Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Talouspolitiikka, talouspolitiikassa päämäärä on kaikilla sama, mutta…

- - - - uusliberalismi nosti päätään 1980-luvulla, kun alettiin vaatia mahdollisimman vapaata markkinataloutta. Ajatuksena oli että valtaapitävillä ei pitäis olla mitään vaikutusta markkinoihin ja niiden pitäis perustua laissez faire- periaatteeseen. Talouden ongelmien syynä on uusliberalistien mielestä liika taloudellinen säätely.
        
        Ronald Reagan Usa ja Margaret Tatcher Britannia harjotti tätä. Myös muissa maissa tehtiin näin. tää oli vastapuoli aiemmin harjotetulle keynesiläisyydelle jota jotkut (mm. friedman). Lopputuloksena oli tuloerojen kasvu ja suurten yritysten menestys
        
        Saanut kritiikkiä finanssikriisin jälkeen erityisesti. Krugman kritisoi koska ajattelee, että säästäminen ja kuluttamattomuus vaan syvensi taantumaa.
- - - - Pankit lainaa rahaa eteenpäin muille pankeille, yrityksille tai kotitalouksille viitekorolla joka märäytyy ohjauskoron mukaan. viitekorkoja on esim euribor ja prime korko
        
        euribor lasketaan: euroopan suurimmat pankit lainaa toisilleen luottoa ohjauskoroon mukaisesti ja risat. näiden luottokorkojen keskiarvo on euriborkorko
        
        EKP voi nostaa ohjauskorkoa jolloin euribor ja prime korot myös nousee ja tälleen se voi vaikuttaa koko euroopan talouteen. Yleensä korkoja nostetaan aka rahapolitiikkaa kiristetään kun on ennustettavissa kovaa inflaatiota/sitä on jo. Sitte rahapolitiikkaa kevennetään aka korkoja lasketaan jos inflaatiovauhti on liian hidas. Kun korkoja nostetaan, lainan ottaminen tulee kalliimmaksi ja ihmisillä menee enemmän rahaa korkojen maksuun. Jos korot ois matalemmat, se vois kannustaa kaikkia liialliseen lainanottoon mikä ylikuumentais taloutta. Korkeemmat korot on pois kuluttamisesta minkä takia yritysten myyntitulot vähenee ja ne joutuu ehkä laskeen hintoja. Sillon kun talous on taantumassa, korkoja lasketaan minkä toivotaan lisäävän lainanottoa ja siten kulutusta ja kysyntää -- ja investointeja niiden kautta -- tätä toimintatapaa kutsutaan vastasykliseksi
        
        EKP koki vaikeuksia rahapolitiikan saralla, kun 2008 alkanut finanssikriisi ja siitä seurannut eurokriisi aiheutti inflaation tippumisen ja jopa hetkittäisen deflaation Eurooppaan. EKP laski ohjauskoron lähes nollaan 2013 ja se pysyi nollassa/nollan tuntumassa viisi vuotta. Sen lisäksi eurokriisistä selvitäksemme euroopan keskuspankki osti kriisimailta joukkolainoja (vissiin jotain sellasia lainoja joihin kerätään rahaa sijoittajilta ja sitten ne saa osan korosta ig). Ohjauskorkoa alettiin taas nostaan 2018 mutta sitten tuli koronakriisi joka taas horjutti maailmantaloutta ja inflaatio droppas. EKP jatko elvytystä kunnes alko ukrainan sota, joka aiheutti inflaation hullun nousun 2022. (ainakin sotateollisuus hyötyy sodasta kun niiden pitää tehä lisää laitteistoa) sillon korkoja nostettii ja euriborkorkokin nousi yli 4%lla
- - - - siitä päättää kunnanvaltuusto
        
        isoimmat menoerät on vesi- ja jätehuolto, koulu- kirjasto- kulttuuri ja nuorisopalvelut sekä kaupunkisuunnittelu
        
        isoimmat tuloerät on kunnallisvero ja kiinteistövero.Kunnat saa tuloja myös palvelumaksuista ja yhteisöveron osuudesta. Joillain kunnilla on oma energiayhtiökin
        
        kaikki menoerän palvelut on lakisääteisiä eli kuntiwen on pakko tarjota niitä.
        
        valtion tasausjärjestelmä helpottaa kuntien tilannetta ja pienentää tuloeroja
        
        SOTE uudistus vähensi kuntien ahdinkoa ja menoja kun iso osa rahoituksesta siirtyi sote alueille. Osa kuntien tuloista laitetaan sote alueiden rahoitukseen
      - kuntien taloutta on pyritty kohentamaan kuntaliitoksilla ja kuntayhtymillä -- esim koulutus keskitetään yheltä kunnalta useammalle. kuntaveroa kiristämällä jotkut kunnat on saanut pientä lohtua ahdinkoon mutta se ei houkuta uusia asukkaita. Myös yksityistämisellä on pyritty saamaan ratkaisuja, mutta sen toimivuudesta on kiistelty. Siinä myös monet ajattelevat laadun kärsivän