Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kehityspsykologinen tutkimus - Coggle Diagram
Kehityspsykologinen tutkimus
Pitkättäistutkimuset
Tärkeää on saada selville asioita, joka ovat vaikuttamassa myönteiseen kehitykseen sekä myös riskitekijöitä
syy-seuraussuhteita ei kuitenkaan ole helppo tutkia perinteisellä kokeelisella tutkimuksella
esimerkiksi kun halutaan selvittää kasvuympäristön turvallisuuden vaikutusta kehitykseen, ei lapsia pystytä jakamaan noin vaan
arpomalla esimerkiksi väkivaltaiset sekä väkivallattomat perheet erikseen
muuttuvia tekijöitä ei pysty kontrolloimaan
( joka aidossa kokeellisessa tutkimuksessqa tulisi tehdä)
älykkyys
ravitsemus
perheen ulkopuoliset suhteet
Kehityspsykologiassa
pitkittäistutkimuksiin
perustuu usein
vaikutussuhteiden tutkiminen
Pitkittäistutkimusaineiston korrelaatioihin perustuvassa tilastomatemaattisessa analyysissa
voidaan selvittää,
millaiset tekijät aiemmassa kehitysvaiheessa voisivat ennustaa myöhempää kehitystä
esimerkiksi missä määrin varhainen humalahakuinen juominen ennustaa keski-iän alkoholiongelmaa
levoton käyttäytyminen päiväkodissa nuoruusiän oppimisvaikeuksia.
Korrelaatiosta ei voi päätellä syy-seurausuhdetta perusteissaan
voidaan
vaikutussuhteen olemassaolo kuitenkin perustellusti olettaa
, jos korreloitavista asioista toinen on selkeästi ajallisesti ennen toista ja jos asioiden välillä on teoreettisesti mielekäs yhteys
täytyy varmistaa ettei korrelaatio perustu mahdolliseen kolmanteen tekijään
Niiden tekeminen on hidasta sekä työlästä
Laajat pitkittäistutkimukset kuitenkin äärettömän tärkeitä
Niiden pohjalta tehdään yleensä satoja tutkimusraportteja.
Yksi tunnetuimmista
Dunedinin pitkittäistutkimus (Dunedin Multidisciplinary Health and Development Study)
Siinä seurataan yli tuhannen vuonna 1972 syntyneen uusi-seelantilaisen kehitystä ja terveyttä
Suomessa tutkimuksia esimerkiksi
Lapsesta aikuiseksi -tutkimus sekä Hyvän kasvun avaimet -tutkimus.
Kaksos- ja adoptiotutkimukset
Tutkitaan perimän ja ympäristön vaikutusta, jotka molemmat vaikuttavat lapsen kehitykseen
Perimän ja ympäristön yhteysvaikutusten takia on hankala tietää johtuuko jokin kehityksessä juuri
biologisesta perimästä, sosiaalisesta ympäristöstä
va
i näiden monimutkaisesta vuorovaikutuksesta
Juuri tätä pyritän selvittämään kaksos- ja adoptiotutkimuksilla
Kaksoistutkimus
tutkitaan erityisesti identtisiä kaksosia, joilla perimä on käytännössä sama ja ympäristökin jaettu kohdusta alkaen
kiinnostavia kaksoset, jotka kasvaneet eri ympäristössä
Epäidenttisillä kaksosilla yhteisiä geenejä vain noin puolet = saman verran kuin tavallisilla sisaruksilla, mutta jaetttu ympäristö
jos on asioita, joissa he tulevat samanlaisiksi syy melko varmasti geeneissä
Sen sijaan ne asiat, joissa saman perimän kantajat tulevat hyvin erilaisiksi, ovat ympäristövaikutteista syntyviä.
perimä selittää suuren osan esimerkiksi älykkyyden kehityksen samanlaisuudesta
Jos havaitaan, että
identtisten kaksosten samanlaisuus
esimerkiksi ulospäinsuuntautuneisuudessa on
suurempaa kuin epäidenttisten kaksosten samanlaisuus,
voidaan päätellä, että
geenit vaikuttavat ulospäinsuuntautuneisuuteen enemmän kuin ympäristö
Adoptiotutkimus
tutkitaan muistuttavatko lapset enemmän biologisia vanhempiaan vai adoptiovanhempiaan
Jos lapsen ominaisuus vasta enemmän adoptiovanhempia kuin biologisia, sen voidaan olettaa johtuvan
sosiaalisista syistä
Jos taas ominaisuus on enemmän biologiseen vanempaan viittaava,
perimällä
on vahva merkitys käyttäytymiseen tai persoonallisuuden kehitykseen
adoptiotutkimuksilla saadaan tietoa myös sosioekonomisten tekijöiden vaikutuksesta.
sillä adoptioperheiden elintaso on yleensä parempi kuin biologisten vanhempien
Kaksos- ja adoptiotutkimuksessa perimän vaikutusta
tutkitaan vain epäsuorast
i ja siksi ne eivät vielä paljasta, mitkä geenit ovat kehityserojen takana.
