Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kirja 2 - Coggle Diagram
Kirja 2
populaatio
tiettynä aikana, tietyllä alueella elävät keskenään lisääntymiskykyiset joilla myös mahdollisuus lisääntyä keskenään(esim tarpeeksi lyhyt välimatka)
suljettu populaatio
ei tapahdu muuttoliikettä muualta
avoin populaatio
muuttoliikettä tapahtuu populaation sisällä
populaation tiheys
populaation koko suhteessa sen asuttamaan pinta-alaan
maalla neliökilometri ja vedessä jotakin tilavuusyksikköä kohti
kertoo popilaation elinvoimaisuudesta ja sopeutumisesta kulloiseenkin ympäristöön
riippuu
syntyvyys
kuolleisuus
lasketaan suhteuttamalla syntyneiden ja kuolleiden määrä populaatioon
ympäristön kantokyky
kuolleisuus kasvaa ja syntyvyys vähenee
ympäristön resurssit riittävät populaation jäsenille
ravinto
elintila
kuvaa alueen populaation maksimiyksilömäärää
muuntuu vuodesta toiseen
kun ympäristön kantokyky ylittyy osa esimerkiksi siirtyy uusille elinympäristöille missä suuri riski menehtyä mutta myös mahdollisuus asuttaa uusia elinympäristöjä
muuttoliike
ympäristöresurssit
liian suuri
yksilöiden kunto heikkenee
yksilöt alttiimpia loisille, pedoille j ataudeille
ravintoa ei ole riittävästi
syntyvyys pienenee
yksilöt liian lähellä toisiaan hormonaaliset muutokset ja agressiivisuus lisääntyy ja lisääntymiskyky alenee, tappelut lisääntyvät (eli käyttäytymishäiriöt)
kuolevuus kasvaa
myyräkannoilla tiheys vaihtelee syklisesti
jakaumat
sukupuolijakauma
poikkeamia eläinryhmissä
keväisin ampiaispopulaatio enimmäkseen naaraita
myyränaaraita enemmän kuin uroksia
ikäjakauma
vaihtyelu syntyvyyden ja kuolleisuuden mukaan
kuvataan ikäpyramidien avulla
mitä leveämpi tyvi sitä voimakkaammin populaatio kasvaa
kapea tyvinen pyramidi kuvaa pienenevää populaatiota
ryhmittäinen levintätyyppi
populaatio yhtenä ryhmänä elinalueella
säännöllinen levintätyyppi
yksilöitä säännöllisesti tietyllä alueella
satunnainen levintätyyppi
ilman minkäänlaista säännöllisyyttä ympäri elinaluetta
vaiheet
pohja
vain muutama pari pesii
pienet pesueet
nousu
vähän poikasia jotka selviytyvät hyvin
paljon pesijöitä, keskimääräinen pesinnän aloitusajankohta ja pesuekoko
romahdus
paljon poikasia jotk aselviytyvät hyvin
useimmat parit pesivät aikaisin ja pesueet suuria
paljon poikasi ajoista suurinoas ei selviydy
paikallispopulaatio
lajin esiintymät vain rajallisessa vuorovaikutuksessa toisten paikallispopulaatioiden kanssa
pieniä yksittäisiä
metapopulaatio
koostuu paikallispopulaatioista
ekologiset käytävät (puistot, viheralueet) helpottavat populaatioiden välistä siirtymistä
eliöyhteisö
samalla alueella elävät ei lajien populaatiot
ekosysteemi
simulaation avulla ennustettavissa
kokonaisuus johon kuuluu eliöiden muodostama ELIÖYHTEISÖ ja vuorovaikutuksessa oleva ELOTON YMPÄRISTÖ
laajin ekosysteemi on koko maapallon BIOSFÄÄRI
suurekosysteemi eli BIOMI
maabiomi
rajat noudattavat yleensä ilmastovyöhykkeen rajoja
trooppinen sademetsä
lämmintä ja sateista ympäri vuoden
tiilenpunainen latosoli maa jossa niukasti ravinteita
kerroksellinen kasvillisuus
i ha satoja puulajeja
vain pieni osa valoa läpäisee tiensä maanpinnalle
puiden rungoilla paljon erilaisia epifyyttejä(liaanit,päällyskasvit)
suurinosa eläimistä latvuskerroksessa
maan pinta tasaisen kostea ja kasvillisuudeltaan niukka
