Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kehittämispohjaisen opinnäytetyön menetelmälliset lähetymistavat…
Kehittämispohjaisen opinnäytetyön menetelmälliset lähetymistavat
(Kehittämistyön menetelmät)
Lähestymistavan valinta
Esimerkki lähestymistavasta:
Tapaustutkimus
Soveltuu hyvin kehittämistyöhin, joissa tavoitteena on tuottaa kehittämisehdotuksia
Tutkimuksen kohteena voi olla esimerkiksi yrityksen tuote
Sen avulla voidaan esimerkiksi tuottaa ymmärrystä työntekijöiden välisistä suhteista ja toiminnasta
Pyrkimyksenä on tuottaa syvällistä ja yksityiskohtaista tietoa
Vastaa usein kysymyksiin "miten?" ja "miksi?"
Tyypillisiä menetelmiä ovat esimerkiksi kyselyt ja erilaiset haastattelut (esim. teemahaastattelu)
Lähestymistapa on hyvä valita ennen tarkempaa menetelmien valintaa tai suunnittelua
Lähestymistavalla ei siis tarkoiteta menetelmien valintaa
Menetelmiä ovat esimerkiksi kysely ja aivoriihi
Lähestymistapa tarkoittaa sitä, miltä kannalta asiaa lähdetään tutkimaan
Ennen kehittämistyön aloittamista on tärkeää pystyä erottamaan tieteellinen tutkimus ja arkiajattelulla tehty kehittäminen
Arkiajattelulla tarkoitetaan kehittäjän itsensä luomia päätelmiä, joilla ei ole perusteluita
Tieteellinen tutkimus eroaa arkiajattelusta siinä, että se on perusteltua ja tieteeseen pohjautuvaa ja perusteltua tutkimusta
Arkiajattelu ei sovi esimerkiksi opinnäytetyön tekemisen kivijalaksi
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä pyritään luomaan käytännön parannuksia tai uusia ratkaisuja
Tieteellisessä tutkimuksessa on toisaalta pääasiana tuottaa uutta teoriaa valitusta ilmiöstä
Tutkimuksellisen kehittämistyön eteneminen on järjestelmälllistä, analyyttistä ja kriittistä
Järjestelmällisyys näkyy toiminnan etenemisessä eli kehittäminen ei ole satunnaisia toimenpiteitä vaan perusteltua ja jäsenneltyä
Analyyttisyys näkyy erilaisten menetelmien käyttönä, joiden avulla tunnistetaan, eritellään ja luodaan erilaisia näkökulmia
Kriittisyydelllä tarkoitetaan tiedon arviointia, sekä erilaisten näkökulmien, valintojen, prosessin ja tuloksien arviointia
Työhön tarvittava tietoa on tutkittua ja käytännön tietoa
Kehittämistyö on prosessi, jossa on erilaisia vaiheita
Vaihe 1. Työn kohde sekä tavoitteet
Kohdetta valitessa on tärkeää pystyä tunnistamaan mille asioille on tarvetta kehittää
Voidaan valita ongelmaperustainen tai uudistamisperustainen lähtökohta
Ongelmaperustaisella tarkoitetaan havaitun ongelman tai haasteen ratkaisun etsimistä
Esimerkiksi hävikin suuruus tai kannattavuuden lasku
Uudistamiseperustainen kehittämistyö keskittyy uuden etsimistä erilaisten rajapintojen avulla
Esimerkiksi toimintaprosessien uudistaminen tai uusi palvelu
Kun kehittämisen kohde on selvä voidaan määritellä sen alustavat tavoitteet, joihin prosessissa pyritään
On tärkeää muistaa, että usein alustavat päätökset tavoitteista tai näkökulmasta kehittämistehtävään voivat rajautua myöhemmin vielä hieman erilaiseen suuntaan
Vaihe 2. Kehittämiskohteen tiedonhankinta ja arviointi
On tärkeää tuntea kehittämistehtävän kohde, jolloin suunnittelu on myöskin paljon helpompaa.
Kehittämisen kohteesta tarvitaan taustatietoa kuten arvot, strategia tai toimintaympäristön kuvaus
Kohteen havainnointia on hyvä tehdä jo paikanpäällä eli esimerkiksi haastattelemalla työntekijöitä
Tutkimuskirjallisuus on olennaista hankkia tiedonhankinna vaiheessa
Tiedon luotettavuuden arviointi on tärkeää
Tutkimuskirjallisuutta voivat olle esimerkiksi tieteelliset tutkimusjulkaisut tai kansainväliset tieteelliset lehdet
Jokaisessa prosessin vaiheessa dokumentointi on erityisen tärkeää!
