Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Luterilainen kristillisyys - Coggle Diagram
Luterilainen kristillisyys
Protestantismin tausta
Keskiajalla valtaa Euroopassa käytti Paavi
Keskiajan lopulla maalliset hallitsijat eri puolilla Eurooppaa alkoivat irtautua paavin vallasta ja luoda omia valtioitaan
Paavi pyrki vahvistamaan asemaansa suhteessa kirkolliskokoukseen solmimalla liittoja kuninkaiden kanssa
1300-luvulta lähtien Euroopassa alkoi syntyä kristillisiä liikkeitä, jotka muun muassa kritisoivat katolisen kirkon ja erityisesti paavien taloudellista valtaa ja rikkautta
Uudistusvaatimukset johtivat 1500-luvulla reformaatioon, jota on kutsuttu myös uskonpuhdistukseksi
Englantilainen John Wycliffe (noin 1329–1384) oli sitä mieltä, että kirkko oli ajautunut kauas perustehtävästään ja alkanut vaatia ihmisiä noudattamaan tapoja, joista Raamatussa ei puhuttu
Wycliffe käänsi ystävineen Raamatun englanniksi
Osa uusista liikkeistä korosti mystiikan merkitystä ja yksilöllistä, kokemukseen perustuvaa uskoa
renessanssi syntyi Italiassa 1300-luvulla
syntyi aatehistoriallisena ilmiönä humanismi, joka korosti yksilön arvoa
Vuonna 1516 Erasmus Rotterdamilainen (1466/67–1536) julkaisi Uuden testamentin, jossa oli tekstit sekä Uuden testamentin alkukielellä kreikaksi että sen latinankielinen käännös
Kirjapainotaidon keksiminen 1400-luvulla mahdollisti kirjallisen materiaalin nopeamman ja tehokkaamman levittämisen, mistä hyötyivät muun muassa raamattuhumanistit
Lutherin toiminta Saksassa
Saksalainen augustinolaismunkki Martin Luther (1483–1546) yritti parhaansa mukaan elää hyvää kristityn elämää ja tunnustaa ripissä kaikki syntinsä
Aneet olivat Lutherin mukaan turhia
Syksyllä 1517 Luther julkaisi teesinsä, joissa hän kritisoi katolisen kirkon anekäytäntöjä
Saksan reformaation katsotaan alkaneen vuonna 1517
Luther joutui puolustamaan näkemyksiään paavin ja keisarin edessä Wormsin valtiopäivillä vuonna 1521
Paavi julisti hänet kirkonkiroukseen ja keisari Kaarle V julisti hänet lainsuojattomaksi eriävien mielipiteidensä vuoksi
Saksin vaaliruhtinas Friedrich Viisas piilotti Lutherin Wartburgin linnaan, jossa tämä oli turvassa
Luther käänsi Uuden testamentin saksaksi
Lutherin kannattajat
Jakautuivat maltillisiin ja radikaaleihin
Maltilliset kannattajat, kuten esimerkiksi humanistit, halusivat toteuttaa reformaatiota aatteellisena uudistuksena
Vuonna 1530 keisari Kaarle V kutsui koolle valtiopäivät Augsburgiin, jossa hänen tavoitteenaan oli palauttaa Lutheria seuranneet, lähinnä pohjoissaksalaiset ruhtinaat takaisin katolisen kirkon huomaan
Luther itse edusti maltillista linjaa
Lutherin kannattajat toivat valtiopäiville mukanaan Philipp Melanchthonin (1497–1560) kirjoittaman julistuksen, joka tunnetaan Augsburgin tunnustuksena
Tunnustus koostuu 28 kohdasta, joissa käsitellään sekä protestanttien esittämiä uudistuksia että heidän näkemyksiään siitä, mistä vääristä tavoista ja perinteistä kirkon pitäisi luopua
Radikaalimmat Lutherin kannattajat puolestaan olivat valmiita poistamaan kirkosta kaiken sellaisen, mitä Raamattu ei erikseen maininnut
Kutsuttiinkin kuvainraastajiksi
Reformaation leviäminen
Kirjapainotaito, opiskelu ulkomailla ja kaupankäynti levittivät reformaatiota varsin nopeasti
Wittenbergissä opiskellut suomalainen pappi Mikael Agricola omaksui reformaation ajattelumallin ja toi sen mukanaan Turkuun
