Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
EU:n suhteet - Coggle Diagram
EU:n suhteet
Afrikka
Afrikan mantereella on entistä suurempi merkitys EU:n politiikassa. Afrikka on Euroopan lähinaapuri, ja sen väkiluku kasvaa tällä hetkellä nopeimmin maailmassa.
Nopeasti kasvava väestö merkitsee isoa taloudellista potentiaalia ja mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille.
Jos Afrikan elinolot heikkenevät voimakkaasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta, voi Eurooppaan suuntautua suurta muuttoliikettä.
EU hyväksyi vuonna 2021 Afrikka-strategian. Sen viisi osa-aluetta ovat ilmastonmuutoksen torjuminen, digipalveluiden edistäminen, uusien työpaikkojen luominen, hyvän hallinnon ja turvallisuuden edistäminen sekä muuttoliikkeen hallinta.
EU on Afrikan alueella merkittävä rauhanturvaaja, ja sillä on alueella useita sotilaallisia tai siviilikriisinhallintaoperaatioita. Pääosin ne keskittyvät Saharan ja Keski-Afrikan alueille.
Afrikan unioni eli AU, joka pyrkii muun muassa koko Afrikan laajuiseen vapaakauppaan
Kiina
-
-
Kiina solmiikin mieluummin kahdenvälisiä suhteita unionin jäsenmaihin kuin sopimuksia unionin kanssa.
-
Kiina haluaisi saada omia halpoja tuotteitaan EU:n markkinoille nykyistä vapaammin ja saada sille asetetut polkumyyntitullit alemmiksi. Kiina on onnistunut taktiikassaan pääosin hyvin eikä unionilla ole yhtenäistä Kiinan-politiikkaa.
-
Yhdysvallat
EU: tärkein kumppani
transatlaattinen yhteistyö, jonka tavoitteena on kasvattaa hyvinvointia Atlantin molemmilla puolilla
Vaikka Joe Biden on pyrkinyt pitämään läheiset suhteet eurooppalaisiin, on maan ulkopolitiikan mielenkiinto kuitenkin siirtynyt Euroopasta yhä enemmän Tyynenmeren alueelle Kiinan taloudellisen ja sotilaallisen voimistumisen myötä
Kiistoja on ollut mm. oman talousalueen suojelusta, geenimuunnellun ruoan tuotannosta, ilmastopolitiikasta ja ulkopolitiikasta.
Barack Obaman presidenttikaudella (2009–17) Yhdysvallat noudatti maltillista ulkopolitiikkaa eikä isoja ristiriitoja Euroopan kanssa ollut.
Venäjä
EU:n ja Venäjän välit kiristyivät Ukrainan kriisin seurauksena vuonna 2014, kun Venäjä alkoi tukea Itä-Ukrainan separatisteja ja valtasi Krimin niemimaan.
Krimin miehityksen jälkeen Venäjä pyrki horjuttamaan unionin yhtenäisyyttä, koska yhtenäinen EU on sille vahva vastustaja.
Vladimir Putinin aikakaudella (2000–) Venäjä on yrittänyt saada takaisin Neuvostoliiton vanhaa valta-asemaa, mikä on ajanut maan kriisiin unionin kanssa.
Venäjän kannalta EU on kilpailija, joka laajentui sen vanhoille alueille.
Suhteita on heikentänyt myös Venäjän ja erityisesti Venäjän presidentin Vladimir Putinin kriittinen suhtautuminen Natoon ja sen laajentumiseen.