Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ortodoksinen kristillisyys - Coggle Diagram
Ortodoksinen kristillisyys
Ortodoksisuuden historiaa
Ortodoksiset kirkot katsovat edustavansa alkuperäistä ja katkeamatonta kristillistä perinnettä
Käytetään usein nimitystä idän kirkot
Ortodoksinen kristillisyys on keskittynyt itäisen Euroopan alueelle
Juuret bysantissa
Useimmat kaanonit tehtiin 700-luvulle mennessä
Bysantin valtakunnassa hengellistä valtaa käytti patriarkka, jota alettiin vuodesta 595 lähtien kutsua Konstantinopolin ekumeeniseksi patriarkaksi
Ortodoksinen kirkko hajaantui 400–500-luvulla, kun orientaaliortodoksiset kirkot erosivat oppikiistojen ja kulttuurierojen vuoksi keisarin ja patriarkan johtamasta ortodoksisesta kirkosta
Slaavien keskuudessa aloitettiin tehokas lähetystyö 600-luvulla
1000-luvulle tultaessa ortodoksinen kristillisyys oli vakiintunut itäiseen Eurooppaan
Bysantin valtakunta romahti vuonna 1453 islaminuskoisten turkkilaisten hyökkäykseen
Venäjän ortodoksinen kirkko pitää Vladimirin kastevuotta syntymävuotenaan
Ortodoksinen kirkko Venäjällä
1700-luvulla Moskovan patriarkan virka lakkautettiin ja tilalle perustettiin tsaarin johtama Pyhä Synodi, jota kesti 200 vuotta
Venäjän vallankumouksen myötä 1917 herätettiin ajatus patriarkan virasta uudelleen eloon
Uusi pyhä istuin joutui kuitenkin heti koetukselle, kun kommunistinen ja uskonnonvastainen Neuvostoliitto syntyi
kirkko menetti virallisen asemansa 1920-luvulle tultaessa
Kun Neuvostoliitto romahti vuonna 1991, kirkko sai uudelleen vapauden toimia
Neuvostoliiton aikainen lastenkasvatus oli kuitenkin johtanut siihen, että vaikka moni arvosti kirkkoa, harva ymmärsi kirkon oppeja
Kirkon on nähty palvelevan venäläistä identiteettiä ja nationalismia
Oppi ja etiikka
Leimallista perinteen eli tradition vaaliminen
Ortodoksisen kirkon oppi perustuu Raamattuun, mutta myös kirkon perinteeseen
Nykyajan vaatimukset johtaneet siihen, että vanhoja oppeja ja käytänteitä joudutaan tulkitsemaan uusilla tavoilla
Leimallista mystisyyden korostaminen ja ihmisen jumalallistuminen
Tämä tapahtuu niin, että ihminen elää Raamatun ja kirkon opetuksen mukaan
Hyvinä oppaina jumalallistumisen tiellä ovat kirkon pyhät henkilöt, jotka on usein ikuistettu ikoneihin
Kirkon toiminnan ehdoton ydin on liturgia eli ehtoollisjumalanpalvelus
Ortodoksinen liturgia on moniin aisteihin vetoava tapahtuma, jota voidaan luonnehtia ”pyhäksi draamaksi”
Kolme osaa: valmistava osa, opetettavien osa ja uskovien osa
Valmistavassa osuudessa papit valmistelevat ja siunaavat ehtoollisaineet alttarilla ikoniseinän takana
Opetettavien liturgia koostuu siunauksista, rukouksista, Raamatun luvusta ja lyhyestä saarnasta
Uskovien liturgian ydin on ehtoollisen vietto
Kutsuvat ehtoollista eukaristiaksi eli kiitosuhriksi
Juhlapäivien aattoina suoritetaan vigilioita, joissa rukoillaan, lauletaan ja valmistaudutaan juhlapäivän viettoon
Seitsemän pyhää toimitusta, mysteeriota
Kaste
Kasteen kautta lapsi liittyy osaksi ortodoksista kristikuntaa
Mirhalla voitelu
Mirhalla voitelu vahvistaa kasteen
Eukaristia
Kun lapsi on kastettu ja voideltu, hän saa osallistua eukaristiaan
Avioliitto
Avioliitto ja siihen vihkiminen on myös pyhä toimitus
Pappeus
Pappeuteen kuuluu ortodoksisessa kirkossa kolme astetta
Diakonit edustavat pappeuden ensimmäistä astetta. Heidän tehtävänsä on avustaa papistoa liturgian toimittamisessa sekä muussa seurakuntatyössä
Papeilla on oikeus mysteerioiden suorittamiseen
Ylin pappeuden aste on piispuus
Katumus
Katumuksen mysteerio vastaa pitkälti katolilaisten rippiä
Sairaanvoitelu
Rukoillaan sairaan ihmisen puolesta ja siihen kuuluu myös eukaristia
Ortodoksisen uskonelämän piirteitä
Ristinmerkin tekeminen ja tuohuksen sytyttäminen ovat näkyvä ja toiminnallinen osa ortodoksista kristillisyyttä
Käytetyin rukous, jota toistetaan monia kertoja liturgian aikana, on ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä”
Ikonit olennainen osa kirkkorakennusta ja keskeinen ortodoksisuuden tunnusmerkki
Virallisen ortodoksisen teologian mukaan ikoneja ei palvota, vaan niiden avulla keskitytään rukoilemiseen ja muistelemaan pyhien ihmisten opetuksia ja esimerkkiä
Uskonsa vakavasti ottavan ortodoksin kodissa on myös koti-ikoni, joka usein sijoitetaan huoneen itäiseen kulmaan
Pyhiinvaellukset merkittäviin kirkkoihin ja merkittävien ikonien äärelle kuuluvat ortodoksisuuteen
Ennen pääsiäistä on 40 päivän mittainen suuri paasto
Paaston tehtävänä on auttaa keskittymään hengellisyyteen ja luopumaan turhasta
Ortodoksisten kirkkojen kannatusalueet ja hallinto
vahvinta kannatusaluetta ovat esimerkiksi Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina ja Kreikka
Ortodokseja arvioidaan olevan maailmassa noin 260 miljoonaa
Ei ole keskitettyä hallintoa, jonka alaisuuteen kaikki ortodoksit ja ortodoksiset kirkot kuuluisivat
Kirkoilla laaja toiminnanvapaus, mutta viime kädessä hengellisissä asioissa ja teologisissa kysymyksissä ratkaisuvalta on yksittäisen kirkon ulkopuolella
Osa kirkoista on täysin itsenäisiä eli autokefaalisia