Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
verenkierto ja hengitys - Coggle Diagram
verenkierto ja hengitys
Hengityselimistö
Solut saavat hengityselimistön ja verenkierron avulla
happea
soluhengitykseen. Samalla, kun happea siirtyy keuhkoista vereen, verestä poistuu
hiilidioksidia
, joka muodostuu soluhengityksessä.
Hengityselimistöön kuuluu
keuhkot
Keuhkoja suojaa, vähentää kitkaa ja kiinnittää keuhkot rintaontelon sisäseinämään keuhkopussi
hengitystiet
Niihin kuuluvat nenäontelot, nielu, rustojen tukema henkitorvi ja yhä pienemmiksi haaroiksi haarautuvat keuhkoputket
Hengitystiet päättyvät keuhkorakkuloihin eli
alveoleihin
, joita on yhteensä 300 miljoonaa.
Keuhkorakkuloiden sisäpinnalla on yhden solukerroksen paksuinen kostea
hengitysepiteeli
, ja ulkopinnalla keuhkoverenkierron
hiussuonia
.
Keuhkoputkien sisäpinnan limaa tuottava
värekarvaepiteeli
toimii osana kehon ulkoista puolustusta.
Hengittäminen
Levossa aikuinen ihminen hengittää noin 12-14 krt/min.
Levossa kertahengitystilavuus on noin puoli litraa ilmaa.
Minuuttiltilavuus
: Se ilmamäärä, jonka ihminen hengittää sisään ja ulos minuutin sisällä. Levossa n. 6 litraa, mutta voi olla maksimaalisessa rasituksessa jopa 20 kertainen eli 120 litraa.
Hengitys ja kaasujenvaihto
Verenkierto
Veri kiertää sekä ison että pienen (eli keuhko-) verenkierron noin minuutissa.
Verta on elimistössä noin 5 litraa.
Veren koostumus
Verisolut
Suurin osa
punasoluja eli erytrosyyttejä
Pieniä, tumattomia, litteitä kaksoiskoveria soluja
Noin 1/3 hemoglobiinia
Vastaa hapenkuljetuksesta ja osallistuu myös hiilidioksidin kuljetukseen.
Ei mitokondrioita, vaan ATP syntyy
glykolyysissä
(=reaktio, jossa glukoosi pilkkoutuu välivaiheiden kautta kahdeksi pyruvaatiksi ja samalla muodostuu 2 ATP-molekyyliä, tapahtuu solulimassa hapettomasti)
Kiertää elimistössä n. 2-3kk
Maksan ja pernan syöjäsolut (=valkosoluja, jotka tuhoaa soluja fagosytoosin eli solusyönnin avulla) tuhoaa vanhat punasolut
Pinnalla erilaisia veriryhmäantigeenejä, esim ABO-antigeeni ja Rh-antigeeni
Punasolujen tai hemoglobiinin vähyys veressä=
anemia
Syitä esim. vähäinen raudansaanti, runsas verenvuoto
Perinnöllisiä
anemioita:
sirppisoluanemia
(=hemoglobiinin muoto virheellinen, tekee osasta punasoluista sirpin muotoisia, periytyy autosomaalisesti ja resessiivisesti),
talassemia
(autosomaalisesti periytyvä resessiivinen sairaus, jossa hemoglobiinin tuotanto on heikentynyt)
Valkosoluja
on useita erilaisia, ja osa niistä on verisuonten ulkopuolella kudoksissa.
Verihiutaleet eli trombosyytit
pienimpiä verisoluja
Elinikä noin 10 vrk
Pystyy kiinnittymään verisuonten vauriokohtiin ja muodostamaan siihen verihiutalepaikan
Varsinaiseen veren
hyytymiseen
tarvitaan plasman hyytymistekijöitä ja kalsiumioneita.
Tumattomia, kalvon ympäröimiä solulimahippusia
Muodostuu jakautumalla
kantasoluista
, joita on aikuisilla lantioluiden ja rintalastan luuytimessä.
Munuaisissa syntyvä EPO-hormoni säätelee
punasolujen
syntyä
Plasma (veren nestemäinen osa)
Sisältää yli
90% vettä
ja
6-8% erilaisia proteiineja
(albumiini, fibrinogeeni, lipoproteiinit ja vasta-aineet), glukoosia, aminohappoja, muita ravintoaineita, hiilidioksidia, ureaa ja ioneita (esim. natrium, kalium, kalsium, kloridi)
Tehtävä
Kuljettaa tärkeitä aineita soluille, ja kerätä niiden tarpeettomia aineita pois. Merkittävä
homeostaasin (=elimistön sisäisen tasapainon
ylläpidossa**.