savanni ja munsuunimetsät
kuiva/sadekauden vuorottelu
ei riittävää sadetta metsien kasvulle
puistosavannit ja metsäsavannit
heinäkasveja, puut, pensaat
kasveilla laajalle ulottuva juuristo, vettä varastoivat rakenteet
suuria kasvinsyöjäeläimiä jotka vaeltavat kuivakaudella
myös monsuunissa kuiva/sadekauden vuorottelu, ne sademetsiä kuivempia ja puut pudottavat lehtensä kuivakaudella ja puita harvemmassa
aavikko ja puoliaavikko
lämpötila vaihtelut päivä/yö
merkittävä abioottinen tekijä veden vähyys
mehikasvit, piikkipensaat, heinäy
niveljalkaiset, matelijat, jyrsijät
syvälle ulottuvat juuret, itämiskykyisinä vuosikymmeniä säilyvät siemenet, vettä varastoivat solukot
liikkuminen yöaikaan, veden varastointi elimistöön
lehtimetsät
neljä vuodenaikaajalot lehtipuut(tammi, pyökki, saarni, vaahtera), ruohokasvit
lehtien pudottaminen
paljon erilaisia nisäkäs ja lintulajeja
ruohokasvien päänsääntöinen kukkiminen aikeisin ennen puiden lehtiä
ranvinteikas maaperä
suurin osa raivattu pelloiksi tai tonteiksi
nahkealehtinen kasvillisuus
kesät kuumia ja kuivia talvet leutoja ja sateisia
metsä ja pensaspaloja
neulasmaiset, vahapintyaiset lehdet, paksu kaarna
sypressi, pinja, korkkitammi, oliivipuu, erilaiset piikkipensaat
aklueita pelloiksi, laitumiksi, tonteiksi
alkuperäsikasvillisuutta korvannut piikkipensaikko
arot
mantereiden sisäosissa
multakerros paksu ja ravinteikas
veden puute rajoittavaa
sademäärä ei riittävä puille
erilaiset ruohot, heinät, sipulikasvit
ruohikkopalot tyypillisiä
monet aroalueet pelloiksi/laitumiksi
tundra
pitkä kylmä talvi ja lyhyt viileä kesä
abioottisia rajoittavia tekijöitä valon ja lämmön puute
ikirouta maa
sammaleet, jäkälät, ruohot, varpukasvit, pensaat
maanmyötäinen kasvaminen, yhteyttäminen 24/7 kesäisin
ravinnon mukana vaellus eläimillä esim tunturipöllö
kannanvaihtelut tyypillisiä
pohjoiset havumetsät
luminen kylmä talvi
mantereiden keskiosa kesät lämpimiä meren lähellä viileämpiä
kasvukausi 1-4kk
maa hapan j aniukkaravinteinen podsoli
ikivihreät havupuut ja varpukasvit, sammaleet, jäkälät
talviuni, talvihorros, kylmähorros, lumen suoja, poismuutto
vuoristokasvillisuus
lämpötila ja kasvillisuusvyöhykkeet etenevät samoin kuin päiväntasaajalta napa-aluetta kohti mentäessä
voimakas uv-säteily, tuulisuus ja suuret lämpövaihtelut yö/päivä
abioottinen tekijä hapen vähäisyys
metsärajan yllä kasvillisuus tundramaista
vesibiomi
rajat yleensä meret ja makeat vedet
tuottajien foto/kemosynteesin orgaanisiin yhdisteisiin sitoma kemiallinen sidosenergia kaikkien ekosysteemien toiminnan perusta
eliöt
omavaraiset eli AUTOTROFIT
foto- ja kemosynteesieliöt
tuottajat
vihreät kasvit, levät ja syanobakteerit fotosynteesillä
arkeonit ja bakteerit valtamerien pohjassa kemosynteesillä maan sisäisen kuumuuden synnyttämien epäorgaanisten aineiden ansiosta
perustuotanto
kaikki orgaaninen aine foto tai kemosynteesillä ekosysteemissä
bruttoperustuotanto
kaikki orgaaninen aine foto tai kemosynteesillä
nettoperustuotanto
tuottajan ylijäämä orgaanisen aineen sisältämä energia
biomassa
on tuottajan kaikki sisältämä orgaaninen aine
biomassa myös nimellä JATKOTUOTANTO koska se on ravintoketjun seuraavan lenkin käytössä
ekologinen tehokkuus
kuinka suuri osa ravinnosta saadusta energiasta biomassana siirtyy seuraavalle kuluttajaportaalle
2 more items...
