Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kehittämistyön menetelmät - Coggle Diagram
Kehittämistyön menetelmät
Liiketoiminnan kehittämisen merkitys: jatkuva kehittämistyö on liiketoiminnan menestyksen edellytys
Kehittämistyössä opitaan mm: arvioimaan kriittisesti eri lähteitä, huomaamaan kehityksen kohteita, näkevään asioiden välisiä suhteita, ratkomaan työelämän ongelmia
Kehittämistyön sanastoa:
kehittämispohjainen oppiminen: tavoitteena tuottaa uusia toimintamalleja, tuotteita yms
Autenttisuus: kehittämispohjaisessa oppimisessa aito työelämän kehittämistyö, joka liittyy aiheeseen
Kumppanuus: yhdessä tekemistä, yhdessä oppimista
Kokemuksellisuus: kokemusten keräämistä ja jakamista
Tutkimuksellisuus: tutkivaa ja kriittistä työotetta, uuden tiedon jakamista tutkimuksellisin keinoin
Luovuus: kehittämistyön voimavara
Tutkimuksellisen kehittämistyön kokonaisuus
Tutkimuksellinen kehittäminen: pyritään ratkaisemaan käytännöstä nousseita ongelmia tai uudistamaan niitä,
kehittämisen tueksi kerätään tietoa ja arvioidaan kriittisesti, käytännössä ja teoriassa,
käytetään erilaisia menetelmiä monipuolisesti,
aktiivinen vuorovaikutus eri tahojen kanssa
Tieteellinen tutkimus: luodaan uutta teoriaa ja testataan niitä, pohditaan tieteenfilosofisia kysymyksiä sekä etsitään tutkimusongelmaan vastausta
Tieteellistä tutkimusta vai tutkimuksellista kehittämistyötä:
Tutkimuksellisuus ilmenee: järjestelmällisyytenä, analyyttisenä, tiedon hankintana, kriittisyytenä, uuden tiedon luomisena ja jakamisena
Kehittämiskohteen tunnistaminen (alustavat tavoitteet), kohteeseen perehtyminen teoriassa ja käytännössä, tehtävän määritteleminen ja rajaaminen, tietoperustan laatiminen (lähestymistapa ja menetelmät), hankkeen toteuttaminen ja julkistaminen, kehittämisprosessin sekä lopputulosten arviointi
Tutkimuksellisen kehittämistyön prosessi:
Eteneminen: kehittämiskohteen tunnistaminen, siihen liittyvien tekijöiden ymmärtäminen, tavoite, haetaan tietoa liittyen aiheeseen, erilaiset näkökulmat
Tiedon hankkiminen ja arvioiminen: taustatiedon hankkiminen, tutkimuskirjallisuuden hankkiminen, tiedon kriittinen arviointi,
Kehittämistehtävän määrittäminen: ongelmat, kehittämisehdotukset, mittareiden määritteleminen
Tietoperustan muodostaminen: käsitekartan laatiminen, aihealueen tutustuminen perusteellisesti
Lähestymistavan valitseminen: Tutkiminen vai kehittäminen, mikä tutkimusmenetelmä, lähestymistavat,
Tapaustutkimus: tutkitun tiedon tuottaminen kohteesta, esim. halutaan ymmärtää syvällisesti jonkin organisaation tilannetta
Toimintatutkimus: tutkitun tiedon tuottaminen sekä käytännön muutoksen aikaansaaminen (ihmisen tai organisaation toiminnan muuttamien
Konstruktiivinen tutkimus: käytännön ongelman ratkaiseminen, luomalla jokin konkreettinen tuotos
Palvelumuotoilu: prosessin tai menetelmien muotoilua eli palvelun kehittämistä
Innovatiivinen tuottaminen ja tutkiminen: uudenlaista tuotetta, palvelua, prosessia, toimintamallia jolla tuotetaan hyötyä taloudellisesti tai muuten
Ennakointi: tulevaisuutta koskevan tiedon tuottaminen, hankinta, käsittely, muokkaus, analysointi ja raportointi
Verkostotutkimus: tuotetaan tietoa tavallisesti yritysten välisistä suhteista ja verkostoista
Kehittämistyötä tukevat menetelmät:
Kysely: sopii tilanteisiin, jossa aihealue tunnetaan jo, mutta varistetaan sen paikkaansa pitävyys, esim. palveluyritys haluaa selvittää kyselyn avulla asiakastyytyväisyyttä
Haastattelu: Haastatteluja on erilaisia, ne ovat lähellä kyselyä, mutta tässä on etukäteen mietitty kysyttävät asioita. Esim. palveluyrityksessä ennen kyselyä halutaan saada selville aihealueita joista kysellä toiminnassaan
Ryhmähaastattelu: ryhmä ihmisiä keskustelee teemasta tai aiheesta, jonka haastattelija kertoo. Tällä saadaan useilta ihmisiltä yhdessä vastauksia
Havainnointi: Tarkkaillaan todellisia tapahtumia sivuumalta, esim. asiakkaiden käyttäytymisestä tai jostain järjestelmän käytöstä
Dokumenttianalyysi: esim erilaiset muistiot, projektiraportit, pöytäkirjat, tiedotteet yms. Käytetään yleensä yhdessä muiden tiedonkeruumenetelmien kanssa.
