Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
FI3: Yhteiskuntafilosofia - Coggle Diagram
FI3: Yhteiskuntafilosofia
Filosofian osa-alue, jossa pohditaan yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä, mm. sitä, miten ja miksi yhteiskunta on rakentunut ja millainen on hyvä yhteiskunta
Yhteiskuntasopimusteoriat pyrkivät avaamaan meille syitä, minkä vuoksi ensin luonnontilassa elävät ihmiset päättävät solmia keskenään sopimuksen ja perustaa valtion
Thomas Hobbes (1500-luvulla elänyt filosofi)
Hobbes ajatteli, että luonnontilassa elävät ihmiset ovat keskenään tasavahvoja ja jokainen haluaa säilyä hengissä halliten samalla muita
Seuraa kaikkien sota kaikkia vastaan
Luonnonoikeus: jokaisella oikeus toimia oman hengissä säilymisensä edistämiseksi rajoittamattomasti
Ihmisen elämä on lyhyt ja kurja
Ratkaisuna järki ja yhteiskuntasopimus
Luonnostaan järkevä ihminen osaa muodostaa sääntöjä
Ihmiset tekevät sopimuksen: kaikki luopuvat omasta oikeudestaan käyttää väkivaltaa ja saavat vastineeksi rauhan ja turvallisuuden
Asetetaan suvereeni: hallitsija, jonka valta on absoluuttinen ja jakamaton
Suvereenin tehtävät: varmistaa ja taata sopimuksen toteutuminen sekä pitää valta
Syy perustaa valtio: välttää jatkuva sotatila ja säilyä paremmin hengissä
John Locke (1600-luvulla elänyt filosofi)
Luonnontila on valtioton tila, jossa kaikki ovat vapaita ja keskenään tasa-arvoisia, eikä kukaan hallitse toista tai ole alamainen toiselle
Vallitsee luonnonlaki: yksilöillä on luonnollisia oikeuksia
Jokaisen luonnolliset oikeudet: oikeus elämään, terveyteen, vapauteen, ruumiilliseen koskemattomuuteen ja omaisuuteen sekä oikeus rangaista sitä, joka rikkoo muiden oikeuksia
Ilman yhteiskunnan lakeja seuraa ylilyöntejä, väkivaltaa, kostonkierteitä ja lopulta sotatila
Sotatilan välttämiseksi yksilöt solmivat sopimuksen ja perustavat valtion luonnollisten oikeuksien turvaamiseksi
Yksilöt luovuttavat oikeuden rangaista puolueettomalle taholle
Valitaan hallitsija, jolla on valta tehdä päätöksiä ja jonka tehtävänä on turvata kansalaisten luonnollisten oikeuksien toteutuminen
Luonnolliset oikeudet rajoittavat kuitenkin vallankäyttöä
Hallitsija voidaan panna viralta, mikäli hän ei hoida tehtäväänsä
Liberalistinen lähestymistapa: valtio perustetaan omaisuuden turvaamiseksi -> oikeus omaisuuteen
Jean-Jacques Rousseau (1700-luvulla elänyt filosofi)
Luonnontilassa ihminen on vapaa, viaton, turmeltumaton ja onnellinen
Elelee pienissä yhteisöissä ja on ns. "jalo villi"
Kirjoitti teoksen yhteiskuntasopimuksesta (1762)
Pahuus: omistuksen käsitteen keksiminen, mistä seuraa kateutta, ristiriitoja, kilpailua, ryöstelyä, aitoja, sääntöjä, rajoituksia ja lopulta yhteiskunta
Ihmisen vapaus rajoittuu ja hän on vieraantunut luonnollisesta olotilastaan
Yhteiskuntasopimuksessa ihminen antaa osan vapaudestaan pois ja alistuu yleistahtoon
Yleistahto: kansalaisten yhteinen halu toteuttaa yhteistä etua
Vrt. seuraaviin
Yksilötahto: mitä minä haluan, minun etu
Kaikkien tahto: eri yksilötahdot lasketaan yhteen
yleistahto voi olla ristiriidassa yksilön edun kanssa
Yleinen hyöty on hyväksi kaikille, joten yleistahtoon pakottaminen on oikein tehty
Demokratia hallintomuotona: yhteiskunnassa jokainen on osallinen yleistahdosta ja jokaisella on oikeus ja velvollisuus osallistua päätöksentekoon
Ns. eurooppalainen malli
Kansan itsehallinta on vapautta
Hallitsija antaa perusturvallisuuden
Vapaus
Isaiah Berlinin (1909-1997) erottelu
Negatiivinen vapaus: vapautta jostakin
Esteiden poissaoloa, mahdollisuus tehdä mitä haluaa
Kukaan ei estä tekemästä, pidä orjana tai estä puhumasta jne.
