Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Psykoanalyyttinen näkökulma persoonallisuuteen, muu kritiikki - Coggle…
Psykoanalyyttinen näkökulma persoonallisuuteen
tutkija:
Sigmund Freud
historia
1896
hysteria
teoria: hysteria traumaattisista muistoista lapsuuden seksuaalisesta hyväksikäytöstä (usein perheen ystävät tai miespuoliset perheenjäsenet)
teoria: hysteria fantasioista, joita potilaat luovat seksuaalisilla haluillaan
johti siihen, että
tajuttiin tajunnan ulkopuolella
tapahtuvan prosesseja
hysterian syy on henkilön kokemuksiin liitoksissa,
oli ne sitten aitoja tai ei
mieli on kofliktinen paikka
prosessit vahvoja ja syntyy oireita
lapsuuden kokemukset
vaikuttavat käyttäytymiseen aikuisuudessa
seksuaalisuus elementit läsnä jo lapsuudessa
erittäin kiistanalainen!!
Freudin persoonallisuusteorian 5 mallia
topografinen malli;
/jäävuorimalli
henkisen elämän eri tasoja
tasot:
tietoinen
ajatukset, käsityksiä, havainnot
murto-osa ihmisen kapasiteetista
esitietoinen
muistot, tallennettu tieto
tietoisuuden kanssa yhteinen kognitiotapa -->
toissijainen prosessikognitio
: enemmän tai vähemmän rationaalista ajatttelua, joka yleendä noudattaa logiikan lakeja
tietoisuuden kanssa läpäisevä raja sen mukaan mitä henkilö tarvitsee esim. ajatteluun muistoja
tiedostamaton
pelot, traumat, vaistot, itsekkyys, väkivaltaisuus
raja esitietoisuuden kanssa on vahva
sensuuri määrittää onko alitajunnan sisältö uhka/vastenmielinen ihmiselle -> tuleeko se tajuntaan (ahdistus jos on vaarallinen, ihminen ei tiedosta miksi ahdistunut ->
tukahduttaa
ajatukset, toiveet yms prosessista)
esiintyy imppulsiviisena käytöksenä, yksityisenä fantasianam vitsin kertomisena tai kielen lipsautuksena
unet
sensuuri lepää yöllä -> tiedostamaton tieto tulee mieleen (
unelmatyö
) -> tietoisessa unelmoiminen/unien näkeminen
herätys tulee, kun uhka on liian suuri henkilölle
esim. tiedostamaton halu vahingoittaa toista, unessa vvoi hetkemmin tehdä niin
primääriprosessi
-ajattelu: ei ole kunnon logiikkaa tai rationalisuutta ajattelussa (toisin kuin toissijainen prosessi ajattelussa)
voi esittää monta asiaa samaan aikaan tai vastakohtaa --> kaoottisuus unissa
geneettinen malli
psykoseksuaalisen
kehityksen viisi vaihetta
Oraalinen vaihe
0-18 kk
Suu on nautinnon lähde: imeminen, suudelmat ja pureminen
turhautuminen suuta käyttäessä:
oraalisesti regressiivinen persoonallisuus
(nautintoa sanallisesti aggressiivisella tavalla)
fiksaatio ->
oraalisesti reseptiivinen persoonallisuuteen
(hakee nautintoa suulla esim. polttaminen)
Anaalivaihe
18 kk - 4 v
Anus on nautinnon lähde: pidättäminen ja ulostyöntäminen
johtaa
Liiallinen kontrolli tässä vaiheessa voi johtaa pidättävään, saitaan persoonallisuuteen
liian vähän kontrollia johtaa löyhään ja kuluttavaan persoonallisuuteen
Fallinen vaihe
Nautinnon lähde on sukupuolielimissä, masturbointi
Tässä vaiheessa tapahtuu samaistuminen äitiin tai isään
4 - 7 v
Oidipus-kompleksi selviää
Tämä rakentaa persoonallisuuden ja auttaa meitä hyväksymään sosiaaliset normit.