kasveilla keskimäärin 50% eli puolet bruttoperustuotannosta
mallinnus EKOLOGISTEN PYRAMIDIEN avulla
kerrokset vastaavat ravintoketjun lenkkejä
alin kerros tuottajia
toinen kerros kasvinsyöjiä
kolmas kerros kasvinsyöjiä syöviä petoja
kerrokset ravintotasoja eli TROFIATASOJA
puolet bruttoperustuotannosta
toisenvaraiset eli HETEROTROFIT
sekä toisen että omavaraiset muuntavat energian solujen aineenvaihdunnan käyttökelpoiseen muotoon soluhengityksellä tai käymisreaktiolla
EKOLOGINEN SUKKESSIO
ajan kuluessa tietyllä alueella ekosysteemin lajikoostumuksen muutosta
KLIIMAKSIVAIHE
viimeinen vaihe ja lajisto ei enään muutu
kasvaa jos maaperä kostea ja ravinteikas niin kuusimetsäksi mutta jos kuivaa ja vähäravinteista niin mäntymetsä, biomassan määrä suurimmillaan
ensimmäinen
ensimmäinen vaihe, myrsky/metsäpalo, paljon valoa ja elintilaa, palaneena pH-arvo suuri jolloin ravinteet helpoiten
PIONEERIVAIHE
maitohorsma, vadelma, ysivuotiset heinät, tyypillistä suuri valontarve, nopea kasvu, nopea leviäminen, nopea lisääntyminen, perhoset, västäräkki, kivitasku
sitten pajut, puiden taimet, pioneeripaikan kasvilajit alkavat häviämään
SEKAMETSÄVAIHE
lajimäärä suurin, koivu aluksi valtapuu mutta syrjäytyvät havupuiden tieltä, puiden nettoperustuotanto suurta, hirviä, metsäjäniksiä, pikkujyrsijöitä
aineet
ravinteet
epäorgaanista
ravinto
orgaaninen aine
biomassa
noin 20 alkuaineesta
eniten eliöissä
hiili
vety
happi
typpi
uusien lehtien/versojen kehittyminen
lehtivihreä
ilmakehästä noin 78%
abioottinen typensidonta
salamoidessa hyvin korkea lämpötila jolloin typpimolekyylit hajoavat ja liittyvät happeen muodostaen typen oksideja
kasvit ottavat maaperästä joko epäorgaanisina TYPPIRAVINTEINA
joko ammonium tai nitraatti ioneina valmistaen niistä orgaanisia typpiyhdisteitä
typen kiertokultu
ilmakehän typpeä vain tietyt typensitojabakteerit jonka jälkeen ne muuntavat ammonium-ioneiksi 2. abioottinen typensidonta salamoidessa ekosysteemiin sitoutuu nitraatti-ioneja 3. kasvit typen ammonium ja nitraatti ioneina 4. eläimet ravinnosta 5. hajoittajat kuolleiden eliöiden sisälyämät orgaaniset typpiyhdisteet ammonium ioneiksi 6. mitrifikaattibakteerit muuttavat ammoniumionit nitraatti ioneiksi 7. hapettomissa oloissa denitrifikaatti bakteerit hajoittavat nitraatti ioneita jolloin typpeä karkaa ilmakehään 8. typpeä tulivuorenpurkauksissa ilmakehään
denitrifikaatio
typpeä poistuu takaisin ilmakehään bakteerien hajoittaessa kasveille käyttökelpoisia nitraatti ioneita
fosfori
siementen kehittyminen
juuriston kasvu
nukleiinihappoihin ja solukalvon rakennusaineeksi
fosfori fosfaattimuodossa
kallioperän rapautuessa irtoaa epäorgaanista maaperään ja vesiin
orgaaninen fosfaattiyhdiste
kasvit veteen liuennutta fosforia valmistaen tätä
muut eläimet tässä muodossa syömällä muita eläimiä /tuottajia
fosforin kiertokulku
kallioperä rapautuu fosforia maaperään ja vesiin 2. kasvit maaperästä fosfaatti ioneja juurillaan 3.tuottajilta fosfori orgaanisina fosfori yhdisteinä eteenpäin 4. hajoittajilta orgaaniset forforiyhdisteet epäorgaanisiksi fosfaatti-ioneiksi 5. fosfaatti-ioneita maaperään ja vesistöihin valuneena 6. fosforia pohjalietteeseen fosfaatti-ioneina 7. hapettomissa olosuhteissa pohjalietteen fosfaatti vapautuu veteen
natrium
kalium