Positiivinen vapaus: vapautta johonkin, resurssien läsnäoloa
Positiiviset vapaudet eivät toteudu ilman niiden toteuttamista tukevia resursseja
Esim. vapaus kouluttautua, hoitaa terveyttä, kirjoittaa ylioppilaaksi yms.
Oikeus
Erottelu
Negatiivinen oikeus: vapausoikeus
Seuraa muille kielto
Oikeus elämään: sinua ei saa tappaa
Oikeus koulutukseen: sinua ei saa estää menemästä kouluun
Positiivinen oikeus: vaadeoikeus
Seuraa muille velvollisuus tehdä jotakin
Oikeus elämään: hengenhädässä olevaa tulee auttaa
Oikeus koulutukseen: kuntien ja huoltajien velvollisuus
Tasa-arvo
Yksilöiden yhdenvertainen kohtelu yhteiskunnassa
Syrjinnän puutetta
Ihmisten tulee olla yhdenvertaisia lain edessä
Oikeudenmukaisuuden muodollinen periaate: "Samanlaisia tapauksia tulee kohdella samalla tavalla, erilaisia eri tavalla."
Lähtökohtien (mahdollisuuksien) tasa-arvo (Equality)
Kriteerinä lähtötilanne
Ketään ei estetä tavoittelemasta omia päämääriään esim. sukupuolen, etnisen taustan tai yhteiskuntaluokan perusteella (kaikilla on mahdollisuus)
Periaatetta rikkoo esim. apartheid (rotusorto), naisten oikeuksia rajoittavat lait (Saudi-Arabia) ja sääty-yhteiskunta
Liberalismi
Lopputuloksen tasa-arvo (Equity)
Kriteerinä lopputilanne
Tukea tarvitseville annetaan tukea, apuvälineitä tarvitseville annetaan apuvälineet
Jotta toteutuu, yhteiskunnassa tulee rajoittaa tuloeroja (esim. tuet, tulonsiirrot)
Hyvinvointiyhteiskunta ja sosialismi
Oikeudenmukaisuus
Hyve (ihmisen luonteenpiirre) esim. Aristoteleen hyve-etiikka
Oikeudenmukainen ihminen kieltäytyy hankkimasta itselleen epäreilua etua muiden kustannuksella
Muodollinen määritelmä: samanlaisia tapauksia pitää kohdella samalla tavalla, eri erillä
Sisällöllinen periaate: Jokaiselle on annettava se, mitä hänelle kuuluu
Oikeudenmukaista on antaa jokaiselle oikea osa yhteisestä hyvästä jne.
