Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Elämän synty ja kehitys maapallolla Ilona ja Essi, Painovoiman…
Elämän synty ja kehitys maapallolla Ilona ja Essi
Kasvien kehitys
sammalet olivat ensimmäisiä kasveja
elivät vain vetisillä alueilla
sammalien kanssa samaan aikaan sienet levisivät maan päälle
kehittyivät viherlevistä
Siirtyivät maalle vuorovesilammikoiden kautta
Levät/sammalet levisivät kokonaan maalle lammikoiden kuivuttua
Vuorovesilammikossa levät olivat jonkin aikaa maan pinnalla kunnes taas upposivat veden alle.
Kasvit ja sienet muodostivat
sienijuuren
Kasvit saivat vettä ja ravinteita
sieni sai kasvilta sokeria
Maalle siirtyminen oli kasveille hyödyllistä
kasvit saivat valoa
Hiilidioksidia, jota tarvitsivat fotosynteesiin
Fotosynteesi on tehokas tapa saada ravintoaauringosta
Silloin maan pinnalla oli paljon vähemmän kasvinsyöjiä ja petoja kuin merissä
Putkilokasvit
kehittyivät 420 miljoonaa vuotta sitten
Ensimmäiset putkilokasvit olivat sanikkaisia
Ne yleistyivät nopeasti, koska niiden rakenteet auttoivat sopeutumaan maaelämään sammalia paremmin
Juuret edistivät veden ja ravinteiden ottamisen maaperästä
Varren tukisolukko kannatteli kasvia pystyssä
Pintasolukko suojasi kuivumiselta
Siemen kasvit
Paljassiemeniset
Kehittyi 200 miljoonaa vuotta sitten
Koppisiemeniset
Myöhemmin voimakas kasvukausi kuin paljassiemenisillä
Kukan kehittyminen paransi koppisiementen lisääntymismenestystä
Koppisiemeniset kasvit ja niitä pölyttävien eläinten koevoluutio on vaikuttanut kukkien sekä niitä pölyttävien eläinten kehittymiseen
Kukista on tullut houkuttelevan muotoisia, värisiä ja tuoksuisia
Yleistyivät nopeasti, koska lisääntyminen onnistui paremmin kuin itiökasveilla
Siementä suojasi kova kuori kylmyydeltä, kuumuulta sekä kuivuudelta
Elämän synty
Alkumaapallo
Maahan kohdistui koko ajan meteoriitti pommitus.
Meteoriittien mukana maapallolle tuli valtaosa tärkeistä alkuaineista.
Osa kaasukehän vesihöyrystä tiivistyi pisaroiksi ja satoi happamina sateina.
Sateiden takia syntyi maapallon meret.
Kemiallinen evoluutio
Orgaaniset yhdisteet ovat hiilestä ja vedystä luotuja monimutkaisia kemiallisia reaktioita.
Tämän ansiosta elämä maapallolla sai alkunsa.
DNA ja RNA ja proteiinien rakenne osat ovat esimerkiksi orgaanisia yhdisteitä.
Ennen solujen kehittymistä oli molekyylit jotka kantoivat perinnöllistä informaatiota, ne pystyivät kopioimaan itseään.
Rna oli ensimmäisten solujen perimä, mutta myöhemmin se muuttui Dna: ksi.
Biologinen evoluutio
Tämän myötä syntyivät ensimmäiset solut.
Alkusolut syntyivät koska kalvorakenteiden sisään kertyi Rna, Dna molekyylejä ja proteiineja.
Pienelle osalle varhaisista soluista kehittyi kyky tuottaa itselleen energiaa yhteyttämällä ilman auringon valoa, jolloin se hapettaa epäorgaanisia yhdisteitä kemosynteesillä.
Fotosynteesi oli sen sijaan yhteyttämistä auringon valon avulla.
Hapen lisääntyminen
Fotosynteesin myötä hapen taso nousi ensin vedessä.
1 more item...
Hapen lisäytymisen takia maapallolle alkoi syntyä lajeja jotka pystyivät soluhengitykseen.