Latenssivaihe
vaimennamme seksuaalisen viettimme, jotta voisimme oppia enemmän ja sopeutua paremmin ympäristöömme
7 - 12 v
Genitaalivaihe
seksuaalinen vietti palaa nuoruuden aikana, ja se on suunnattu etenkin seksiä kohtaan
+12v
seksuaalinen identiteetti vahvistuu ihmisellä
käsittelevät nautinnon etsimistä
kehojemme erogeenisiltä alueilta
Liiallinen nautinto tai äkillinen turhautuminen näissä vaiheissa voi johtaa erilaisten persoonallisuuksien kehitykseen
dynaaminen malli
psykologisen dynamiikan kanssa, joka on peräisin loputonta nautintoa etsivien impulssien ja nämä impulssit estävien puolustusmekanismien välisestä taistelusta
perustavoite on varmistaa, että voimme kehittää ja sopeutua sosiaaliseen ympäristöömme
puolustusmekanismit ovat: tukahduttaminen, reaktion muodostuminen, siirtymä, fiksaatio, regressio, projektio, introjektio ja sublimaatio
ekonominen malli
Vietti on moottori ja energia, joka saa meidät liikkeelle
elämänviettiin (Eros)
yhteys meidän selviytymisvaistoihimme, impulsseihimme luoda, suojella itseämme ja kehittää ihmissuhteita
kuolemanviettiin (Thanatos)
yhteys tuhoisiin taipumuksiin itseämme tai muita ihmisiä kohtaan
nirvanasta, joka tarkoittaa ei-mitään, olemattomuutta tai tyhjyyttä
rakenteellinen malli
osat kehittyvät lapsuuden aikana
osat:
id/viettipohja
primitiivinen, vaistonvarainen osa persoonallisuuttamme
tavoite on tyydyttää kaikki impulssimme
kuvastaa kaikkein perusteellisimpia tarpeitamme ja halujamme, siis kahta viettiä
libido
ego/minä
kehittyy meidän samalla kun vanhenemme
viettipohjan ja yliminän välinen välittäjä
kuvastaa sitä, miten me kohtaamme todellisuuden
puolustusmekanismit
esim. epämiellyttävä tai uhkaava tapahtuma -> välttäminen (yleinen menetyksen surun kanssa)
esim. uhkaavien ajatusten karkottaminen tietoisuudesta, motivoitunut unohtamaan --> sorto/tukahduttaminen (yleinen posttraumaattisissa reaktioissa)
tutkimus: s. 108 puolustusmekanismit ja
sosiaalinensopeutuminen
hylkäämisenkokemus ja
sosiaalinen asema
vähemmän suositut tytöt käyttivät enemmän puolustuskeinoja hylkäämisenkokemuksen jälkeen kuin suositummat tytöt, mutta eivät käyttäneet enemmän puolustusta ennen tätä kokemusta
yliminä/superego
kuvastaa moraalia ja eettisiä ideoita, jotka saamme kulttuuristamme
myös lakeja ja normeja, vanhempien että yhteiskunnan
psykoanalyysi kritiikki
iso ilmiö -> helppo tarttua
tutkimuskohteeksi ja kritisoida
motivaatioteoria
Freud
: ihmisen motivaatio
perustuu seksuaalisiin ja kuolemanvaistoihin
seksuaalisuus on inhimillinen motivaation lähde (evoluution), mutta kuolemanvaistossa, jossa on enemmän oman hyödyn/suojelun vaisto
motiivit ovat myös sosiaalisesti
muotoutuvia ja henkilökohtaisesti määräytyviä
kritisoineet motivaatiossa
olevan myös;
Jung
: henkinen motivaatio + kyseenalaista seksuaalisuuden keskeisen aseman
Alfred Adler
: vaisto haluta sosiaalista paremmuutta ja valtaa
Egopsykologit
: hallinta ja pätevyys
Objektisuhdekriitikot
: sukulaissuhteet
yksinkertaisesti ei ole tapaa tutkia, joten mikään väite ei ole tarpeeksi riittävä mm. todistamaan freudilainen kuvaus
psykoanalyyttinen
johtopäätös
teorian käyttö selvittämään
psykologisia ilmiöitä
kritiikki
perustuvat liikaa subjektiivisiin kokemuksiin -> ei objektiivisia ja riittävän rajoitettuja
syitä ei voida tarkistaa, standarloida
puolustusmekanismien ja primääriprosessin käsitteet tuo luovat lukuisia tulkintoja ja päätelmiä, koska luovat monia eri ratkaisuja esim. tulkinta lipsahtelusta, mihin se viittaa? tai esim. tiedostamattomuuteen on teoria
psykoanalyysin
tieteellinen asema
kriitikot 1
onko todisteet, joihin psykoanalyyttinen teoria kehitettiin, riittävän luotettavia tehdäkseen päteviä johtopäätöksiä
kriitikot 2
väittävät, että psykoanalyyttiset väitteet eivät joko ole kestäneen hyvin tieteellistä tutkimusta tai että ne eivät ole tieteellisesti testattavissa
tieteellinen tuki
ja testattavuus
(toistoa)
puolustusmekanismeista ei voi varmuudella seliittää mitään esim. mielenterveyden häiriö johtuisi lapsuuden tapahtumasta. ehkä voidaan selvittää, että syyn takia on tukahdetettu esim. tunteita mutta selviittää mitään ei voi suoraan
ei ole pistetty tutkittavaan muotoon