Oikeudenmukaisen jaon perusteet
Ansiot: annetaan eniten sille, joka on tehnyt eniten
Tarpeet: annetaan eniten sille, jolla on suurin tarve
Tasajako: annetaan kaikille saman verran
Jaettavat asiat
Hyödyt: koulutus, terveydenhuolto, yhteiskunnan taloudellinen tuki
Velvollisuudet: verot, muut velvollisuudet
Oikeudenmukainen jako = Distributiivinen oikeudenmukaisuus
Rikotun oikeudenmukaisuuden korjaaminen = Retributiivinen (rankaiseva, korjaava) oikeudenmukaisuus
Tehdyn rikoksen korjaaminen / korvaaminen "palauttaa" oikeudenmukaisuuden tilan
Aristoteleen periaatteet: "se mikä kuuluu" / "samanlaisia samalla tavoin"
Oikeudenmukaisuus reiluutena: John Rawls
Tietämättömyyden verho
Ajatuskoe, joka auttaa oikeudenmukaisuutta koskevissa valinnoissa
Verhon takana kukaan ei tiedä yhteiskunnallista asemaansa, varallisuuttaan, koulutustaan, sukupuoltaan, seksuaalista suuntautumistaan, ikäänsä tai edes omia halujaan
Verhon takana hyväksyttäisiin
Vapauspariaate: kaikille taattava mahdollisimman laajat perusvapaudet
Eroperiaate: yhteiskunnalliset erot ovat oikeutettuja parilla ehdolla
Kaikilla oltava yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet hakea yhteiskunnan virkoihin tai asemiin
Erojen tulee koitua myös huono-osaisten eduksi
Robert Nozick: Libertarismi
Tavoitteena äärimmäinen yksilönvapaus, johon yhteiskunta puuttuu mahdollisimman vähän
Hyväksyy Rawlsin vapausperiaatteen, mutta ei eroperiaatetta
Oikeudenmukaisuuden perusta löytyy historiasta
Mikäli vauraus on hankittu omalla työllä, lahjakkuudella tai riskinotolla ja tavarat tai varat ovat vaihtaneet omistajaa vapaaehtoisesti, on vauraus oikeudenmukaisesti hankittua
Oikeudenmukaisesti hankittu varallisuus on rikkaan ansio, ja hänellä on siihen oikeus
Verotus on valtion harjoittamaa varkautta
Miksi rangaistaan?
Kosto: pahaa tehneen tulee kärsiä
Estää rikollisuutta: ihminen ei tee rikoksia, kun tietää, että seuraa rangaistus. Rikollinen ei tee rikoksia, kun on vankilassa (säilö)
"Parantaa rikollinen": kommunikointi, ymmärrys teon vääryydestä
Korjaava teoria: yhteiskunta ottaa vastuun rikollisesta, koska yhteiskunnalliset rakenteet aiheuttavat syrjäytymisen kautta rikollisuutta
Valta
Yhteiskunnassa esim. päätäntävalta, lainsäädäntövalta
yksilön elämässä esim. päätösvalta omista asioista
Epäsuora vallankäyttö: media, ystävät, muoti, asenteet...
Manipulaatio, indoktrinaatio, propaganda, agendavalta, rahallinen valta, verkostot
Klassinen vallan määritelmä: "Yksilöllä A on valtaa, kun hän saa yksilön B tekemään asian, jota B ei muuten tekisi."
Lähtökohta: yksilö, jolla on intressejä
Ideaali: kukaan ei käytä valtaa tai valta pois
Ideaaliyhteiskunta: mahdollisimman vähän vallankäyttöä yksilöihin
Foucault: valta on vaikuttamista, myös epäsuoraa ja identiteettiä muokkaavaa vaikuttamista
Esim. vanhempi-lapsi, opettaja/oppilas asetelmassa vallan käyttö muokkaa molempien identiteettiä
Mahdollisuus kapinaan vastustamalla vallankäyttöä
Vallankäyttö on kaksisuuntainen prosessi
Yleensä ei kahta tasaveroista yksilöä
Yhteiskunnassa instituutioilla on valtaa yksilöihin (ns. biovalta)
Diskurssi eli se, miten asioista puhutaan, luo tietynlaista todellisuutta ja normaaliutta
Diskurssit muuttuvat ajan saatossa
Vielä 90-luvulla seksistinen läppä oli normaalia, sukupuolivähemmistöistä taas ei puhuttu (joten niitä ei ollut?)
Ideaali: osallisuus valtaan, vallankäytön läpinäkyvyys
Miten valta oikeutetaan?
