Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

PS03 Toinen koealue - Coggle Diagram

- - - - kuvina = kuvamuisti (Ikoninen muisti)
      - ääninä (kaikumuisti)
      - (kosketusmuisti)
      - Aistimuisti on aistimuksia tuottavien
        hermosolujen hetkellistä aktivoitumista
      - Mahdollistaa havainnon syntymisen
      - Lyhytkestoinen, millisekunneista
        sekunteihin
      - Aistimuisti valikoi, mikä osa
        tiedosta jatkaa eteenpäin
        työmuistiin
    - - Työmuisti toimii "tässä ja nyt":
        siellä on juuri tällä hetkellä
        mielessä olevat asiat
        
        Kapasiteetti on hyvin rajallinen:
        noin 3-4 asiaa (mieltämisyksikköä)
        samanaikaisesti
      - Työmuistissa muokataan ja
        jäsennetään tietoa --> riittävästi
        käsitelty (ymmärretty) tieto
        siirtyy säilömuistiin
        
        Työmuistiin haetaan sisältöjä
        myös säilömuistista
      - Ymmärtämiseen perustuva
        (syväsuuntautunut) oppiminen laajentaa
        mieltämisyksiköitä, jolloin työmuisti
        kuormittuu vähemmän ja siten tehostuu
      - Miellekartat ja erilaiset ryhmittelyt
        helpottavat asiakokonaisuuksien
        hahmottamista ja muistamista, koska
        ne jäsentävät tietoa kokonaisuuksiksi
      - Työmuistin tehokas toiminta on
        yhteydessä yksilön kognitiivisiin
        toimintoihin (myös älykkyyteen)
      - TYÖMUISTIN RAKENNE
        
        Fonologinen silmukka: kielellisen
        aineksen lyhytaikainen mielessä
        pitäminen äänteenä -- vasen päälakilohko
        
        Visuospatiaalinen lehtiö: näönvaraisen
        aineksen lyhytaikainen mielessä
        pitäminen -- oikea aivopuolisko
        
        Keskusyksikkö ohjaa edellisiä
        (tarkkaavaisuus, otsalohkot)
        
        Episodinen puskuri yhdistelee
        ja siirtelee tietoa säilömuistiin ja
        sieltä takaisin työmuistiin
    - - Vastaa tietojen pitkäaikaisesta
        tallentamisesta
      - Kaksi osaa:
        
        Taitomuisti (proseduraalinen muisti
        tietoa siitä, miten jotakin tehdään
        
        Sisältömuisti (deklaratiivinen
        muisti) tietoa asioista ja
        tapahtumista, kaksi osaa:
        
        Tietomuisti eli
        semanttinen muisti
        
        ->
        
        Elämänkertamuisti eli
        episodinen muisti -- oman elämän
        tapahtumat
        
        tallentaminen: hippokampukset
      - Kapasiteetti suuri/rajaton?
      - Tallentaa tietoa monenlaisessa
        muodossa esim. mielikuvia, merkityksiä,
        tapahtumia
  - - - mieleen palauttaminen (recall) ja
        tunnistaminen (recognition) ovat
        erillisiä toimintoja -- mieleen
        palauttaminen kognitiivisesti
        huomattavasti vaativampaa
    - - sanalistakokeissa yleiset sanat
        palautuvat mieleen harvinaisia
        sanoja helpommin
        
        mutta yleisten tunnistaminen
        listasta on vaikeampaa kuin harvinaisten
    - - myös kehon tila ja mieliala
        edistävät usein mieleen palautamista
        -- mieliala voi toimia muistivihjeen tavoin
        jos muuta vihjettä ei ole
  - - - Muisto rakentuu valikoivasti
        (esim. sisäisten mallien ohjaamana)
    - - (eli muistin rekronstruktiivisuus,
        uudelleenrakentamista)
    - - Aiempia tapahtumia muistellessa yksityiskohdat,
        jotka ovat tarkalleen muistetut täydennetään
        ehyiksi ja tarkoiksi tuntuviksi mielikuviksi
        (osin päättelemällä)
        