Bechmarking: opitaan vertaamalla omaa kohdetta toiseen kehittämiskohteeseen, hyvästä vertailukohteesta voi hyötyä ja saada ideoita omaan
Prosessikarttojen piirtäminen: (prosessianalyysi) pyritään selvittämään yritysten prosesseja miksi, ja missä ongelmia niissä piilee
Yhteisölliset ideointimenetelmät: Tunnetuin aivoriihi menetelmä, jossa synnytetään ideoita vapaasti kaikilta esim työyhteisössä, kuunnellaan kaikkia ja otetaan ideoita avoimesti vastaan, jonka jälkeen lähdetään rajaamaan parhaita ideointa
Ennakointimenetelmät:
Osaamisen kehittämisessä tärkeintä on tunnistaa osaaminen sekä tarpeet -> uuden osaamisen hankkiminen,
Yhteistyö ja vuorovaikutus: Ne ovat iso osa kehittämistyössä, keskeisempiä välineitä työssä. Ne merkittävästi auttavat ja vaikuttavat kehittämistyön innovatiivisuuteen sekä menetykseen.
Tiimityöskentely on kulmakivi, yhteistyö asiantuntijoiden sekä tiimien kanssa on tärkeää. Se voi mahdollistaa erilaisia näkökulmia sekä osaamisten yhdistämistä.
Verkostot ja yhteistyö: yhteistyö sekä erilaiset sidosryhmät voivat tuoda isäarvoa kehittämistyöhön, asiakkaat, yhteistyökumppanit voivat avata uusia mahdollisuuksia.
Palaute ja oppiminen: Palaute opettaa, palautteen antaminen sekä vastaanottaminen ovat tärkeitä molemmat. Kehittävä palaute edistää oppimista. Palaute voi nopeuttaa ongelmien ratkaisua ja parantaa toimintaprosesseja.
Arviointi/mittarit:
Arvioinnissa voidaan käyttää mm. kyselyä, haastatteluja, havainnointia, dokumenttianalyysiä
Tarkastellaan usein kehittämistyön suunnittelua, tavoitteiden selkeyttä, sekä niiden saavuttamista, käytettyjä menetelmiä, johdonmukaisuutta ja sitoutumista
Oleellisia kysymyksiä arvioinnissa: ovatko kehittämistyön tulokset valmiit teenpäin, saavutettiinko tavoitteet järkevin kustannuksin, kuinka hyvin tavoitteet ja kehittämistehtävä saavutettiin?
Lähestymistavat kehittämistyössä.
Toimintatutkimus: osallistava tutkimus, pyritään saamaan muutosta ja ratkaisemaan käytännön ongelmia. Osallistavaa kehittämistä. Käytännön ongelmiin keskittyvä, kehittämis- ja ratkaisukeskeinen. Aktiivinen vuorovaikutus tutkimuskohteen sekä tutkijoiden kanssa. Yhdistyy käytäntö ja teoria, osallistaminen. Sen avulla pyritään muutoksiin ja parantamaan kontekstia.
Tapaustutkimus: tuottaa kehittämisehdotuksia, syvällistä ja yksityiskohtaista tietoa, soveltuu: erityisesti liiketalouden, sosiaalisten tieteiden ja koulutuksen aloille. Tutkitaan syvällisesti ilmiötä tai tiettyä tapausta, usein yhdistetään mm. dokumentteja, haastatteluja tai havanoinnointia.
Innovaatiot:
luovuuden, uudistamisen, talouskasvun moottoreita. Keskeisimpiä syitä on halu parantaa yrityksen suorituskykyä pienentämällä kuluja ja lisäämällä kysyntää
Prosessi innovaatiolla yritys voi lisätä kustannustehokkuutta (tuottavuutta lisäävä)
Tuote- ja palvelu innovaatiolla yritys tuoda markkinoille uusia tuotteita ja palveluja, näin lisätä kysyntää ja kannattavuutta. (etälyöntiasema)
Innovaatio prosessi: keskeiset vaiheet, tiedon hankinta, ideoiden tuottaminen, ideoiden arviointi ja kaupallistaminen
Innovaatio luokat: radikaalit: esim internet sekä vähittäisin muutoksin syntyvät: pikku hiljaa rakentuvat
Tyypilliset menetelmät innovaatiossa:
Ennakointi: tulevaisuuden näkeminen ja suunnittelu osana, tarkastelee systemaattisesti ja pitkäjänteisesti liike-elämän tulevaisuutta sekä pyrkiä tunnistamaan strategisia tutkimus- ja kehittämisalueita, varautua ympäristön muutoksiin sekä vaikuttamaan niihin
Verkostotutkimus: prosessi, jossa analysoidaan ja tutkitaan eri ryhmien, organisaatioiden ja yksilöiden välisiä suhteita ja vuorovaikutuksia kehittämishankkeissa. Tällainen tutkimus voi olla erityisen hyödyllistä, kun halutaan ymmärtää, miten eri toimijat voivat vaikuttaa toisiinsa ja miten yhteistyö voi parantaa kehittämistyön tuloksia.
Kirjassa käsitellään monen moisia menetelmiä sekä lähestymistapoja. Näitä voidaan hyödyntää mm. liiketoiminnan kehittämisessä. Kirjassa korostuu uuden osaamisen merkitys sekä tarjoaa teoreettisia viitekehyksiä sekä käytännön työkaluja, joiden avulla mm. organisaatiot voivat kehittää osaamistaan ja toimintaansa sekä sopeutua muuttuviin markkinaolosuhteisiin.