1 more item...
Biologisessa evoluutiossa lajit sopeutuvat paremmin ympäristöönsä.
Elämä maapalolla uskotaan alkaneen kun solulle kehittyi jakautumisen kyky ja perintöaineiden siirtäminen seuraaville sukupolville.
Soluelinten kehittyminen
Tumallinen solu kehittyi koska muinaisen arkeonin perimä sulkeutui solukalvosta tumakotelon sisälle muodosti solu tuman.
Mitokondrio syntyi kun soluhengitykseen pystyvä bakteeri solu päätyi toisen solun sisälle, tällöin osapuolet alkoivat tekemään yhteistyötä.
Viherhiukkanen syntyi kun tumallisten eliöiden kehitys haarautui, kun tumallinen solu otti sisäänsä fotosynteesiin kykenevän syanobakteerin. Viherhiukkanen kehittyi kun syanobakteeri jäi elämään solun sisälle.
Näiden syntyvaihetta kutsutaan endosymbioositeoriaksi.
Eläinten kehitys
Elämä kehittyi vedestä
Avainsopeutuma tarkoittaa eliöille kehittyviä uusia ominaisuuksia.
Tämä mahdollistaa lajien uuden laisen elintavan tai levittäytymisen uusiin elinympäristöihin.
Ensimmäiset maaeläimet
Edellytti eläimen pystymistä hengittämään ja tuki ja liikunta lihasten kehittymistä.
Ensimmäiset eläimet elivät vedessä mutta pystyi liikkumaan myös vedessä.
Matelijoiden valtakausi
Matelijat sopeutuivat paremmin kuivempaan ilmastoon sillä niiden sarveissuomuinen iho kesti paremmin kuivuutta.
Lisääntymisen kuivalla maalla mahdollisti sisäinen siitos ja kestävien nahkapintaisten munien kehitys.
Permikauden joukkotuho oli eliökunnan kehityshistorian suurin sukupuuttoaalto.
Se tuhosi maapallon eliö kunnan melkein kokonaan.
Joukkotuhosta selvinneet lajit valloittivat vapautunutta elintilaa ja alkoivat sopeutumaan eri elinympäristöihin.
Esinisäkkäitä selvisi tuhosta vain vähän joista kehittyi ensimmäiset nisäkkäät dinosaurusten kanssa.
Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon meteoriittitörmäyksestä uskoen.
Dinosaurusten joukkotuhon jälkeistä aikaa kutsutaan elämän uudeksi ajaksi.
Ihmisen aikakausi
istukallisia nisäkkäitä alkoi kehittyä, joiden poikaset kehittyivät naaraan sisällä kohdussa.
Varhaisista nisäkkäistä kehittyi pikkuhiljaa kädellinen ryhmä, joista kehittyi pikkuhiljaa oma lajimme Homo Sapiens.
Ensimmäiset maaselkärankaiset olivat kalasammakoita joista myöhemmin kehittyi sammakkoeläimet.
Painovoiman vaikutuksesta aine alkoi kasautua kaasupilviksi.
Näistä kaasuhehistä syntyi sitten galakseja.
Maalla ei ollut kilpailua
Nopea levittäytminen
Selkärangattomien eläinten monimuotoisuus runsastui nopeasti.
koska kambrikauden räjähdyksen aikaan alkoi pitkä ajanjakso kun merivesi oli lämmintä ja ilmasto mieto.
Fotosynteesiin pystyvien lajien aktiivinen toiminta nosti veden happi pitoisuutta.
eliöille oli tämän myötä paljon ravintoa tarjolla.
Kehityshistoriassa ajanjaksoa missä lajeja syntyi lyhyessä ajassa paljon kutsutaan kambrikauden räjähdykseksi.
Sen aikana syntyi lähes kaikkien tämän päiväisten eläinkunnan pääjaksojen ensimmäiset edustajat.
Alkumaapallo syntyi 13.8 miljardia vuotta sitten alkuräjähdyksestä.