Uusi testamentti ilmestyi ruotsiksi jo vuonna 1526 ja suomeksi Agricolan toimesta vuonna 1548
Reformaatiota on kutsuttu ruhtinasreformaatioksi
Kaupunkireformaationa tunnettu ilmiö johtui siitä, että katolinen kirkko koettiin ylempien säätyjen etuja ajavaksi kirkoksi
Opilliset erityispiirteet
Alkuperäisenä tavoitteena oli reformoida eli uudistaa katolista kirkkoa, joka oli hänelle tärkeä
Koska kirkko ei Lutherin uudistusehdotuksia hyväksynyt, hänen toimintansa johti uuden kristillisen liikkeen, luterilaisuuden, syntyyn
Sisältöperiaate: ihminen pelastuu yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen tähden
Muotoperiaate: Raamattu on opin ja elämän ylin ohje
Kaste ja ehtoollinen luterilaisen kirkon ainoat sakramentit, sillä vain ne mainitaan raamatussa
Luther sepitti Raamattuun pohjautuvia virsiä, jotta ihmiset voisivat niiden kautta oppia kristinuskon perusasioita
Luterilaisen käsityksen mukaan kasteessa on kyse Jumalan toiminnasta, mikä korostuu siinä, että kasteelle tuotava pieni lapsi ei itse ole aktiivinen kasteen suhteen vaan saa sen lahjana, ilman omia ponnistelujaan
Ehtoollisessa ihminen saa syntinsä anteeksi. Ehtoollinen on toisaalta kiitosateria, jossa ihminen voi kiittää Jumalaa hänen lahjoistaan ja toisaalta rakkauden ateria, jossa koko seurakunta on yhdessä koolla
Saarna, virret ja sakramentit
Kirkkorakennukset ovat yksinkertaisempia
Luterilaisissa kirkoissa ei ole sivualttareita, koska luterilaisilla ei ole pyhiä, joille alttareita pystytettäisiin
Jumalanpalveluksissa lauletaan virsiä ja kuunnellaan saarnaa
Saarnat ovat ensisijaisesti opetuspuheita, joissa papit selittävät Raamatun tekstejä ja kristillistä uskoa seurakuntalaisille
Luther piti tärkeänä kristillisen opin opettamista tavallisille ihmisille mahdollisimman monin tavoin
Muita toimintamuotoja
Papiksi vihitään monessa luterilaisessa kirkossa sekä miehiä että naisia
Suomen evankelisluterilaisella kirkolla on oikeus vihkiä ihmisiä avioliittoon
Luterilaisessa kirkossa toimiva pappi voi olla naimisissa
Papit eivät muodosta omaa yhteiskunnallista luokkaansa vaan ovat luterilaisen käsityksen mukaan tavallisia seurakuntalaisia, joille on annettu erityinen tehtävä
Eettiset korostukset
Etiikkaa leimaa vahvasti Lutherin sisältöperiaate eli se, että ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden
Kultainen sääntö ja rakkauden kaksoiskäsky velvoittavat ihmistä ottamaan toisten tarpeet huomioon
Jumalan rakkaus saa ihmisen tekemään hyviä tekoja, mutta hyvillä teoilla ei ansaita Jumalan rakkautta
Ihminen ymmärtää järjellään ja omantuntonsa ääntä kuuntelemalla, mikä on oikein ja mikä väärin
kirkko huolehtii ihmisten hengellisistä tarpeista ja valtio ihmisten maallisista tarpeista
Luterilaisuuden asema
Maailmassa noin 70 miljoonaa, joten se ei ole uskonnollisena yhteisönä kovinkaan suuri
Enemmistökirkkona ainoastaan Pohjoismaissa ja Namibiassa
Pohjois-Amerikassa on myös luterilaisia kirkkoja, koska sinne on mennyt siirtolaisia esimerkiksi Pohjoismaista
Maakirkkoja eli jokainen kansallinen kirkko on itsenäinen
Suomen evankelisluterilainen kirkko koostuu yhdeksästä hiippakunnasta, joilla jokaisella on oma piispa
Lisäksi kirkolla on arkkipiispa, joka on koko kirkon hengellinen johtaja
Kirkko järjestää muun muassa jumalanpalveluksia, toimintaa eri ikäryhmille ja monenlaista avustustoimintaa sekä hoitaa pyhiä toimituksia kuten kasteita, avioliittoon vihkimisiä ja hautaan siunaamisia