Perinteisesti: Suora vallankäyttö
Legitimiteetti: valta kuuluu auktoriteetille, jolla on asemansa perusteella oikeutus käyttää sitä
Epäsuora vallankäyttö voi olla monenlaista
Esim. Ns. pehmeä suostuttelu, psykologiseen painostukseen perustuva manipulaatio, propaganda...
Indoktrinaatio: epäsuora vallan väärinkäyttö
Manipulointi, johdattelu, aivopesu
Piilovalta: vallankäyttö ei ole näkyvää
Oikeusvaltio ja vallan kolmijako
Laillisuusperiaate: kukaan ei ole lain yläpuolella ja julkisen vallan käyttö perustuu lakiin
Perusoikeudet tulevat yhteiskuntasopimusfilosofiasta ja ihmisoikeusajattelusta
Vallan kolmijako-oppi
Lainsäädäntövalta: lakien säätäminen
Toimeenpanovalta: lakien toimeenpano
Tuomiovalta: lakien rikkomuksesta rankaiseminen
Vallankäyttö valtiossa ja eri ihanteet
Liberalismi
Lähtökohta: vapaat yksilöt toteuttavat omia intressejään
Ideaali: kukaan ei käytä valtaa toiseen
Ideaaliyhteiskunta: mahdollisimman vähän vallankäyttöä yksilöihin
Ns. yövaritijavaltio (Nozick), jossa valtion rooli on mahdollisimman pieni
Vapaus vallankäytöstä: valtio sääntelee mahdollisimman vähän yksilöiden elämää
Negatiiviset oikeudet: henki, vapaus, terveys, omaisuus
Sosiaaliliberalismi, kommunismi, tasavaltalainen ajattelu (Rousseau, Rawls)
Ideaali: hyvä vallankäyttö, osallisuus vallankäytöstä, vallankäytön läpinäkyvyys
Valtio ohjaa ja säätelee yksilöiden elämää
Arvot, lainsäädäntö ja rajoitukset -> terveellisempi elämä, aktiivinen kansalainen, elinikäinen oppiminen -> kyky säädellä itse itseään on vapautta
Ihmiset pitää opettaa ja kouluttaa
Positiiviset oikeudet: vapaus, elämä, terveys, omaisuus...
Valtion pitää tehdä toimenpiteitä toteutumiseen: verotus, tulonsiirrot, ilmainen koulutus, tukea kulttuurille jne.
Aristoteleen valtioihanne
Koulutetut ja hyveelliset (mies) kansalaiset hallitsevat käyttäen valtaa yhteisen edun hyväksi
Hyveellinen toimii oikeudenmukaisesti ja tietää joka tilanteessa, mikä on oikeudenmukaista
Yhteiskunnan tehtävänä on ohjata kansalaiset hyvään elämään
Platonin ihmiskäsitys ja ihannevaltio
Ihmisen sielu muodostuu kolmesta osasta: järki, into ja halu
Valtiossa jokaisella ihmisellä on vallitsevana jokin näistä taipumuksista
Oikeudenmukaista on, että jokainen osa hoitaa omaa tehtäväänsä
Järki: mahdollista kouluttaa esimerkiksi filosofiksi
"Vartijat" eli "filosofikuninkaat"
Into: rohkeita ja riskejä ottavia
Hyviä sotilaita
Halu: hyviä työntekijöitä
Maanviljelijät, puusepät, kuvanveistäjät, kokit...
