Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Islamin oppi ja suuntaukset - Coggle Diagram
Islamin oppi ja suuntaukset
Opin lähteet
Muhammedin kuoltua oppi ja käytänteet kehittyivät hieman erilasiksi eri yhteisöissä
mm. muut uskonnot ja kulttuurit vaikuttivat Islamin oppeihin ja tapoihin
Opin lähteenä ensisijaisesti
Koraani
Koraania selitetään
sunnan
eli Muhammedista kertovan perimätiedon avulla
Muhammedin elämä on esimerkki jokaiselle muslimille
Muhammedin teot ja sanat on kirjoitettu
hadith-kokoelmiin
.
Haditheista löytyy ohjeita monenlaisiin elämäntilanteisiin, kuten ruokailutapoihin ja peseytymiseen. Islamin eri suuntauksilla on omat hadith-tekstinsä.
Koraani esim. kehottaa rukoilemaan, muttei kerron miten rukoillaan. Sunnasta löytyy vastaus siihen, miten rukoillaan.
Historian aikana vakiintui myös käytäntöjä, joita ei pystytty perustelemaan Koraanilla eikä hadith-teksteillä. Näitä käytänteitä perusteltiin
yksimielisyyden periaatteella
. Tämä on nykypäivänä lähes mahdotonta, koska periaate vaatii kaikkien muslimien yhteisymmärryksen.
Uskonnollista tietoa voidaan saada myös
päättelyn avulla
Koska maailma muuttuu koko ajan, Koraania pitää osata päätellä uusien tilanteiden edessä. Esim. kenen kanssa saa seurustella ja mitä juomia saa nauttia.
Opin ydin - monoteismi
Jumalakäsitys ehdottoman
monotestinen
Jumala on luonut maailman ja kaikki päättyy
tuomiopäivään
, jolloin kaikki ihmiset tuomitaan joko paratiisiin tai helvettiin. Jumala on tuomiossaan oikeudenmukainen ja anteeksiantava.
Profeetat
ovat Jumalan sanansaattajia. Näitä profeettoja ovat olleet mm. Aadam, Nooa, Abraham, Mooses ja Jeesus
Viimeinen profeetta oli Muhammed
Tärkeä oppi on myös usko Jumalan lähettämään pyhään kirjaan eli Koraaniin
Islamissa uskotaan
enkeleihin
, jotka ovat kuolemattomia Jumalan palvelijoita. Tunnetuimmat enkelit ovat Mikael ja Gabriel. Enkelit tuovat Jumalan sanomaa ihmisille.
Enkelit ovat luotu valosta, kun taas
jinnit
tulesta. Jinnit ovat henkiolentoja, mutta kuolevaisia.
Sallimus
tarkoittaa, että kaikki tapahtuu Jumalan tahdosta. Islamin mukaan Jumala päättää, tapahtuvatko asiat vai eivät.
Sana
muslimi
tarkoittaa Jumalan eli
Allahin
tahtoon alistumista.
Muslimin velvollisuudet: uskontunnustus ja rukous
Muslimin uskonnollisia velvollisuuksia on viisi: uskontunnustus, rukous, almuvero, paasto ja pyhiinvaellus. Velvollisuudet ovat ihanteita ja koskevat täysi-ikäisiä
Uskontunnustus eli shahada
kuuluu Suomeksi: "Ei ole muuta Jumalaa kuin Jumala ja Muhammed on hänen profeettansa"".
Ihmisen elämä alkaa ja päättyy uskontunnustuksella. Kun vauva syntyy, hänen korvaansa kuiskataan uskontunnustus ja samoin ihmisen kuollessa.
Jos ihminen haluaa kääntyä muslimiksi, hän sanoo uskontunnustuksen moskeijassa niin, että muut kuulevat sen.
Monet muslimit rukoilevat viisi kertaa päivässä tiettyinä aikoina.
Rukous eli salat
voidaan suorittaa myös eri aikaan, jos ihminen on estynyt rukoilemaan oikeaan aikaan.
Muslimit voivat rukoilla missä tahansa puhtaalla alustalla. Rukoilija
peseytyy
rituaalisesti juoksevalla vedellä ennen rukoilua.