veden ja ravinteiden kuljetuksen säätely
magnesium
lehtivihreän muodostuminen
biotooppi
eliöstöltään samanlaisia alueita
abioottiset ja bioottiset ympäristötekijät ovat samankaltaisia
luonnonsuojelussa nimeltään luontotyyppi
avainbiotoopit
luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita
niissä elää erityisen vaatelias ja monipuolinen eliölajisto
jalopuulehdot, letot, itämeren meriajokasniityt
perinnebiotoopit
niityt, kedot, eläinten laidunpaikat
lajit
tulokaslajit
uusille alueille yleensä lähialueilta, edesauttavia tekijäitä esimerkiksi tuuli
ravintospesialistit
erikoistuneet käyttämään vain tiettyä ravintoa eli niiden on liikuttava ruoan loppuessa
vieraslajit
ihmisen tahattomasti tai tahallisesti levittämiä lajeja. niiden tulo alueelle ei olisi mahdollista ilman ihmisen myötävaikutusta
avainlaji
Laji joista monet muut ovat riippuvaisia
esim kekomuurahainen
ne liikuttelevat biomassaa kekoa rakentaessa ja muokkaavat metsämaata ja nostavat maaperän pH arvoa kerätessään happamia neulasia kekoon
esim sinisimpukka ja rakkohauru
ravintoa muille
suojaa/asuinpaikka monille
sisäinen monimuotoisuus
perustuu muunteluun
muovautumismuuntelu
ympäristön aiheuttamaa
mutaatiot
oerinnöllinen muuntelu
hiili
tuottajat sitovat epäorgaanista hiiltä ilmakehästä fotosynteesissä valmistaen siitä glukoosia
soluhengitys
kemiallinen sidosenergia soluille käyttökelpoiseen muotoon soluhengityksessä samalla vapauttaen hiiltä hiilidioksina ilmaan/veteen
maaperän hajoittajien soluhengitys on maahengitystä
kiertokulku
tuottajat sitovat hiilidioksidia fotosynteesissä 2. soluhengityksessä hiilidioksidia vapautuu takaisin ilmakehään, hajottajat maahengitystä 3. kuluttajat/hajottajat orgaaniset hiiliyhdisteet ravinnosta 4. osa hiilestä varastoitunut fossiilisiin polttoaineisiin
nopeakiertoinen hiili
tuottajien ja kuluttajien välinen kiertävä hiili
pitkäaikaiset hiilivarastot
fossiiliset polttoaineet
kivihiili
300milj.a sitten dinosaurusren aikakautena saniaismetsät kuolivat hautautuen sitten 100 milj.a sitten veden ja pohjasedimentin alle, kova kuumuus ja paine muuttivat kuolleet kasvit kivihiileksi
öljy/maakaasu
300-400 milj.a sitten pienet merieliöt kuolivat, hautautuivat ohjalietteeseen, peittyivät hiekka ja savikerroksen alle, 50-100milj.a sitten jäänteet hautautuivat yhä syvemmälle, valtavassa kuumuudessa ja paineessa maakaasuksi, niihin päästään käsiksi poraamalla reikä yläpuolella olevien kerrostumien läpi
metaanin muodostamat varastot valtamerten pohjassa ja tundran ikiroudassa
syntyneet kun orgaaninen aine hapettomissa olosuhteissa
biodiversiteetti
ekosyteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuus
reunavaikutus
kahden ekosysteemin reuna-alue jossa lajimonimuotoisuus suurempaan kun kummassakaan ekosysteemissä yksinään
lajimonimuotoisuus
lajien määrä eliöyhteisössä
monimuotoisuuskeskus
poikkeuksellisen suuri lajimonimuotoisuus joka on uhattuna ihmisen toiminnan vuoksi
monet jajit endeemisiä eli ei esiinny missään muualla
noin 30 ja suurinosa tropiikissa/subtropiikin alueilla
lajin sisäinen monimuotoisuus
erityisen tärkeitä ovat avainlajit/niiden häviäminne
ekolokero/egolokinen lokero
elinympäristössään oma toiminnallinen asema
kuvaa elinympäristöä sekä miten toimii elinympäristössä
mitä samanlaisemmat ekolokerot kahdella lajilla sitä enemmän kilpailua
