Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Buddhalaisuuden suuntaukset - Coggle Diagram
Buddhalaisuuden suuntaukset
Theravada-buddhalaisuus
Edustaa alkuperäistä hinajana-buddhalaisuutta
Valaistumisen polku hidas ja saatavilla vain harvoille
Tripitakan suuri merkitys
Munkeilla erityisasema
Siddhartha Gautama viimeinen täysin valaistunut eli Buddha
Hinajana = pieni vanu: vain munkit voivat valaistua
Harjoitetaan erityisesti Sri Lankassa, Myanmarissa, Thaimaassa, mutta myös Kambozdassa, Laosissa ja Malesiassa
Mahajana-buddhalaisuus
Erkani theravada-buddhalaisuudesta 200-luvulla jKr.
Mahajana = suuri vaunu: myös maallikot voivat valaistua
Gautaman lisäksi muita buddhia ja bodhisattvoja
antaumuksellinen palvonta eli bhakti keskeisessä roolissa
Bodhisattvat isommassa roolissa
Toimivat muille oppaina valaistumiseen
Lahjoittavat hyvää karmaa
Harjoitetaan Kiinassa, Vietnamissa, Koreassa ja Japanissa
Vajrajana-buddhalaisuus
Saanut vaikutuksia magiasta ja tantra-suuntauksesta
Monet mietiskelyharjoitukset ovat salaisia ja niille saadaan vihkimys vain gurulta, harjoituksia ei jaeta ulkopuolisille
Suuntaus keskittyy vajrajana-meditaatioon, jonka tavoitteena on tuottaa mietiskelybuddhia erilaisten keinojen kautta
Mietiskelybuddhat auttavat havainnoimaan omia energioita ja tajunnansisältöjä
Harjoitetaan erityisesti Tiibetissä, mutta myös Nepalissa, Bhutanissa, Intiassa ja Mongoliassa
Lamalaisuus
Buddhalaisuus levisi Tiibetiin 600-700-luvuilla
Jakautui neljään koulukuntaan
Johtava koulukunta gelug
Toiseksi tärkein lama on panchen-lama
Johtajaa kutsutaan dalai-lamaksi
Pieni suuntaus, mutta saavuttanut nykyisen dalai-laman takia kuuluisuutta mediassa
Keskeinen ajatus hyvän karman kerääminen erilaisilla harjoituksilla
Esimerkiksi stupan kiertäminen aamulla, polvistuen joka askeleella
Erityispiirteenä rukousmyllyt
Myllyn lieriön sisään laitetaan paperille kirjoitettuja rukouksia, ja myllyä pyörittäessä se lähettää matkaan lukemattomia rukouksia