Valkosolujen ja plasman proteiinien avulla torjutaan taudinaiheuttajia.
Veren mukana kulkeutuu myös lämpöä
Ihmisen verenkierto on kaksinkertainen, jossa sydän toimii verta kierrättävänä pumppuna.
Sydän
toimii
verta kierrättävänä pumppuna kehossa
supistuu ja rentoutuu automaattisesti aina samalla voimalla ja väsymättä
n. 300-350 g painoinen
Ihmisen leposyke on 60-80 eli sydänlihas supistuu levossa 60-80 kertaa minuutissa. Syke voi kuitenkin rasituksessa autonomisen hermoston ja esim adrealiinihormonin vaikutuksesta kohota jopa 200 krt/minuutti.
Rakenne:
Kammiot
4 läppää
Ohjaa veren kulkua
Eteiset
vasen eteinen
oikea eteinen
seinässä
sinussolmuke
, josta supistusimpulssi leviää koko sydänlihakseen johtoratoja pitkin
aortta
sepelvaltimot (=aortan haaroja)
Kuljettaa happea ja ravintoaineita sydänlihassoluille ja vie pois niiden muodostamia kuona-aineita.
kaksinkertainen sydänpussi
Koostuu
sydänlihaskudoksesta
(= poikkijuovaisista, haaraisista soluista muodostunutta verkkomaista kudosta)
Vasen puoli pumppaa verta suureen verenkiertoon, oikea keuhkoverenkiertoon eli pieneen verenkiertoon
Työvaiheet:
Supistumisvaihe=systole
Eteiset supistuu 2. Kammiot supistuu 3. Eteisten ja kammioiden tilavuus pienenee ja verenpaine nousee 4. Läpät aukeaa valtimoihin
Jokaisen systolen aikana verta työntyy kammioista n. 70ml sekä aorttaan että keuhkovaltimorunkoon. Tätä sanotaan sydämen
iskutilavuudeksi
.
Kammioihin jää vielä noin 50 ml verta eli ne ei tyhjene kokonaan
Systolen jälkeen tulee
diastole
Eteiset rentoutuvat 2. kammiot rentoutuvat 3. Eteisten ja kammioiden tilavuus kasvaa ja verenpaine laskee. 4. Verta alkaa virrata laskimoista eteisiin ja sitten kammioihin
Minuuttitilavuus
= verimäärä minuutissa, joka kulkeutuu yhden sydänpuoliskon kautta
Verisuonet
Valtimot vievät verta poispäin sydämestä kohti hiussuonia
korkeampi verenpaine kuin muualla suonistossa
paksu ja joustava seinämä
Laskimot palauttaa verta hiussuonista sydämeen
Matalampi verenpaine kuin muualla suonistossa
Valtimoa ohuempi seinämä
Sisällä läppiä, jotka estää veren kulun väärään suuntaan
Hiussuonet muodostaa kaikkiin kudoksiin hiussuoniverkostoja
Seinämä yhden solukerroksen paksuinen
Vaihtaa aineen kudossolujen ja veren välillä, muodostaa kudosnesteen
Kudosneste ja imuneste
Aineiden vaihtuminen veren ja kudossolujen välillä tapahtuu hiussuonissa niiden ohuen seinämän läpi. Lisäksi
plasmaa
tihkuu kudokseen hiussuonen alkupäässä verenpaineen takia. -->
Syntyy kudosnestettä
Kudosneste voi kuljettaa ravintoaineita ja happea kauemmas hiussuonista. Suurin osa kudosnesteestä imeytyy takaisin hiussuoneen sen loppupäässä, kun verenpaino on matalampi.
Takaisinimeytymistä aiheuttaa etenkin hiussuoneen jäänyt albumiiniproteiini.
Osa kudosnesteestä ei kuitenkaan takaisinimeydy, vaan jatkaa kulkeutumistaan hiusimusuoniin.
Imusuonisto palauttaa imunesteen (=kudosnestettä, jonka imusuonisto on kerännyt kudoksista) takaisin verenkiertoon
.
Verenkierron säätely
Verentarve vaihtelee elimissä esim. rasituksen, ruuansulatuksen ja lämmönsäätelyn tarpeiden mukaan.
Elimistö säätelee tämän takia sykettä, verenpainetta ja eri elinten verensaantia.