syrjäyttävä kilpailu
elinvoimaisempi laji syrjäyttää heikomman
ympäristöresurssi
ympäristön mahdollisuuksia joita eliö pystyy hyödyntämään
ravinto, valo, pesäpaikat, vesi, kasvupaikan ravinteisuus
kilpailu
jos ei tarpeeksi syntyy kilpailua josta yleensä aina haittaa
lajien välinen kilpailu
osalla kasveista kyky tuottaa ympäristöön aineita jotka muille lajeille haitallisia ja kasvua estäviä
variksenmarja
esimerkiksi samasta ravinnosta
saattaa evoluution aikana johtaa sopeutumiin ja rakenteellisiin muutoksiin
minimitekijä
fysikaalinen tai kemiallinen ympäristötekijä joka voimakkaimmin rajoittaa eliön menestymistä
useimmille kasveille typpi koska maaperässä vain vähän käyttökelpoisessa muodossa
fosfori luonnonvaraisissa ekosysteemeissä yleinen kasvua rajoittava minimitekijä
ravintoketju
toistensa kanssa risteävissä ravintoketjuista muodostuu RAVINTOVERKKOJA
tuottaja
kuluttajat
ensimmäisen asteen kuluttajia ovat kasvissyöjät
toisen ja kolmannen asteen kuluttajat eläimiä
järvissä ja merissä voi olla useampia kuin kolme kuluttajaporrasta
hajoittajat
suurin osa toimii hapellisissa oloissa jolloin ne lahottavat
hapettomissa oloissa orgaanisia yhdisteitä pilkkovat anaerobiset bakteerit jolloin mätänemistä
DNA-viivakoodit
revintoverkkotutkimuksiin liittyvissä lajitunnistuksessa hyödynnettävä ominaisuus
abioottinen: maaperä, vesi, ilmasto eli ELOTONLUONTO
lumen paksuus, jään paksuus, veden laatu, tuuliolot, lämpötila, rantojen geologia, veren korkeuden vaihtelut
Andienflamingot sopeutuneen erityisen suolaiseen veteen
tunturiekosysteemissä lyhyt kasvukausi, vähäravinteinen maa joka on suurimmaksi osaksi roudassa ja suuri valonmäärä kesäisin
bioottinen
kaikki samalla alueella elävät eliöt kuuluvat samaan eliöyhteisöön eli tähän
pedot, loiset, ravinto, ihminen, kilpailijat, lisääntymiskumppanit
ilmastotekijät
paras on +5 ja +30 välillä
ekologia
biologian osa alue jossa vastauksia miten elävä luonto toimii ja miten eliöt ovat riippuvaisia elottomasta luonnosta ja toisistaan
tutkimus
ekologinen tutkimus
eliöyhteisö
lajimonimuotoisuus
laji ja populaatio
ekolokero populaation ominaisuudet
ekosysteemi
eloton luonto, eliöyhteisö
aineiden luonnollinen kierto ekosysteemissä
telemetria apuna eli erilaiset lähettimet
tutkimus
biologinen tutkimus
havainto/ongelma 2. tutkimuskysymyksen muotoilu 3. olemassa olevaan tietoon tutustuminen 4. hypoteesin laatiminen 5. tutkimuksen suunnittelu 6. tutkimuksen toteutus 7. Tutkimustulosten käsittely ja analysointi 8. johtopäätöksen teko ja hypoteesin tekeminen tai hylkääminen 9. tutkimuksen julkaisu
biosfääri
maa ja vesiekosyteemeistä jotka elävän ja elottomanluonnon yhteisvaikutuksesta
kasvukausi
suomessa ajanjakso jolloin pysyvästi +5 astetta
biomassa
eloperäisen aineen määrä yhteenlaskettuna
evoluutio
rinnakkaisevoluutio eli koevoluutio
kahden tai useamman lajin kehittymistä yhtä aikaa muokaten toinen toistensa evoluution kehitystä
saalistajille kehittynyt ominaisuuksia jotta tehokkaampia saalistajia ja saaliille ominaisuuksia jolloin pienempi todennäköisyys joutua saaliiksi
eräänlaista kilpavarustelua
bakteerit
biologinen typensidonta
vapaana/mutualistisissa suhteissa bakteerit pystyvät sitomaan/muuttamaan typpeä ilmakehästä bakteereiden k'yttökelpoiseen muotoon