Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Islamilainen elämäntapa ja yhtesikunta - Coggle Diagram
Islamilainen elämäntapa ja yhtesikunta
Vuosittaiset juhla
Juhlat kokoavat yhteen perhettä, sukua ja ystäviä ja niissä syödään yhdessä ja luetaan Koraania.
Paastokuukauden päättää kolme päivää kestävä
Id al-FItr- juhla
. Tällöin perheet käyvät moskeijassa ja toistensa luona kylässä, ja lapset saavat lahjoja
Id Al-Adha -juhlaa
vietetään pyhiinvaellus kuukauden aikana. Myös tämän juhlan aikana muslimit rukoilevat, antavat lapsille lahjoja ja lahjoittavat rahaa hyväntekeväisyyteen.
Id Al-Adha -juhla
on uhrijuhla, jonka aikana perhe voi muslimimaissa teurastaa eläimen ja jakaa osan lihasta tai ruoasta köyhille.
Osa muslimeista viettää myös Muhammedin syntymäpäivää ja marttyyrien kuolinpäivää.
Usein juhlaperinteet ovat sulautuneet osaksi kulttuuria, ja esim. Indonesiassa osa muslimeista noudattaa hindulaisia tai alkuperäiskansojen rituaaleja.
Puhdasoppinen Islam ei hyväksy muiden uskontojen sekoittumista Islamin uskontoon ja katsoo, että kyseiset muslimit eivät kuulu muslimien yhteisöön
Siirtymäriitit
Muslimiperheissä isä kuiskaa vastasyntyneen lapsen korvaan uskontunnustuksen ja täten lapsesta tulee muslimiyhteisön jäsen.
Joissakin muslimimaissa vietetään
nimenantojuhlaa
. Seitsemän päivää lapsen syntymästä lapselle annetaan nimi ja hänen hiukset leikataan.
Suosittuja nimiä lapsille on arabian kieliset nimet, kuten Muhammed, Fatima ja Aisha
Muslimipojat
ympärileikataan
yleensä ennen murrosikää, ja myös aikuisena Islamin uskoon kääntyneet miehet ympärileikataan. Ympärileikkaus perustuu sunnaan eli perimätietoon
Naisten sukuelinten silpominen ei kuulu Islamin käytänteisiin
Perhe on muslimeille tärkeä koska perheen ja suvun ajatellaan antavan tukea ja turvaa. Ihanteena on mennä naimisiin nuorena, koska Islam ei hyväksy esiaviollisia suhteita.
Muslimimies voi mennä naimisiin juutalaisen tai kristityn kanssa, mutta musliminaisen kuuluu avioitua muslimimiehen kanssa.
Vihkiseremonia
järjestetään kotona tai moskeijassa. Tilaisuudessa luetaan Koraania ja hadith-tekstejä sekä rukoillaan. Hääjuhlat vaihtelevat kulttuurista riippuen, mm. pukeutuminen ja musiikki
Muslimit pyrkivät hautamaan vainajan mahdollisimman nopeasti. Vainaja pestään ja kääritään valkoiseen kankaaseen.
Hautauksen
yhteydessä imaami ja perheenjäsenet lukevat hautajaisrukouksen.
Useissa muslimimaissa naiset eivät osallistu hautaukseen.
Vainaja haudataan ilman arkkua oikea kylki edellä kasvot kohti mekkaa päin. Arkkua voidaan myös käyttää, esim. Suomessa käytetään.
Suruaika kestää 3 päivää, jolloin muslimit ovat usein poissa töistä ja koulusta
Eettiset ihanteet
Ihminen on Jumalan luoma ja hänellä on kyky tehdä hyviä ja huonoja tekoja
Islamissa on pitkään keskusteltu, onko ihmisellä vapaa tahto vai ei. Vastauksia on äärilaidasta toiseen: Jotkut ajattelevat, että ihmisellä on täysin vapaa tahto ja toiset ajattelevat, että Jumala on suunnitellut kaiken valmiiksi.
Islamin perusajatus on, että usko Jumalaan ilmenee käytännön tekoina.
Tärkeitä arvoja ja ihanteita, joita tavoitellaan, ovat mm. vastuullisuus perheestä, anteeksianto, ystävällisyys, kohtuullisuus, siveys ja puhtaus
Oikeudenmukaisuuden harjoittaminen on muslimin velvollisuus. Muslimin tulisi edistää yhteiskunnallista hyvinvointia ja tasa-arvoa.
Myös islamista löytyy kultainen sääntö. Muhammed on perimätiedon mukaan sanonut: "Kautta Hänen, jonka käsissä on sieluni, Jumalan palvelija ei ole uskova ennen kuin haluaa veljelleen samaa kuin haluaa itselleen."
Sallituista teoista ja asioista käytetään nimitystä
halal
, kielletyistä
haram
. Islamin lain eli sharian tulkitsijat jakavat teot viiteen luokkaan:
Velvollisuudet, joita on noudatettava, jos haluaa elää Jumalan tahdon mukaisesti. Näitä ovat esim. rukous ja avioliiton solmiminen
Suositeltavat teot, kuten vapaaehtoiset paastot tai almut
Sallitut teot, kuten se, että sairaana ei tarvitse mennä töihin
Moitittavat teot ovat tekoja, joiden tekemistä pitäisi välttää, mutta niistä ei seuraa rangaistusta. Esim. liiallinen uteliaisuus
Kielletyt teot ovat Jumalan tahtoa vastaan tehtyjä tekoja. Esim. varastaminen, tappaminen, alkoholin juominen ja aviorikos
Islamin suhde väkivaltaan
Jihad
on arabinkieltä, joka tarkoittaa suurta ponnistelua, vaivannäköä, taistelua tai pyrkimystä. Se voi viitata sekä pieneen, että suureen jihadiin
Suuri jihad
tarkoittaa hengellistä kamppailua pahaa vastaan, alistumista Jumalan tahtoon ja pyrkimystä hyviin tekoihin
Pieni jihad
on kamppailua oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta. Se voi tarkoittaa myös aseellista kamppailua Islamin puolesta, jos joku aloittaa sodan muslimeja vastaan.
