Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Temperamentti ja persoonallisuus, temperamentti näkyy täällä…

- - - - filosofit ja lääkärit (esim. Hippokrates) yhdistivät elimistön toiminnot ("ruumiin nesteet") näkyvään käyttäytymiseen
      - tyypillistä oli luokitella ihmiset temperamentti-tyyppeihin (esim. koleerikko, melankooliikko)
    - - alettiin varsinaisesti tutkimaan
        ihmisten eroja temperamentissa ja persoonallisuudessa
      - ajateltiin, että lapsi syntyessään on
        tyhjä taulu (tabula rasa) --> ympäristö piirtää jälkensä
    - - alettiin pikkuhiljaa hahmottamaan, että ihmisellä on geneettisesti määräytyneitä syntymäperäisiä ominaisuuksia
        
        Hans Eysenck: lapsella on syntyessään persoonallisuus, joka selitetään biologisesti/neurobiologian yhteyksillä
        
        yksilölliset erot reaktioissa heijastavat eroja aivojen toiminnassa, erityisesti vireystilaa säätelevissä systeemeissä
        
        temperamentti-piirteet on jatkumoita, eivät typologioita. Niillä on biologinen pohja.
      - Taitekohtainen temperamentti
        -teoria:Thomas & Chess malli
        
        Erottelivat yhdeksän
        temperamentti-tyyppiä
        
        haastattelivat kliinisessä työssä lasten vanhempia, lapsilla eri piirteitä (riippumattomia siitä miten vanhemmat kasvatti lapsia)
        
        tutkimuksen nimi: The New York Longitudial Study
      - myöhemmin temperamentin käsite on täydentynyt uusilla teorioilla, jotka ottavat huomioon piirteiden neuro-biologisen pohjan
      - "the how of behavior" eli
        käyttäytymisen tyypilliseksi aspektiksi
        
        esim.
        
        kuinka herkästi lapsi reagoi? kuinka voimakkaita reaktiot ovat?kuinka nopeasti lapsi toimii?
    - - Shiner, Pyöreän
        pöydän tutkijat
        
        "Temperamentti kuvastaa varhain ilmaantuvia eroja aktiivisuudessa, emotionaalisessa reagoinnissa, tarkkaavaisuudessa ja itsesäätelyssä, ja nämä piirteet ovat geenien, biologian ja ympäristön yhteisvaikutusten tuotosta."
        
        uusi versio 15 vuotta sitten tehdystä
        tutkijoiden pyöreän pöydän keskustelusta
        
        päivitykset
        
        geenit ja ympäristö toimivat yhteisvaikutuksessa,
        ei kumpi toimii
        
        temperamentti tuotiin vahvasti itsesäätely-komponentti, aiemmin piirteet oli liitetty kognitiivisiin kykyihin
      - temperamentin ennustaa lapsuuden
        ja aikuisuuden lopputulemia
        
        esim.
        
        mielenterveyshäiriöiden ilmaantumista
        
        koulumenestystä ja opintomenestystä
        
        sosiaalisia suhteita
        
        terveyttä ja terveyskäyttäytymistä (tupakointi, ravinto, liikunta)
        
        pitkäikäisyyttä
- - - - pääasiassa sijoittuu tasolle 1, jossa on ihmisen taipumukselliset piirteet (persoonallisuus piirteet)
      - joitain temperamentti ominaisuuksia/
        teorioita voi sijoittaa tasolle 2
  - - - neuroottisuus=emotionaalinen
        epätasapaino
        
        BIS-järjestelmä aktivoituu
      - ekstroversio
      - psykoottisuus=epävakauden, aggressiivisuuden ja epäempaattisuuden piirre (ei selkeetä neurobiologista syytä)
    - - esitti, että yksilölliset erot johtuvat aivojen erilaisesti toiminnasta, erityisesti vireystilaa säätelevissä systeemeissä
    - - superpiirre (esim. introversio)
        
        piirre (esim.
        ujous)
        
        automaattinen vastaus
        (esim. välttää juhlia)
        
        spesifi vastaus (esim. tuntee olonsa
        epämukavaksi, hermostuu, hikoilee
        
        toinen automaattinen vastaus
        
        toinen spesifi vastaus
        
        piirre
        
        automaattinen vaste
        
        automaattinen vastaus
        
        spesifi vastaus
        
        spesifi response
        
        spesifi vaste
- - - - persoonallisuuspiirteiden tutkiminen vaikeutuu kun esim. ekstroversiota on vaikea tutkituttaa käyttäytymiserojen takia esim. bingo ja joukkuelaji
      - toisaalta tekijät määrittelemät käyttäytymistä ikäryhmien välillä, koetilanteesta tulisi vain saada piirteen esiintyvyys enemmän esille
    - - tunnollisuus ja avoimuutta kokemuksille ei voida mitata
      - toisaalta lapset toimivat aina erilaisesti
      - Martin, 1994: vihossa kuva
        
        piirteet liittyvät BIG FIVE tekijöihin
        
        hyvin samanlainen kuin aikuisen persoonallisuuden rakenne, mutta esim. avoimuuden kehitystä ei ole saatu selville
- - - - esim. korkea aktiivisuus
        ennustaa korkeaa ekstraversiota