Vaihe 3. Kehittämistehtävän määrittäminen ja rajaaminen
Kehittämistehtävälle valitaan jokin tietty päämäärä, johon sillä pyritään
Kohteen tulee olla tarpeeksi rajattu, sekä sitä tulee pystyä mittaaman tuloksien arvioinnin kannalta
Vaihe 4. Tietoperustan laatiminen ja menetelmien valinta
Tietoperustalla tarkoitetaan kehittämistyön suunnitteluun ja toteuttamiseen nojautuvaa oleellista tietoa
Tietoperusta muodostaa kehittämistyön pohjan kokoamalla oleellisen kehittämiseen liittyvän tiedon
Esimerkiksi käsitekartan laatiminen voi olla osana oman tietoperustan muodostamista
Kehittämisen tavoitteen avulla määritellään se millainen lähestymistapa omaan kehittämistyöhön sopii
Lähestymistapoja on monia kuten verkostotutkimus ja palvelumuotoilu
Vaihe 5. Tiedon julkaiseminen
Koko kehittämisprosessin ajan tietoa tulisi julkaista erilaisista vaiheista esimerkiksi organisaation sisällä olevissa julkaisuissa
Prosesin lopuksi on tärkeää tuottaa loppuraportti, joka kuvaa koko prosessin
Lopputulokset ja loppuraportti voidaan myös esittää suullisesti organisaatiossa esimerkiksi kehittämistyön tekijöiden toimesta
Vaihe 6. Arviointi
Vaikka arviointi on kehittämsityön viimeisenä vaiheena, sitä tulee tehdä koko prosessin ajan
Kesken kehittämistyön tehty arviointi auttaa kehittämistyön suuntaamisessa ja toimii palautteen antamisena
Loppuarvioinnin tavoitteena on selvittää miten kehittämistyössä onnistuttiin
Arviointi on suunnitelmallista tiedonkeruuta ja kerätyn tiedon analysointia
Tuloksien pohjalta voidaan määritettyihin kriteereihin vertailemalla arvioida vaikutuksia ja etenemistä
Kehittämistyön eettisyys koostuu tieteen tekemisen ja yritysmaailan eettiset säännöt
Kehittämistöissä käytetyt menetelmät
Suositeltavaa käyttää monenlaisia menetelmiä
Esimerkkejä menetelmistä:
Haastattelu
Sopii moniin kehittämistöihin ja esimerkiksi arkaluontoisien asioiden selvittämiseen
Sopii aineistonkeruuseen, jossa halutaan korostaa yksilöä tutkimustilanteen kohteena
Sen avulla voidaan syventää tietoa
Paikkaan sidonnaiset haastattelut ovat kontekstuaalisia haastatteluja, jolloin haastattelu tehdään eismerkiksi yrityksen palveluympäristössä, niissä voidaan myös käyttää erilaisia virikkeitä kuten kuvakortteja
Haastattelu voidaan myös tehd strukturoidusti eli lomakehaastattelun avulla
Tämä sopii tilanteisiin joissa kysytään samat kysymykset suurelta joukolta
Haastatelut kannattaa aina äänittää, jonka jälkeen ne tulee litteroida eli kirjoitttaa auki
Haastattelun analysointi aloitetaan lukamalla litteroitu aineisto useaan kertaan läpi, tämän jälkeen aineistosta pyritään löytämään yhteyksiä käytettyyn teoriaan sekä luokittelemaan sitä
Kun haastatteluista on saatu tarpeeksi tietoa on se saavuttanut saturaatiopisteen, jolloin uudet haastatelut eivät enää tuote tehtävän kannalta uutta tietoa
Havainnointi
Sen avulla on mahdollista saada tietoa esimerkiksi ihmisten käyttäytymisestä ja mitä luonnollisissa toimintaympäristöissä tapahtuu
Sopii hyvin esimerkiksi kehittämistehtäviin joiden kohteena on yksilön toiminta ja vuorovaikutus toisen kanssa
Havainnoimalla selvitetään mitä kohde tekee, miten sitä käytetään tai mitä siinä tapahtuu
Toimii hyvin vaikeasti ennakoitaviin tai nopeasti muuttuviin tilanteisiin
Havainnointi tilannetta varten tulee tehdä huolelliset valmistelut, kuten tarpeellisten lupien ja organisaation johdon hyväksyntä aineiston keräämistä varten
Havainnoijan rooli tulee olla kohderyhmälle selvää eikä sitä saa piilottaa
Havainnoija voi olla tilanteen ulkopuolinen tarkkailija tai esimerkiksi aktiivinen osallistuja
Havainnoinnista pyritään tekemään järjestelmällistä, jolloin sillä on esimerkiksi selkeä kohde
Havainnoinnin tulkinnassa on tärkeää ymmärtää aineistoa ja luoda siitä looginen kokonaisuus