Poliittiset ihanteet
Liberalismi
Äärimmäistä yksilönvapautta korostava ideologia, jossa valtion rooli on hyvin pieni
Talousliberalismi
Liberalismin muoto, joka korostaa talouden vapautta: vapaasta kaupankäynnistä ja kilpailusta hyötyvät lopulta kaikki
Adam Smithin näkymätön käsi: Kun markkinat saavat toimia vapaasti ja kauppiaat saavat tavoitella omaa etuaan, näkymätön käsi ohjaa markkinat toimimaan tehokkaasti ja pitää huolen siitä, että tämä koituu lopulta kaikkien hyväksi
Vapaassa kilpailussa halvimmat ja toimivimmat tuotteet sekä palvelut menestyvät parhaiten
Valtion rooli on pieni: takaa vain yksilön oikeudet ja markkinoiden vapauden
Hinnat laskevat, tuotanto tehostuu talous kasvaa
Nykyään käytetään käsitettä uusliberalismi
Robert Nozick ja yövartijavaltio: Valtion tehtävänä on ainoastaan suojella yksilönvapautta eli fyysistä itsemääräämisoikeutta ja yksityistä omistusoikeutta henki-, vapaudenriisto-, väkivalta- ja omaisuusrikoksilta sekä muiden valtioiden hyökkäyksiltä
Sosiaaliliberalismi
Vastustaa eriarvoisuutta ja haluaa korjata talousliberalismin ongelmat
Valtion rooli voi olla suuri, mikäli tavoitteena on positiivisen vapauden lisääminen
Esim. pohjoismainen hyvinvointivaltio
Tulonsiirrot, ilmainen koulutus, vapaiden markkinoiden ongelmien korjaaminen (esim. ympäristöongelmat), kilpailun rajoittaminen laeilla ja säädöksillä (ammattiliitot, työntekijän oikeudet)
Pelkkä negatiivinen vapaus tai vahinkoperiaatteen noudattaminen eivät takaa hyvää yhteiskuntaa
Sosialismi
Aate vastasi työväenluokan avunhuutoon
Syntyi 1800-luvulla Euroopassa
Taloutta ei saa jättää pelkkien vapaiden markkinavoimien varaan
Valtion pitää tasata tuloeroja
Tuotantovälineiden pitää olla yhteisomistuksessa
Karl Marx (1818-1883)
Tunnetaan erityisesti kapitalismin kriitikkona
Marx pohti, mistä yhteiskuntien sisäinen eriarvoisuus johtuu ja miten sen voisi korjata
Marxin mukaan pääoman omistava luokka tavoittelee vain sijoitusten arvon kasvattamista, eikä välitä työväenluokan oikeuksista
Voitto syntyy työpanoksen ja palkan välisestä epäsymmetriasta (lisäarvosta)
Eriarvoisuuden syy: omistava luokka riistää työväenluokkaa
Vieraantuminen: kapitalismissa työläinen etääntyy omasta työstään, sen tuotteista, toisista ihmisistä ja lajiolemuksestaan
Marxin ideologiakäsitys: ideologiat (esim. uskonnot ja kapitalismi) estävät sorrettuja ymmärtämästä alistettua asemaansa
Uskonto on "oopiumia kansalle"
Yhteiskunnan rakenne
Luokkarakenne: yhteiskunta jakautuu proletariaattiin, eli työväenluokkaan ja pääomaa omistavaan kapitalistiseen luokkaan
Luokkataistelu: yhteiskuntaluokkien välinen ristiriita purkautuu taisteluna
Anarkismi
Taloudellisista ja yhteisöllisistä valtahierarkioista vapaata yhteiskuntaa tavoitteleva ideologia, joka korostaa liberalismin tavoin yksilönvapautta
Valtiota vastustetaan siihen sisältyvän pakkovallan vuoksi
Konservatismi
Poliittinen ideologia, jonka mukaan yhteiskuntaa ei pidä muuttaa liian nopeasti ylhäältä päin
Yhteiskunta on kehittynyt historiallisesti ja aiempien sukupolvien työtä tulisi kunnioittaa
Arvokonservatismi
Konservatismin muoto, jonka mukaan perinteisiä arvoja tulee kunnioittaa
Vrt. arvoliberalismi
Arvoliberaalit ajattelevat, että kukin saa elää parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan ei aiheuta muille vahinkoa
Arvokonservatiivit taas katsovat, että on olemassa tiettyjä yhteisiä perinteisiä arvoja ja normeja, joita kaikkien pitäisi noudattaa
Nationalismi (kansallisuusaate)
Poliittinen ideologia, joka korostaa isänmaallisuutta
Kulttuurinen nationalismi
Nationalismin muoto, joka korostaa kansallismielisyyden arvoa: jokaisella kansalla on oma jaettu identiteetti, joka koostuu äidinkielestä, kulttuurista ja yhteisestä historiasta
Poliittinen nationalismi
Nationalismin muoto, jonka mukaan jokaisen kansan pitäisi saada itse päättää omista asioistaan: jokaisella kansalla pitää olla itsenäinen kansallisvaltio
Syntyi 1800-luvun alkupuolella Euroopassa
Kaksi näkemystä demokratiasta
Kansansuvereniteettiteoria (kansa = suvereeni)
Demokratia on kansan itsehallintoa
Kansa valitsee hallituksen itse itselleen
Sisältää ajatuksen, jonka mukaan kansa on yksi toimija
Rousseaun yleistahto?
