Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Riitit ja rituaalit hindulaisissa liikkeissä - Coggle Diagram
Riitit ja rituaalit hindulaisissa liikkeissä
Hindulaisten riittien luonne
yhteisiä juhlia vähän, mutta paikallisia paljon
uskonnolliset riitit jaetaan neljään ryhmään: 1. kodissa ja temppelissä suoritettavat päivittäiset riitit, 2. vuosittaiset juhlat, 3. suotavat riitit, joskaan ei uskonnollisesti välttämättömiä, esim. pyhiinvaellus, 4. yksilön elämänkaareen liittyvät siirtymäriitit
Riitit kotona
jumalien palvonta yksilöllistä, ei jumalanpalveluksia.
pujaksi
kutsutaan kotona ja temppelissä suoritettavaa riittiä
Kotona voi olla erillinen alttari, joskus jopa huone, jossa on jumalankuva tai -patsas.
Jumalalle voi uhrata esim. kukkia tai ruoka-aineita
Rukoillessa lausutaan
mantroja
ja poltetaan
suitsukkeita
Arati
on tuliseremonia, jossa lampun tai muun avotulen avulla pyritään ihmisen ja jumalan yhteisyyden kokemiseen. Olennainen osa kotona ja temppelissä rituaaleja
Jumalaa palvotaan kolme kertaa päivässä: aamulla päivällä ja illalla. Rituaalit ovat kotona naisen vastuulla. Yleensä mies harjoittaa uskontoa kodin ulkopuolella ja nainen kodin sisällä
Riitit ja rituaalit temppeleissä
Temppeliin tultaessa tärkeää kiinnittää jumalten huomio esim. kelloa soittamalla
Temppelissä on kohtutalo, jossa sijaitsee se jumalapatsas, jolle temppeli on omistettu
Lamppurituaali
on tärkeä osa temppelipujaa
Aratin jälkeen suoritetaan
uhrausrituaalit
, joissa voidaan uhrata esim. vettä, kukkia, leivonnaisia tai hedelmiä. Joskus uhrauksessa käytetyt ruoka-aineet nautitaan uhrauksen jälkeen kiitosateriana
Vastalahjaksi uhrilahjan tuonut saa
prasadin
, taivaan lahjan. Se voi olla hedelmä, vettä tai sokerimurusia. Uhrilahjan tuoja saa myös otsaansa täplän, jonka väri riippuu siitä, minkä jumalan temppelistä on kyse
Jumalapatsaiden merkitys temppeleissä on hyvin keskeinen. Aamuisin patsaat herätetään ja pestään. Alttarilla olevaa patsasta kunnioitetaan ja hindut ajattelevat jumalan asuvan patsaassa. Illan tullen jumalat asetetaan levolle
Jumalapatsaiden katsominen on tärkeää. Ihmisen ja jumalan katsekontaktia kutsutaan
darsanaksi
. Temppeliin ei siis tulla kuuntelemaan puheita vaan katsomaan jumalia silmiin
Elämänkaaren juhlat
Kun lapsi synty, hänen suuhunsa laitetaan tippa hunajaa tai jotain muuta makeaa ja hänen korvaansa kuiskataan jumalan nimi.
Lapsi saa nimen 10-12 päivän ikäisenä ja nimi määräytyy usein perheen asema yhteisössä tai se voidaan määritellä
astrologisten
karttojen avulla
Kolmen ylimmän kastin pojat oallistuvat 10 vuoden iässä
pyhä lanka -juhlaan
. Silloin pojista tulee uskonnollisesti täysi-ikäisiä ja he saavat alkaa lukea pyhiä tekstejä
Avio-liittoon
vihkiminen on tärkeä siirtymä. Avioliitto on kulttuurinen ja uskonnollinen velvollisuus ja aviopuolison valinta on suvun yhteinen asia. Lapsiavioliitot ovat kiellettyjä
Olennainen osa häissä on
aratin
suorittaminen
Ylimmän kastin brahmaanit suorittavat hääseremonian
Astrologia ja horoskoopit
ovat merkittävässä osassa hindulaisuudessa. Jos avioliitossa on ongelmia, apua etsitään usein astrologian avulla
Hinduilla on käytössä
polttohautaus
. Sen uskotaan nopeuttavan sielun siirtymistä jälleensyntymän kiertoon.
Perheen vanhimmalla pojalla on velvollisuus sytyttää ruumisrovio ja Ganges-virran rantaa idetään parhaan paikkana suorittaa tämä rituaali
Vainajan tuhka sirotellaan virtaan, jumalan syleilyyn.
Vuosijulaperinne
Vuosijuhlat määräytyvät luonnonkierron mukaan. Erityisesti auringon ja kuun asemat vaikuttavat juhlien ajoittumiseen
Yhdeksän yön juhla, navarati
on yksi suurimmista juhlista, jota vietetään, kun hyvä on voittanut pahan. Juhlasta käytetään myös nimitystä
Durga puja
, koska silloin rukoillaan erityisesti Durga-jumalatarta.
Loka-Marraskuussa vietetään
uutta vuotta
sen muistamiseksi, että valo voittaa pimeyden. Tätä juhlaa kutsutaan
Diwali-juhlaksi
, joka on omistettu Visnun lisäksi onnenjumalatar
Laksimille
Elokuun lopulla vietetään
Ganseha-jumalan
syntymäpäivää, ja keväällä juhlinnan kohteena on
Krishna
. Tätä juhlaa kutsutaan
holi-juhlaksi
, jossa juhlivat heittävät toistensa päälle punaista vettä, jota pidetään huomisen ja elämän vertauskuvana.
Maailman suurin yleisötapahtuma on joka 12. vuosi vietettävä
maha kumbha mela -juhla
. Juhlaan kuuluvissa kulkueissa pyhät miehet eli
askeetikot
tuhkalla siveltyinä kohti virtaa. Kylpemällä puhdistaudutaan pahoista teoista ja huonosta karmasta. Juhla keskittyy Siva-jumalan ympärille
Pyhiinvaelluksen merkitys
Tarkoituksena kerätä itselleen hyvää karmaa ja vähentää huonoa
Tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita ovat pyhät joet, temppelit ja vuoret. Esim. himalaja
Pyhiinvaellukset voivat keskittyä myös kaupunkeihin, joissa jumalien uskotaan ilmestyneen ihmisille. Tärkein pyhä kaupunki on
Varanasi
, joka on Siva jumalan koti. Usein hindut haluavat kuolla täällä