Pitkittäistutkimuksissa on usein seurattu
perimän ja ympäristön yhteisvaikutusta geenitestejä
hyödyntämällä
yksittäisten geenien vaikutus kehitykseen pieni yleensä
Tiedetään kuitenkin, että
useiden geenien yhteisvaikutus tiettyjen ympäristötekijöiden kanssa
selittää jonkin verran
kehityksen suojaavia ja riskitekijöitä.
Genetiikan uudet tutkimusmenetelmät
mahdollistavat jo koko genomin eli perimäaineksen tarkastelun
Esille nousseet tärkeät asiat
geenit vaikuttavat
yhdessä toistensa ja ympäristön kanssa
ja osa geeneistä johtaa
tiettyyn ilmiasuun vain tietyillä todennäköisyyksillä
Ihmisen kehitystä ei siksi ehkä koskaan ole mahdollista täysin ennustaa geenejä tutkimalla.
tieto perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksesta auttaa muun muassa suunnittelemaan riskiryhmille tukitoimia
Observointi
Kaikki tiedonkeruumenetelmät, joita käytetään yleisesti psykologisissa tutkimuksissa
Tiedonkeruumenetelmän valinta riippuu aina tutkimuksen aiheesta
Observointi, erilaisten kyselylomakkeiden ja mittareiden käyttö, haastattelu, psykologiset testit ja fysiologiset kehon toiminnan mittaukset sekä aivojen kuvantaminen
Kehityspsykologiassa pyydetään esimerkiksi usein lomakkeilla tietoa myös vanhemmilta, päiväkodin työntekijöiltä, opettajilta tai esimerkiksi luokkatovereilta
Observointi
tarkoittaa havaintointia, ja sitä tarvitaan erityisesti vauvojen ja pienten lasten tutkimisessa
Pienet lapset ja vauvat eivät esimerkiski kykene ilmaisemaan omia ajatuksiaan
Tutkitaan ulkoisesti havaittavaa käyttäytymistä, kuten katsetta, ilmeitä, tarttumista, osoittamista tai leikkimistä
Äidin ja vauvan vuoovaikutus eikä pelkästään yksi ihminen kerrallaan
Tutkija tarkkailee ja tallentaa järjestelmällisesti ja mahdollisimman objektiivisesti tutkimuskohteen toimintaa ennalta suunnitellun koodausjärjestelmän mukaisesti
Havainnointi ei vain satunnaista tutkittavan käyttäytymisen seuraamista vaan systemaattisesti tehtävää tarkkailua
Tutkittavan omassa ympäristössä, mutta myös laboratorio-olosuhteissa
Päiväkoti, koulu, harrastus
Esimerkiksi peililasin takaa
Havainnoitavat tilanteet videoidaan, jotta tilanteisiin voi palata myöhemmin
Luotettavuutta lisää, jos useampi tutkija analysoi aineiston toisistaan riippumatta ja päätyy samaan tulokseen
Kehityspsykologisen tutkimuksen
avulla pyritään selvittämään sekä kehityksen yleisiä lainalaisuuksia että yksilöllisiä kehityseroja
Normaali kehityksenkulku ja kehitykseen liittyvät häiriöt ja ongelmat
Perus- ja soveltavaa tutkimusta sekä ihmisten luonnolisissa toimintaympäristöissä ja tutkimuslaboratorioissa
Tutkimus on usein kuvailevaa esimerkiksi selvittäessä, että mikä on tyypillisä tietyn ikäisille.
Poikittaistutkimuksessa tietoa kerätään halutusta populaatiosta yhden tutkimuskerran aikana.
Tavoitteena on kahden tai useamman ryhmän välinen vertailu esimerkiski iän ja sukupuolen mukaan
Otoksessa esimerkiksi sata 5-vuotiasta ja sata 8-vuotiasta
Voidaan selvittää, millaisia muutoksia ajattelutaidoissa tapahtuu kouluiän kynnyksellä
Poikittaistutkimuksen tulosten avulla kuvaillaan asioita, ei selvittää syy-seuraussuhteita
Pitkittäistutkimuksessa seurataan tiettyä samaa ihmisryhmää tietyn, usein pitkän ajanjakson ajan
Otokseen esimerkiksi 200 vastasyntynyttä
Lasten useiden ominaisuuksien kehitystä tutkitaan kahden vuoden välein aina siihen asti, kunnes he täyttävät esimerkiski 20 vuotta tai koko elämän ajan
Pitkittäistutkimuksissa selvitetään ennen kaikkea asioiden välisiä yhteyksiä korrelaatioiden avulla
Kuvailevat tulokset kertovat, mikä on tyypillistä aina tietylle ikäkaudelle
Jokaisen tutkittavan pitää kuulua tiettyyn
kohortiin
eli ikäryhmään, johon kuuluvat samoina vuosina syntyneet
Tiettyyn kohorttiin kuuluvat ihmiset ovat kokeneet yhteiskunnalliset tapahtumat ja kulttuurin muutokset saman ikäisinä
Voi vaikeuttaa tutkimuksen tuloksien tulkintaa
Tuloksissa tulee esille kohorttivaikutus