        Tulokset tallentuvat muistijäljiksi,
        ja näin ihminen saattaa muodostaa valemuistoja
    - - Muistamme asioita niiltä
        ulottuvuuksilta, kuin se
        silloin tuntuu tärkeältä
  - - - Psyykkinen olotila, mieliala ja
        vireys voivat aiheuttaa
        unohtumista
    - - (esim. ensirakastuminen, läheisen
        kuolema, merkittävät saavutukset)
  - - - Muistihäiriötä kutsutaan amnesiaksi
        
        Tunnetuin amnesiatapaus, kun potilaalta
        poistettiin hippokampukset.
        Tämän jälkeen hän ei kyennyt
        muodostamaan uusia muistoja
        
        Hänellä ilmeni myös lievä
        retrogradinen amnesia, muistot 3
        vuotta ennen operaatiota katosivat.
        
        (konsolidaatio eli lujittuminen
        niiden osalta oli vielä kesken)
        
        Hippokampukset vastaavat konsolidaatiosta
        ja muistojen kokoamisesta episodeiksi
        
        Retrogradinen amnesia suuntautuu
        taaksepäin: esimerkiksi menneisyyden
        tapahtumia ei muisteta
        
        Anterogradinen amnesia suuntautuu eteenpäin:
        esimerkiksi uusien asioiden mieleen painaminen ja
        oppiminen ei onnistu
        
        amnesia koskee pääosin elämänkertamuistia
        , ei niinkään tietomuistia tai työmuistia
    - - aivojen kaikki osat osallistuvat
        muistamiseen
    - - Mieleen palauttaminen, tiedon
        arviointi: oikea etuotsalohko
- - - - Ärsykelähtöinen
        (alhaalta ylös, radat aistin
        elimistä talamuksen kautta
        aivokuorelle)
      - Tämän rinnalla skeemalähtöinen prosessointi
        (ylhäältä alas, aivokuorelta aistinelimiin)
- - - - Tarkkaamattomuussokeus:
        Esim. tutkimus gorillasta koripallokentällä
      - Dikoottinen kuuntelu:
        Tarkkaavaisuus ohjautuu
        äänen fysikaalisten piirteiden
        perusteella
      - Cocktailkutsuilmiö:
        
        kyky suunnata tarkkaavaisuutta
        ja inhiboida tehtävän kannalta
        epäolennaiset ärsykkeet
        
        tehtävän vaativuus ja motivaatio
        vaikuttaa tarkkaavaisuuden ulkopuolelle
        jäävien ärsykkeiden prosessointiin
      - Näönvarainen tarkkaavaisuus:
        tarkkaavaisuuden valokeila
        Eli tarkkaavaisuus usein kohdistuu
        sinne, minne katsotaankin
      - Tarkkaavaisuuden
        jakaminen:
        
        Toiminnon automatisoituminen
        mahdollistaa useiden rinnakkaisten
        toimintojen samanaikaisen tekemisen
        
        Tarkkaavaisuuden "jakamisessa"
        on oikeastaan kyse siirtymisestä
        kahden eri tehtävän välillä
    - - Tarkkaavaisuutta säädellään erityisesti
        oikeassa aivopuoliskossa
      - Tarkkaavaisuusjärjestelmässä on
        kaksi erillistä reittiä, molemmat
        päätyvät otsalohkoon
      - Oikean päälakilohkon kautta
        otsalohkojen silmänliikkeitä säätelevälle
        motoriselle alueelle kulkeva reitti liittyy
        sisäisesti ohjautuvaan ja tahdonalaiseen
        tarkkaavaisuuteen, ja se seurailee
        näköjärjestelmän miten-reittiä
      - Oikean ohimolohkon mitä-rataa mukaileva
        reitti etuotsalohkoihin liittyy ulkoisten ärsykkeiden
        ohjaamaan tarkkaavaisuuteen
        
        (kun vieruskaverin puuhat vievät
        huomion, tai orientaatioreaktio)
        
        etuotsalohko keskeyttää aktiivisena
        olevan skeeman ja käynnistää
        uuden skeeman
      - Neglect-oireyhtymä: oikean päälakilohkon
        takaosien vaurio -- vasemman puolen huomiotta
        jättäminen
        
        (kun vasen puoli jää
        vastaamaan tarkkaavaisuuden
        suuntaamista, se suuntaa
        huomion vain oikealle)