Rukoussuunta on mekka
Rukouksen eteneminen on tarkkaan määrätty: rukoilija tekee tietyt rukoussarjat ja toistaa samalla mm. tietyt Koraanin suurat. Muslimi voi rukoilla joko yksin tai muiden kanssa.
Perjantain keskipäivän rukous rukoillaan moskeijassa ja sen yhteydessä pidetään saarna.
Moskeijassa rukousta johtaa imaami tai kuka tahansa miespuolinen muslimi
Miehet ja naiset rukoilevat moskeijoissa erillään. Rukoillessa ihminen on yhteydessä Jumalaan
Muslimien velvollisuudet: almuvero, paasto ja pyhiinvaellus
Almuvero eli zakat
on vuosittain omaisuudesta lahjoitettava maksu. Näin osoitetaan kiitollisuutta Jumalalle omasta varallisuudesta.
Jos ihminen on vähävarainen, hänen ei tarvitse lahjoittaa almuveroa.
Almuveron tarkoituksena on, että rikkaammat auttavat köyhempiä
Pakollisen almuveron lisäksi muslimi voi lahjoittaa vapaaehtoisesti. Almuveron voi kerätä joko valtio tai muslimiyhteisö
Paasto eli saum
kestää
ramadan-kuukauden
ajan. Sen aikana terveet aikuiset eivät syö, juo, tupakoi eivätkä ole sukupuoliyhteydessä aamun sarastuksen ja pimeän tulon välisenä aikana
Tärkeää on myös pyrkiä käyttäytymään hyveellisesti
Paaston aikana muslimi kehittää omaa kärsivällisyyttään ja itsehillintää, sekä muslimi oppii ymmärtämään köyhiä
Monet muslimit rukoilevat, käyvät moskeijassa ja lukevat Koraania enemmän paaston aikana.
Paastokausi loppuu
id al-Fitr -juhlaan
.
Ihanteena olisi, että jokainen muslimi tekisi elämänsä aikana edes kerran pyhiinvaelluksen Mekkaan.
Pyhiinvaellus eli hajj
suoritetaan vuoden viimeisenä kuukautena islamilaisen kalenterin mukaan.
Muslimit noudattavat pyhiinvaelluksen aikana monenlaisia riittejä, kuten uhrieläimen teurastus, Saatanaa esittävien pylväiden kivitys, hiusten ja kynsien leikkaaminen ja Kaaban kiertäminen
Pyhiinvaellus ei koske köyhiä ja sairaita ja muslimi voi suorittaa pyhiinvaelluksen myös toisen puolesta.
Pyhiinvaellus on yhteisöllinen riitti, ja pyhiinvaelluskuukauden loppupuolella vietetään uhrijuhlaa, id al-Adhaa
Islamilainen laki ja sen tulkinta
Oppia ja lakia ei voi täysin erottaa toisistaan. Oppi kertoo uskon sisällöstä ja laki määrittelee, kuinka perheessä ja yhteiskunnassa tulee toimia.
Islamilainen laki eli
Sharia
opastaa muslimia elämään Jumalan tahdon mukaisesti.
Sharia koostuu monenlaisista säännöksistä, kuten ruokasäädökset, avioero ja rikoslaki.
Vaikka islamin mukaan sharia on muuttumaton, Jumalan säätämä pyh laki, sitä tutkitaan ja tulkitaan. Lakia tutkivaa tieteenalaa kutsutaan nimellä
fiqh
Lainoppineita kutsutaan sunnalaisuudessa
mufteiksi
, shiialaisuudessa nimellä
ajatollah
Kun muslimi pyytää lainoppineelta mielipiteen, lainoppinut antaa
fatwan
eli juridisesti perustellun ratkaisun kysymykseen.
Suurimmassa osassa islamilaisista maista sekä maallista- että sharia-lakia.
Sunnalaisuus
Historiankirjoituksen mukaan Muhammedin kuoleman jälkeen Medinan yhteisöä ryhtyi johtamaan
kalifi
. He olivat Muhammedin uskollisimpia kannattajia ja toimivat uskonnollisina ja poliittisina johtajina.
