Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Orgaaniset happiyhdisteet - Coggle Diagram
Orgaaniset happiyhdisteet
Fenolit ja eetterit
Fenolissa
hydroksyyliryhmä (OH) on kiinnittynyt suoraan bentseenirenkaan hiiliryhmään =
fenolinen hydroksyyliryhmä
Pääte -fenoli
hydroksyyliryhmänä myös aromaattinen rengas
Eetterit
ovat kondensaatioreaktiolla syntyneitä molekyylejä, joiden funktionaalinen ryhmä on eetterihappi (=
happisilta
), joka yhdistää kaksi alkyyliryhmää.
Poolinen, mutta muoto heikentää sitä. Siksi esim. kiehumispiste alhaisempi.
Nimeämisessä alkyyliryhmät aakkosjärjestyksessä ja loppuun -eetteri.
hyvin
inerttejä
eli ei reagoi herkästi muiden kanssa
Käytetään siksi liuottimina
Ovat kuitenkin haihtuvia, eli syttyy helposti.
Aldehydit ja ketonit sisältää
karbonyyliryhmän
eli hiilihappikaksoissidoksen. Molemmat poolisia.
Aldehydeillä
hiilihappi kaksoissidos on ketjun päässä.
Yksinkertaisin on
metanaali
(=formaldehydi), jossa yksi hiiliatomi
Käytetään laajasti teollisuudessa mm. liimoissa ja tekstiilien käsittelyaineissa. Myös biologisten aineiden (kudosnäytteiden) säilöntäaineena.
Primääristen alkoholien hapettumistuote
DIPOLI-DIPOLI
sidoksia, joten korkeammat sulamis- ja kiehumispisteet, voi myös osallistua vetysidokseen
Nimeämisessä -aali (-anaali)
Ketoneilla
karbonyyliryhmä on ketjun keskellä.
Yksinkertaisin ketoni on propanoni (=asetoni), jossa on kolme hiiliatomia.
Käytetään mm. liuottimena ja esim. kynsilakassa
sekundääristen alkoholien hapettumistuote
Nimeämisessä -oni (-anoni)
Alkoholit
Hydroksi (tai hydroksyyli) ryhmä OH
poolinen
vetysidoksia
korkeat kiehumis ja sulamispisteet
vesiliukoinen (koska vedelläkin on vetysidoksia)
Pitkän poolittoman (muoto) hiilivetyketjun omaavat alkoholit liukenee huonosti veteen
-OH-ryhmä ei ole happo
etanoli+vesi tilavuus < etanoli tilavuus + vesi tilavuus
Voi muodostaa keskenään vetysidokset, joten pääsevät pakkautumaan lähelle toisiaan
jaetaan
primäärinen (OH-hiili liittynyt yhteen hiileen)
sekundäärinen
tertiäärinen
yksiarvoinen (yksi kpl -OH)
kahdenarvoinen alkoholi (kaksi -OH-ryhmää)=
DIOLI
Kahdenarvoiset tai suuremmat = moniarvoiset alkoholit
Karboksyylihapot
Karb.happoryhmä -COOH
vetysidokset nostaa kiehumis ja sulamispisteitä
yhdenarvoiset (yksi karboksyyliryhmä), kahdenarvoiset karboksyylihapot, ...
Vesiliuoksessa
dimeereinä
eli kaksi karb.happoa kiinnittyneinä toisiinsa vetysidoksilla
runsaasti luonnossa, esim. bentsoehappo puolukassa, oksaalihappo käenkaalissa ja raparperissä, voissa butaanihappoa
Kekomuurahaiset voi ruiskuttaa muurahaishappoa puolustautuessaan
Yksinkertaisin karb.happo
Rasvahapot
ovat yhdenarvoisia karb.happoja, joilla on parillinen määrä hiiliatomeja pitkässä suorassa hiilivetyketjussaan.
jaetaan
Tyydyttyneisiin (ei hiilihiilikaksoissidoksia)
tyydyttymättömiin (yksi tai useampi hiilihiilikaksoissidos)
Kertatyydyttymättömät: Yksi C-C-kaksoissidos
Monityydyttymättömät: Useampi C-C-kaksoissidos
SAIPPUA
on rasvahapon natriumsuola, joka muodostuu rasvahapon neutralointireaktiossa.
Rasvat ja esterit
Esterin
funkt.ryhmä on poolinen
esteriryhmä
tuoksuu voimakkaasti ja aiheuttaa tuoksun esim. monille marjoille ja hedelmille
pentyylietanaatti
tuoksuu banaanille, kun taas
etyylibutanaatti
ananakselta
tyypillinen valmistustapa
kondensaatioreaktio
alkoholin ja karb.hapon välillä
dipoli-dipolisidoksia, mutta
ei
itsellä vetysidoksia
Voi kuitenkin osallistua vetysidoksiin (vesimolekyyli), joten liukenee
RASVAT
on rasvahappojen ja glyserolin estereitä
Glyseroli on kolmenarvoinen alkoholi, jonka jokainen hydroksyyliryhmä reagoi rasvahapon karboksyyliryhmän kanssa muodostaen esterin.
Rasvat muodostuu siis yhdestä glyserolista ja kolmesta rasvahaposta --> Sisältää siis kolme esteriryhmää
rasvoja kutsutaan myös triglyserideiksi
ei liukene veteen poolittomien hiilivetyketjujen vuoksi
jaetaan tyydyttyneisiin (ei hiilihiilikaksoissidoksia) ja tyydyttymättömiin (C-C-kaksoissidoksia)
Kuuluu
lipideihin
Esim. solukalvo koostuu lipideistä
Nimetään alkoholi + yyli ja karb.happo+anaatti
