahaksi.
Rakenne
Yleinen rakenne
Yleisperustelut
Numerotaulukko
Yksityiskohtaiset perustelut
Yleisperustelut
kerrotaan mm. talousnäkymistä sekä talousarvion talouspoliittisista lähtökohdista ja tavoitteista
Numerotaulukkko
taulukkomuotoinen esitys sekä arvio valtion tuloista että eri hallinnonalojen määrärahoista
Yksityiskohtaiset perustelut
sisältävät yksityiskohtaista tietoa mm. hallinnonalojen tulostavoitteista ja määrärahoista
Miksi perustelut?
Talousarvioesityksen perustelujen tulee antaa oikea ja riittävä kuva valtion varojen käytön kohteista ja toiminnalle asetettavista keskeisistä tavoitteista
Perustelujen tulee tarjota hyvä pohja eduskunnan ja hallituksen päätöksenteolle.
Menojen ja tulojen ryhmittely
Menot
Pääluokka
Luku
Momentti
Tulot
Osasto
Luku
Momentti
Momenttikohtaiset perustelut
Päätösosa
myönnettävän määrärahan euromäärä, momentin numerotunnus jne.
Selvitysosa
Määrärahalajin muutokset
Momentin määrärahan tai käyttötarkoituksen muutokset verrattuna viimeisimpiin vuosiin