Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kehityspsykologinen tutkimus - Coggle Diagram
Kehityspsykologinen tutkimus
Kehityspsykologisissa tutkimuksissa tutkimuksen kohteena on normaali kehityskulku sekä kehitys, jossa on erilaisia häiriöitä ja ongelmia.
Tutkimuksissa on perus- ja soveltavaa tutkimusta
Poikittaistutkimus: Tietoa yhden tutkimuskerran aikana kerätään halutusta populaatiosta.
Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan voida selvittää syy-seuraussuhteita, voi vain kuvailla asioita
Pittkittäistutkimus: Tutkimuksen kohteena on sama ihmisryhmä halutun ajanjakson aikana, joista kerätäänn tietoa tietyn aikojen välein, tiettyyn ikään asti
Huomioitavaa tutkimuksissa on tutkittavien ikäryhmät. Ennen 2000-lukua syntyneet ovat eläneet lapsuutensa eri maailmassa kuin 2010-luvulla syntyneet. Näin jotkin havaitut asiat johtuu eri aikakausien piirteistä, ei kehityksestä.
2000-luvulla syntyneet ovat taitavampia älylaitteiden ja teknologian kanssa kuin esim. 70-luvulla syntyneet, joka kertoo harjoituksen puutteesta.
Pitkittäistutkimus selvittää kasvuympäristön turvallisuuden vaikutusta lapsen kehitykseen, niihin ympäristöihin syntyneinä, koska vastasyntyneitä ei voida sijoittaa mielivaltaisesti
Aidoissa kokeellisissa tutkimuksissa pitäisi kontrolloida älykkyyttä, ravitsemusta, perheen ulkopuolisia suhteita ja muita, mutta pitkittäistutkimuksissa näin ei voi tehdä
Monissa tutkimustapauksissa pystytään ennustamaan lapsen tulevaisuutta, millaisia tutkittavat olisivat aikuisina.
Korrelaatioihin perustuvissa analyyseissä voidaan ennustaa aiemman kehitysvaiheen tekijöiden avulla myöhemmän kehityksen, kuten päihteiden käyttö nuorena voisi johtaa addiktioon ja ongelmaan aikuisena.
Pitkittäistutkimuksen teko on hidasta ja työlästä, vaikka työ palkitaan lopulta, koska tutkimukset ovat todella arvokkaita ja hyödyllisiä tuleville tutkimuksille.
Pitkittäistutkimuksista yksi tunnetuin on Dunedinin tutkimus, jossa seurattiin yli 1000 uusi-seelantilaisten vuonna 1972 syntyneiden kehitystä ja terveyttä. Suomessa tällaisia tutkimuksia on Lapsesta aikuiseksi- ja Hyvän kasvun avaimet- tutkimukset.
Lapsen kehitykseen vaikuttavien perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen vuoksi on hankala tietää kehityksen tapahtumien jothuvan biologisesta perimästä, sosiaalisesta ympäristöstä vai näiden vuorovaikutuksesta.
Adoptiotutkimus: Muistuttaako adoptoidut lapset enemmän biologisia vai adoptiovanhempiaan.
Lapsen muistuttavan enemmän adoptiovanhempiaan oletetaan johtuvan sosiaalisista tekijöistä. Lapsen muistuttavan enemmän biologisia vanhempiaan merkittävä osa on perimän vaikutuksesta käyttäytymiseen tai persoonallisuuden kehitykseen.
Sosioekonomisten tekijöiden vaikutuksesta tietoa saadaan myös, jos adoptioperheen elintaso on parempi kuin biologisten vanhempien.
Kaksostutkimus: kohteena on erityisesti identtiset kaksoset, joiden perimä on käytännössä sama ja on jaettu ympäristö. Epäidenttisillä kaksosilla on samaa vain jaettu ympäristö ja puolet geeneistä.
Jos identtisillä kaksosilla on suurempi samanlaisuus esim. ulospäinsuuntautuneisuudessa kuin epäidenttisten kaksosten, voidaan päätellä geenien vaikuttavan siihen enemmän kuin ympäristö.
Erityisen kiinnostavaa on identtisten kaksosten tutkimus, jossa he ovat eläneet eri ympäristöissä, Asiat joissa kaksoset ovat hyvin samanlaisia, johtuu todennäköisesti yhteisistä geeneistä.
Erilaisuus asioissa syntyy ympäristövaikutteista.
Pitkittäistutkimuksissa geenitestejä hyödyntämällä seurataan perimän ja ympäristön yhteisvaikutusta usein.
Näissä tutkimuksissa on noussut esiin kaksi tärkeää asiaa: Osa geeneistä johtaa vain tietyillä todennäköisyyksillä tiettyyn ilmaisuun ja geenit vaikuttavat yhdessä toistensa ja ympäristön kanssa.
Riskiryhmien tukitoimien suunnittelussa on auttanut tieto perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksista.
Psykologisissa tutkimuksissa käytetään tiedonkeruumenetelmiä, ja kehityspsykologisessa tutkimuksessa on käytössä kaikki menetelmät.
Tyypillisiä menetelmiä kehityspsykologisessa tutkimuksessa on observointi, erilaisten kyselylomakkeiden ja mittareiden käyttö, haastattelu, psykologiset testit, ja fysiologiset kehon toiminnan mittaukset sekä aivojen kuvantaminen.
Observointi: tarkoittaa havannointia, jonka avulla tutkitaan erityisesti vauvoja ja pieniä lapsia, koska he eivät osaa niin monipuolisesti sanoittamaan tai kertomaan ajatuksiaan.
Observoinnin kohteena voi olla yhden ihmisen sijaan myös äidin ja vauvan vuorovaikutus.
Observoinnilla havaitaan käyttäytymistä ulkoisesti, johon kuuluu katse, ilmeet, tarttuminen, osoittaminen tai leikki.
Tutkija mahdollisimman objektiivisesti ja järjestelmällisesti tarkkailee ja tallentaa tutkittavan toimintaa.
Observointia voidaan tehdä eri ympäristöissä, kuten tutkittavan oma, esimerkiksi päiväkodissa, koulussa tai harrastuksessa ja laboratorio-olosuhteissa. Havannoitavat tilanteet yleensä myös kuvataan, jotta mikään ei jäisi näkemättä.
Tutkimus on luotettavampi, kun sitä on useampi tutkija analysoimassa päätyen samaan tulokseen.