Vapaus (positiivinen) on itsehallintaa ja halujen yläpuolelle nousemista
Vapaus ei ole mielihalujen perässä juoksemista, se on orjuutta
Filosofeja: Kant, Rousseau, Hegel, Marx, Snellman...
Ns. eurooppalainen malli
Kansalaisella velvollisuus kouluttautua, ottaa asioista selvää, äänestää ja osallistua
Ongelmia
Osallistuvatko kaikki?
Onko kaikilla kyky osallistua hallintaan?
Hallitsevatko edes itseään?
Ymmärtävätkö yhteiskunnan toimintaa?
Liberaalis-individualistinen malli
Vapaus (negatiivinen): kukaan ei estä tavoittelemasta omia etuja / intressejä
Demokratia systeeminä takaa, että eri ryhmien intressit sovitellaan yhteen
Tärkeintä on eri ryhmien intressien huomiointi
Filosofeja: Locke taustalla, Rawls...
Yksilöiden aktiivinen osallistuminen ei ole olennaista, vaan tärkeintä on demokratian prosessi ja se, että eri ryhmät tulevat jollain tavalla kuulluiksi
Päätöksenteko voidaan ulkoistaa (lobbaaminen)
Ongelmia
Lobbaaminen vaatii aikaa ja rahaa ("äänekkäimpien tyrannia")
Yhteiskunnan jakautuminen
Eturyhmäajattelu
Ns. amerikkalainen malli
Demokratia on keino turvata kaikkien ryhmien edut ja intressit
Kritiikkiä demokratiaa kohtaan
Platon: "Asiantuntijat osaa"
Haluatko esimerkiksi, että korona-virusta koskevia toimenpiteitä tekee lääketieteen asiantuntijat vai maanviljelijät?
Ns. tehokkuus-argumentti: Demokraattinen päätöksenteko on hidas / tehoton keino tehdä isoja poliittisia muutoksia
Joitakin ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä ovat esimerkiksi sodan oikeutus, kestävä kehitys, identiteetin ja kulttuurisuuden moninaisuus sekä sukupuolen moninaisuus
Aatteet ja talous
G.W.F. Hegel (1770-1831): historian kulku on vääjäämätön
Idealismi: ihmiskunnan historia on hengen kehityksen historiaa
Henkiset ilmiöt (kuten taide, filosofia, ideologiat ja uskonnot) ohjaavat
Kehitys tapahtuu dialektisesti: teesi, vastaliike, synteesi
Historian päätepiste: hengen vapautuminen ja täydellinen ymmärrys
Dialektiikka: Perustila (teesi) -> vastaliike (antiteesi) -> vastakkainasettelu purkautuu (synteesi)
Ristiriidat vievät kehitystä eteenpäin
Marx: Synteesi on uusi perustila, joka synnyttää taas antiteesin
Marx: Materialistinen lähestymistapa: historiaa ohjaa aineelliset olosuhteet (Hegelin dialektiikka kuitenkin ok)
Aatteellinen muutos on seuraus aineellisten olosuhteiden muutoksesta
Millaista tekniikkaa on?
Miten työ järjestetään? Omistussuhteet?
Historian päätepiste: kommunismi (yhteisomistukseen perustuva tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa ei valtiota eikä rahaa)