Ääri-islamilaiset liikkeet hyödyntävät tätä ajatusta oikeuttaessaan terroritekonsa.
Koraanista ja sunnasta löytyy siis kohtia, jotka oikeuttavat väkivaltaisen käyttäytymisen.
Suufilaiset ovat korostaneet Islamin olevan rauhan uskonto, sillä Koraanista ja sunnasta löytyy myös rauhan puolesta kertovia kohtia
Islamin yhteiskunnallisia tulkintoja
Aikojen saatossa ja yhteiskunnan muuttuessa muslimien keskuuteen on syntynyt liberaaleja, konservatiivisia ja fundamentalistisia tulkintoja siitä, miten uudenaikaistaa yhteiskuntaa ja samaan aikaan säilyttää islamilaisia perinteitä.
Liberaalien tulkintojen
kannattajia on kutsuttu
modernisteiksi
. Heidän mukaansa Islamin tulkinnat Koraanista ja sunnasta voivat muuttua, eikä vanhojen koulukuntien tulkintoja tarvitse noudattaa. Jokaisella on oikeus tulkita Koraania ja islamilaista lakia nykypäivän näkökulmasta.
Modernistit ovat ottaneet vaikutteita länsimaista ja he opettavat esim. kouluissa länsimaisia kieliä ja luonnontiedettä.
Konservatiivisten tulkintojen
kannattajia kutsutaan
traditionalisteiksi
. He ovat syyttäneet modernisteja länsimaisen elämäntavan ihannoimisesta.
Traditionalistien mukaan islamin opit ka käytänteet ovat vakiintuneita eikä niitä pidä lähteä tulkitsemaan uudelleen. Heidän mukaan modernisoituminen johtaa väistämättä maallistumiseen
Liberaaleja tulkintoja vastustaa myös
fundamentalistiset liikkeet
, joita kutsutaan myös islamistisiksi liikkeiksi. Nämä liikkeet kokevat perinteisen uskonnollisuuden olevan uhattuna ja vastustavat Koraanin ja sunnan moderneja tulkintoja.
Modernistien ja fundamentalistien näkökulmat eroavat esim. suhtautumisessa pankkien liiketoimintaan. Fundamentalistit katsovat, että pankit eivät saa ottaa lainkaan korkoa , kun lainaavat rahaa, koska Koraani kieltää koronkiskonnan. Modernistit puolestaan sallivat koron oton, mutta vastustavat liian korkeita korkoja.
Ääri-islamilaiset liikkeet
, kuten Taleban, Isis ja al-Shabaab, ovat fundamentalistisia liikkeitä, jotka vastustavat maallistumista ja länsimaiden vaikutusta islamilaiseen yhteiskuntaan.
Ääri-islamilaiset liikkeet ovat politisoituneita, ja niiden jäsenet kannattavat myös aseellista toimintaa. Liikkeet katsovat edustavansa opillisesti puhtainta islamia.
Yleensä Ääri-islamilaiset liikkeet saavat valtaa maissa, jossa valtiollinen järjestelmä ei enää toimi, tai sen koetaan sortavan osaa kansasta.
Ääri-Islamilaisia kutsutaan myös
jihadisteiksi
Islam enemmistä- ja vähemmistöuskontona
Nykyään kysymys siitä, kuka on muslimi ja kuka ei, ei ole kovin yksinkertainen
Islamin sisällä syntyy kokoajan uusia liikkeitä muuttuvan yhteiskunnan ja globalisaation myötä. Myös internetin kehitys on vaikuttanut Islamiin.
Suurin osa muslimeista asuu maissa, jossa islam on enemmistöuskonto. Siellä uskonnon harjoittaminen on usein helppoa, koska yhteiskunta on rakennettu pitkälti islamin ympärille
Perhe vaikuttaa vahvasti siihen, miten yksilö harjoittaa omaa uskontoaan.
Jos muslimi asuu maassa, jossa Islam on vähemmistöuskonto, mahdollisuus harjoittaa uskontoaan linkittyy kunkin maan lainsäädäntöön, etenkin
uskonnonvapauteen
.
Monissa maissa on käyty keskustelua siitä, mikä kuuluu uskonnonvapauteen ja mikä ei. Naisten käyttämät
hunnut
, jotka peittävät kasvot, on kielletty julkisilla paikoilla esim. Belgiassa, Ruotsissa ja Ranskassa.
Toinen kysymys, josta on keskusteltu, on
sharia-lain asema
länsimaissa asuvien muslimien elämässä. Lähinnä keskustelua käydään perheoikeudellisista kysymyksistä, kuten avioliiton solmimisesta ja avioerosta.
Länsimaissa on pohdittu myös
imaamien
koulutusta. Suomessa Imaameja ei kouluteta yliopistossa, mutta Hollannissa koulutetaan.