Neljännen kalifin valinta vuonna 656 johti muslimien välisiin erimielisyyksiin. Shiialaisten mielestä Kalifin piti olla Muhammedin heimosta peräisin oleva henkilö, kun taas sunnalaisten mielestä kalifin ei tarvinnut olla Muhammedin sukulainen
Nykyisin suurin osa muslimeista on sunnalaisia tai shiialaisia. Noin 90% on sunnalaisia. Enemmistöt Algeriassa, Egyptissä, Turkissa ja Afganistanissa.
Sunnalaisuus kehittyi ja muotoutui vähitellen, kun kalifit menettivät poliittisen vallan 800-luvulla maallisille johtajille.
Sunnalaisuus jakautuu moneen eri lakikoulukuntaan , jotka tulkitsevat islamilaista lakia eli shariaa hieman eri tavoin.
Sunnalaisuudesta on syntynyt erilaisia uudistusliikkeitä, joista yksi tunnetuimmista on 1700-luvulla syntynyt wahhabilaisuus. He haluavat palauttaa Islamin alkuperäisille juurille
Wahhabilaiset korostavat uskonnollisten velvollisuksien tarkkaa noudattamista. Heillä on myös kytköksiä terroristijärjestöihin
Shiialaisuus
Muotoutui nykyisen kaltaiseksi 700-luvun lopussa.
Ajatellaan, että Muhammedin seuraajien,
imaamien
, pitää olla Muhammedin heimoon kuuluvia.
Imaami on Jumalan valitsema ja hän on ylin uskonnollinen johtaja
Shiialaisuudessa on vahvana islamin oppi
Mahdista
, joka saapuu maailmaan viimeisenä päivinä ja johtaa taistelua pahaa vastaan
Shiialaisia on noin 10% muslimeista. Heitä asuu nykyään mm. Irakissa, Iranissa, Intiassa ja pakistanissa
Shiialaisia on vainottu paljon. Monet imaamit ovat kuolleet uskonsa puolesta taistellessaan muita uskontoja vastaan. Näitä
marttyyreja
kunnioitetaan monin tavoin.
Shiialaiset tekevät
pyhiinvaelluksia
marttyyrien haudoille. Tunnetuin marttyyri on Husain, Muhammedin tyttären poika, joka kuoli vuonna 680 Kerbalan taistelussa. Shiiojen yksi pyhiinvaellus kohde on Kerbala.
Kuvaavat uskontoaan myös surun uskonnoksi
Ashura on surujuhla, jota vietetään Kerbalan taistelun muistoksi. Sitä vietetään itkemällä ja suremalla sekä esittämällä kärsimysnäytelmiä. Miehet voivat ruoskia itseään kulkueissa.
Shiialaisille muodostui historian kuluessa
oppi varovaisuudesta
: Silloin kun shiialainen on uhattuna ja elää hankalissa olosuhteissa, hänellä on oikeus salata oma uskontonsa
He jakautuvat moneen eri ryhmään. Isoin ja tunnetuin liike on 12-shiialaisuus
12-shiialaisuudessa uskotaan, että Muhammedin jälkeen toimi 12 imaamia, joista viimeinen jouduttiin vainojen vuoksi jo lapsena viemään turvaan saliaseen paikkaan.
Suufilaisuus
edustavat Islamin mystiikkaa. Ominaista korostaa uskonnollisten oppien sijaan ihmisen yhteyttä Jumalaan.
Suufilaisuudessa on monenlaisia painotuksia. Toiset yhteisöt painottavat
askeesia
, vaatimatonta elämäntapaa ja köyhyyttä, toiset
mystistä jumalakokemusta
.
Jumalakokemukseen, jossa ihminen ikään kuin sulautuu Jumalaan, suufit pyrkivät tanssien, laulaen tai jumalan nimeä toistaen
Suufeja asuu mm. Somaliassa, Turkissa, Senegalissa ja Iranissa.
Suufit kokoontuvat perjantairukouksen jälkeen istuntoihin, joissa tehdään yhdessä hengellisiä harjoituksia.
Ei uskonnollista auktoriteettia, mutta opettajia ja
pyhimyksiä
kunnioitetaan