Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomi 1800-luvulla - Coggle Diagram
Suomi 1800-luvulla
Teollistuminen
-
Pääomiltaan ja raaka-aineiltaan köyhässä maassa oli vaikeaa perustaa tehtaita. Maassa ei ollut edes kunnollisia kotimarkkinoita, sillä talonpojat elivät omavaraistaloudessa.
-
Tampereelle myönnettiin ensin elinkeinovapaus ja Tampereesta tuli pian Suomen teollisuuden keskus. Mm Finlaysonin tehdas oli Tampereella, joka oli pohjoismaiden suurin teollisuusyritys.
Teollistuminen muualla maassa sijoittui uittoreittien varrelle esim. Hämeeseen ja Keski-Suomeen nousevan metsä ja paperiteollisuuden vuoksi.
Suuret nälkävuodet vauhdittivat investointeja teollisuuteen. Teollisuuden rahoituksen turvaamiseksi Suomen Pankista tehtiin keskuspankki ja luotiin oma valuutta markka.
Liikenneyhteyksiin panostettiin myös. Esimerkiksi Helsingin ja Hämeenlinnan välillä valmistui 1862. Pietarin radan rakennustyöt toi paljon työpaikkoja Itä-Suomen aluelle.
Maatalous
-
Tapa harjoittaa maataloutta muuttui ja siinä oli kriisin ainekset: Tilattoman väestön määrä kasvoi väestön kasvaessa voimakkaasti. Tilattomia olivat esim. maaseudun työväki, jotka työskentelivät toisten omistamilla maatiloilla.
Tilattomien määrän kasvaessa maatalouden tuotot vähenivät. VIljatuotannossa ei kyetty enää omavaraisuuteen, mikä nähtiin nälkävuosina. Monet siirtyivät karjatalouteen ja ostivat näillä tuloilla viljaa esim. Venäjältä.
Talonpoikia hyödytti metsien taloudellisen merkityksen kasvu. Puusta ja paperista tuli Suomen tärkein vientituote, ja heidän omistamiaan metsiä alettiin arvostamaan.
Maanomistajien halukkuus vuokrata maata torppareille väheni 1800-luvun lopussa. Metsän kasvatus oli tuottoisampi valinta.
Muutosten seurauksena talonpojat vaurastuivat. Tilattomien asema sen sijaan huononi. Maaseudun ryhmien välinen kuilu kasvoi.
-
Naisen asema
1800-luku ei tarjonnut paljoa vaihtoehtoja ja naisten asema oli pääasiassa miehiin nähden alisteinen
-
Kaupunki
-
Naiset olivat itsenäisempia kaupungissa kuin maalla. Naisilla oli vapaa-aikaa ja saattoi olla jopa ylimääräistä hauskan pitoon.
Naiset saivat oikeuden opiskella yliopistossa vuonna 1901. Tämän jälkeen naisia oli 10% yliopisto-opiskelijoista.
Porvarisammatissa leski saattoi periä miehensä ammatin, mutta uudelleen naimisiin mennessä menetti sen
Elinkeinovapauslaki muutti tilannetta siten, että se asetti miehen ja naisen tasa-arvoisiksi
-