"ei ole tarpeeksi tieteellistä tutkimusta" -> se on tarpeetonta ja kliinistä työtä on riittävästi , psykoanalyysi ei ole tiedettä, joten standardit perusteet eivät päde siihen (ajattelee jotkut teoriitikot)
toisaalta
teoria: tietoiset asenteet ja pään "hiljainen sopimus" (impilisiittinen) asenne ovat ristiriidassa
Fazio et ai. (1995)
ihmiset sanoivat ettei heillä ollut rodullisia ennakkoluuloja -> enemmän neg. ominaisuuksia mustiin kasvoihin kuin valkoisiin tehtävissä
teoria: homofobia on reaktiomuodostelma
homoeroottisia haluja vastaan
Adams et ai. (1996)
laite peniksen ympärille, joka mittaa kiihottumista kun heille näytettiin videoita homoseksuaalista akteista. homofobiset kiihottuivat enemmän kuin ei-homofobiset miehet
johtuiko ahdistuksesta, shokista, vihasta peniksen paisuminen
ei ratkaisevia, kun kiistanalaisia ja erilaisia tulkintoja, mutta luovilla tavoilla voi psykoanalyyttisiä tutkimuksista tehdä kokeita
psykoanalyyttinen
todiste
Freud
: systemaattiset havainnot anatomiassa/fysiologiassa, itsetutkiskelu/spekulointi psykoanalyysissä
tieteellisten todisteiden pitäisi olla
julkisesti saatavilla
, yksityisiä/ei tallennettuja käyntejä ei voida tarkastella myöhemmin
objektiivisuus
, havaintokehä tekee subjektiivisen observoinnin
suggestio
(analyytikko vaikuttaa potilaaseen ajatuksillaan, reaktioillaan, mielipiteillään yms.) + potilailla psykoanalyyttista ideoita/tunteita/odotuksia jo ennestään, joka voi vaikuttaa siihen onko vastaukset todenmukaisia vai hypoteeseja
kliininen kokemus
muokkaa tulkintaa, vaikka tutkija pyrkisi neutraaliin lähestymiseen
toisaalta
; psykoanalyyttisessä hoidossa on mahdollisuus saavuttaa jotain todella tieteellisesti arvokasta, koska siellä vietetään monia tunteja kuunnelle potilaan ajatuksia ja tunteita --> sitä on vain vaikea pistää teoriaan
Psykoanalyysi
= Teoria persoonallisuuden taustalla olevasta dynamiikasta, joka koostuu erillisistä mielen ja sen toiminnan malleista. Luonut psykologi Sigmund Freud.
post-freudilaisuus
neo-freudilaisuus/uusfreudilaisuus
maailmansodan jälkeen, eurooppalaisia maahanmuuttajia -> psykoanalyyttisestä ajattelusta selkeämpää ja sosiaalisesti sitoutuneempaan
esim. Eric Fromm
identiteetin tunne ja rakastava läheisyys muihin
yhteiskunta ei tyydytä perustarpeitamme, sorto vie vapauden
adler?
esim. Karen Horney
naisella ei ole kateutta peniksestä, vaan luottamuksen puute tai rakkauden liiallinen korostaminen
sosiaalinen konflikti
kehittää persoonallisuutta
egopsykologit
uskotaan nuoruudessa olevan uusi mahdollisuus korjata lapsena aiheutuneet ongelmat kivuttomasti ja itsestään
anne freud
objektisuhdeteoria/teoreetikot
korostaa tarpeentyydytyksen (klassisen psykoanalyysin viettien) asemasta (ihmis)suhteita
Lacan:
kielellinen
yleiset pointit
kiinnittää enemmän huomiota ihmisten välisiin suhteisiin
vähemmän uskoa Freudin näkemyksiin haluista
luovutti vanhentuneista sanoista, kuten psyykkinen energia ja vaisto
ei kiinnitetä huomiota Odipus-kompleksiin
(lapsen psykoseksuaalinen kehitysvaihe, jossa tämä tuntee seksuaalista halua toista sukupuolta olevaan vanhempaansa. yleensä viitattaan poikaan (oma sana tytölle) )
tehty paljon ponnisteluja sen suhteen että sopii yhteen empiirisen psykologian kanssa (perustuu tutkittuun tietoon)
Carl Jung
(1875-1961)
oli osana psykoanalyysin kehityksen alkuvaiheissa --> erimielisyyksiä tiedottomuuden luonteesta ja syyt ihmisten motivaatiolle
seksuaalisuuden rooli motivaatiossa tasa-arvossa muiden motivaatiolähteiden kanssa
tiedottomuus oli myös kuvioiden/symbolien merkityksiä, kollektiivinen tiedottomuus. enemmän henkisiä, mystisiä ideoita
introverttius sisäänpäin subjektiivinen kokemus, ekstroverttiys esineiden/toiminnan ulkomaailmaan. ristiriita: sosiaalisuus, dominanssi ja innostuksen taipuvuudet
loppupäätelmät:
psykoanalyyttinen persoonallisuusteoria on monimutkainen
paljon teoreettisia ja empiirisiä heikkouksia
osansa tärkeissä ja tieteellisesti
kunnioittavissa ideoissa
esim. lapsuuden kokemukset määrittävät vahvasti aikuisen persoonallisuuden, tutkimus on päinvastoin mutta kokemuksen merkitys tunnistetaan
esim. Freudin dynaaminen tiedostamaton kiistetään mutta tiedostamattoman kognition todellisuus todetaan psykologian aloilla
muu kritiikki